Lue keskustelun säännöt.
Perhetyön asiakkaat, millaista on perhetyö jota olette saaneet?
10.11.2020 |
Siis kunnan tarjoama?
Minä olen ollut kovin pettynyt perhetyön laatuun. Meillä on kolme lasta joista keskimmäisellä autismin kirjon häiriö. Esikoinen alkoi hölmöilemään 14 vuotiaana ja jäi koulusta pois kasi luokalla. Olemme miehen kanssa työelämässä kumpikin, aamuisin kun kouluun pitäisi lähteä, jo töissä itse. Yritimme saada perhetyötä aamuksi, lapsen lähtöä varmistamaan. Se ei sopinut perhetyöntekijöille. He haluavat tulla klo 15:30 sohvalle istumaan ja juttelemaan aikuisten kanssa. Jaksoin 2 kk kestitä näitä sosionomeja kunnes sanoin että emme tarvitse apua. Mitään konkreettista apua emme saaneet missään vaiheessa.
Millaisia kokemuksia muilla on perhetyöstä, kävikö meille vain huono tuuri työntekijöiden suhteen, vai onko meno samanlaista muissakin perheissä?
Lastensuojelun asiakkaita emme ole.
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
sori, mutta siihen on syynsä, ettei normaalit ihmiset halua sosionomeja kotiinsa. nimittäin, heistä ei ole mitään apua.
Parempi se apu ennaltaehkäisevästi kotiin kuin vallitsevan tilanteen jatkuminen ja lapset kohta huostassa. Ei kenenkään etu.
Hyvin toiminut sulle, kun tänne asti olet herännyt kirjoittamaan. Efektiä siis on. Nyt vain kanavoit sen omaan toimintaan ja lastesi/perheesi tilanteen kohentamiseen.
Vanhemmuus esiin.
Vaikka sitten sen perhetyön avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
2000-luvun alussa lastensuojelun perhetyö oli juuri sellaista mitä monet toivovatkin. Jos lapsella oli vaikeuksia herätä aamulla kouluun, perhetyöntekijä oli puoli tuntia ennen koulun alkua huoneessa herättämässä lasta ja matkusti lapsen kanssa yhdessä kouluun. Jos lapsella oli tarvetta esim uusille vaatteille, perhetyöntekijä lähti lapsen kanssa maksusitoumuksella shoppailemaan. Jos läksyissä oli ongelmia, perhetyöntekijä auttoi koulun jälkeen. Nämä tapahtui siis esim kerran tai muutaman kerran viikossa ja itse pidin tätä todellisena apuna. Nykyään perhetyöntekijät vain tosiaan juttelevat ja yrittävät töratkaista perheen ongelmia neuvomalla eivätkä tarjoamalla konkreettista apua. Surullista.
Niin, lastensuojelun perhetyö. Mutta nyt puhutaan perheistä, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita eivätkä halua ollakaan.
Miten mä tämän nyt selittäisin... perheiden toivomaan konkreettiseen apuun ei tarvita ammattikorkeakoulututkintoa. Ihminen, joka lähtee opiskelemaan ammattikorkeakouluun, ei opiskele ammattiin, jota voisi tehdä täysin ilman koulutustakin tai huomattavasti lyhyemmällä kurssittamisella (shoppailu teinien kanssa, lapsen herättäminen ja passittaminen kouluun, siivoaminen tms). Kotiapulaisen hommat eivät ole ne työtehtävät, joita varten opiskellaan useampi vuosi ammattikorkeakoulussa ja eletään opintotuella ja otetaan opintolainaa. Eihän sairaanhoitajatkaan (kotisairaanhoidossa) pese potilaiden pyykkejä, käy potilaille kaupassa, vie potilaita ulos jne. Ongelma perhetyössä tuntuu olevan, että siellä on töissä kotiapulaisiksi liian koulutettua porukkaa. Pitäisi olla sekä sosionomeja tekemään varsinaista perhetyötä että sellaisia, joilla ei ole koulutusta tai joilla on ehkä vain jokin lyhyt kurssitus kotiapulaisen hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sitähän perhetyön kuva on. Ei he tule siivoamaan tai patistamaan lasta kouluun. He tulevat keskustelemaan, tarkkailemaan avun tarvetta ja vievät näitä asioita sitten eteenpäin.
Kun on keskusteltu, kahviteltu ja tarkkailtu avun tarvetta, mitä se asioiden eteenpäin vienti tarkoittaa?
Käytännön esimerkit olisivat tässä tarpeen, jotta avun tarvitsijat tietäisivät, mitä on odotettavissa.Viekää ite ne asianne eteenpäin, on se kumma kun ulkoistatte kaiken yhteiskunnalle.
Sosionomi tyttöset eivät ole mtn siivoja orjia tai teidän lastenne leikittäjiä. Tarkoitus on antaa perheelle työkaluja itse selvitä siitä arjesta ja vahvistaa perheen vuorovaikutusta.
Perhetyöntekijät puhuvat mielellään perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistamisesta ikäänkuin se olisi lääke kaikkeen, ja muita ongelmia ei perheillä olisikaan kuin heikko vuorovaikutus. Täytyyhän siellä sosiaalialan ammattilaisen työkalupakissa muutakin olla.
Sua se toimintaan tukee. Ei se ole siellä sun PUOLESTA tekemässä.
Jos et tätä hiffaa, niin heikot on tsänssit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sitähän perhetyön kuva on. Ei he tule siivoamaan tai patistamaan lasta kouluun. He tulevat keskustelemaan, tarkkailemaan avun tarvetta ja vievät näitä asioita sitten eteenpäin.
Kun on keskusteltu, kahviteltu ja tarkkailtu avun tarvetta, mitä se asioiden eteenpäin vienti tarkoittaa?
Käytännön esimerkit olisivat tässä tarpeen, jotta avun tarvitsijat tietäisivät, mitä on odotettavissa.Viekää ite ne asianne eteenpäin, on se kumma kun ulkoistatte kaiken yhteiskunnalle.
Sosionomi tyttöset eivät ole mtn siivoja orjia tai teidän lastenne leikittäjiä. Tarkoitus on antaa perheelle työkaluja itse selvitä siitä arjesta ja vahvistaa perheen vuorovaikutusta.
Selväksi on tullut, ettei näiden osaamisalaan kuulu mikään muu kuin vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja siinä asiassa nähdään ongelmia, vaikka tosiassa ongelmat ovat aikan muualla. Meillä sossujen lässytyksen kuunteleminen ja kokeileminen käytännössä vain pahensi tilannetta. Toisella lapsellani on neuropsykologisia ongelmia ja niihin ei vuorovaikutuslässytys tepsi. Toinen lapsi on ns. normaali, joten ero näiden välillä on hyvin selkeä. Yrittävät vain tarjota vanhemmuuden tukemista ja olenkin ravannut kuuntelemassa kaikenmaailman itsestäänselvyysluentoja. Näiltä ammattilaisista ei kuitenkaan poika ole saanut mitään apua tai tukitoimia, vaikkä hän niitä kipeimmin tarvitsisi.
Nyt alkaa olla viimeiset hetket pystyä enää vaikuttamaan lapsen tulevaisuuteen. Oikealla avulla, jota en ole pyynnöistäni huolimatta saanut, pojan elämä olisi mahdollista saada raiteilleen. Jos apua ei nyt saada, niin seuraukset ovat tuhoisat sekä pojalle että koko yhteiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
laittaisin tuommoisen teinin siihen nuorisokotiin. Näitähän on , jossa koulua käydään siellä nuorisolaitoksessa. Sekin on parempi kun antaa jättää peruskoulu kesken. Ajattele jo vähän sen tulevaisuutta. Jossakin on nyt vikaa ja pahasti. Kiusataanko siellä vai mitä? Vaihtakaa koulua.
Tai voisitte palkata au pairin tai vanhemman naisen lastenhoitajaksi kotiin. Au pair ei varmaan saisi kuria.
Laittaisitko?
Luuletko tosiaan että sinulla olisi minkään näköisiä valtuuksia laittaa nuorta yhtään mihinkään?! Luuletko että ap voi vain päättää että nyt lähdet pentu laitokseen jos et kerran mene kouluun?!
Olet naiivi.Koulupudokkaita voidaan ottaa myös huostaan. Tällöin heidät sijoitetaan sellaisiin nuorisokoteihin, joissa on oma koulu. Monesti se koulu sitten onnistuu, kun tarvittaessa nuori voidaan vaikka kantaa kouluun.
Puhut vastoin parempaa tietoasi.
Koulua käymättömyys ei ole peruste huostaanotolle.
Sossu
Ei ainakaan koulukotiin sijoittamiselle. Laajan problematiikan taloja..
Kyllä koulupudokkaita matalimman kynnyksen lastenkodeissa avohuollon tukitoimina jo on. Jos tilanne ei kohennu, niin huostaanotoksi menee.
-ohjaaja eräästä lastenkodista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen jotenkin aivan monttu auki tätä keskustelua lukiessa.
Näinkö avuttomia ja laiskoja iso osa suomalaisista (perheistä) on?
Kaikilla lapsilla on yllättäen jotain ongelmaa ja diagnoosia, vanhemmat ei saa lasta kouluun joten se on yhteiskunnan järjestettävä joku tekemään se heidän puolestaan, sossujen pitäisi siivota ja pyykätä, kaikessa vaan kokoajan painotetaan sitä että jonkun toisen on tehtävä nämä asiat meidän puolesta. Jos se toinen ei tee niin sen on järjestettävä joku toinen. Ja yhteiskunnan pitää luonnollisesti maksaa.
Mikä tätä maata oikein vaivaa? Mä olen aivan kauhuissani siitä minkälaisia läjiä ihmisistä on tullut ja nämä läjät vielä lisääntyy, useampaan kertaan. Mitään hallintaa elämästä ei ole ja se tyyli jatkuu sitten omissa lapsissa.
Hävetkää, oikeasti.
Olen jotenkin aivan monttu auki kommenttiasi lukiessani. Näinkö lukutaidottomia osa suomalaisista on? Eikö äidinkielen tunnilla ole oltu hereillä vai onko kouluja käyty lainkaan? Häpeä, oikeasti. Suosittelen lukemaan ketjun uudestaan ja miettimään, että mistähän tässä olikaan kyse. Niin miksi moni perhe on kovilla? Siihen on varmasti useita syitä, mutta yksi syy löytyy ihan sieltä peilistä. Kyllä vanhempi sukupolvi saa osittain syyttää ihan itseään siitä, että heidän lapsensa voivat pahoin. Ja sitä kautta taas heidän lapsensa. Nykysukupolvi on ensimmäinen, joka uskaltaa ottaa apua vastaan ja puhua väsymyksestä jne. Myös monet lapset saavat diagnooseja aiemmin, koska apua haetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
laittaisin tuommoisen teinin siihen nuorisokotiin. Näitähän on , jossa koulua käydään siellä nuorisolaitoksessa. Sekin on parempi kun antaa jättää peruskoulu kesken. Ajattele jo vähän sen tulevaisuutta. Jossakin on nyt vikaa ja pahasti. Kiusataanko siellä vai mitä? Vaihtakaa koulua.
Tai voisitte palkata au pairin tai vanhemman naisen lastenhoitajaksi kotiin. Au pair ei varmaan saisi kuria.
Laittaisitko?
Luuletko tosiaan että sinulla olisi minkään näköisiä valtuuksia laittaa nuorta yhtään mihinkään?! Luuletko että ap voi vain päättää että nyt lähdet pentu laitokseen jos et kerran mene kouluun?!
Olet naiivi.Koulupudokkaita voidaan ottaa myös huostaan. Tällöin heidät sijoitetaan sellaisiin nuorisokoteihin, joissa on oma koulu. Monesti se koulu sitten onnistuu, kun tarvittaessa nuori voidaan vaikka kantaa kouluun.
Puhut vastoin parempaa tietoasi.
Koulua käymättömyys ei ole peruste huostaanotolle.
SossuEi ainakaan koulukotiin sijoittamiselle. Laajan problematiikan taloja..
Kyllä koulupudokkaita matalimman kynnyksen lastenkodeissa avohuollon tukitoimina jo on. Jos tilanne ei kohennu, niin huostaanotoksi menee.
-ohjaaja eräästä lastenkodista
Joo niin varmaan, presidenttihän sinä vähintään olet.
On muutes kokemusta opettajana, että koulupudokkaita ei todellakaan huostata, turha tulla väittämään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sitähän perhetyön kuva on. Ei he tule siivoamaan tai patistamaan lasta kouluun. He tulevat keskustelemaan, tarkkailemaan avun tarvetta ja vievät näitä asioita sitten eteenpäin.
Mutta jos tarve on esim patistaa lapsi kouluun, miksi eivät suostu?
En ymmärrä.Koska se ei kuulu työnkuvaan. Muut asiat kuuluvat.
Tyhjänpäiväinen istuskelu ja kahvin ja pullan syöminen kuuluu?
No siis. Niin. He istuvat, keskustelevat ja tarkkailevat perhettä. Ei he siivoa, parista lapsia kouluun tai käytä ulkona. Sitä varten on kotiapu.
Alkaa tuntumaan siltä, että nämä tyhjänpäiväiset istuskelijat voitaisiin lomauttaa ja heidän tilalle palkata moninkertainen määrä kotiapua, koska siitä on enemmän hyötyä akuutissa hädässä oleville perheille.
Vierailija kirjoitti:
Perhetyön tekijän työpaikat on niin haluttuja ,että yhteen avonaiseen paikkaan on satoja hakioita. Nyt ymmärrän miksi se on niin.
Et taatusti selviäisi alan opintojen soveltuvuuskokeesta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perhetyäntekiä yritti ilminselvästi iskeä mun miästä mää sanoin sille että mää isken pian paistin pannulla jos se rääppän lennättäminen jo kohta lopu kyllä hävis ämmä.
Ja tämmösellä "vanhemmalla" on sitten lapsia?
Tsiisus!
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan tämä. Ilmekään värähtämättä vanhemmat istuvat sossussa vaatimassa kotipiikaa ilmaiseksi, kun äiti, joka ei töissä käy ei vaan saa jo ties monennettako vuotta peräkkäin lastensa perustarpeita hoidettua kun on sitä sun tätä masennus ja ahdistus diagnoosia äidillä itsellään ja lapsikin jotenkin vääränlainen. Eikä mummoakaan voi pyytää avuksi, kun välimatkaa on ihan 50km. Seuraavassa perheessä sitten ollaan ma muperheessä, äidillä syöpä ja mummo lentää toiselta puolelta maailmaa jeesaamaan. Pistää ihmettelemään eroja.
Jep! Välit on hyvin monilla hankalat omiin vanhempiin/appivanhempiin tai muutettu kauas heistä. Sitten vali vali kun ei ole mtn tukiverkostoa! Ja yhteiskuntaa sitten syytellään ja tätä "uupumusta" käytetään hyväksi, kun pitäis siksi saada vaikka ja mitä.
Mitä se kertoo nykyisovanhemmista, kun apua ei olla valmiita antamaan? Nykyisovanhemmat ovat itsekkäitä. Ensin he hoidattivat omat lapsensa omilla vanhemmillaan tai lapset oli omin päin missä sattuu. Sitten nämä samat ihmiset ovat arvostelemassa, kun heihin ei pidetä yhteyttä ja ihmetellään, että kuinka laiskoja ihmiset nykyään on, kun eivät jaksa. Niinpä niin. Ja sekin vielä, että töiden tai opiskelujen takia on monella muutettava. Suo siellä, vetelä täällä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sitähän perhetyön kuva on. Ei he tule siivoamaan tai patistamaan lasta kouluun. He tulevat keskustelemaan, tarkkailemaan avun tarvetta ja vievät näitä asioita sitten eteenpäin.
Vie eteenpäin minne? Meillä ne kävi 10 vuotta istumassa eikä mitään tapahtunut. Jatkoivat sen jälkeen exän luona istumista kunnes isommat lapset kasvoi aikuisiksi ja nuorin muutti luokseni. Luuli jatkavansa perinnettä luonani kunnes saapui pari uutta sossua ja sanoi että heillä on oikeitakin töitä. Siihen loppui lähes 20 vuotta sohvalla istumista.
Jos juttusi olisi tosi, ei tullut mieleen vaikka ottaa yhteyttä sen pomoon ja pyytää toista työntekijää? Odotit passiivisena 20v?
Just tuollaiset vanhemmat on pahimpia, ollaan itse saamattomia, ja opetetaan sama passiivisuus ja kyvyttömyys lapsillekin.
Tässä on pitkä kuvio takana. Psykopaatteja ja narsisteja suurin osa. Minun ongelma on juuri se kun en ole passiivinen enkä yli käveltävä. Se kostetaan armotta.
Noilla ajatuksilla olet sitten päätynyt lapsia tekemään?
Huh, huh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska perhetyön tarkoituksena on kartoittaa, mikä on ongelmana. Miksi tämä perhe ei pärjää pienten lastensa kanssa, vaikka todella moni - ihan ilman tukiverkkoakin - pärjää.
Kivoja ennakkoasenteita näillä "ammattilaisia" Kysytkö oikein asiakkaaltasi, että mikä sinua oikein vaivaa, kun et jaksa, kun niiiiin moni muu jaksaa?
No huostaanhan se lapsi päätyy, kun vanhempi ei jaksa? Ei kai sen tarvi kärsiä sun sairaudesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sitähän perhetyön kuva on. Ei he tule siivoamaan tai patistamaan lasta kouluun. He tulevat keskustelemaan, tarkkailemaan avun tarvetta ja vievät näitä asioita sitten eteenpäin.
Kun on keskusteltu, kahviteltu ja tarkkailtu avun tarvetta, mitä se asioiden eteenpäin vienti tarkoittaa?
Käytännön esimerkit olisivat tässä tarpeen, jotta avun tarvitsijat tietäisivät, mitä on odotettavissa.Viekää ite ne asianne eteenpäin, on se kumma kun ulkoistatte kaiken yhteiskunnalle.
Sosionomi tyttöset eivät ole mtn siivoja orjia tai teidän lastenne leikittäjiä. Tarkoitus on antaa perheelle työkaluja itse selvitä siitä arjesta ja vahvistaa perheen vuorovaikutusta.
Kysymys kuuluukin: mihin sosionomi-tyttösiä tarvitaan? Kun perhe tarvitsee siivoojan, sos.tyttösen tehtävä on järjestää sellainen.
Tämä. Neuropsykologi totesi kattavien testien jälkeen, että poikani tarvitsisi tunne-elämän tutkimuksia. Perhetyöntekijän mielestä sellaisia ei tarvitse tehdä (koska hänen mielestään ongelmia on vain vuorovaikutuksessa). Pyysin pojalleni myös miespuolista tukihenkilöä, koska oireilee pahasti isän kuoleman jälkeen. Siihenkään ideaan perhetyöntekijä ei lämmennyt. Minun saamani "apu" perheneuvolasta oli ainoastaan syyllistämistäni ja vanhemmuuden arvostelua, vaikka olen kuitenkin osannut toisen lapseni kasvattaa mallikelpoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Perhettä ei kannata perustaa jos itsellä mt-, nepsy tai mitä kaikkea niitä onkaan vikoja.
1970-1980-luvulla ei diagnooseja juuri saatu. Eikä vanhemmat välttämättä edes yrittäneet hakea apua lapsille. Siksipä moni diagnosoidaan vasta aikuisena, silloin kun paska on jo housussa. Masennuskin voi iskeä vasta lasten saannin jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
laittaisin tuommoisen teinin siihen nuorisokotiin. Näitähän on , jossa koulua käydään siellä nuorisolaitoksessa. Sekin on parempi kun antaa jättää peruskoulu kesken. Ajattele jo vähän sen tulevaisuutta. Jossakin on nyt vikaa ja pahasti. Kiusataanko siellä vai mitä? Vaihtakaa koulua.
Tai voisitte palkata au pairin tai vanhemman naisen lastenhoitajaksi kotiin. Au pair ei varmaan saisi kuria.
Laittaisitko?
Luuletko tosiaan että sinulla olisi minkään näköisiä valtuuksia laittaa nuorta yhtään mihinkään?! Luuletko että ap voi vain päättää että nyt lähdet pentu laitokseen jos et kerran mene kouluun?!
Olet naiivi.Koulupudokkaita voidaan ottaa myös huostaan. Tällöin heidät sijoitetaan sellaisiin nuorisokoteihin, joissa on oma koulu. Monesti se koulu sitten onnistuu, kun tarvittaessa nuori voidaan vaikka kantaa kouluun.
Puhut vastoin parempaa tietoasi.
Koulua käymättömyys ei ole peruste huostaanotolle.
SossuEi ainakaan koulukotiin sijoittamiselle. Laajan problematiikan taloja..
Kyllä koulupudokkaita matalimman kynnyksen lastenkodeissa avohuollon tukitoimina jo on. Jos tilanne ei kohennu, niin huostaanotoksi menee.
-ohjaaja eräästä lastenkodista
Joo niin varmaan, presidenttihän sinä vähintään olet.
On muutes kokemusta opettajana, että koulupudokkaita ei todellakaan huostata, turha tulla väittämään muuta.
Tälläkin hetkellä kaks avohuollon tukitoimena. Perehdy tähän päivään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sitähän perhetyön kuva on. Ei he tule siivoamaan tai patistamaan lasta kouluun. He tulevat keskustelemaan, tarkkailemaan avun tarvetta ja vievät näitä asioita sitten eteenpäin.
Kun on keskusteltu, kahviteltu ja tarkkailtu avun tarvetta, mitä se asioiden eteenpäin vienti tarkoittaa?
Käytännön esimerkit olisivat tässä tarpeen, jotta avun tarvitsijat tietäisivät, mitä on odotettavissa.Viekää ite ne asianne eteenpäin, on se kumma kun ulkoistatte kaiken yhteiskunnalle.
Sosionomi tyttöset eivät ole mtn siivoja orjia tai teidän lastenne leikittäjiä. Tarkoitus on antaa perheelle työkaluja itse selvitä siitä arjesta ja vahvistaa perheen vuorovaikutusta.
Kysymys kuuluukin: mihin sosionomi-tyttösiä tarvitaan? Kun perhe tarvitsee siivoojan, sos.tyttösen tehtävä on järjestää sellainen.
Tämä. Neuropsykologi totesi kattavien testien jälkeen, että poikani tarvitsisi tunne-elämän tutkimuksia. Perhetyöntekijän mielestä sellaisia ei tarvitse tehdä (koska hänen mielestään ongelmia on vain vuorovaikutuksessa). Pyysin pojalleni myös miespuolista tukihenkilöä, koska oireilee pahasti isän kuoleman jälkeen. Siihenkään ideaan perhetyöntekijä ei lämmennyt. Minun saamani "apu" perheneuvolasta oli ainoastaan syyllistämistäni ja vanhemmuuden arvostelua, vaikka olen kuitenkin osannut toisen lapseni kasvattaa mallikelpoisesti.
No? Eikö henkilöt pystykkään samalla tavalla samoihin töihin?
Edes naisvaltaisella alallaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan lastensuojelun asiakkaita ja perhetyö on myös kahvittelua. Meillä oireileva lapsi on autismin kirjolla ja hänen ongelmansa liittyvät ahdistukseen, sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen. Perhetyössä puhutaan noin viikoittain siitä, että kotona voisi puhua tunteista (joista meillä on aina puhuttukin). Viikon päästä sama uudelleen. Lapsen ahdistukseen, sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutuksen vaikeuksiin ei ole tullut apua.
Onko perhetyössä siis yleisestikin vallalla käsitys että autismi on seurausta siitä että perheessä ei ole puhuttu tunteista?
Ei meidän perhetyöntekijä syyllistä meitä lapsen vaikeuksista, mutta ei kai sitten löydä muitakaan keinoja tai apua niihin. Niin kannustaa puhumaan tunteista. Tarkoitus on kai, että tytön vuorovaikutustaidot paranevat siinä, mutta ei tämä ole ainakaan toteutunut.
Sosionomin koulutukseen ei pakollisena kuulu minkäänlaista opetusta mm. autismin kirjosta. Vaikka diagnoosit on yleistyneet aivan hurjasti. Voidaan sivuta ohuesti jossain vammaistyön kurssilla, mutta ei juuri muuten. Vapaavalintaisena voi sitten valita jotain ja mikäänhän ei estä kiinnostuneita opiskelemasta lisää.
Mutta sitten perhetyössä on sosionomeja tarjoamassa "keskusteluapua" kirjolaisen vanhemmalle ja neuvot on just noita, että seurataanpa teidän vuorovaikutusta ja puhukaa tunteista. Tyypillistä myös, että vanhempia neuvotaan asettamaan rajat hiukan maaniselle toiminnalle että vaan reippaasti komennetaan että nyt pukemaan. Kun se tunteiden näyttämisen ja vuorovaikutuksen vaikeus on kirjolaisella se pihvi tässä, eikä se millään "keskustellaanpa tunteista ja tehdään vaikka tällainen tunnekartta" -lätinällä parane. Lisäksi kirjolaisilla on ihan äärettömän tärkeää kaikenlainen toiminnan strukturointi ja mikään patistaminen ei auta, vaikka tuntuu miten idiootilta että jäädään jumiin järjestämään autoja värijärjestykseen kun pitäisi pestä hampaat. Ne rutiinit opetellaan struktuureilla ja sille autojen järjestämiselle varataan vaikka se 15 min aamulla ja käytetään kelloa. Jos siihen tulee joku sosionomi lässyttämään, että kyllähän tuon voisi nyt jättää pois ja mennä vaan reippaasti hampaiden pesulle.
Ap. perhekuntoutuksessa saattaa saada apua tuohon aamuunkin, mutta se vaatisi kyllä teiltäkin jotain työajan joustoja, etä olisitte myös itse paikalla. Että kuntouttava perhetyöntekijä tulisi kotiin heti aamusta ja tukisi siinä aamun organisoinnissa. Voisi olla ihan itsessään jo tuolle teinille sellainen pelote, että kun siinä on ulkopuolinen henkilöä, niin nousee koulunkin. Ne perhekuntoutuksen sossut on usein hiukan kokeneempia ja osallistuu konkreettisesti siihen aamun pyöritykseen (ei toki siivoa, mutta toimii vaikka niiden nuorempien kanssa kun patistelet teiniä ylös). Perhekuntoutuksessa pitää kyllä muistaakseni olla lastensuojelun asiakkuus, mutta pitäähän ton teinin tilanteelle saada nyt jotain tehtyä, että ei se varmaan olisi maailman loppu ennen kuin ollaan järeämpien juttujen äärellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
laittaisin tuommoisen teinin siihen nuorisokotiin. Näitähän on , jossa koulua käydään siellä nuorisolaitoksessa. Sekin on parempi kun antaa jättää peruskoulu kesken. Ajattele jo vähän sen tulevaisuutta. Jossakin on nyt vikaa ja pahasti. Kiusataanko siellä vai mitä? Vaihtakaa koulua.
Tai voisitte palkata au pairin tai vanhemman naisen lastenhoitajaksi kotiin. Au pair ei varmaan saisi kuria.
Laittaisitko?
Luuletko tosiaan että sinulla olisi minkään näköisiä valtuuksia laittaa nuorta yhtään mihinkään?! Luuletko että ap voi vain päättää että nyt lähdet pentu laitokseen jos et kerran mene kouluun?!
Olet naiivi.Koulupudokkaita voidaan ottaa myös huostaan. Tällöin heidät sijoitetaan sellaisiin nuorisokoteihin, joissa on oma koulu. Monesti se koulu sitten onnistuu, kun tarvittaessa nuori voidaan vaikka kantaa kouluun.
Puhut vastoin parempaa tietoasi.
Koulua käymättömyys ei ole peruste huostaanotolle.
SossuEi ainakaan koulukotiin sijoittamiselle. Laajan problematiikan taloja..
Kyllä koulupudokkaita matalimman kynnyksen lastenkodeissa avohuollon tukitoimina jo on. Jos tilanne ei kohennu, niin huostaanotoksi menee.
-ohjaaja eräästä lastenkodista
Joo niin varmaan, presidenttihän sinä vähintään olet.
On muutes kokemusta opettajana, että koulupudokkaita ei todellakaan huostata, turha tulla väittämään muuta.Tälläkin hetkellä kaks avohuollon tukitoimena. Perehdy tähän päivään.
Avohuollon tukitoimena? Eli siis lapset ovat itse suostuneet huostattaviksi?
Joku 15 vuotias kun kieltäytyy menemästä kouluun tai lähtemään laitokseen niin siinä ei sossulla ole kuule mitään sanavaltaa.
Anoppini ym samanikäiset ovat kertoneet kodinhoitajista joita sai helposti kunnalta 70-,80- ja 90-luvuilla. Ei kukaan heistä passivoitunut tuon avun toimesta. En tiedä ajatellaanko nykyään että jos ihmistä hädän hetkellä tai jopa ennakoivasti auttaa niin se heti ylpistyy ja laiskistuu.
Ymmärrän kyllä että tuen väärinkäyttäjiäkin on, jotka vaan silkkaa laiskuuttaan vinkuisivat kotiapua.