Lue keskustelun säännöt.
Miksi meidän 5v ja 3v lapset ei leiki?
22.02.2014 |
Olen sitä mieltä, että leikki on lasten juttu, aikuisten ei tarvitse jatkuvasti olla leikittäjänä. Eli ei olla todellakaan totutettu lapsia leikittamiseen. Yhdessä kyllä pelaillaan paljon, askarrellaan, ulkoillaan, laitan joskus leikin alulle (teen majan, tuunaan pahvilaatikkoa paloasemaksi tms), mutta lapset saavat muuten touhuta.
Isompi kärttää jatkuvasti ohjelmia, tabletilla pelaamista, tietsikasta youtubea tms. Niita annetaan tietyssä määrin katsoa, ei jatkuvasti eikä kaikkea joka päivä, esim. jos on kasonut ohjelmia tänään niin ei tablettia ym. Pienempikin haluaa ohjelmia, muttei jaksa keskittyä niihin pitkään.
Leikkeihin ei kumpikaan jaksa keskittyä: 2min sitä, 2min tätä, 2min tota ja aina jää lelut/palapelit ym. siihen lattialle lojumaan. Toki käsketään siivoamaan jälkensä, mutta ei sitä voi jatkuvasti kulkea urputtamassa perässä, kun laitan ruokaa, pesen pyykkiä tms. Muutoin lapset vain haahuilevat: tule äiti/isä leikkimään, ei ole tekemistä, saako ohjelmaa, saako varastosta (olen osan leluista kantanut "unohtumaan" varastoon) leluja ym ym kinuamista. Lapset saa PAKOTTAA leikkimään. Sitten kun monen pakotuksen jälkeen alkavat jotain touhuamaan, se on yleensä vain riehumista tai toisen leikin pilaamista (yleensä jompi kumpi lopulta itkee) tai tuota leikin vaihtamista jatkuvasti toiseen.
Meillä on säännöt ja kuri, pidetään käytöstavoista kiinni, ruokaillaan yhdessä, ohjelmaa saa katsoa kohtuuden rajoissa. Mutta kyllä lasten tehtävä on leikkiä. Muistan omasta lapsuudestani, että minut piti pakottaa LOPETTAMAAN leikkiminen esim. ruokailun ajaksi. Meidän lapset pitää pakottaa leikkimään ruokailuun asti jatkuvasti patistamalla ja komentamalla, muuten ne vain haahuilee jaloissa.
Ovat olleet paljon sairaana tänä talvena, joten välillä mennut 1,5vko ilman ulkoilua, toki siis ymmärrän että tylsäähän se sisällä on vaikka yritetään keksiä tekemistä. Koko ajan ei kuitenkaan voi vanhemmat keksiä. Ja sanotaan, että lapselle on ihan tervettä kokea tylsyyttä, jotta mielikuvitus pääsee valloilleen. Tylsyyttä tuntuu jatkuneen kuukausi kaupalla ja pahenee vain tuo leikittömyys. Milloin se mielikuvitus pääsee valloilleen, päivittäin keskustellaan lasten kanssa samasta asiasta, milloin ne kunnon leikit alkaa?
Muilla tallaista?
Kommentit (80)
Joku oli nostanut tämän ketjun taas esille.
Me pidettiin meidän perheelle kohtuu pitkä tv:tön jakso, jonka jälkeen ovat saaneet katsoa puolisen tuntia päivässä yhteensä tv:tä. Eli esim. yksi ohjelma aamulla kun heräilee ja toinen ohjelma iltapäivällä päiväunien jälkeen kun jälleen heräilee. Tablettia on isompi saanut käyttää kerran viikossa tunnin.
Ehkä siihen on parannusta tullut, että lähtevät helpommin leikkimään esim. suoraan ulkoilun jälkeen. Mutta ei ne kauaa tappelematta pysty olemaan ja sitten kun tappelu pilaa hyvän leikin ja keskittyminen herpaantuu, alkaa taas haahuilu. Nyt kuitenkin pienempi on löytänyt palapelit ja keskittyy niihin kohtuu pitkään ja isompi tykkää katsella/lueskella kirjoja (taitaa oppia kohtuu aikaisin lukemaan, koska "arvailee" sanoja jo nyt aika hyvin). Eli parempaan ollaan menty, joskin ei se haahuilu loppunut ole ja paljon haluavat vanhempien seuraa vähintään niin, että aikuinen esim. lukee omaa kirjaansa lapsen huoneessa, jossa leikkivät. Jos lukee omaa kirjaa olkkarissa, lapset tulee sinne.
Mutta pikku askelin parempaan. :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko ollut liikaa vastaavia aloituksia vai liian vähän raflaava otsikko... ap
Jotkut lapset nyt vaan tarvii sitä aikuisen ohjausta enemmän.
Meillä on aivan samanlaista, lapset 4 ja 5. Nuorempi joskus erehtyy autoilla tai legoilla leikkimään, mutta yleensä se on just tuota toisen härnäämistä ja tabletin vinkumista. Hyviä ideoita otetaan vastaan...
Onko pojat nähneet missään (päiväkoti, kerho) mallia siihen leikkimiseen? Onko lelut kiinnostavia ja leikkiin innostavia? Meillä ainakin 2v ja 4v poika ja tyttö leikkii oikein sujuvasti keskenään. Usein leikeissä seikkailee piirrettyjen hahmot ja teemat, mutta kehittelevät kyllä omia juonia ja sekoittavat tyytyväisenä eri piirrettyjen hahmoja keskenään, tyyliin Puuha Peten Kaivuri jää jumiin ja Palomies Sami rientää paloautollaan pelastamaan, mutta matkalla otetaan vielä kisa Salaman kanssa :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 18:12"]
Meillä on aivan samanlaista, lapset 4 ja 5. Nuorempi joskus erehtyy autoilla tai legoilla leikkimään, mutta yleensä se on just tuota toisen härnäämistä ja tabletin vinkumista. Hyviä ideoita otetaan vastaan...
[/quote]
"Kiva" kuulla, että jollakin on samanlaista. :) ap
Ei joka päivä voi pelata tai katsoa telkkaria. Meillä ainakaan ei voi, sillä se lamaannuttaa lapset niin, ettei leikki edes kiinnosta, ei osata tarttua leluihin, ei tule mitään leikkimistä mieleen. Ruutu sammuttaa lapsen päästä sen leikkivaihteen kokonaan.
Välillä meillä on telkkarikielto, vehjettä ei laiteta päälle lainkaan. Ensimmäinen päivä saattaa tuntua vaikealta, mutta jo toisena päivänä leikki löytyy, eikä koko telkkaria edes kaivata. Mutta meillä ainakin se vaatii siis täydellistä ruuduttomuutta, ei Wiitä, tietokonepelejä, telkkaria, nintendoa ja mitä noita nyt vielä olis tuijotettavana.
Ja siis korostan vielä, että pieni hetkikin sitä televisiota pilaa leikit mahdollisesti koko loppupäiväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmmm... Noh, jostain syystähän ne lapset pitävät teitä vanhempia huvimestareina. Mieti sitä. Jokaisella lapsella on mielikuvitusta, joten kyllä ne jossain vaiheessa ymmärtävät keksiä itse puuhansa, jos te vanhemmat lopetatte sellaisen jatkuvan leikin kehittelemisen tai vastaavan. Antakaa niiden ideoida itse. En ole kuullutkaan lapsesta, joka olisi kuollut tylsyyteen, kun vanhemmat ei keksineet leikkejä enää.
Ei ne lapset leiki, jos heillä on työntekoon keskittyvä äiti, joka yrittää patistaa lapsia kintuista koko ajan. Ei niillä ole sellainen olo, että se leikki olisi tärkeää. Lapset voi tarvita apua leikkiin, sen alulle laittamiseen. Lisäksi kovin tiukat siisteys/sääntövaatimukset voi tehdä sen, ettei leikki ole kivaa. Leikki tarvitsee syntyäkseen iloa, vapauden tunnetta ja kivaa yhdessäoloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 4 v. poika on kans samanlainen, mitään leikkiä ei keksi itse, eikä leiki itse. Sitten vasta leikkiin kun vanhempi leikkii mukana. Hänen siskonsa, 1 v., leikkii päivät pitkät yksistään, keksii kaikenlaista touhua ja saa ajan kulumaan. Mutta ei 4 vuotias! Mielikuvitusta riittää yhteisissä leikeissä, mutta silti ei viitsi yksistään leikkiä yhtään.
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 18:13"]
Onko pojat nähneet missään (päiväkoti, kerho) mallia siihen leikkimiseen? Onko lelut kiinnostavia ja leikkiin innostavia? Meillä ainakin 2v ja 4v poika ja tyttö leikkii oikein sujuvasti keskenään. Usein leikeissä seikkailee piirrettyjen hahmot ja teemat, mutta kehittelevät kyllä omia juonia ja sekoittavat tyytyväisenä eri piirrettyjen hahmoja keskenään, tyyliin Puuha Peten Kaivuri jää jumiin ja Palomies Sami rientää paloautollaan pelastamaan, mutta matkalla otetaan vielä kisa Salaman kanssa :).
[/quote]
Ovat päiväkodissa 3-4pv/vko, olleet 1,5v ajan jo. Hoidossa ei tunnu aivan samaa ongelmaa olevan. Meilla vanhempi (poika) kuitenkin hoidossakin tykkää jutella hoitajien kanssa, on hyvä suustaan ja huomaamatta aikuinen menee vipuun ja poika ei leikikään. Hän tykkää rakennella ja hajottaa (Legot, Brio rakennussarja, palikat jne). Tyttö on nuorempi ja hoidossa leikkii nätisti. Kotona haahuilee. Tyttö tosin paremmin keksii tekemistä esim. jos ohjelma ei kiinnostakaan ja jos hän on kotona ja poika ei, saattaa pitkäänkin leikkiä itsekseen, poika taas ei. Eli tyttö menee siihen pojan haahuiluun mukaan.
Leluja on liikaakin, siksi osan vien varastoon unohtumaan, jotta kaikki ei ole kerralla esillä, jolloin ei ainakaan synny leikkiä. Ja ovat varmasti leikkiin innostavia. Silloin kun aikuinen hiukan ohjailee, niin hyviä leikkejä keksivät, mutta ei aikuinen voi aina ohjailla. Ja kuten ekassa viestissä sanoin, leikki on lasten hommaa, ei koko ajan voi leikittää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9 kommentoi - meillä lapset on 2 ja 4 ja leikkii koko ajan. Mutta eivät he leiki, jos me ollaan kolmin ja mä haluan heistä eroon tai naputan siivoamiseen. Sit he vain pomppii kintuissa ruinaamassa, pelaa, hilluu ja riitelee.
Se voi olla ihan luonteestakin kiinni, jotkut ei vaan jostain syystä pysty olemaan yksin itsensä kanssa ja keksimään kaikkea.
Meillä on kohta 5v kaksospojat jotka saavat katsoa telkkaria niin paljon kuin lystäävät, mutta eivät tuijota sitä kyllä tuntitolkulla päivässä, vaan lähtevät leikkimään kesken ohjelman kun haluavat itse olla pokemoneja tai jotain. Molemmat leikkivät joskus yksinkin, vähän erilaisia leikkejä, toinen tykkää esiintyä, ja toinen rakentelee legoista hienoja juttuja, meillä on insinööri ja räppäri :) Aikoinaan myös esikoistytär joka oli ainoa lapsi 14 vuotiaaksi asti, leikki kyllä ihan yksinään vaikka mitä, koskaan ei mun tarvinnut keksiä mitään, tytär katsoi kyllä vhs piirrettyjä todella paljon, musta tuntuu että niistä disneyn piirretyistä sai vaan ideoita leikkeihin, tytär on nyt 19v, ja leikkii pikkuveljien kanssa joskus vaikka mitä, ei ole kadottanut leikkiä vieläkään vaikka on pari vuotta jo asunut omillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 18:20"]
Silloin kun aikuinen hiukan ohjailee, niin hyviä leikkejä keksivät, mutta ei aikuinen voi aina ohjailla. Ja kuten ekassa viestissä sanoin, leikki on lasten hommaa, ei koko ajan voi leikittää.
ap
[/quote]
Mulla myös lapsi joka ei itsekseen oikein osannut, mutta tosi kivat leikit tulee jos joku isompi lapsi tai aikuinen mukana. Leikki on kuitenkin lapselle niin tärkeä juttu, että minä sitten tarvittaessa leikin mukana ihan niin paljon kuin tarve vaati, koska lapsi ei itsekeseen ikinä alkanut leikkiä. Kun minä en ollut leikittämässä, hän silloin piirsi tai touhusi jotain muuta. Vasta jokus 7-8vuotiaana leikki pieniä hetkiä itsekseen ja sitten aika pian lopetti leikit, enkä enää pakottonut.
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 18:18"]
Ei ne lapset leiki, jos heillä on työntekoon keskittyvä äiti, joka yrittää patistaa lapsia kintuista koko ajan. Ei niillä ole sellainen olo, että se leikki olisi tärkeää.
[/quote]
Olen niin eri mieltä. Ehkä eivät leiki, koska ovat tottuneet hovimestariäitiin? Minä teen paljon töitä kotona tietsikalla ja voin halutessani ottaa 3- ja 5-vuotiaat pk:sta kotiin joko aikaisin tai joskus kokonaan lomapäiväksi. He tietävät, että minä jok tap teen töitä tietokoneella, joten leikkivät sydämen kyllyydestä tuntikausia (sorry ap, että täytyy vääntää veistä haavassa). Ja jos menee itkuksi ja tappeluksi, saavat katsoa pikkukakkosta (kyllä, joka päivä, iik!), ei mitään sen jännempää. Olen fyysisesti läsnä jos pitää peppu pyyhkiä, muuten henkisesti poissa niin kauan kun teen niitä töitä. Mutta sorry vielä ap, tämä meidän järjestely toimii vain sen takia, että lapset alun perinkin leikkivät kunnes pakotetaan lopettamaan. En tiedä miten heitä siihen patistaisin?
Laitat lapset ulos niin kyllä heidän mielikuvituksensa tekee tehtävänsä! Yleensä lapset saavat vaikutteita katsomistaan ohjelmista, joten voisit vaikka johdatella heitä leikkimään jonkin lasten ohjelman hahmoja.
Luetko heille kuinka paljon kirjoja? meillä lasten leikit lähtivät etenkin kirjojen tarinoista. TV:n katselu ei vaadi niin paljon omaa mielikuvitusta, vaikka toki sieltäkin leikki-ideoita saa.
Älä patista ja pakota leikkimään. Jos ei ole mitään tekemistä, niin sitten ei tarvitse myöskään tehdä mitään.
Kyllä ne ajallaan oppii itse keksimään omat leikit, monestihan lapset vinkuvat aikuisia luettelemaan ja ehdottelemaan jotain tekemistä ilman mitään suunnitelmia tehdä mitään niistä listatuista aktiviteeteistä vaikka siinä listattaisiin jotain kivaakin.
Meillä on lapset 3 ja 4. Sen huomaa kyllä jos ovat katsoneet liikaa tv:tä kun eivät osaa muuta kuin riehua. On pidetty sitten totaalilakkoja tabletista ja tv:stä, esim pari päivää ja sitten ovat taas saaneet katsoa pikkukakkosen mutta koukuttavat dvd:t ja se tabletti/kännykkä on pidetty poissa pidempään.
Penskat koukuttuu helposti noihin peleihin ja yks oire riippuvuudesta on se että se pelaaminen pyörii jatkuvasti mielessä(jolloin myös jatkuvasti kinuu sitä konetta). Silloin jos ei leikit suju on hyvä lopettaa kaikki elektroniikka kunnes osaavat jälleen leikkiä
Meillä lapset leikkii pääosin oikein nätisti yhessä, tietysti välillä kinaa tulee ja iltaa kohden riehumisalttius lisääntyy.
Yks mitä teen lasten leikkien tulemiseksi on se että meen sinne lastenhuoneeseen makoiöemaan lapsen sängylle vaikka kahvikupin ja lehden kanssa ja osallistun siitä tarpeen mukaan leikkeihin ja ehkäisen riitoja. Usein pelkkä läsnäolo riittää siihen että leikki pysyy riidattomana.
Hei, mitä teille kuuluu nyt?