Kuinka suhtautua lapsen epärealistisiin haaveisiin?
Miten teidän mielestänne pitäisi suhtautua lapsen tai teinin melko epärealistisiin unelmiin? Siis toistuviin puheisiin siitä, että haaveilee jalkapalloammattilaisuudesta ulkomailla tai kansainvälisestä youtubetähteydestä tai rock-tähteydestä?
En haluaisi lapsen tai nuoren haavepuheita tyrmätä, mutta toisaalta kun 12-vuotias höntsälätkän pelaaja puhuu NHL-ammattilaisuudesta, niin ajattelen, että hiukan realismia ei olisi pahitteeksi.
Miten aikuisen pitäisi näihin suhtautua?
Kommentit (680)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lapsi joka on käynyt peruskoulun erityiskoulussa. Yhteen aikaan kaikki aineet olivat yksilöllistettyjä. Nyt hän opiskelee ammattikorkeakoulussa. Keskiarvo on yli neljän ( 5 max).
Tämä nyt kertoo vain sen minkä useimmat jo tietää - Amis"korkea"koulun voi suorittaa erinomaisin arvosanoin vaikka olisi heikkolahjainen 🤣. Se kertoo vain ko koulun heikosta tasosta.
Lapseni ei ole heikkolahjainen vaan hänellä on cp-vamma. Ei ole lapsen vika, että opettejat yksilöllistävät aineet koulussa, koska eivät ole valmiit tai eivät pysty opettamaan yleissuunnitelman mukaan ja sen vuoksi karsivat opetusta ilman perusteita. Lapseni on lahjakas omalla alallaan. Moni ns normaali on jättänyt saman koulun kesken. Motivaatio ratkaisee paljon.
Kyllähän nota epärealistisia haaveita on kaikenikäisillä. Muistan kun lukiossa kaikki tytöt aikoivat opiskelemaan psykologiaa mutta eipä tainnut yksikään noista päästä yliopistoon, mahtoivatko edes hakea tosissaan. Suurin osa noista on hoitajia nykyään/kotiäitinä.
Erityisopettajana on pakko ottaa kantaa tuohon, kun moni juuttuu siihen lukihäiriöön. Opetan erilaisia oppilaita. Jos on pelkkä lukihäiriö ja muuten kognitiivinen taso keskitasoa tai sen yli, voi tietenkin päästä mihin saakka vaan. Tai jos oppiaineita on yksilöllistetty esim.masennuksen, ahdistuksen, sairauden tms takia niin edelleen voi päästä melkein mihin vaan. Mutta sitten minulla on oppilaita, jotka tekevät vaikkapa vitosella kolmosen kirjoja, eli oppiaineita on yksilöllistetty puhtaasti siksi, että kapasiteetti ei vaan riitä ylemmäs, lisäksi voi olla se lukihäiriö ja usein onkin. Jos ja kun ilmeisesti ap:n lapsi on tätä viimeksi mainittua porukkaa, niin kyllähän se lähes täysi mahdottomuus on, että sieltä yliopistoon tai edes lukioon nousisi, se on fakta. Toki sitä en lapselle tuossa vaiheessa sanoisi vaan kannustaisin koulunkäyntiin, mutta oikeasti ei voi verrata puhdasta lukivaikeus yleiseen heikkoon kognitiiviseen tasoon.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän nota epärealistisia haaveita on kaikenikäisillä. Muistan kun lukiossa kaikki tytöt aikoivat opiskelemaan psykologiaa mutta eipä tainnut yksikään noista päästä yliopistoon, mahtoivatko edes hakea tosissaan. Suurin osa noista on hoitajia nykyään/kotiäitinä.
Mikä lukio se sellainen on, josta kukaan muka pääse yliopistoon? Suomessa on myös erittäin harvinaista olla pysvästi kotirouva.
Sairaanhoitajaksi ei ole mitenkään helppo päästä eikä moneen muuhunkaan amk-koulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on mahdollista kirjoitti:
Kannusta lastasi hyvä ihminen!
Mielestäni aktiivinen kannustaminen kohti mahdotonta voi olla jopa haitallista. Lapsi uskoo, että voi saavuttaa mahdottoman, kun vanhempikin tuntuu siihen uskovan. Ja kun hän lopulta tajuaa, ettei tule haluamaansa pääsemään, on niskassa vielä oman pettymyksen lisäksi tunne, että on pettänyt vanhempansakin "joka niin uskoi minun saavuttavan unelmani"! Ei tietystikään saa päin naamaa lytätä toisen ammatillisia haaveita, mutta jotain hienovaraista ohjausta voisi tilanteessa antaa. Vaikea asia, kumpikaan ääripää ei ole hyvä.
Kannustaa voi aina. Jos tuntuu, ettei kyseinen vaihtoehto ole mahdollinen, niin lapsen kanssa voi miettiä, siihen voi päästä ja onko muita reittejä päämäärän saavuttamiseen tai jotain samankaltaista, joka olisi helpommin toteutettavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Ei pelkkä lukihäiriö estä luonnontieteiden oppimista. Vaatii ehkä enemmän aikaa ja perslihaksia. Taitaa olla vanhemmalle kova paikka, ikävää jos se rajoittaa lapsen potentiaalia.
Lääkikseen nyt ei kuitenkaan ihan pelkällä pitkällä matematiikalla ja fysiikalla mennä. Yo-todistuksen pitäisi olla vahvasti laudaturpainotteinen, eikä se lukihäiriöiseltä onnistu, koska kielet.
Itse painiskelen abin ammatinvalintakysymysten kanssa. Ei ole epärealistisia unelmia, kun ei ole unelmia ollenkaan. En tiedä onko ap:n tilanne kuitenkaan huonompi, koska onhan opiskelukin paljon motivoituneempaa, jos nuori oikeasti haluaa jollekin tietylle uralle. Kai tubettajankin pitää edes kieliä osata, ja hyvä kielitaito edistää jääkiekkoammattilaisuuttakin.
Kyllä onnistuu. Miksei lukihäiriöinen voisi saada kielistä laudaturia? Voi saada ja tiedän monia, jotka ovat saaneet.
Jos ihminen saa äidinkielestä laudaturin, hänellä tuskin on lukihäiriö. Tai sitten se on hyvin hyvin vähäinen lukihäiriö. Itse tuntemillani lukihäiriöisillä on suuria vaikeuksia tuottaa edes perustason tekstiä omalla äidinkielellään suht virheettömästi edes kohtuullisessa ajassa. Toki jos tekee jonkun mukautetun kokeen, joka ei ole sama kuin muilla, on mahdollista keinotekoisesti saada parempi arvosana kuin minkä ansaitsisi. En tosin usko, että yo-kirjoituksissa voisi näin tehdä.
Tuntemillani lukihäiriöisillä on vieläkin suurempia ongelmia vieraiden kielten oppimisessa ja kirjoittamisessa.
Lääkiksessä opiskelee lukihäiriöstä kärsiviä. En torppaisi mitään haaveita, mitä järkeä? Ei 12-vuotiaan elämää haittaa mitenkään, jos haaveet on korkealla.
Teatterikorkeakouluunkin hakee tuhansia joka vuosi ja muutama harva pääsee sisään. Ei niistä lopuista tule silti mitään syrjäytyneitä haaveilijoita.
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Samalta alalta löytyy monenlaisia työtehtäviä!
Kannusta joka tapauksessa opiskelemaan ja erityisesti kehittämään hyvät opiskelutaidot ja harrastamaan jotain missä voi kehittää muita taitojaan.
Kannusta positiivisesti, sano että on tärkeää tavoitella unelmiaan. Jos kaikki epärealistiset toiveet lytättäisiin, ei meillä olisi yhtäkään poptähteä tai presidenttiä.
Oma mieheni oli koulussa aika huono ja hänelle monet opettajat sanoivat, että hänestä ei tule mitään, korkeintaan roskakuski. No, nyt mieheni on KTM ja sai jo ennen valmistumista huipputyöpaikan. Kaikki älykkyyden muodot eivät kuki peruskoulussa ja joskus vika on itseasiassa opettajissa, eikä oppilaassa.
Jokaisen tulee saada kannustusta, kyllä elämä opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Ei pelkkä lukihäiriö estä luonnontieteiden oppimista. Vaatii ehkä enemmän aikaa ja perslihaksia. Taitaa olla vanhemmalle kova paikka, ikävää jos se rajoittaa lapsen potentiaalia.
Lääkikseen nyt ei kuitenkaan ihan pelkällä pitkällä matematiikalla ja fysiikalla mennä. Yo-todistuksen pitäisi olla vahvasti laudaturpainotteinen, eikä se lukihäiriöiseltä onnistu, koska kielet.
Itse painiskelen abin ammatinvalintakysymysten kanssa. Ei ole epärealistisia unelmia, kun ei ole unelmia ollenkaan. En tiedä onko ap:n tilanne kuitenkaan huonompi, koska onhan opiskelukin paljon motivoituneempaa, jos nuori oikeasti haluaa jollekin tietylle uralle. Kai tubettajankin pitää edes kieliä osata, ja hyvä kielitaito edistää jääkiekkoammattilaisuuttakin.
Mulla on lukihäiriöinen lapsi joka loistaa kielissä, opiskelee lukiossa neljää kieltä. Saa haaveilla ja kaikkeen kannustetaan, kun tule ikää niin oppii kyllä omat rajansa.
Mun mielestä lapsesta pitää osata päästää irti. Antakaa aikuisten tehdä mitä haluavat, ja älkää tukeko rahallisesti. Se on edellytys itsenäistymiselle.
Oli aivan hemmetin raskasta taistella vanhempien kanssa, jotka yrittivät käännyttää minua opiskelemaan varmaa alaa. Minusta tuli kuvataitelija, joo näin 30-vuotiaana kun mietin, niin oli virhe opiskella sitä, mutta olen elättänyt itseni ihan rehellisellä työllä. Nyt opiskelen ohjelmointia itsenäisesti ja jo yhteen työpaikkaan on harkkaneuvottelut meneillään. Huomaan, että visuaalisesta lahjakkuudesta ja alan koulutuksesta on varsinkin web-kehityksen puolella älyttömästi hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Ei pelkkä lukihäiriö estä luonnontieteiden oppimista. Vaatii ehkä enemmän aikaa ja perslihaksia. Taitaa olla vanhemmalle kova paikka, ikävää jos se rajoittaa lapsen potentiaalia.
Lääkikseen nyt ei kuitenkaan ihan pelkällä pitkällä matematiikalla ja fysiikalla mennä. Yo-todistuksen pitäisi olla vahvasti laudaturpainotteinen, eikä se lukihäiriöiseltä onnistu, koska kielet.
Itse painiskelen abin ammatinvalintakysymysten kanssa. Ei ole epärealistisia unelmia, kun ei ole unelmia ollenkaan. En tiedä onko ap:n tilanne kuitenkaan huonompi, koska onhan opiskelukin paljon motivoituneempaa, jos nuori oikeasti haluaa jollekin tietylle uralle. Kai tubettajankin pitää edes kieliä osata, ja hyvä kielitaito edistää jääkiekkoammattilaisuuttakin.
Mulla on lukihäiriöinen lapsi joka loistaa kielissä, opiskelee lukiossa neljää kieltä. Saa haaveilla ja kaikkeen kannustetaan, kun tule ikää niin oppii kyllä omat rajansa.
Hänellä ei ole lukihäiriötä. Lukihäiriöinen ei loista kielissä. Tai sitten hän on jotenkin onnistunut keplottelemaan itselleen jotain hyvityksiä ja kaikki virheet anteeksi. Enkä usko sen olevan mahdollista edes yo-kokeessa, yliopisto-opinnoista puhumattakaan.
Nämä oireet viittaavat lukihäiriöön:
Luet hitaasti.
Kirjaimet ja sanat sekoittuvat tai katoavat, kun luet tai kirjoitat.
Sinun on vaikea ymmärtää ja muistaa lukemaasi tai kuulemaasi.
Sinun on vaikea erottaa toisistaan samankaltaisia konsonantteja, kuten t ja d tai p j b. Myös pitkät vokaalit, kuten aa ja ee ja kaksoiskonsonantit, kuten kk ja pp, kuulostavat samoilta.
Keskittyminen ja ajan hahmottaminen on sinulle vaikeaa.
Sinulla on vaikeuksia muiden asioiden, kuten matematiikan oppimisessa.
Olet motorisesti kömpelö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Ei pelkkä lukihäiriö estä luonnontieteiden oppimista. Vaatii ehkä enemmän aikaa ja perslihaksia. Taitaa olla vanhemmalle kova paikka, ikävää jos se rajoittaa lapsen potentiaalia.
Jos keskiarvo on 6 ja lukioonkaan ei sillä taida päästä, niin miten voisi mitenkään päästä lääkikseen? Ei se minun mielipiteistäni ole kiinni.
Lapsellani on lukihäiriö ja oli "helpotettu" enkun kirja peruskoulun ajan.
Minunkin lapsellani olisi ollut luultavasti huono keskiarvo, jollen olisi auttanut häntä paljon. Hänellä oli myös huippuhyvä ope, joka tuli. hän sai avullani jopa kuutosluokalla stipendin luokan parhaana.
Koulupsykologin lähetteellä pääsi neuropsykologiseen kuntoutukseen.
Pääsi lukioon ja on ylioppilas. Lukiossa en enää auttanut häntä lainkaan. Enkusta (Eli siitä, jossa joutui käyttämään helpotettua kirjaa peruskoulussa) hän kirjoitti cum lauden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Ei pelkkä lukihäiriö estä luonnontieteiden oppimista. Vaatii ehkä enemmän aikaa ja perslihaksia. Taitaa olla vanhemmalle kova paikka, ikävää jos se rajoittaa lapsen potentiaalia.
Lääkikseen nyt ei kuitenkaan ihan pelkällä pitkällä matematiikalla ja fysiikalla mennä. Yo-todistuksen pitäisi olla vahvasti laudaturpainotteinen, eikä se lukihäiriöiseltä onnistu, koska kielet.
Itse painiskelen abin ammatinvalintakysymysten kanssa. Ei ole epärealistisia unelmia, kun ei ole unelmia ollenkaan. En tiedä onko ap:n tilanne kuitenkaan huonompi, koska onhan opiskelukin paljon motivoituneempaa, jos nuori oikeasti haluaa jollekin tietylle uralle. Kai tubettajankin pitää edes kieliä osata, ja hyvä kielitaito edistää jääkiekkoammattilaisuuttakin.
Mulla on lukihäiriöinen lapsi joka loistaa kielissä, opiskelee lukiossa neljää kieltä. Saa haaveilla ja kaikkeen kannustetaan, kun tule ikää niin oppii kyllä omat rajansa.
Hänellä ei ole lukihäiriötä. Lukihäiriöinen ei loista kielissä. Tai sitten hän on jotenkin onnistunut keplottelemaan itselleen jotain hyvityksiä ja kaikki virheet anteeksi. Enkä usko sen olevan mahdollista edes yo-kokeessa, yliopisto-opinnoista puhumattakaan.
Nämä oireet viittaavat lukihäiriöön:
Luet hitaasti.
Kirjaimet ja sanat sekoittuvat tai katoavat, kun luet tai kirjoitat.
Sinun on vaikea ymmärtää ja muistaa lukemaasi tai kuulemaasi.
Sinun on vaikea erottaa toisistaan samankaltaisia konsonantteja, kuten t ja d tai p j b. Myös pitkät vokaalit, kuten aa ja ee ja kaksoiskonsonantit, kuten kk ja pp, kuulostavat samoilta.
Keskittyminen ja ajan hahmottaminen on sinulle vaikeaa.
Sinulla on vaikeuksia muiden asioiden, kuten matematiikan oppimisessa.
Olet motorisesti kömpelö.
Miehelläni on todettu lukihäiriö.
Hänellä oli alkuun ongelmia kielten kansaa, mutta kirjoitti kahdesta kielestä ällän yo-kokeista. Muista yo-kokeista tuli huonommat. Äidinkielestä vain a.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Ei pelkkä lukihäiriö estä luonnontieteiden oppimista. Vaatii ehkä enemmän aikaa ja perslihaksia. Taitaa olla vanhemmalle kova paikka, ikävää jos se rajoittaa lapsen potentiaalia.
Jos keskiarvo on 6 ja lukioonkaan ei sillä taida päästä, niin miten voisi mitenkään päästä lääkikseen? Ei se minun mielipiteistäni ole kiinni.
Lapsellani on lukihäiriö ja oli "helpotettu" enkun kirja peruskoulun ajan.
Minunkin lapsellani olisi ollut luultavasti huono keskiarvo, jollen olisi auttanut häntä paljon. Hänellä oli myös huippuhyvä ope, joka tuli. hän sai avullani jopa kuutosluokalla stipendin luokan parhaana.
Koulupsykologin lähetteellä pääsi neuropsykologiseen kuntoutukseen.
Pääsi lukioon ja on ylioppilas. Lukiossa en enää auttanut häntä lainkaan. Enkusta (Eli siitä, jossa joutui käyttämään helpotettua kirjaa peruskoulussa) hän kirjoitti cum lauden.
Tämä kuulostaa uskottavalta. Cum laude kielistä voi olla täysin mahdollinen, varsinkin jos kokeen tekemiseen saa käyttää vähän enemmän aikaa kuin ehkä keskiverto-opiskelija tarvitsee. Lääkikseen taas pitäisi vetää laudatureja, mikä on lukihäiriöiselle todella haastavaa kielissä, vaikka matematiikka ja kemia saattavat onnistua oikein hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kuka haluaa lääkäriksi henkilön, joka voi esim lääkemääräyksessä sekoittaa milli- ja mikrogramman, tai numerot 6 ja 9? Tai sotkee oikean ja vasemman.
Johan lukihäiriöinen on hengenvaarallinen ammatissa, jossa täytyy olla todella tarkka merkintöjen kanssa!
Hoitovirheet on ihan arkipäivää terveydenhuollossa. Niillä kehutuilla Ällän papereilla ja kymppiriveillä.
Niin, ja mitä luulet, tekeeko se lukihäirioinen kutosen oppilas huonompaa vai parempaa jälkeä? Jos jo ne tarkat "kympin tytot" tekevät kiireessä ja paineen alla virheitä, niin ei se huonosti jo peruskoulussa pärjännyt oppilas ainakaan parempaan kykene.
hei sinä jonka lukihäiriöinen lapsi haluaa lääkikseen.
ehkä siihen unelmaan voi silti kannustaa, voihan lapsesta tulla vaikka biologi tai hoitaja, vaikka ei olisikaan lopulta lääkäri tai eläinlääkäri.
Jos on kiinnostusta luontoon ja luonnontieteisiin tai vastaavasti hoitoalalle, molemmista löytyy hyvää ja mielekästä työtä eikä ainakaan ikinä tarvitse kärsiä työttömyydestä, kysyntää on tulevaisuudessa entistä enemmän. Itse kannustaisin lasta tälle alalle jos se häntä jo luontaisesti kiinnostaa. Kaikista ei ehkä tule aivokirurgeja mutta samalla alalla on monenlaisia mielekkäitä töitä ja ahkerista tekijöistä kilpaillaan jo nyt, saatikka tulevaisuudessa kun lapsesi on työmarkkinoilla. Ehkä hän voi tulevaisuudessa tutustua alaan työharjoittelun kautta? Biologi /luonnontieteilijä on myös äärimmäisen mielenkiintoinen ja tulevaisuudessa entistä tärkeämpi ala.
Joten antaa palaa vaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Ei pelkkä lukihäiriö estä luonnontieteiden oppimista. Vaatii ehkä enemmän aikaa ja perslihaksia. Taitaa olla vanhemmalle kova paikka, ikävää jos se rajoittaa lapsen potentiaalia.
Lääkikseen nyt ei kuitenkaan ihan pelkällä pitkällä matematiikalla ja fysiikalla mennä. Yo-todistuksen pitäisi olla vahvasti laudaturpainotteinen, eikä se lukihäiriöiseltä onnistu, koska kielet.
Itse painiskelen abin ammatinvalintakysymysten kanssa. Ei ole epärealistisia unelmia, kun ei ole unelmia ollenkaan. En tiedä onko ap:n tilanne kuitenkaan huonompi, koska onhan opiskelukin paljon motivoituneempaa, jos nuori oikeasti haluaa jollekin tietylle uralle. Kai tubettajankin pitää edes kieliä osata, ja hyvä kielitaito edistää jääkiekkoammattilaisuuttakin.
Mulla on lukihäiriöinen lapsi joka loistaa kielissä, opiskelee lukiossa neljää kieltä. Saa haaveilla ja kaikkeen kannustetaan, kun tule ikää niin oppii kyllä omat rajansa.
Hänellä ei ole lukihäiriötä. Lukihäiriöinen ei loista kielissä. Tai sitten hän on jotenkin onnistunut keplottelemaan itselleen jotain hyvityksiä ja kaikki virheet anteeksi. Enkä usko sen olevan mahdollista edes yo-kokeessa, yliopisto-opinnoista puhumattakaan.
Nämä oireet viittaavat lukihäiriöön:
Luet hitaasti.
Kirjaimet ja sanat sekoittuvat tai katoavat, kun luet tai kirjoitat.
Sinun on vaikea ymmärtää ja muistaa lukemaasi tai kuulemaasi.
Sinun on vaikea erottaa toisistaan samankaltaisia konsonantteja, kuten t ja d tai p j b. Myös pitkät vokaalit, kuten aa ja ee ja kaksoiskonsonantit, kuten kk ja pp, kuulostavat samoilta.
Keskittyminen ja ajan hahmottaminen on sinulle vaikeaa.
Sinulla on vaikeuksia muiden asioiden, kuten matematiikan oppimisessa.
Olet motorisesti kömpelö.
Miehelläni on todettu lukihäiriö.
Hänellä oli alkuun ongelmia kielten kansaa, mutta kirjoitti kahdesta kielestä ällän yo-kokeista. Muista yo-kokeista tuli huonommat. Äidinkielestä vain a.
Lisään, että mieheni oppi ne kaksi kieltä, joista sai ällän, ihan niidenkielisiä romaaneja lukemalla ja kieliä kuuntelemalla. Kieliopista hän ei ymmärtänyt eikä ymmärrä edelleenkään yhtään mitään.
Eli lukihäiriö ei haitannut kielten oppimista, kun oli luontainen kyky oppia kieliä "korvakuulolta".
(itellä ei oo lukihäiriötä ja mulla ei oo mitään luontaista kykyä oppia kieliä. Mun kielten oppiminen on vaatinut valtavaa kieliopin pänttäämistä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tietty joukko akateemisia, joille menee se koulutus ja status päähän. Halutaan tehdä selväksi oma erinomaisuus ja se, ettei kaikista siihen omaan alaan ole. Tämähän on täyttä kukkua. En yhtään ihmettele, että osa duunareista inhoaa akateemisia.
Useimpien akateemisten alojen työ ei vaadi suuria älynlahjoja, keskinkertainen älli riittää. Moni työ on melkoisen suorittavat ja on opeteltavissa vähemmän koulutetulle. Samoin opinnot eivät ole mitään rakettitiedettä. Matematiikka ja fysiikka vaativat ymmärrystä, mutta nämäkin ovat opeteltavissa, jos haluaa. Jatko-opiskelut, tutkimus vaativat jo syvempää perehtymistä, mutta jos on kiinnostusta tarpeeksi näihinkin pystyy.
Suomessa yliopistokoulutus on lähes ilmaista ja se on kaikkien ulottuvilla. Lisäisin koulussa matematiikan, soveltamisen opettelua vielä erikseen, ja äidinkielen opetusta, koska nämä ovat avaimet eteenpäin.
Jos itse ei ole koulutettu ja haluaa lapsensa pääsevän pitkälle on yksi helppo keino. Opettakaa lapset lukemaan kirjoja. 30 minuuttia päivässä alakoulusta lähtien. Sekä panostamaan matematiikkaan.
Tosiasia kuitenkin on, että esim. lääkiksen vaatimustaso nousee ihan samaa vauhtia kuin hakijoiden osaamistaso. Aina sinne otetaan tietty pieni prosentti, jotka ovat 'yhteisesti' sovituilla kriteereillä parhaimmisto. Toki kuka hyvänsä voi päästä tuohon joukkoon, mutta prosentuaalisesti se joukko pysyy aina yhtä pienenä, vaikka kaikki hakijat olisivat Einsteineja.
Lääkärin työ ei ole erityisen hankalaa, mutta koulutuksen korkean markkina-arvon takia alalle pääsy on äärimmäisen säädeltyä.
Kaikki pääsykokeet ovat älykkyystestejä, vaikka niitä kutsuttaisiin millä nimellä tahansa. Aiheesta on tehty valtavasti tutkimuksia, ja ne osoittavat yksiselitteisesti, että yleinen älykkyys (general iq) on määräävä teikijä sille, kuka pääsee opiskelemaan ja kuina työelämässä pärjää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pääsykoepistemääriä on määritelty ihonvärin perusteella (aasialaiset suurimat vaatimukset ja mustat pienimmät) niin tutkimustieto osoittaa, että yhtä älykkäät ihmiset menestyvät keskimääräisesti yhtä hyvin riippumatta siitä, minkä värisiä he ovat. Asiasta tehdyt kaksostutkimukset, joissa he on vauvana erotettu toisistaan ja ovat asuneet toisistaan erillää koko elämän todistavat myös, ettei ympäristö vaikuta älykkyyteen. Esimerkkinä vielä lääkärit, joiden älykkyyspistemäärä jenkeissä on noin 120 pistettä (Henmon-Nelson asteikko). Suomalaisten keski-arvo on noin 100, joten suurella osalla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä sisään. Toinen esimerkki Harwardista; sisään päässeiden sat-pistemäärä on keskimääräin 1520, mikä vastaa 145 pistettä (=Highly gifted). Ko. pisteisiin yltää hyvin harva opiskelija.
YouTube-tähteys helppo toteuttaa? 😂
Ok boomer.