Lue keskustelun säännöt.
Kuinka suhtautua lapsen epärealistisiin haaveisiin?
Miten teidän mielestänne pitäisi suhtautua lapsen tai teinin melko epärealistisiin unelmiin? Siis toistuviin puheisiin siitä, että haaveilee jalkapalloammattilaisuudesta ulkomailla tai kansainvälisestä youtubetähteydestä tai rock-tähteydestä?
En haluaisi lapsen tai nuoren haavepuheita tyrmätä, mutta toisaalta kun 12-vuotias höntsälätkän pelaaja puhuu NHL-ammattilaisuudesta, niin ajattelen, että hiukan realismia ei olisi pahitteeksi.
Miten aikuisen pitäisi näihin suhtautua?
Kommentit (680)
Jos hoitaa koulunsa hyvin niin anna haaveilla ja puhua. Kun ammatinvalinta tulee myöhemmin eteen niin unelmat kariutuvat joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni myöhempi tähti oli 12-vuotiaana ihan keskinkertaisuus. Vastaus kysymykseen: Kannusta! Kuljeta! Kustanna!
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Anna haaveilla. Muutenkin 12 vuotiaasta ei juurikaan tiedä mihin tuo pystyy jotain poikkeustapauksia lukuunottamatta. Toivoisi kuitenkin ettei kakarat vakavissaan kuvittele että youtubettaja tai tositv-tähtönen on oikea ammatti johon kannattaa pyrkiä.
Ai joku nykyteini haaveilisi ROCK-tähteydestä😄 Eihän nykynuoret kuuntele enää edes kunnon musiikkia. Tuo youtube-tähteydestä haaveilu on kyllä hyvinkin realistinen haave nykynuorelle ja helppo toteuttaakin. Helppous on nykynuorille tärkeintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Ei pelkkä lukihäiriö estä luonnontieteiden oppimista. Vaatii ehkä enemmän aikaa ja perslihaksia. Taitaa olla vanhemmalle kova paikka, ikävää jos se rajoittaa lapsen potentiaalia.
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Eihän lukihäiriö sinänsä noita estä jos muuten on kaikki kunnossa. Kaikista ei kuitenkaan tule lääkäreitä millään, mutta silti vanhempien varman päälle sanelema urapolku ei välttämättä ole kestävä ratkaisu. Esim. itse opiskelin aluksi jotain muuta kuin mitä olisin halunnut koska "parempi että on joku tutkinto". Eikä ole ja lopulta opiskeltuani hieman ja muuta työtä tehtyäni aloitin melkein alusta ja opiskelin alalle mihin olen aina halunnut ja nyt olen työssä ja tyytyväinen. Aikaa vaan meni 10 vuotta hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kälyn tytär haaveili vielä lukion alussa vakavissaan muotisuunnittelijan urasta, mutta opiskelee nyt OKL:llä opettajaksi. Kyllä useimmat nuoret tajuaa sitten kuitenkin realismin päälle lopulta.
Haaveilu, epärealistinenkin, on tosi tärkeää ja voimauttavaa! Minä suhtaudun positiivisesti, kannustan, sanon että onpa hieno haave ja että jalkapallo on tosi hyvä harrastus jota voi jatkaa eri tasoilla koko elämänsä, saa hyvän kunnon ja kavereita, ja varmasti hieno kokemus asua ja pelata ulkomailla joskus.
Uskon, että tämä on niitä asioita, jossa elämä kyllä aikanaan opettaa. Vanhemmat tehtävä on kannustaa, kustantaa ja kuljettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Ei pelkkä lukihäiriö estä luonnontieteiden oppimista. Vaatii ehkä enemmän aikaa ja perslihaksia. Taitaa olla vanhemmalle kova paikka, ikävää jos se rajoittaa lapsen potentiaalia.
Jos keskiarvo on 6 ja lukioonkaan ei sillä taida päästä, niin miten voisi mitenkään päästä lääkikseen? Ei se minun mielipiteistäni ole kiinni.
Jep, älkää vaan kannustako lapsia ja torpatkaa saman tien niiden unelmat.
Etteivät vahingossakaan kuvittele liikoja itsestään.
Mun isäni muisti aina varjella ettei mulla "nouse päähän" kehut.
Joo ei noussut. Eikä musta kyllä mitään sitten tullutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Ei pelkkä lukihäiriö estä luonnontieteiden oppimista. Vaatii ehkä enemmän aikaa ja perslihaksia. Taitaa olla vanhemmalle kova paikka, ikävää jos se rajoittaa lapsen potentiaalia.
Lääkikseen ja etenkin eläinlääkikseen pääseminen kyllä joka tapauksessa vaatii niitä perslihaksia ja aikaa, ihan ilman lukihäiriötäkin. Ei estä oppimista ei, mutta seurasin ystäväperheen tytärtä, jolla oli ihan hyvä koulumenestys, ei mitään oppimisvaikeuksia ja pyrki lääkikseen kolme kertaa. Eivät ovet auenneet, ahkerasta lukemisesta ja valmennuskursseista huolimatta. Noihin kahteen paikkaan on todella vaikea päästä, hyvi pieni prosentti otetaan sisään kaikista pyrkijiöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Ei pelkkä lukihäiriö estä luonnontieteiden oppimista. Vaatii ehkä enemmän aikaa ja perslihaksia. Taitaa olla vanhemmalle kova paikka, ikävää jos se rajoittaa lapsen potentiaalia.
Jos keskiarvo on 6 ja lukioonkaan ei sillä taida päästä, niin miten voisi mitenkään päästä lääkikseen? Ei se minun mielipiteistäni ole kiinni.
Lue tämä juttu ja kannusta lastasi
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/29f22848-2aa8-415c-bfc2-123331ead3fe
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Ei pelkkä lukihäiriö estä luonnontieteiden oppimista. Vaatii ehkä enemmän aikaa ja perslihaksia. Taitaa olla vanhemmalle kova paikka, ikävää jos se rajoittaa lapsen potentiaalia.
No vähän realismia, jos jo peruskoulussa tarvitsee tehostettua opetusta, niin ei silloin ihan ikäryhmänsä parhaimmistoon kuulu. Ja lääkikseen taitaa tarvita sen puhtaan kymppirivistön - normaliopetuksesta.
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Oletpa ikävä. a) et voi tietää b) unelmat motivoi aina johonkin, vaikka matkan päässä olisikin eri kohde
No tasan tarkkaan kerro sille lapselle että ei kannata unelmoida, ettei sen rahkeet riitä, sen haaveet on p*skaa ja mitähän vielä. Tämänhän sä halusitkin kuulla?
Oma äitini käytti tuota strategiaa ja aina toitotti etten piirtämisellä tule ikinä elättämään itseäni ja ei kannata turhia haaveilla. Nyt elätän itseni piirtämällä. Melkein joka työpäivä päässä kirkuu ääni että olen huono, huono, huono, tyhmä, mitä oikein kuvittelen itsestäni, kohta saat potkut, valitsit huonon uran, tyhmä tyhmä tyhmä! Tosi ihanaa olla kutsumusammatissa kun omaan päähän pinttyneet asenteet väittää vastaan ja vie siitä ilon. Haluatko oman lapsesi päätyvän samaan?
Työ yllämainittu kannusta, kuljeta, kustanna kuulostaa hyvältä strategialta. Kuka ihmeen vanhempi haluaa lannistaa lapsensa jo alusta alkaen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Ei pelkkä lukihäiriö estä luonnontieteiden oppimista. Vaatii ehkä enemmän aikaa ja perslihaksia. Taitaa olla vanhemmalle kova paikka, ikävää jos se rajoittaa lapsen potentiaalia.
Tässä kyllä lukihäiriö taitaa olla vähän vakavampaa luokkaa kuin monella kun lukee minkälaisia tukitoimia on käytössä.
No asiaan. Itse olen vastaavanlaisessa tilanteessa jutellut ihan avoimesti tyttären kanssa. Hän 13v iässä haaveili kovasti leipuri-kondiittorin ammatista ja koulutuksesta mutta hänellä on keliakia. Tytön ajatuksena oli että "mä perustan oman yrityksen ja teen sitten vaan gluteenittomia leivonnaisia yms". Ja siis ammattilaiseksi halusi ja käydä viralliset koulutukset. Kuitenkin vakavat ruoka-aineallergiat ovat este ko. koulutukselle joten tiesin ettei tämä tule onnistumaan. Juttelin asiasta rauhallisesti tytön kanssa ja kannustin että ihan ehdottomasti kannattaa kotioloissa jatkaa leipomisharrastusta ja kuka tietää jos siitä ajan myötä tuleekin vaikka sivutyö ja loppujan lopuksi jos asiakkaita löytyy tarpeeksi niin kokoaikainen työ. Ja ehkä löytyy myös gluteenittoman leivonnan kursseja ja sinne sitten vaan opiskelemaan jos kiinnostaa. Tyttö oli onnellinen ajatuksesta.
Ainahan teinien ja varsinkin sitä nuorempien ajatuksen muuttuvat mutta jos lapsi puhuu vuositolkulla jostain asiasta ja vanhempi tietää ettei se koskaan voi onnistua jonkun konkreettisen syyn vuoksi niin minusta on ihan asiallista jutella siitä lapsen kanssa. Ei lyttäävästi vaan toteavasti ja ehkä ap:n tapauksessa kertoen mitä se NHL ammattilaisuus vaatii (harjoittelukerrat viikoittain, kilpaileminen liigatasolla nuorena jne) jotta lapsi saa itse ymmärtää onko siihen rahkeita.
Ja kuka haluaa lääkäriksi henkilön, joka voi esim lääkemääräyksessä sekoittaa milli- ja mikrogramman, tai numerot 6 ja 9? Tai sotkee oikean ja vasemman.
Johan lukihäiriöinen on hengenvaarallinen ammatissa, jossa täytyy olla todella tarkka merkintöjen kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on sama ongelma. Lapsellani on lukihäiriö, hän on tehostetussa opetuksessa ja hänellä on helpommat oppikirjat kahdessa aineessa. Mutta hän aikoo isona lääkäriksi tai eläinlääkäriksi. En tiedä miten suhtautua. En millään haluaisi lytätä hänen unelmiaan, mutta on aivan selvää, että noilla taidoilla ei kummankaan tiedekunnan ovet aukene.
Ei pelkkä lukihäiriö estä luonnontieteiden oppimista. Vaatii ehkä enemmän aikaa ja perslihaksia. Taitaa olla vanhemmalle kova paikka, ikävää jos se rajoittaa lapsen potentiaalia.
Jos keskiarvo on 6 ja lukioonkaan ei sillä taida päästä, niin miten voisi mitenkään päästä lääkikseen? Ei se minun mielipiteistäni ole kiinni.
Niin...sitä aikaa ja perslihaksia (sekä kannustusta). Tosin, jos lapsesi ei ole valmis tekemään töitä eivätkä aikuiset ympärillä usko mahdollisuuksiin, haaveen toteutuminen on vähintäänkin epätodennäköistä. Torppaamalla lapsesi haaveet noin nuorena, annat hänen ymmärtää että kaikki maailmassa annetaan valmiina eikä osaansa voi itse vaikuttaa ja hänen korttinsa nyt vaan sattuvat olemaan huonot.
Sisä-Suomen nurkkapubit on kansoitettu menneillä NHL-lupauksilla, joiden elämän kirkkaimmat tähtihetket olivat rinnakkaisluokan voittaminen yläasteen liikuntatunnilla.