Naurettavin tapa, jolla mies on yrittänyt testata/kouluttaa sinua?

Oi, mulla oli teininä itseäni muutaman vuoden vanhempi poikaystävä, ja täällähän oli monta juttua tästä valioyksilöstä!

Painosta on kuultu! Olin normaalipainoinen, mutta 5 kg pitäisi kuulemma laihduttaa. Juu en toki ns. missin mitoissa ollut, joten vastasin ystävällisesti jotain. Seuraavalla viikolla kun oltiin yhdessä bileissä ja join siideriä, hän alkoi huomautella siitä, että en saisi juoda sellaista, koska mun pitää olla laihiksella!

Toivoi, että ostan punaiset rintsikat. Ostin, koska itsekin tykkäsin. Sainko mitään ihailua osakseni? En tietenkään!

Asuin omakotitalossa hiekkatien varrella. Jos heitti minut kotiin, ei voinut ajaa kotitielleni asti. Ei kuulemma auton renkaat kestä!

Tosi paljon oli muutakin negaamista ja jostain ihmeen syystä halusi vielä vuosia myöhemminkin, kun sattumalta tapasimme, arvostella minut, avioliittoni ja ties minkä.

Oltiin tapailtu jonkin aikaa ja mentiin kylpylään, hotellin aamupalalla mies alkoi ihan puskista kouluttaa miten pelkällä kahvilla ja sämpylällä pärjää kyllä hyvin, ei tarvitse kerätä tarjotimelle kaikkea mitä näkee. Koetti myös pakottaa minut hotellin kuntosalille ja haukkui kun sanoin että mulla ole mukana ole muita housuja kuin farkut enkä muutenkaan halua. Miehestä kuoriutui kunnon k""sipää!

Nuorempana tapailin jonkin aikaa semmoistta miestä että morjens. Aamulla kuului kuulemma sanoa "huomenta rakas" mikä johtaisi aamuseksiin kunhan olisimme kumpikin käyneet suihkussa, ei kelvannut että olisimme menneet yhdessä suihkuun eikä sekään jos olin illalla käynyt suihkussa vaan käytännössä mies odotteli muna pystyssä suihkun raikkaana  että minä sain  suihkuteltua. Minun olisi vissiin pitänyt myös hoitaa esileikit yksin siellä suihkussa, kun mies harmistui siitä että olin kuiva. Nämä pakonomaiset aamuseksisessiot johti siihen etten tahtonut yöpyä miehen luona vaan omalla asunnollani, mutta sieltäkin piti lähettää se "huomenta rakas" viesti tai oli piru merrassa.

Olin, ja olen yhä melko ylipainoinen mihin miehellä oli ratkaisu: ala tupakoida! Osti minulle jopa nimpparilahjaksi röökiaskin. 

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana tapailin jonkin aikaa semmoistta miestä että morjens. Aamulla kuului kuulemma sanoa "huomenta rakas" mikä johtaisi aamuseksiin kunhan olisimme kumpikin käyneet suihkussa, ei kelvannut että olisimme menneet yhdessä suihkuun eikä sekään jos olin illalla käynyt suihkussa vaan käytännössä mies odotteli muna pystyssä suihkun raikkaana  että minä sain  suihkuteltua. Minun olisi vissiin pitänyt myös hoitaa esileikit yksin siellä suihkussa, kun mies harmistui siitä että olin kuiva. Nämä pakonomaiset aamuseksisessiot johti siihen etten tahtonut yöpyä miehen luona vaan omalla asunnollani, mutta sieltäkin piti lähettää se "huomenta rakas" viesti tai oli piru merrassa.

Olin, ja olen yhä melko ylipainoinen mihin miehellä oli ratkaisu: ala tupakoida! Osti minulle jopa nimpparilahjaksi röökiaskin. 

Urpo ja ahdistava äijä, mutta missä tässä oli testailu?

Vierailija kirjoitti:

Yksikään tapailemani mies ei ole sellaista tehnyt. Sen sijaan yhden tapailemani miehen kaveri jostain ihmeen syystä yritti jatkuvasti nokitella, arvostella ja "opastaa". Olisi pitänyt mun kuulemma pukeutua naisellisemmin ja olla muutenkin "enemmän sellainen kuin muut naiset ". Olin omituinen, kun harrastan moottoroituja ajoneuvoja ja olen miesvaltaisella alalla. Tyyppi arvosteli kaikkia mun mielipiteitä ja mieltymyksiä - kaikista pahinta oli, jos en valinnut jotain ääripäätä. Olin kuulemma kykenemätön päättämään mieltäni, kun en olekaan ateisti tai uskovainen vaan agnostikko ja kun pidän sekä raskaammasta musiikista että tanssimusiikista. Sama tyyppi oli päällisin puolin ns hauska seuramies, mutta ainakin mua yritti kyykyttää parhaansa mukaan.

Joskus myöhemmin törmäsin sattunalta tähän tapailemaani mieheen ja vaihdettiin kuulumisia. Hauska yksityiskohta on se, että tämä mies erikseen vielä mainitsi ettei ole ollut pariin vuoteen tekemisissä tämän kaverin (tai siis entisen) kanssa. Kai sitä kadutti että ei ollut koskaan pistänyt ns kaveriaan aisoihin tai oli hengaillu sellaisen kanssa.

Minun kokemukseni mukaan nämä "hauskat seuramiehet" ovat pahimpia testaajia ja kyykyttäjiä.

Yleensä he eivät kestä sitä, jos eivät voi lokeroida naista johonkin muottiin, kuten sinun tapauksessasi. Päällepäin he esittävät rakastavansa ja jumaloivansa naisia mutta todellisuudessa pitävät naisia yksiulotteisina ja alempiarvoisina olentoina, joilla ei ole muuta tarkoitusta kuin näiden miesten egonpönkittäminen.

Eräs nainen, jonka kanssa seurustelin vajaan vuoden testasi minua kertomalla aiemmista seksisuhteistaan, vaikka sanoin etten halua niistä kuulla.

Varsinkin kännissä ja meidän yhteisen seksin jälkeen. Hänellä oli ollut yli 30 eri kansalaisuudesta seksikumppaneita. Yli 10 vuoteen ei ollut suomalaiset miehet kelvanneet. Kertoi kuinka isoja peniksiä joillakin oli jne.

Nämä jutut tuntui minusta pahalta ja sanoin sen hänelle usein. Lopulta päätin erota hänestä. Tässä vaiheessa nainen tuli katumapäälle ja aneli minua takaisin. Kertoi vain jutuilla testaanneensa minua. Ei ne miehet olleetkaan ollut niin ihania ja oli saanut 3 seksitautiakin. Olin ensimmäinen mies joka ei halunnut häneltä vain seksiä, vaan vein ravintolaan ja tanssimaan mitä kukaan mies ei ollut tehnyt jne.

Olin ihmeissäni - miksi kehuit 6kk muita miehiä, jos halusit olla mun kanssa? Jankutti tuosta testaamisesta, että halusi varmistua ettei minua haittaa hänen menneisyys ulkomaalaiset seksi kumppanit ja sukupuolitaudit.

Olin todella loukkaantunut tästä testaamisesta - en niinkään hänen menneisyydestä.

Soitteli vielä vuoden ajan kännissä minulle ja pyyteli takaisin. Lopetti, kun tapasin nykyisen avovaimoni.

Jälkikäteen ajateltuna hänellä oli heikko itsetunto, jota oli yrittänyt pönkittää noilla runsailla seksi jutuilla ulkomaalaisten miesten kanssa. Oli ollut koulukiusattu. Hieman tukeva nainen. Kuitenkin nätti kasvoiltaan ja kauniit isot rinnat. Sääli.

Kuulin että on nykyään yh. Lapsen isästä ei tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana tapailin jonkin aikaa semmoistta miestä että morjens. Aamulla kuului kuulemma sanoa "huomenta rakas" mikä johtaisi aamuseksiin kunhan olisimme kumpikin käyneet suihkussa, ei kelvannut että olisimme menneet yhdessä suihkuun eikä sekään jos olin illalla käynyt suihkussa vaan käytännössä mies odotteli muna pystyssä suihkun raikkaana  että minä sain  suihkuteltua. Minun olisi vissiin pitänyt myös hoitaa esileikit yksin siellä suihkussa, kun mies harmistui siitä että olin kuiva. Nämä pakonomaiset aamuseksisessiot johti siihen etten tahtonut yöpyä miehen luona vaan omalla asunnollani, mutta sieltäkin piti lähettää se "huomenta rakas" viesti tai oli piru merrassa.

Olin, ja olen yhä melko ylipainoinen mihin miehellä oli ratkaisu: ala tupakoida! Osti minulle jopa nimpparilahjaksi röökiaskin. 

Urpo ja ahdistava äijä, mutta missä tässä oli testailu?

Varmaan siinä että alkaako nainen polttaa käskysta ja suostuuko noihin älyttömiin seksi-sääntöihin...

Nykyinen mies kertoi haluavansa jotain uutta meidän seksielämään ja kertoi esimerkiksi itse ajoittain kuvittelevan seksin aikana tilalleni jonkun muun nopeuttaakseen tulemistaan. En osaa sanoa oliko koulutusta, testausta vai puhdas loukkaus.

Seksiin tosin tuli uutta sillä saralla että väheni radikaalisti ja vähäisen määrän vuoksi todella tuntuu aina uudelta..;)

Yksi eräjormatörppö pisti minut sytyttämään nuotion. Ei kuulemma naiset yleensä osaa. Jäi aika lyhyeen se juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään tapailemani mies ei ole sellaista tehnyt. Sen sijaan yhden tapailemani miehen kaveri jostain ihmeen syystä yritti jatkuvasti nokitella, arvostella ja "opastaa". Olisi pitänyt mun kuulemma pukeutua naisellisemmin ja olla muutenkin "enemmän sellainen kuin muut naiset ". Olin omituinen, kun harrastan moottoroituja ajoneuvoja ja olen miesvaltaisella alalla. Tyyppi arvosteli kaikkia mun mielipiteitä ja mieltymyksiä - kaikista pahinta oli, jos en valinnut jotain ääripäätä. Olin kuulemma kykenemätön päättämään mieltäni, kun en olekaan ateisti tai uskovainen vaan agnostikko ja kun pidän sekä raskaammasta musiikista että tanssimusiikista. Sama tyyppi oli päällisin puolin ns hauska seuramies, mutta ainakin mua yritti kyykyttää parhaansa mukaan.

Joskus myöhemmin törmäsin sattunalta tähän tapailemaani mieheen ja vaihdettiin kuulumisia. Hauska yksityiskohta on se, että tämä mies erikseen vielä mainitsi ettei ole ollut pariin vuoteen tekemisissä tämän kaverin (tai siis entisen) kanssa. Kai sitä kadutti että ei ollut koskaan pistänyt ns kaveriaan aisoihin tai oli hengaillu sellaisen kanssa.

Tuosta agnostikosta sen verran, että se ei ole mikään välimuoto. Jumalaan uskominen on mustavalkoinen asia, joko uskot tai et. Agnostikko tarkoittaa vain sitä, että ei ole varmaa tietoa asiasta ja siksi suurin osa sekä uskovaisista että ateisteista on agnostikkoja.

Epäolennaista lähteä jankkaamaan tuollaista tässä ketjussa. Mutta kaikesta huolimatta kaikki kolmehan ovat uskon asioita. 1. Uskot että Jumala on olemassa 2. Uskotko että Jumalaa ei ole olemassa3. Uskot että ihmisen kapasiteetti tietää tällaisesta asiasta ei ole riittävä ja kumpi tahansa vaihtoehto on yhtä paljon mahdollista.

Kaikissa on kyse uskon asiasta, sillä tieteellistä näyttöä ei ole kenenkään mallista.

Henkilökohtaiset uskon tai uskonnottomuuden kriisit ei ole sama asia. Yksikään uskovaiseksi itsensä mieltävät ei uskonkriisitä huolimatta koskaan mieltäsi itseään agnostikoksi enkä tiedä yhtään ateistia, joka myöntäisi olevansa itseasiassa agnostikko (paitsi jos on niin nuori ettei tiedä sellaisenkin olevan mahdollista).

Se "päättämättömän välimuoto " ei ole mun mielessä mikään välimuoto, vaan ainoa oikea katsomus (minulle). Dissaajamies vain on eri mieltä, koska on vain mustaa ja valkoista ja ääripäitä, kaksi vaihtoehtoa joista pitää päättää. Joillekin se kolmas vaihtoehto ei vaan onnistu mahtumaan aivoihin.

Dissaajamies saattoi olla väärässä muissa asioissa, mutta tämä on oikeasti joko-tai -kysymys. Jos et usko jumalaan, olet määritelmällisesti ateisti. Jos uskot, olet uskovainen. Sillä ei ole väliä että mitä muita tuntemuksia sinulla asiaan liittyen on.

Minä taas en ainakaan muista kohdanneeni ketään, joka ei olisi agnostikko. Sellainen henkilö nimittäin väittäisi tietävänsä varmasti, että jumala on olemassa tai että ei ole. Uskovaisetkaan harvoin sanovat että heillä on varma tieto jumalan olemassaolosta. Kysehän on nimenomaan uskosta, eikä tiedosta. Ateistikaan ei voi sanoa että jumalaa ei ihan varmasti ole olemassa, korkeintaan että todennäköisesti ei ole eikä siitä ole tieteellistä näyttöä, mutta teoriassa se on mahdotonta sulkea täysin pois.

Ihmiset vain tuppaavat ymmärtämään väärin, mitä agnostismi tarkoittaa ja luulevat että sen takana voi olla ottamatta kantaa uskomiseen, mutta näin ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Mies kysyi mihin kahvilaan halusin ja kun vastasin suuttui, kuulemma oikea vastaus olisi ollut "päätä sä". Muutenkin kävi ilmi että oletti naisen olevan tahdoton lapanen ja se juttu lopahti alkuunsa.

Haha, minulla kävi juuri päinvastoin! Kysyi mihin kahvilaan halusin ja vastasin päätä sä, (minulle ei ollut mitään merkitystä paikalla, kunhan oltaisiin vaan juteltu jossain) niin mies suuttui, koska päätöksenhän pitää olla meidän yhteinen!

Miehille ei sit näemmä kelpaa mikään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas sen huomaa, että kyllä te naiset sitten osaatte valita hienoja (lue jänniä) miehiä

Mahtavaa huomata, miten osa miehistä osaa ottaa vastuun omasta käytöksestään. Joku perseilee minkä ehtii, mutta toki tämä on naisten vika. Voi hyvää päivää taas tätä miesten logiikkaa.

No kusipäämiehiä tulee aina olemaan. Mutta mikä pakko  teidän on niiden kanssa mennä yhteen ja pahimmassa tapauksessa perustaa perhekin?

Et sitten yhtään ehtinyt lukea ketjua kun oli niin kiire uhriutumaan? Tämähän on ketju siitä miten kusipäämiehet on naurettu ulos.

Pointti oli se, että osa miehistä ei tule ottamaan vastuuta käytöksestään, se pitää ymmärtää ja sillä ei myöskään voi tuomita kaikkia miehiä. Pitää siis nähdä myös naisen oma rooli siinä, minkälaisia miehiä valitsee kumppaniksi. Mutta joo, ei olla ihan tämän ketjun ytimessä enää.

Vielä kun kerrot missä kohtaa ketjua on syytetty kaikkia miehiä. Ja lähes kukaan tämän ketjun naisista ei ole valinnut näitä miehiä kumppanikseen. Luultavasti kyseiset miehet edelleenkin roikkuu ikuisina poikamiehinä netissä ihmettelemässä miksei kunnollinen mies kelpaa.

Itse myös sanoisin, että jokaisesta suhteesta oppii jotain. Itse silloin nuorena en tiennyt, mikä on parisuhteessa ok ja mikä ei, kun kyseessä oli eka oikea parisuhteeni. En siis ajoissa nähnyt merkkejä, kun mustasukkaisuus ja testailu alkoi. Erosin, kun homma oli jo totaalisen kaaosta.

Mutta. Seuraavan seurustelusuhteen laitoin poikki hyvin nopeasti, kun alkoi tulla mustasukkaisuusjuttuja, eli siis haukkui minut pystyyn kuvitelmiensa takia.

Tapailusuhdetta en jatkanut edes seurusteluun asti, kun alkoi tulla vihjailua, minkälainen minun tulisi olla (kuuntelin väärää musiikkia, pukeuduin vääränlaisesti jne).

Löytyi lopulta hyvä mies, jonka kanssa saa olla oma itsensä, eikä ole mustasukkaisuutta. Yhdessä menty jo kymmenen vuotta.

Näyttää siltä, että moni nykymies on suureen ääneen suvaitsevainen tasa-arvon kannattaja, mutta tosielämä sen sitten paljastaa onko tämä vain silmän lumetta ja kyse miehen omasta mielikuvasta itsestään naisten ”pelastajana”.

Jos nainen on eri mieltä, toimii omalla tavallaan, tuntuu osassa miehiä heräävän sellainen nyrkin ja hellan väliin junttaava patriarkka, eli ei sitä tasa-arvoa käytännössä kannatetakkaan?

Naisella ei saakaan olla omia tapoja, omaa mieltä. Kaikissa toimissa tulee mennä miehen mielen mukana tai alkaa koulutus sessiot. Aika kaukana ollaan käytännön tasa-arvosta vielä. - Osan kohdalla, ei kaikkien!

Vierailija kirjoitti:

Näyttää siltä, että moni nykymies on suureen ääneen suvaitsevainen tasa-arvon kannattaja, mutta tosielämä sen sitten paljastaa onko tämä vain silmän lumetta ja kyse miehen omasta mielikuvasta itsestään naisten ”pelastajana”.

Jos nainen on eri mieltä, toimii omalla tavallaan, tuntuu osassa miehiä heräävän sellainen nyrkin ja hellan väliin junttaava patriarkka, eli ei sitä tasa-arvoa käytännössä kannatetakkaan?

Naisella ei saakaan olla omia tapoja, omaa mieltä. Kaikissa toimissa tulee mennä miehen mielen mukana tai alkaa koulutus sessiot. Aika kaukana ollaan käytännön tasa-arvosta vielä. - Osan kohdalla, ei kaikkien!

Oma kokemukseni parisuhteista on vähän sellainen, että jomman kumman on otettava se johtajan rooli tai homma ei toimi. Miehenä voin siis olla joko puudeli jota tässäkin langassa oli kuvailtu, riivinrauta päättää kaikesta ja käskyttää, tai sitten voin olla käskyttävä päsmärimies, joka päättää jokaisen päivän lukujärjestyksen. Ongelma on siinä, etten taivu kumpaankaan rooliin. Puudeliksi en suostu kirveelläkään, mutta toisaalta en halua myöskään käskyttää naista ja päättää joka asiaa hänen puolestaan. Tästä on sitten tullut palautetta, että jotain "jämäkkyyttä" on jäänyt puuttumaan.

Olin aina kuvitellut, että parisuhteessa voidaan olla tasavertaisia ja neuvotella asiat sen pohjalta yhdessä ja rennosti edeten. Mutta ei se vaan näytä olevan mahdollista.

Voi ei, mä voisin kirjoittaa tänne monta juttua omasta miehestäni :D se on pikkasen.. tai vähän enemmänkin, sosiaalisesti kömpelö ja vähän neuroottinenkin. Eli sille voi olla jotkut pienet yksityiskohdat tosi tärkeitä ja ei aina tajua ettei se ole muiden asia tai ongelma. Lisäksi se töksäyttelee ääneen "hölmöjä" juttuja, muttei tarkoita sillä pahaa tai testaa mitään. Mä välillä pöydän alla potkasen nilkkaan, jos se sanoo jotain aivan älytöntä muille.

Jos se nyt alkaisi deittaamaan naisia niin siitä sais tänne monta tarinaa. Ihmiset helposti tulkitsee toisen outouksia jotenkin tarkoituksellisina tai ilkeinä..

Jotain esimerkkejä:

-Kaikkeen on sääntöjä tai se oikea/ainoa/paras tapa tehdä se. Miten tiskit laitetaan koneeseen, miten lusikat asetetaan kaappiin, miten sukat järjestetään, autoon laitetaan ilmastointi, imuroidaan... kaikkeen sillä ois tarjota vähintään 10min koulutus.

-Se tietää olevansa ennakkoluuloinen naisista, esim ettei naiset osais ajaa yhtä hyvin kun miehet yms miljoona asiaa. Ja ettei se pidä paikkaansa, vaan on kasvatettu siihen. Mutta ei tajua että yleensä näitä huonoja asenteita hävetään, niitä ei esitellä ja selitetä puolituntemattomille. Vaikka tapaa mun kaverin ekaa kertaa ja selittää heti alkuun "aaa toi on sun honda? Mähän oisin nuorena sanonut että miten faijas on uskaltanut lainata autoa, kuitenkin naarmutat pysäköidessä. En enää, mutta sellastakin ennen ajattelin että blaa blaa blaa". Se on siis rehellinen kaikista omista huonoista puolistaan, eikä osaa sitä normaalia sosiaalista tanssia, jossa ENSIN näytetään hyviä puolia ja vähitellen tutustutaan enemmän.

-Rakastaa väittelyä. Ei tajua että todella monet muut ahdistuu, välttelee, hiljenee ja kokee väittelyn lähes riitelynä ja epäsopivana. Väittelee mielellään ihan puolituttujenkin kanssa, tai vaikka sen mun kaverin kanssa jonka tapaa ekaa kertaa. Eikä mikään aihe tunnu olevan liian arka.

Mutta silti, se on just paras tyyppi. Mä vaan nauran, tai siis me nauretaan näille yhdessä. Kyl se sit yleensä hoksaa kun mä selitän asioita muiden näkövinkkelistä. Ja erilaisuus on vaan rikkaus, mun mielestä on siistiä kun se on niin rehellinen ja aito.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttää siltä, että moni nykymies on suureen ääneen suvaitsevainen tasa-arvon kannattaja, mutta tosielämä sen sitten paljastaa onko tämä vain silmän lumetta ja kyse miehen omasta mielikuvasta itsestään naisten ”pelastajana”.

Jos nainen on eri mieltä, toimii omalla tavallaan, tuntuu osassa miehiä heräävän sellainen nyrkin ja hellan väliin junttaava patriarkka, eli ei sitä tasa-arvoa käytännössä kannatetakkaan?

Naisella ei saakaan olla omia tapoja, omaa mieltä. Kaikissa toimissa tulee mennä miehen mielen mukana tai alkaa koulutus sessiot. Aika kaukana ollaan käytännön tasa-arvosta vielä. - Osan kohdalla, ei kaikkien!

Oma kokemukseni parisuhteista on vähän sellainen, että jomman kumman on otettava se johtajan rooli tai homma ei toimi. Miehenä voin siis olla joko puudeli jota tässäkin langassa oli kuvailtu, riivinrauta päättää kaikesta ja käskyttää, tai sitten voin olla käskyttävä päsmärimies, joka päättää jokaisen päivän lukujärjestyksen. Ongelma on siinä, etten taivu kumpaankaan rooliin. Puudeliksi en suostu kirveelläkään, mutta toisaalta en halua myöskään käskyttää naista ja päättää joka asiaa hänen puolestaan. Tästä on sitten tullut palautetta, että jotain "jämäkkyyttä" on jäänyt puuttumaan.

Olin aina kuvitellut, että parisuhteessa voidaan olla tasavertaisia ja neuvotella asiat sen pohjalta yhdessä ja rennosti edeten. Mutta ei se vaan näytä olevan mahdollista.

Nyt ei ole kyse parisuhteen normi väännöstä, jossa välillä toinen johtaa ja jossain muussa asiassa toisinpäin. Näistä sitten suhteesta riippuen kinastellaan tai ei.

Olen käsittänyt tämän miesten koulutuksen ( koskee kyös joitakin naisia kyllä) olevan tässä ketjussa pohjimmiltaan sitä halua alistaa nainen, ei hassuja pikku outo tapoja, joita kaikilla meillä on.

Vaan sitä pahuutta- jätetään toinen ilmoittamatta metsään, ja testataan osaako perille. Kuka lähtee ilmoittamatta ja haluaa testata noin sairaalla tavalla?

Ei siis kyse siitä, että lähdetään lasten kanssa lomalle, ja toinen päättää mitä sinä päivänä tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttää siltä, että moni nykymies on suureen ääneen suvaitsevainen tasa-arvon kannattaja, mutta tosielämä sen sitten paljastaa onko tämä vain silmän lumetta ja kyse miehen omasta mielikuvasta itsestään naisten ”pelastajana”.

Jos nainen on eri mieltä, toimii omalla tavallaan, tuntuu osassa miehiä heräävän sellainen nyrkin ja hellan väliin junttaava patriarkka, eli ei sitä tasa-arvoa käytännössä kannatetakkaan?

Naisella ei saakaan olla omia tapoja, omaa mieltä. Kaikissa toimissa tulee mennä miehen mielen mukana tai alkaa koulutus sessiot. Aika kaukana ollaan käytännön tasa-arvosta vielä. - Osan kohdalla, ei kaikkien!

Oma kokemukseni parisuhteista on vähän sellainen, että jomman kumman on otettava se johtajan rooli tai homma ei toimi. Miehenä voin siis olla joko puudeli jota tässäkin langassa oli kuvailtu, riivinrauta päättää kaikesta ja käskyttää, tai sitten voin olla käskyttävä päsmärimies, joka päättää jokaisen päivän lukujärjestyksen. Ongelma on siinä, etten taivu kumpaankaan rooliin. Puudeliksi en suostu kirveelläkään, mutta toisaalta en halua myöskään käskyttää naista ja päättää joka asiaa hänen puolestaan. Tästä on sitten tullut palautetta, että jotain "jämäkkyyttä" on jäänyt puuttumaan.

Olin aina kuvitellut, että parisuhteessa voidaan olla tasavertaisia ja neuvotella asiat sen pohjalta yhdessä ja rennosti edeten. Mutta ei se vaan näytä olevan mahdollista.

No kyllä se ainakin minun parisuhteessa on mahdollista. Jos päädyt aina tuollaisiin suhteisiin niin kannattaisi harjoittaa itsetutkiskelua että miksi näin käy.

Vierailija kirjoitti:

Voi ei, mä voisin kirjoittaa tänne monta juttua omasta miehestäni :D se on pikkasen.. tai vähän enemmänkin, sosiaalisesti kömpelö ja vähän neuroottinenkin. Eli sille voi olla jotkut pienet yksityiskohdat tosi tärkeitä ja ei aina tajua ettei se ole muiden asia tai ongelma. Lisäksi se töksäyttelee ääneen "hölmöjä" juttuja, muttei tarkoita sillä pahaa tai testaa mitään. Mä välillä pöydän alla potkasen nilkkaan, jos se sanoo jotain aivan älytöntä muille.

Jos se nyt alkaisi deittaamaan naisia niin siitä sais tänne monta tarinaa. Ihmiset helposti tulkitsee toisen outouksia jotenkin tarkoituksellisina tai ilkeinä..

Jotain esimerkkejä:

-Kaikkeen on sääntöjä tai se oikea/ainoa/paras tapa tehdä se. Miten tiskit laitetaan koneeseen, miten lusikat asetetaan kaappiin, miten sukat järjestetään, autoon laitetaan ilmastointi, imuroidaan... kaikkeen sillä ois tarjota vähintään 10min koulutus.

-Se tietää olevansa ennakkoluuloinen naisista, esim ettei naiset osais ajaa yhtä hyvin kun miehet yms miljoona asiaa. Ja ettei se pidä paikkaansa, vaan on kasvatettu siihen. Mutta ei tajua että yleensä näitä huonoja asenteita hävetään, niitä ei esitellä ja selitetä puolituntemattomille. Vaikka tapaa mun kaverin ekaa kertaa ja selittää heti alkuun "aaa toi on sun honda? Mähän oisin nuorena sanonut että miten faijas on uskaltanut lainata autoa, kuitenkin naarmutat pysäköidessä. En enää, mutta sellastakin ennen ajattelin että blaa blaa blaa". Se on siis rehellinen kaikista omista huonoista puolistaan, eikä osaa sitä normaalia sosiaalista tanssia, jossa ENSIN näytetään hyviä puolia ja vähitellen tutustutaan enemmän.

-Rakastaa väittelyä. Ei tajua että todella monet muut ahdistuu, välttelee, hiljenee ja kokee väittelyn lähes riitelynä ja epäsopivana. Väittelee mielellään ihan puolituttujenkin kanssa, tai vaikka sen mun kaverin kanssa jonka tapaa ekaa kertaa. Eikä mikään aihe tunnu olevan liian arka.

Mutta silti, se on just paras tyyppi. Mä vaan nauran, tai siis me nauretaan näille yhdessä. Kyl se sit yleensä hoksaa kun mä selitän asioita muiden näkövinkkelistä. Ja erilaisuus on vaan rikkaus, mun mielestä on siistiä kun se on niin rehellinen ja aito.

Kyllä minäkin tulkitsisin heti ensitutustumalla aroista asioista väittelemään alkamisen tai omien tapojen tuputtamisen ainoina ja oikeina vallanhaluisuudeksi ja tahalliseksi lyttäämiseksi. Vaikka ihminen ei niin käyttäytyisikään ilkeyttään, niin ei se pyyhi pois sitä, että tuollainen käytös on useimpien mielestä kurjaa ja luotaantyöntävää. On hyvä asia, että näet miehessäsi ne hyvät puolet etkä itse loukkaannu hänen käytöksestään. Ei kuitenkaan voi syyttää muita ihmisiä siitä, jos ja kun he eivät haluaisi viedä tutustumista pidemmälle hänen laillaan käyttäytyvän henkilön kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttää siltä, että moni nykymies on suureen ääneen suvaitsevainen tasa-arvon kannattaja, mutta tosielämä sen sitten paljastaa onko tämä vain silmän lumetta ja kyse miehen omasta mielikuvasta itsestään naisten ”pelastajana”.

Jos nainen on eri mieltä, toimii omalla tavallaan, tuntuu osassa miehiä heräävän sellainen nyrkin ja hellan väliin junttaava patriarkka, eli ei sitä tasa-arvoa käytännössä kannatetakkaan?

Naisella ei saakaan olla omia tapoja, omaa mieltä. Kaikissa toimissa tulee mennä miehen mielen mukana tai alkaa koulutus sessiot. Aika kaukana ollaan käytännön tasa-arvosta vielä. - Osan kohdalla, ei kaikkien!

Oma kokemukseni parisuhteista on vähän sellainen, että jomman kumman on otettava se johtajan rooli tai homma ei toimi. Miehenä voin siis olla joko puudeli jota tässäkin langassa oli kuvailtu, riivinrauta päättää kaikesta ja käskyttää, tai sitten voin olla käskyttävä päsmärimies, joka päättää jokaisen päivän lukujärjestyksen. Ongelma on siinä, etten taivu kumpaankaan rooliin. Puudeliksi en suostu kirveelläkään, mutta toisaalta en halua myöskään käskyttää naista ja päättää joka asiaa hänen puolestaan. Tästä on sitten tullut palautetta, että jotain "jämäkkyyttä" on jäänyt puuttumaan.

Olin aina kuvitellut, että parisuhteessa voidaan olla tasavertaisia ja neuvotella asiat sen pohjalta yhdessä ja rennosti edeten. Mutta ei se vaan näytä olevan mahdollista.

Nyt ei ole kyse parisuhteen normi väännöstä, jossa välillä toinen johtaa ja jossain muussa asiassa toisinpäin. Näistä sitten suhteesta riippuen kinastellaan tai ei.

Olen käsittänyt tämän miesten koulutuksen ( koskee kyös joitakin naisia kyllä) olevan tässä ketjussa pohjimmiltaan sitä halua alistaa nainen, ei hassuja pikku outo tapoja, joita kaikilla meillä on.

Vaan sitä pahuutta- jätetään toinen ilmoittamatta metsään, ja testataan osaako perille. Kuka lähtee ilmoittamatta ja haluaa testata noin sairaalla tavalla?

Ei siis kyse siitä, että lähdetään lasten kanssa lomalle, ja toinen päättää mitä sinä päivänä tehdään.

Tai täälläkin esiin tullutta mustasukkaisuuden testaamista. Ollaan brunetti naisen kanssa ja jatkuvasti kehutaan ohikulkevia blondeja, kuinka mahtavia, kauniita, ihania naisia ne blondit on.

Ei tämä ole normaalia käytöstä parisuhteessa tai missään suhteessa, testata tällä tavoin. Ihmisessä on itsessään jotain rikki, jos näin toimii.

Kuka haluaa aiheutta pahaa mieltä näin? Se jolla on paha olla itsellä.

Joku jo aiemmin täällä mainitsi, että harva nainen päätyy näiden testaajien kanssa kunnolliseen pitkään suhteseen. monet jutut on tulleet ilmi juuri tapailun aikana.

Ei silti, aivan varmasti näin tekevät myös naiset ja tuskinpa ne kunnon miehet heitäkään suhteeseen ottaa, jos aivan päättömäksi se testailu jo tapailu aikana menee.