Lue keskustelun säännöt.
Naurettavin tapa, jolla mies on yrittänyt testata/kouluttaa sinua?
Kommentit (639)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta kaupasta kesken kotiin lähtijää tässäkin ketjussa. Mikä sairaus tämä on? Tarttuuko se?
En tiedä, mutta elinikäinen se on. Isäni nimittäin on tällainen eksyttäjä, on aina ollut.
Miten se eksyttää? Ettekö osaa kulkea yksin seuraamatta häntä?
Jos kumppani häipyisi johonkin, niin varmaan vähän ihmettelisin, mutta en minä mihinkään eksyisi ilman häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta kaupasta kesken kotiin lähtijää tässäkin ketjussa. Mikä sairaus tämä on? Tarttuuko se?
En tiedä, mutta elinikäinen se on. Isäni nimittäin on tällainen eksyttäjä, on aina ollut.
Miten se eksyttää? Ettekö osaa kulkea yksin seuraamatta häntä?
Jos kumppani häipyisi johonkin, niin varmaan vähän ihmettelisin, mutta en minä mihinkään eksyisi ilman häntä.
En tiedä miten kyseisen kurjouttajan isä eksytti, mutta poistetussa pitkässä ketjussa oli monia isiä jotka eksyttivät esim siirtelemällä autoa parkkipaikalla niin että perhe joutui etsimään häntä. Jotkut jättivät lapset kauppaan ja häipyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta kaupasta kesken kotiin lähtijää tässäkin ketjussa. Mikä sairaus tämä on? Tarttuuko se?
En tiedä, mutta elinikäinen se on. Isäni nimittäin on tällainen eksyttäjä, on aina ollut.
Miten se eksyttää? Ettekö osaa kulkea yksin seuraamatta häntä?
Jos kumppani häipyisi johonkin, niin varmaan vähän ihmettelisin, mutta en minä mihinkään eksyisi ilman häntä.
En tiedä miten kyseisen kurjouttajan isä eksytti, mutta poistetussa pitkässä ketjussa oli monia isiä jotka eksyttivät esim siirtelemällä autoa parkkipaikalla niin että perhe joutui etsimään häntä. Jotkut jättivät lapset kauppaan ja häipyvät.
Mulle ainakin kerta riittäisi ja se olisi siinä. Ei kuulosta terveipäiseltä tuollainen käytös enkä haluaisi olla tuollaisen ihmisen kanssa tekemisissä.
Yhdessä illanvietossa joskus opiskeluaikoina sellainen puolituttu jätkä yritti komennella mua joka asiassa :D Se toisti aina mun nimen ja keksi aluksi jotain pientä, että "Ellu, tuoppas mulle bisse" kun olin menossa hakemaan itselleni juotavaa. Aluksi tulkitsin ihan tavallisiksi pyynnöiksi, mutta meininki kävi oudommaksi. Milloin istuin hänen paikallaan, milloin piti hakea hänelle tupakkaa eteisestä, jossain vaiheessa hän ehdotti että hengailisin "suosiolla" keittiön puolella. En tietenkään totellut näitä ihan poskettomia käskyjä ja aloin ärsyyntyä koko tyyppiin. Toisaalta sama tyyppi alkoi olla silminnähden ärsyyntynyt, kun en suostunut hänen käskyihinsä :D Ketään muuta juhlien vierasta hän ei yrittänyt tällä tavalla pomputtaa.
Yhdessä vaiheessa kopittelin toisen kaverin kanssa tennispallolla samalla, kun juttelimme koulujutuista. Pelasimme molemmat tennistä, joten siitä kopittelusta oli tullut meidän juttu jo opintojen alussa, ja kaikki muut tiesivät siitä. Kun kaverini meni käymään vessassa, tämä puolituttu jätkä tuli paikalle ja käski antaa pallon hänelle. Vastasin kieltävästi, koska minulla ja kaverillani oli juttu kesken ja jatkaisimme, kun hän palaisi. "Ellu, anna se pallo." Totesin, että eteisen pöydällä on enemmänkin näitä palloja, että on hyvä ja hakee sieltä. "Eikun anna nyt se pallo." Kieltäydyin uudestaan (oikeasti vaan ärsyttääkseni sitä tyyppiä, koska sen käytös oli niin tökeröä) ja siirryin toisaalle palloni kanssa.
Myöhemmin kävi ilmi, että tyyppi oli yrittänyt iskeä minua. Lienee sanomattakin selvää, ettei ihan onnistunut :D Myöhemmin tosin tuli myös pyytämään anteeksi ja pystyimme ihan sopuisasti viettämään aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta kaupasta kesken kotiin lähtijää tässäkin ketjussa. Mikä sairaus tämä on? Tarttuuko se?
En tiedä, mutta elinikäinen se on. Isäni nimittäin on tällainen eksyttäjä, on aina ollut.
Miten se eksyttää? Ettekö osaa kulkea yksin seuraamatta häntä?
Jos kumppani häipyisi johonkin, niin varmaan vähän ihmettelisin, mutta en minä mihinkään eksyisi ilman häntä.
En tiedä miten kyseisen kurjouttajan isä eksytti, mutta poistetussa pitkässä ketjussa oli monia isiä jotka eksyttivät esim siirtelemällä autoa parkkipaikalla niin että perhe joutui etsimään häntä. Jotkut jättivät lapset kauppaan ja häipyvät.
Tai niin kuin eräs mun tuttavapiirissä on tehnyt: antaa ohjeet tulla mökille, jossa en ole ollut ennen. Tosin ohjeet kattaa vain osan matkasta ja viimeiset neljä risteystä ja 20 km jätetään mainitsematta "No kyl mä ajattelin että sä siitä jo löydät perille ". Siinäpä sitä olen esimerkiksi talvipakkasella ihmetellyt pimeässä risteyksessä x, että kumpaan suuntaan käännyn kun ei se mökki tässä kyllä ole, eikä kukaan vastaa puhelimeen. Eikä osoitetta tarkemmin ole ylhäällä, aikana ennen älypuhelimia (tiekarttakaan ei olisi auttanut niillä kinttupoluilla). Kiva useampi tunti ajella edes takaisin, kun mikään siellä hevonkuusessa ei tuntomerkkeihin täsmää, eikä ole edes siinä vaiheessa hajuakaan, onko se mökki nyt 500 m vai 50 kilometrin päässä ajo-ohjeiden loppumisesta. Risteyksiä tulee muuten pirusti enemmän kuin neljä, jos arvaa väärin... Jos kotiin olisi ollut vähemmän kuin 300 km niin varmaan olisin lähtenyt takas. Nyt vastaavassa tilanne menisin todennäköisesti hotelliin, enkä jäisi mitään mökkiä etsimään (lähimpään kaupunkiin olisi ollut jotain 50km). Loppujen lopuksi siis tyyppi vastas puhelimeen ja pääsin perille siinä kahdentoista aikaa yöllä. Ei naurattanut. Vieläkään en voi käsittää, että jos antaa ajo-ohjeet niin miksi niitä ei voi antaa loppuun saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näitä kun lukee tulee mieleen että toivottavasti en enää ikinä päädy parisuhteeseen. Ei jumaliste mitä stooreja.
Olet oikeassa, luoja meitä miehiä Av-naisilta varjelkoon :/
Yritti ehdottaa seksua, vaikka tietää, että mulla on Sati kakkonen.
N19
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta kaupasta kesken kotiin lähtijää tässäkin ketjussa. Mikä sairaus tämä on? Tarttuuko se?
En tiedä, mutta elinikäinen se on. Isäni nimittäin on tällainen eksyttäjä, on aina ollut.
Miten se eksyttää? Ettekö osaa kulkea yksin seuraamatta häntä?
Jos kumppani häipyisi johonkin, niin varmaan vähän ihmettelisin, mutta en minä mihinkään eksyisi ilman häntä.
En tiedä miten kyseisen kurjouttajan isä eksytti, mutta poistetussa pitkässä ketjussa oli monia isiä jotka eksyttivät esim siirtelemällä autoa parkkipaikalla niin että perhe joutui etsimään häntä. Jotkut jättivät lapset kauppaan ja häipyvät.
Tai niin kuin eräs mun tuttavapiirissä on tehnyt: antaa ohjeet tulla mökille, jossa en ole ollut ennen. Tosin ohjeet kattaa vain osan matkasta ja viimeiset neljä risteystä ja 20 km jätetään mainitsematta "No kyl mä ajattelin että sä siitä jo löydät perille ". Siinäpä sitä olen esimerkiksi talvipakkasella ihmetellyt pimeässä risteyksessä x, että kumpaan suuntaan käännyn kun ei se mökki tässä kyllä ole, eikä kukaan vastaa puhelimeen. Eikä osoitetta tarkemmin ole ylhäällä, aikana ennen älypuhelimia (tiekarttakaan ei olisi auttanut niillä kinttupoluilla). Kiva useampi tunti ajella edes takaisin, kun mikään siellä hevonkuusessa ei tuntomerkkeihin täsmää, eikä ole edes siinä vaiheessa hajuakaan, onko se mökki nyt 500 m vai 50 kilometrin päässä ajo-ohjeiden loppumisesta. Risteyksiä tulee muuten pirusti enemmän kuin neljä, jos arvaa väärin... Jos kotiin olisi ollut vähemmän kuin 300 km niin varmaan olisin lähtenyt takas. Nyt vastaavassa tilanne menisin todennäköisesti hotelliin, enkä jäisi mitään mökkiä etsimään (lähimpään kaupunkiin olisi ollut jotain 50km). Loppujen lopuksi siis tyyppi vastas puhelimeen ja pääsin perille siinä kahdentoista aikaa yöllä. Ei naurattanut. Vieläkään en voi käsittää, että jos antaa ajo-ohjeet niin miksi niitä ei voi antaa loppuun saakka.
Samaan kategoriaan menee kyydin tarjoaminen, mutta jätetään mainitsematta että ei perille asti.
Minut jätettiin teininä harrastuksesta palatessa mm. moottoritien varteen, koska "sähän kävelet tuosta metsikön poikki muutamassa minuutissa". Jep, oli talvi, lunta, pimeää eikä kävelytietä. Aika ennen kännyköitä.
Juoksin henkihieverissä polvenkorkuisessa hangessa kotiin, pelkäsin ihan tosissani että siellä metsässä oli jotain ja kyseessä oli jonkinlainen juoni jättää minut juuri sinne. Enkä kehdannut kertoa edes vanhemmille, kun olin jo aiemmin sanonut, että saan kyydin kotiin kun sitä oli tarjottu jo etukäteen.
Myöhemmin kuulin etten ollut ainoa, jonka kyseinen mies jätti 1-3 km päähän kotoa, vaikka oli itse tarjonnut kyytiä. Ja teininä on paha sanoa vastaan, kun aikuinen sanoo että nyt ulos autosta ja heippa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas sen huomaa, että kyllä te naiset sitten osaatte valita hienoja (lue jänniä) miehiä
Mahtavaa huomata, miten osa miehistä osaa ottaa vastuun omasta käytöksestään. Joku perseilee minkä ehtii, mutta toki tämä on naisten vika. Voi hyvää päivää taas tätä miesten logiikkaa.
No kusipäämiehiä tulee aina olemaan. Mutta mikä pakko teidän on niiden kanssa mennä yhteen ja pahimmassa tapauksessa perustaa perhekin?
Et sitten yhtään ehtinyt lukea ketjua kun oli niin kiire uhriutumaan? Tämähän on ketju siitä miten kusipäämiehet on naurettu ulos.
Pointti oli se, että osa miehistä ei tule ottamaan vastuuta käytöksestään, se pitää ymmärtää ja sillä ei myöskään voi tuomita kaikkia miehiä. Pitää siis nähdä myös naisen oma rooli siinä, minkälaisia miehiä valitsee kumppaniksi. Mutta joo, ei olla ihan tämän ketjun ytimessä enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta kaupasta kesken kotiin lähtijää tässäkin ketjussa. Mikä sairaus tämä on? Tarttuuko se?
En tiedä, mutta elinikäinen se on. Isäni nimittäin on tällainen eksyttäjä, on aina ollut.
Miten se eksyttää? Ettekö osaa kulkea yksin seuraamatta häntä?
Jos kumppani häipyisi johonkin, niin varmaan vähän ihmettelisin, mutta en minä mihinkään eksyisi ilman häntä.
En tiedä miten kyseisen kurjouttajan isä eksytti, mutta poistetussa pitkässä ketjussa oli monia isiä jotka eksyttivät esim siirtelemällä autoa parkkipaikalla niin että perhe joutui etsimään häntä. Jotkut jättivät lapset kauppaan ja häipyvät.
Tai niin kuin eräs mun tuttavapiirissä on tehnyt: antaa ohjeet tulla mökille, jossa en ole ollut ennen. Tosin ohjeet kattaa vain osan matkasta ja viimeiset neljä risteystä ja 20 km jätetään mainitsematta "No kyl mä ajattelin että sä siitä jo löydät perille ". Siinäpä sitä olen esimerkiksi talvipakkasella ihmetellyt pimeässä risteyksessä x, että kumpaan suuntaan käännyn kun ei se mökki tässä kyllä ole, eikä kukaan vastaa puhelimeen. Eikä osoitetta tarkemmin ole ylhäällä, aikana ennen älypuhelimia (tiekarttakaan ei olisi auttanut niillä kinttupoluilla). Kiva useampi tunti ajella edes takaisin, kun mikään siellä hevonkuusessa ei tuntomerkkeihin täsmää, eikä ole edes siinä vaiheessa hajuakaan, onko se mökki nyt 500 m vai 50 kilometrin päässä ajo-ohjeiden loppumisesta. Risteyksiä tulee muuten pirusti enemmän kuin neljä, jos arvaa väärin... Jos kotiin olisi ollut vähemmän kuin 300 km niin varmaan olisin lähtenyt takas. Nyt vastaavassa tilanne menisin todennäköisesti hotelliin, enkä jäisi mitään mökkiä etsimään (lähimpään kaupunkiin olisi ollut jotain 50km). Loppujen lopuksi siis tyyppi vastas puhelimeen ja pääsin perille siinä kahdentoista aikaa yöllä. Ei naurattanut. Vieläkään en voi käsittää, että jos antaa ajo-ohjeet niin miksi niitä ei voi antaa loppuun saakka.
Samaan kategoriaan menee kyydin tarjoaminen, mutta jätetään mainitsematta että ei perille asti.
Minut jätettiin teininä harrastuksesta palatessa mm. moottoritien varteen, koska "sähän kävelet tuosta metsikön poikki muutamassa minuutissa". Jep, oli talvi, lunta, pimeää eikä kävelytietä. Aika ennen kännyköitä.
Juoksin henkihieverissä polvenkorkuisessa hangessa kotiin, pelkäsin ihan tosissani että siellä metsässä oli jotain ja kyseessä oli jonkinlainen juoni jättää minut juuri sinne. Enkä kehdannut kertoa edes vanhemmille, kun olin jo aiemmin sanonut, että saan kyydin kotiin kun sitä oli tarjottu jo etukäteen.
Myöhemmin kuulin etten ollut ainoa, jonka kyseinen mies jätti 1-3 km päähän kotoa, vaikka oli itse tarjonnut kyytiä. Ja teininä on paha sanoa vastaan, kun aikuinen sanoo että nyt ulos autosta ja heippa.
Hui saakeli, millainen urpo kyykyttää jotain lapsia tai teinejä? Sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Yksikään tapailemani mies ei ole sellaista tehnyt. Sen sijaan yhden tapailemani miehen kaveri jostain ihmeen syystä yritti jatkuvasti nokitella, arvostella ja "opastaa". Olisi pitänyt mun kuulemma pukeutua naisellisemmin ja olla muutenkin "enemmän sellainen kuin muut naiset ". Olin omituinen, kun harrastan moottoroituja ajoneuvoja ja olen miesvaltaisella alalla. Tyyppi arvosteli kaikkia mun mielipiteitä ja mieltymyksiä - kaikista pahinta oli, jos en valinnut jotain ääripäätä. Olin kuulemma kykenemätön päättämään mieltäni, kun en olekaan ateisti tai uskovainen vaan agnostikko ja kun pidän sekä raskaammasta musiikista että tanssimusiikista. Sama tyyppi oli päällisin puolin ns hauska seuramies, mutta ainakin mua yritti kyykyttää parhaansa mukaan.
Joskus myöhemmin törmäsin sattunalta tähän tapailemaani mieheen ja vaihdettiin kuulumisia. Hauska yksityiskohta on se, että tämä mies erikseen vielä mainitsi ettei ole ollut pariin vuoteen tekemisissä tämän kaverin (tai siis entisen) kanssa. Kai sitä kadutti että ei ollut koskaan pistänyt ns kaveriaan aisoihin tai oli hengaillu sellaisen kanssa.
Tuosta agnostikosta sen verran, että se ei ole mikään välimuoto. Jumalaan uskominen on mustavalkoinen asia, joko uskot tai et. Agnostikko tarkoittaa vain sitä, että ei ole varmaa tietoa asiasta ja siksi suurin osa sekä uskovaisista että ateisteista on agnostikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole koskaan yrittänyt.
Ei mullakaan. Ei hän olis mun mies, jos jotakin semmosta olis edes yrittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta kaupasta kesken kotiin lähtijää tässäkin ketjussa. Mikä sairaus tämä on? Tarttuuko se?
En tiedä, mutta elinikäinen se on. Isäni nimittäin on tällainen eksyttäjä, on aina ollut.
Miten se eksyttää? Ettekö osaa kulkea yksin seuraamatta häntä?
Jos kumppani häipyisi johonkin, niin varmaan vähän ihmettelisin, mutta en minä mihinkään eksyisi ilman häntä.
Ilkeilijä taas vauhdissa. Luuletko ettei sun tekemisiä seurata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta kaupasta kesken kotiin lähtijää tässäkin ketjussa. Mikä sairaus tämä on? Tarttuuko se?
En tiedä, mutta elinikäinen se on. Isäni nimittäin on tällainen eksyttäjä, on aina ollut.
Miten se eksyttää? Ettekö osaa kulkea yksin seuraamatta häntä?
Jos kumppani häipyisi johonkin, niin varmaan vähän ihmettelisin, mutta en minä mihinkään eksyisi ilman häntä.
En tiedä miten kyseisen kurjouttajan isä eksytti, mutta poistetussa pitkässä ketjussa oli monia isiä jotka eksyttivät esim siirtelemällä autoa parkkipaikalla niin että perhe joutui etsimään häntä. Jotkut jättivät lapset kauppaan ja häipyvät.
Tai niin kuin eräs mun tuttavapiirissä on tehnyt: antaa ohjeet tulla mökille, jossa en ole ollut ennen. Tosin ohjeet kattaa vain osan matkasta ja viimeiset neljä risteystä ja 20 km jätetään mainitsematta "No kyl mä ajattelin että sä siitä jo löydät perille ". Siinäpä sitä olen esimerkiksi talvipakkasella ihmetellyt pimeässä risteyksessä x, että kumpaan suuntaan käännyn kun ei se mökki tässä kyllä ole, eikä kukaan vastaa puhelimeen. Eikä osoitetta tarkemmin ole ylhäällä, aikana ennen älypuhelimia (tiekarttakaan ei olisi auttanut niillä kinttupoluilla). Kiva useampi tunti ajella edes takaisin, kun mikään siellä hevonkuusessa ei tuntomerkkeihin täsmää, eikä ole edes siinä vaiheessa hajuakaan, onko se mökki nyt 500 m vai 50 kilometrin päässä ajo-ohjeiden loppumisesta. Risteyksiä tulee muuten pirusti enemmän kuin neljä, jos arvaa väärin... Jos kotiin olisi ollut vähemmän kuin 300 km niin varmaan olisin lähtenyt takas. Nyt vastaavassa tilanne menisin todennäköisesti hotelliin, enkä jäisi mitään mökkiä etsimään (lähimpään kaupunkiin olisi ollut jotain 50km). Loppujen lopuksi siis tyyppi vastas puhelimeen ja pääsin perille siinä kahdentoista aikaa yöllä. Ei naurattanut. Vieläkään en voi käsittää, että jos antaa ajo-ohjeet niin miksi niitä ei voi antaa loppuun saakka.
Samaan kategoriaan menee kyydin tarjoaminen, mutta jätetään mainitsematta että ei perille asti.
Minut jätettiin teininä harrastuksesta palatessa mm. moottoritien varteen, koska "sähän kävelet tuosta metsikön poikki muutamassa minuutissa". Jep, oli talvi, lunta, pimeää eikä kävelytietä. Aika ennen kännyköitä.
Juoksin henkihieverissä polvenkorkuisessa hangessa kotiin, pelkäsin ihan tosissani että siellä metsässä oli jotain ja kyseessä oli jonkinlainen juoni jättää minut juuri sinne. Enkä kehdannut kertoa edes vanhemmille, kun olin jo aiemmin sanonut, että saan kyydin kotiin kun sitä oli tarjottu jo etukäteen.
Myöhemmin kuulin etten ollut ainoa, jonka kyseinen mies jätti 1-3 km päähän kotoa, vaikka oli itse tarjonnut kyytiä. Ja teininä on paha sanoa vastaan, kun aikuinen sanoo että nyt ulos autosta ja heippa.
Hui saakeli, millainen urpo kyykyttää jotain lapsia tai teinejä? Sairasta.
Niinpä, ja oli vielä nimenomaan mukana nuorten harrastustoiminnassa. Selvästi nautti tuollaisesta vallan tunteesta, mikä on ihan omanlaisensa luonnevika/kierous...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään tapailemani mies ei ole sellaista tehnyt. Sen sijaan yhden tapailemani miehen kaveri jostain ihmeen syystä yritti jatkuvasti nokitella, arvostella ja "opastaa". Olisi pitänyt mun kuulemma pukeutua naisellisemmin ja olla muutenkin "enemmän sellainen kuin muut naiset ". Olin omituinen, kun harrastan moottoroituja ajoneuvoja ja olen miesvaltaisella alalla. Tyyppi arvosteli kaikkia mun mielipiteitä ja mieltymyksiä - kaikista pahinta oli, jos en valinnut jotain ääripäätä. Olin kuulemma kykenemätön päättämään mieltäni, kun en olekaan ateisti tai uskovainen vaan agnostikko ja kun pidän sekä raskaammasta musiikista että tanssimusiikista. Sama tyyppi oli päällisin puolin ns hauska seuramies, mutta ainakin mua yritti kyykyttää parhaansa mukaan.
Joskus myöhemmin törmäsin sattunalta tähän tapailemaani mieheen ja vaihdettiin kuulumisia. Hauska yksityiskohta on se, että tämä mies erikseen vielä mainitsi ettei ole ollut pariin vuoteen tekemisissä tämän kaverin (tai siis entisen) kanssa. Kai sitä kadutti että ei ollut koskaan pistänyt ns kaveriaan aisoihin tai oli hengaillu sellaisen kanssa.
Tuosta agnostikosta sen verran, että se ei ole mikään välimuoto. Jumalaan uskominen on mustavalkoinen asia, joko uskot tai et. Agnostikko tarkoittaa vain sitä, että ei ole varmaa tietoa asiasta ja siksi suurin osa sekä uskovaisista että ateisteista on agnostikkoja.
Epäolennaista lähteä jankkaamaan tuollaista tässä ketjussa. Mutta kaikesta huolimatta kaikki kolmehan ovat uskon asioita. 1. Uskot että Jumala on olemassa 2. Uskotko että Jumalaa ei ole olemassa3. Uskot että ihmisen kapasiteetti tietää tällaisesta asiasta ei ole riittävä ja kumpi tahansa vaihtoehto on yhtä paljon mahdollista.
Kaikissa on kyse uskon asiasta, sillä tieteellistä näyttöä ei ole kenenkään mallista.
Henkilökohtaiset uskon tai uskonnottomuuden kriisit ei ole sama asia. Yksikään uskovaiseksi itsensä mieltävät ei uskonkriisitä huolimatta koskaan mieltäsi itseään agnostikoksi enkä tiedä yhtään ateistia, joka myöntäisi olevansa itseasiassa agnostikko (paitsi jos on niin nuori ettei tiedä sellaisenkin olevan mahdollista).
Se "päättämättömän välimuoto " ei ole mun mielessä mikään välimuoto, vaan ainoa oikea katsomus (minulle). Dissaajamies vain on eri mieltä, koska on vain mustaa ja valkoista ja ääripäitä, kaksi vaihtoehtoa joista pitää päättää. Joillekin se kolmas vaihtoehto ei vaan onnistu mahtumaan aivoihin.
Yksi työtön mies yritti "kouluttaa" minua köyhää opiskelijaa ostamaan kalliimpia merkkivaatteita ja -laukkuja, koska vaatteeni (H&M/Vero Moda/Gina Tricot) ja koruni näyttivät hänen mielestään halvoilta, vaikka itsekin tää mies käytti vain H&M:ää ja Jack&Jonesia, eikä mitään merkkikuteita. :D Ainakin vaatteeni olivat ehjät, toisin kuin tämä paineli selästä repeytyneellä takilla koko talven, kun ei ollut varaa hankkia uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta kaupasta kesken kotiin lähtijää tässäkin ketjussa. Mikä sairaus tämä on? Tarttuuko se?
En tiedä, mutta elinikäinen se on. Isäni nimittäin on tällainen eksyttäjä, on aina ollut.
Miten se eksyttää? Ettekö osaa kulkea yksin seuraamatta häntä?
Jos kumppani häipyisi johonkin, niin varmaan vähän ihmettelisin, mutta en minä mihinkään eksyisi ilman häntä.
Ootko niin varma jos oma vanhempasi olisi sut jättänyt lapsena jonnekin ja vain häipynyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas sen huomaa, että kyllä te naiset sitten osaatte valita hienoja (lue jänniä) miehiä
Mahtavaa huomata, miten osa miehistä osaa ottaa vastuun omasta käytöksestään. Joku perseilee minkä ehtii, mutta toki tämä on naisten vika. Voi hyvää päivää taas tätä miesten logiikkaa.
No kusipäämiehiä tulee aina olemaan. Mutta mikä pakko teidän on niiden kanssa mennä yhteen ja pahimmassa tapauksessa perustaa perhekin?
Et sitten yhtään ehtinyt lukea ketjua kun oli niin kiire uhriutumaan? Tämähän on ketju siitä miten kusipäämiehet on naurettu ulos.
Pointti oli se, että osa miehistä ei tule ottamaan vastuuta käytöksestään, se pitää ymmärtää ja sillä ei myöskään voi tuomita kaikkia miehiä. Pitää siis nähdä myös naisen oma rooli siinä, minkälaisia miehiä valitsee kumppaniksi. Mutta joo, ei olla ihan tämän ketjun ytimessä enää.
Suurin osa ei kuule huolinut näitä "kouluttajia" suhteisiin. Olisi kyllä hyvä jos tuollaisille kaistapäille saisi vaikka tatuoinnin otsaan että osaa varoa eikä edes hukata sitä ensimmäistä treffiä näihin. Missä kohtaa on kaikkia miehiä tuomittu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas sen huomaa, että kyllä te naiset sitten osaatte valita hienoja (lue jänniä) miehiä
Mahtavaa huomata, miten osa miehistä osaa ottaa vastuun omasta käytöksestään. Joku perseilee minkä ehtii, mutta toki tämä on naisten vika. Voi hyvää päivää taas tätä miesten logiikkaa.
No kusipäämiehiä tulee aina olemaan. Mutta mikä pakko teidän on niiden kanssa mennä yhteen ja pahimmassa tapauksessa perustaa perhekin?
Et sitten yhtään ehtinyt lukea ketjua kun oli niin kiire uhriutumaan? Tämähän on ketju siitä miten kusipäämiehet on naurettu ulos.
Pointti oli se, että osa miehistä ei tule ottamaan vastuuta käytöksestään, se pitää ymmärtää ja sillä ei myöskään voi tuomita kaikkia miehiä. Pitää siis nähdä myös naisen oma rooli siinä, minkälaisia miehiä valitsee kumppaniksi. Mutta joo, ei olla ihan tämän ketjun ytimessä enää.
Olen lukenut koko ketjun läpi enkä muista yhtäkään viestiä, jossa mainittu testaaja tai kouluttaja olisi ollut kommentin kirjoittaneen naisen kumppani. Sen sijaan yksi mies on ilmoittanut, että hänen vaimonsa taitaa olla negaaja.
Ylivoimaisesti suurin osa kuvatuista tilanteista on sattunut treffeillä. Osa ensimmäisillä, ja kertomus päättyy mainintaan ettei nainen halunnut tavata uudelleen. Osassa on käyty jo pari, kolme kertaa treffeillä mutta mies on käyttäytynyt siihen asti kunnolla.
Pysähdypä hetkeksi miettimään motiiviasi kirjoittaa tuo kommenttisi.
Yksikään tapailemani mies ei ole sellaista tehnyt. Sen sijaan yhden tapailemani miehen kaveri jostain ihmeen syystä yritti jatkuvasti nokitella, arvostella ja "opastaa". Olisi pitänyt mun kuulemma pukeutua naisellisemmin ja olla muutenkin "enemmän sellainen kuin muut naiset ". Olin omituinen, kun harrastan moottoroituja ajoneuvoja ja olen miesvaltaisella alalla. Tyyppi arvosteli kaikkia mun mielipiteitä ja mieltymyksiä - kaikista pahinta oli, jos en valinnut jotain ääripäätä. Olin kuulemma kykenemätön päättämään mieltäni, kun en olekaan ateisti tai uskovainen vaan agnostikko ja kun pidän sekä raskaammasta musiikista että tanssimusiikista. Sama tyyppi oli päällisin puolin ns hauska seuramies, mutta ainakin mua yritti kyykyttää parhaansa mukaan.
Joskus myöhemmin törmäsin sattunalta tähän tapailemaani mieheen ja vaihdettiin kuulumisia. Hauska yksityiskohta on se, että tämä mies erikseen vielä mainitsi ettei ole ollut pariin vuoteen tekemisissä tämän kaverin (tai siis entisen) kanssa. Kai sitä kadutti että ei ollut koskaan pistänyt ns kaveriaan aisoihin tai oli hengaillu sellaisen kanssa.