Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isoäiti suosii toista serkuksista
04.10.2020 |
Muilla kokemusta vastaavasta?
Minulla ja mieheni veljellä on samanikäiset lapset. Asumme kaikki samalla paikkakunnalla. Isoäiti on jostain syystä jo raskausajasta lähtien suosinut mieheni veljen tyttöä meidän pojan sijaan. Ostelee tälle lahjoja, vie eri paikkoihin (paitsi nyt korona-aikana), ottaa hoitoon ja käy paljon kylässä. Tekee ”ylistäviä” somepostauksia lapsesta. Meidän lapsi on jäänyt aivan taka-alalle tähän toiseen lapseen verrattuna.
Olemme mieheni kanssa ihan ”normaaleja” asiallisia ihmisiä ja meillä on aina ollut hyvät välit tähän isoäitiin. Yritämme olla itsekin aktiivisia isoäidin suhteen, kutsumme kylään jne.
Kommentit (119)
Miten piditte yhteyttä ennen lasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset nyt yleensä pitävät joistain ihmisistä ja joistain eivät niin pidä. Ei sukulaisuus velvoita.
Äiti pitää enemmän veljestä ja tämän vaimosta?
Lapsen ei pitäisi koskaan joutua ansaitsemaan hyväksyntää, olla erikseen kiitollinen jonkun ääliön suvaitsemasta huomiosta. Jos isoäiti ei halua häntä huomioida, anna olla. Sukulaisten kanssa ei tarvi roikkua.
On minusta ihan normaalia tuntea surua lapsen puolesta tuossa tilanteessa. Osin samanlainen kokemus meillä, tosin lasten kasvettua teini-ikään on tilanne tasoittunut huomattavasti. Jos suosiminen näkyy jotenkin tilanteissa, joissa olette kaikki yhdessä koolla, pyrkisin vähentämään sellaisia ja tapaamaan isovanhempia eri aikaan tuon serkun perheen kanssa. Jos se ei näy tuollaisissa tilanteissa vaan näkyy ainoastaan teille vanhemmille, en stressaisi asiaa enää ollenkaan.
Itse otin sen linjan, että meidän perheessä kaikkia lapsia pitää huomioida samoin, eli jokaiselle sama määrä joululahjoja, tai sitten ei kenellekkään. Kaikkien synttäreille tullaan tai sitten ei kenenkään, kun meillä meinasi mennä siihen että hiljaisempi tyttö jäi aina vähimmälle ja oli sitten näkyvästi surullinen asiasta. Mutta niiden serkkupoikien suosiminen niin hoitamisessa, lahjoissa kuin yhteisissä joulunvietoissa sun muissa oli mulle lopulta ihan yks ja sama, jos lapset kyseli, niin todettiin vaan että nyt mummi ja pappa on niiden kanssa, toisen kerran me sitten mennään sinne tai vastaavaa. Ja ihan hyvät välit siis oli ja on edelleen.
Olen nyt keski-ikäinen ja olin isäni vanhemmille kuin ilmaa. Olin heidän lapsenlapsistaan nuorin ja olivat sitä ikäluokkaa, joille tytöt eivät merkinneet mitään. Muutama vuosi syntymäni jälkeen syntyivät ensimmäiset lapsenlapsenlapset, "onneksi" olivat poikia.
Olin jo täysi-ikäinen kun isovanhempani kuolivat. Tilanne ei koskaan muuttunut miksikään, vaikka nuorempana vietin heidän kanssa paljon aikaa. Sain mm. rippilahjaksi huomattavasti vähemmän rahaa kuin vuotta vanhempi veljeni oli saanut. Ylioppilasjuhliin eivät tulleet, eivät edes onnitelleet. En heitä kovin lämmöllä muista. Onneksi äidin puolen vanhemmat olivat toista maata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletko ap kateellinen ja mustasukkaine tuolle miehesi veljen tytölle tuollaisesta asiasta?
Melko kypsymättömälta tuntuu.
Eikö teidän poikanne saa seuraa ja ystävyyttä ja välittämista sen sijaan teidän jomman kumman vanhempine isältä, siis pojan isoisiltä? Hehän mielellään touhuilevat lasten lasten kanssa esim. kalalla ja muissa hommissa ja käyvät yhdessä erilaisissa paikoissa.
En ole lapselle kateellinen tai mustasukkainen. Olemme iloisia, että tällä lapsella on tämmöinen mukava ja turvallinen suhde muihinkin aikuisiin ihmisiin kuin omiin vanhempiinsa. Meitä vain mieheni kanssa harmittaa, kun oma lapselle ei ole saanut tällaista suhdetta isovanhempiinsa. Vauva-aikana olisimme kaivanneet välillä apua arjen pyöritykseen, silloin myönnän olleeni kateellinen, kun kaikki isovanhempien huomio meni tähän toiseen lapseen.
Mistä tarkalleen lapsenne jää nyt paitsi? Ylistävistä somepostauksista? Yökyläilyistä, että te saatte omaa aikaa?
Yhteisestä ajasta mummon ja papan kanssa. Lapsi on vielä niin pieni, ettei osaa harmistua siitä, että ei pääse paikkaan x tai vaikka yökylään, mutta muutaman vuoden päästä tilanne on varmasti toinen. Ainakin itse omassa lapsuudessani muistan nauttineeni esim. yökyläilyistä isovanhempien luona.
Meidän oma aika ei ole tässä nyt se pointti vaan suhde isovanhempiin. Voimme palkata lastenhoitajan, jos tarvitsemme omaa aikaa.
Yleensä sen, joka on läheisempi vanhemmilleen tai isovanhemmilleen, lapsetkin ovat läheisempiä heille. Mutta myyös miniät/vävyt voivat olla keskenään läheisempiä appivanhemmilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletko ap kateellinen ja mustasukkaine tuolle miehesi veljen tytölle tuollaisesta asiasta?
Melko kypsymättömälta tuntuu.
Eikö teidän poikanne saa seuraa ja ystävyyttä ja välittämista sen sijaan teidän jomman kumman vanhempine isältä, siis pojan isoisiltä? Hehän mielellään touhuilevat lasten lasten kanssa esim. kalalla ja muissa hommissa ja käyvät yhdessä erilaisissa paikoissa.
En ole lapselle kateellinen tai mustasukkainen. Olemme iloisia, että tällä lapsella on tämmöinen mukava ja turvallinen suhde muihinkin aikuisiin ihmisiin kuin omiin vanhempiinsa. Meitä vain mieheni kanssa harmittaa, kun oma lapselle ei ole saanut tällaista suhdetta isovanhempiinsa. Vauva-aikana olisimme kaivanneet välillä apua arjen pyöritykseen, silloin myönnän olleeni kateellinen, kun kaikki isovanhempien huomio meni tähän toiseen lapseen.
Tuossa voi olla se syy...olitte vauva-aikana yhteydessä vain kun olisitte tarvinneet apua?
Kutsuttiin kyllä ihan kahvillakin käymään.
Vierailija kirjoitti:
Veljen vaimo mielekkäämpi miniä?
Luulisi sentään oma poikansa kiinnostavan. Ihan normaalit välit heillä on aina olleet, ei mitään ristiriitatilanteita koskaan ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset nyt yleensä pitävät joistain ihmisistä ja joistain eivät niin pidä. Ei sukulaisuus velvoita.
Nyt kyse on LAPSISTA.
Onhan tuo nyt ihan sikamaista käytöstä lasta kohtaan.
Mistä teitä vammaisia sikiää. Taas hävettää olla ihminen.
Huh huh
Vierailija kirjoitti:
Miten piditte yhteyttä ennen lasta?
Soiteltiin ja viestiteltiin viikottain ja vähintään kerran kuussa tavattiin jomman kumman luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä miehen äiti on tähän sanonut, kun mies on hänen kanssaan tästä keskustellut? Ja millainen oli miehen lapsuus? Veli läheisempi äitinsä kanssa?
Emme ole uskaltaneet ottaa asiaa vielä puheeksi. Aivan normaali lapsuus miehen mukaan ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletko ap kateellinen ja mustasukkaine tuolle miehesi veljen tytölle tuollaisesta asiasta?
Melko kypsymättömälta tuntuu.
Eikö teidän poikanne saa seuraa ja ystävyyttä ja välittämista sen sijaan teidän jomman kumman vanhempine isältä, siis pojan isoisiltä? Hehän mielellään touhuilevat lasten lasten kanssa esim. kalalla ja muissa hommissa ja käyvät yhdessä erilaisissa paikoissa.
En ole lapselle kateellinen tai mustasukkainen. Olemme iloisia, että tällä lapsella on tämmöinen mukava ja turvallinen suhde muihinkin aikuisiin ihmisiin kuin omiin vanhempiinsa. Meitä vain mieheni kanssa harmittaa, kun oma lapselle ei ole saanut tällaista suhdetta isovanhempiinsa. Vauva-aikana olisimme kaivanneet välillä apua arjen pyöritykseen, silloin myönnän olleeni kateellinen, kun kaikki isovanhempien huomio meni tähän toiseen lapseen.
Mistä tarkalleen lapsenne jää nyt paitsi? Ylistävistä somepostauksista? Yökyläilyistä, että te saatte omaa aikaa?
Yhteisestä ajasta mummon ja papan kanssa. Lapsi on vielä niin pieni, ettei osaa harmistua siitä, että ei pääse paikkaan x tai vaikka yökylään, mutta muutaman vuoden päästä tilanne on varmasti toinen. Ainakin itse omassa lapsuudessani muistan nauttineeni esim. yökyläilyistä isovanhempien luona.
Meidän oma aika ei ole tässä nyt se pointti vaan suhde isovanhempiin. Voimme palkata lastenhoitajan, jos tarvitsemme omaa aikaa.
Kannataa muistaa, että suvun ensimmäiset ehtivät saada isovanhemmiltaan paljon enemmän kuin suvun viimeiset. Ihan siksi, että ensimmäisten kanssa isovanhemmat ovat nuorempia, terveempiä ja jaksavampia. Voin omasta kokemuksestani mummoikäisenä kertoa, että oma jaksaminen voi vähentyä todella nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset nyt yleensä pitävät joistain ihmisistä ja joistain eivät niin pidä. Ei sukulaisuus velvoita.
Nyt kyse on LAPSISTA.
Onhan tuo nyt ihan sikamaista käytöstä lasta kohtaan.
Mistä teitä vammaisia sikiää. Taas hävettää olla ihminen.
Huh huh
Sodan jälkeisistä toisen sukupolven sotainvalideista, ajasta josta niitä lapsia vaan tuli, vaikka ei niitä niin olisi haluttukaan ja se näkyi lapsuuden tunnesiteissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletko ap kateellinen ja mustasukkaine tuolle miehesi veljen tytölle tuollaisesta asiasta?
Melko kypsymättömälta tuntuu.
Eikö teidän poikanne saa seuraa ja ystävyyttä ja välittämista sen sijaan teidän jomman kumman vanhempine isältä, siis pojan isoisiltä? Hehän mielellään touhuilevat lasten lasten kanssa esim. kalalla ja muissa hommissa ja käyvät yhdessä erilaisissa paikoissa.
En ole lapselle kateellinen tai mustasukkainen. Olemme iloisia, että tällä lapsella on tämmöinen mukava ja turvallinen suhde muihinkin aikuisiin ihmisiin kuin omiin vanhempiinsa. Meitä vain mieheni kanssa harmittaa, kun oma lapselle ei ole saanut tällaista suhdetta isovanhempiinsa. Vauva-aikana olisimme kaivanneet välillä apua arjen pyöritykseen, silloin myönnän olleeni kateellinen, kun kaikki isovanhempien huomio meni tähän toiseen lapseen.
Mistä tarkalleen lapsenne jää nyt paitsi? Ylistävistä somepostauksista? Yökyläilyistä, että te saatte omaa aikaa?
Yhteisestä ajasta mummon ja papan kanssa. Lapsi on vielä niin pieni, ettei osaa harmistua siitä, että ei pääse paikkaan x tai vaikka yökylään, mutta muutaman vuoden päästä tilanne on varmasti toinen. Ainakin itse omassa lapsuudessani muistan nauttineeni esim. yökyläilyistä isovanhempien luona.
Meidän oma aika ei ole tässä nyt se pointti vaan suhde isovanhempiin. Voimme palkata lastenhoitajan, jos tarvitsemme omaa aikaa.
Ja teidän oma perseenne on jo niin painava, ettei se nouse kotisohvalta mennäksenne lastenne kanssa tapaamaan mummoa ja pappaa?
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinäkään ole ihan kehen tahansa rakastunut vaan juuri esim mieheesi? Eli ei se tunneside synny vaikka kuinka oltaisiin sukulaisia.
Voi hyvää päivää.
Tuo suhde on aivan eri.
Rakkaussuhde vs. suhde lapsenlapseen.
Kyse on epäreiluudesta ja siitä että toista kohdellaan eri tavalla.
Te vammaiset ette ymmärrä jos työnantajakin kohtelisi teitä töissä eri tavalla. Eri palkka, eri puhetapa... Niin ette varmasti tykkäisi.
Miksi lapsen pitäisi tykätä.
Onko sun ÄO mikä. Olet kuin vammaisen tasolla vissiin. Sun kaltaiset saa veren kiehumaan.
Stana jos olisi meidän mummo niin kohtelisit kyllä tasan tarkkaan KAIKKIA lapsenlapsia samalla tavalla. Tai itkisit ja kohyelisit tai lentäisit kuin leppäkeihäs KAIKKIEN lastesi perheestä pihalle. Meillä kun pidetään yhtä.
Pitäkää puolenne kaikki te joiden lasta kohdellaan eriarvoisesti!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinäkään ole ihan kehen tahansa rakastunut vaan juuri esim mieheesi? Eli ei se tunneside synny vaikka kuinka oltaisiin sukulaisia.
Voi hyvää päivää.
Tuo suhde on aivan eri.
Rakkaussuhde vs. suhde lapsenlapseen.Kyse on epäreiluudesta ja siitä että toista kohdellaan eri tavalla.
Te vammaiset ette ymmärrä jos työnantajakin kohtelisi teitä töissä eri tavalla. Eri palkka, eri puhetapa... Niin ette varmasti tykkäisi.
Miksi lapsen pitäisi tykätä.
Onko sun ÄO mikä. Olet kuin vammaisen tasolla vissiin. Sun kaltaiset saa veren kiehumaan.
Stana jos olisi meidän mummo niin kohtelisit kyllä tasan tarkkaan KAIKKIA lapsenlapsia samalla tavalla. Tai itkisit ja kohyelisit tai lentäisit kuin leppäkeihäs KAIKKIEN lastesi perheestä pihalle. Meillä kun pidetään yhtä.
Pitäkää puolenne kaikki te joiden lasta kohdellaan eriarvoisesti!!!!!
T Ä M Ä .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletko ap kateellinen ja mustasukkaine tuolle miehesi veljen tytölle tuollaisesta asiasta?
Melko kypsymättömälta tuntuu.
Eikö teidän poikanne saa seuraa ja ystävyyttä ja välittämista sen sijaan teidän jomman kumman vanhempine isältä, siis pojan isoisiltä? Hehän mielellään touhuilevat lasten lasten kanssa esim. kalalla ja muissa hommissa ja käyvät yhdessä erilaisissa paikoissa.
En ole lapselle kateellinen tai mustasukkainen. Olemme iloisia, että tällä lapsella on tämmöinen mukava ja turvallinen suhde muihinkin aikuisiin ihmisiin kuin omiin vanhempiinsa. Meitä vain mieheni kanssa harmittaa, kun oma lapselle ei ole saanut tällaista suhdetta isovanhempiinsa. Vauva-aikana olisimme kaivanneet välillä apua arjen pyöritykseen, silloin myönnän olleeni kateellinen, kun kaikki isovanhempien huomio meni tähän toiseen lapseen.
Mistä tarkalleen lapsenne jää nyt paitsi? Ylistävistä somepostauksista? Yökyläilyistä, että te saatte omaa aikaa?
Yhteisestä ajasta mummon ja papan kanssa. Lapsi on vielä niin pieni, ettei osaa harmistua siitä, että ei pääse paikkaan x tai vaikka yökylään, mutta muutaman vuoden päästä tilanne on varmasti toinen. Ainakin itse omassa lapsuudessani muistan nauttineeni esim. yökyläilyistä isovanhempien luona.
Meidän oma aika ei ole tässä nyt se pointti vaan suhde isovanhempiin. Voimme palkata lastenhoitajan, jos tarvitsemme omaa aikaa.Ja teidän oma perseenne on jo niin painava, ettei se nouse kotisohvalta mennäksenne lastenne kanssa tapaamaan mummoa ja pappaa?
Mikä sinusta on tehnyt noin v*ttumaisen ihmisen? Miksi piikittelet?
t. sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletko ap kateellinen ja mustasukkaine tuolle miehesi veljen tytölle tuollaisesta asiasta?
Melko kypsymättömälta tuntuu.
Eikö teidän poikanne saa seuraa ja ystävyyttä ja välittämista sen sijaan teidän jomman kumman vanhempine isältä, siis pojan isoisiltä? Hehän mielellään touhuilevat lasten lasten kanssa esim. kalalla ja muissa hommissa ja käyvät yhdessä erilaisissa paikoissa.
En ole lapselle kateellinen tai mustasukkainen. Olemme iloisia, että tällä lapsella on tämmöinen mukava ja turvallinen suhde muihinkin aikuisiin ihmisiin kuin omiin vanhempiinsa. Meitä vain mieheni kanssa harmittaa, kun oma lapselle ei ole saanut tällaista suhdetta isovanhempiinsa. Vauva-aikana olisimme kaivanneet välillä apua arjen pyöritykseen, silloin myönnän olleeni kateellinen, kun kaikki isovanhempien huomio meni tähän toiseen lapseen.
Mistä tarkalleen lapsenne jää nyt paitsi? Ylistävistä somepostauksista? Yökyläilyistä, että te saatte omaa aikaa?
Yhteisestä ajasta mummon ja papan kanssa. Lapsi on vielä niin pieni, ettei osaa harmistua siitä, että ei pääse paikkaan x tai vaikka yökylään, mutta muutaman vuoden päästä tilanne on varmasti toinen. Ainakin itse omassa lapsuudessani muistan nauttineeni esim. yökyläilyistä isovanhempien luona.
Meidän oma aika ei ole tässä nyt se pointti vaan suhde isovanhempiin. Voimme palkata lastenhoitajan, jos tarvitsemme omaa aikaa.
No, saahan se lapsi sitä aikaa, kun te käytte kylässä puolin ja toisin?! Nyt ei vaan mene ne nallekarkit tasan, kuten ei muutenkaan elämässä. Mieti ei siihen mene aikaa kun lapsi hakee opiskelemaan ja vain osa sen haluamansa paikan ja sen sadan hakeman työpaikan saa vain yksi ja tämä on vain sitä elävää oppimateriaalia, joka teidän vanhempien pitää kääntää vahvuudeksi eikä tavaksi uhriutua.
Alue: Aihe vapaa
Mitä miehen äiti on tähän sanonut, kun mies on hänen kanssaan tästä keskustellut? Ja millainen oli miehen lapsuus? Veli läheisempi äitinsä kanssa?