Lue keskustelun säännöt.
Miksei normaalia elämää kestetä?
Nyt koronan myötä olen havahtunut tähän. Ihmiset menivät aivan sekaisin kun eivät päässeet baareihin ja ulkomaille. Nyt kun arki on ns. "normaalimpaa", niin heti pitää päästä ulkomaille ja baareissa pörrää alalla työskentelevän sukulaiseni mukaan vielä enemmän väkeä, kuin ennen koronaa. Eräskin työkaverini on lähdössä marraskuussa kuukaudeksi Kanarialle, toinen kävi kesällä Romaniassa kun oli pakko päästä johonkin kun oli niin halpaa!
Omaa elämääni korona ei ole muuttanut mitenkään. Mulla ei ole varaa matkustella eikä käydä missään ulkona syömässä ja juomassa. Korkeakoulutettuna, palkkakuopassa sinnitellen. Ennen kadehdin ystäviäni joilla oli rahaa mällätä, mutta nyt ymmärrän olevani kuitenkin aika onnekas. Löydän elämääni sisältöä muistakin asioista, ekologisemmin. Katson Areenasta dokkareita (ei ole varaa Netflixiin), käyn myös silloin tällöin kirjastossa (kun ei ole varaa äänikirjapalveluihin), ulkoilen lähiluonnossa ja silloin tällöin näin myös yhtä ystävääni ulkosalla... Muuta ihminen ei tarvitse.
Kommentit (282)
On tullut matkusteltua aivan riittävästi. Mikä siinä on niin lystiä töröttää ahtaissa lentokoneissa 3-10 tuntia.
Nämä on niin nähty.
Kotonakin voi nauttia gurmee ruuista ja mieluisista juomista. Kaikki on käden ulottuvilla. Rahaa niihin kyllä riittää.
Upea s luonto ympärillä ja kaikki!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On tullut matkusteltua aivan riittävästi. Mikä siinä on niin lystiä töröttää ahtaissa lentokoneissa 3-10 tuntia.
Nämä on niin nähty.
Kotonakin voi nauttia gurmee ruuista ja mieluisista juomista. Kaikki on käden ulottuvilla. Rahaa niihin kyllä riittää.
Upea s luonto ympärillä ja kaikki!
Koska SINÄ ole matkustellut ja nähnyt riittävästi, muidenkaan ei tarvitse sitä tehdä
Meillä, joilla perhe asuu eri maassa, on elämä muuttunut paljonkin. En ole nähnyt äitiäni vuoteen, enkä muuta sukuani kahteen vuoteen. Tässä keväällä oli viimein tarkoitus päästä käymään heidän luonaan, mutta sitten tuli korona ja he asuvat juuri maissa jotka ovat pahiten viruksen kourissa. Sosiaalinen elämä on Skypen varassa, ja on jäänyt käymättä mm.läheisten häitä ja ristiäisiä.
Mun elämässä on vain koti ja opiskelu. Kaikki vapaa-ajat olen yksin kotona.
Mikä sinä olet määrittämään sen, mikä minulle on normaalia elämää???
Minun normaaliin elämääni kuuluu ruokailut ravintoloissa ja ennen kaikkea matkustelu. Miksi? Siksi, koska pidän siitä ja minulla on onnekseni siihen mahdollisuus. Paitsi nyt. Ja nyt, kun se osa normaalia elämää minulta puuttuu, niin kyllä, ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäs ap jos sinulta vietäisiin dokkarit ja kirjasto? Tai terveys? Tai se pienikin palkka. Monelta ne puuttuvat. Normaalia heidänkin elämänsä silti on.
Tästä aloituksesta nyt paistaa läpi katkeroituneen ihmisen vahingonilo.
Tämä oli hyvin kirjoitettu aloitus mielestäni.
Herättää keskustelua!
Katkeruutta nimenomaan siinä ei ollut, saati vahingoniloa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinä olet määrittämään sen, mikä minulle on normaalia elämää???
Minun normaaliin elämääni kuuluu
.....................aggressiivisuus(?),..................................
ruokailut ravintoloissa ja ennen kaikkea matkustelu. Miksi? Siksi, koska pidän siitä ja minulla on onnekseni siihen mahdollisuus. Paitsi nyt. Ja nyt, kun se osa normaalia elämää minulta puuttuu, niin kyllä, ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on tylsää se kertoo vain huonosta mielikuvituksesta.
Samaa hönkää tässä aforismissa:
Ihminen, jolla on mielikuvitusta, ei ole koskaan yksin.
Kannatetaan! 💞🐩
123; Olet niin oikeassa.
"Normaalit" ihmiset usein olettavat, että kaikilla on / pitäisi olla paljon ystäviä tai kavereita, työpaikka, harrastuksia ja samoja kiinnostuksen kohteita, kuin suurimmalla osalla ( esim. perhe, lapset, urheilu, baarit, festarit...). Eikä siinä mitään, tykätköön mistä tykkää.
On silti ok tykätä eri asioista ja elää erilaista elämää, silti olematta "hullu, tyhmä tai zombi".
Ja vaikka miten väännettäisiin, kyllä se joka ei millään "pysty" nyt laittamaan omaa ja muiden terveyttä etusijalle, on nimenomaan se itsekäs osapuoli.
Olkaa kiitollisia siitä, että voitte vielä joskus palata siihen omaan "normaaliinne".
Ehkä on hyväkin välillä nähdä ja elää eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska Suomi on järkyttävän introvertti ja iloton maa. Olen itse italialaistaustainen ja suomalaisten kanssa on aivan mahdoton tehdä puhua kivoista asioista.
Italiassa ja suomenruotsalaisissa piireissä jaksetaan paremmin koska siellä on eri mentaliteetti. On lämmin ja empaattinen ote elämässä.
Siellä on normaalia että ystävien ja perhen kesken ollaan tekemisissä, puhutaan siitä että mitä ruokaa on tehty, mitä on kotona tehty.
Suomessa osataan vain puhua taloudesta, vakavista aiheista, surusta, masennuksesta, ongelmista. Tottakait ihmiset hakee sitä iloa sitten baarista tai ulkomailta!!
Tuntuu että Suomessa ei koskaan saa ilota ja hengähtää. Kivat jutut pidetään turhina.
Ja mä taas haluaisin puhua ja purkaa surua ja murheita ja huolia.
Ja olla välillä edes vakava.
Ja siten helpottaa oloa.
Mutta ei saa, aina pysytään vain kevyissä lässynlää asiossa.
Mitä kiinnostavaa on mitä ruokaa on tehty ja onko siinä tarpeeksi korianteria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Suomi on järkyttävän introvertti ja iloton maa. Olen itse italialaistaustainen ja suomalaisten kanssa on aivan mahdoton tehdä puhua kivoista asioista.
Italiassa ja suomenruotsalaisissa piireissä jaksetaan paremmin koska siellä on eri mentaliteetti. On lämmin ja empaattinen ote elämässä.
Siellä on normaalia että ystävien ja perhen kesken ollaan tekemisissä, puhutaan siitä että mitä ruokaa on tehty, mitä on kotona tehty.
Suomessa osataan vain puhua taloudesta, vakavista aiheista, surusta, masennuksesta, ongelmista. Tottakait ihmiset hakee sitä iloa sitten baarista tai ulkomailta!!
Tuntuu että Suomessa ei koskaan saa ilota ja hengähtää. Kivat jutut pidetään turhina.
Ja mä taas haluaisin puhua ja purkaa surua ja murheita ja huolia.
Ja olla välillä edes vakava.
Ja siten helpottaa oloa.
Mutta ei saa, aina pysytään vain kevyissä lässynlää asiossa.Mitä kiinnostavaa on mitä ruokaa on tehty ja onko siinä tarpeeksi korianteria?
Miksi tätä alapekutettiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle normaalia on matkustaa 2-3 kertaa kk ulkomaille töiden puolesta. Nyt jumittanut kotona 247 viimeiset 6kk, joten tämä on kaukana normaalista
Mun ailmät kyllä avautui koronan myötä.
Olen elännyt lähes kaksi vuosikymmentä eristyksissä.
Ilman ystäviä, matkustelua, juhlia, irroittelua yms.
En pidä tästä, mutten saa asiota muuttumaan.
Ja se että monilta näitä ainakin osittain otettiin pariksi kuukaudeksi pois oli järkytys.
Tajusin kuinka vahva olenkin että olen vuositolkut tätä jaksanut ja silti porskutan vielä😃
Ei olisi monesta tähän...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisilla raha polttaa taskuja (pankkitiliä) minkä jälkeen sitten valitetaan rahanpuutetta kunhan raha on kadonnut yli 4€ tuoppeihin yms.
Vierailija kirjoitti:
Keksin vaikka mitä tekemistä, mutta mikään tekeminen ei muuta sitä faktaa että Suomessa on hirveän huonot säät ja rumaa.
Tuo on asennekysymys.
Huonoa säätä ei ole, on vain sää. Ei se ole hyvä tai huono. On vain omaa ahdasmielisyyttä jos ei keksi että asioita voi tehdä riippumatta säästä; auringossa iho syö vän hankkiminen ei ole ainoa tekeminen maailmassa.
No onneksi voi aina muuttaa parempaan maahan.
Enkä mä tiedä missä ihmeessä sä olet sitten Suomessa edes käynyt, varmaan korkeintaan oman betonilähiön roskiskatoksessa, jos sun mielestä täällä niin rumaa on...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mulla on kokoajan ollut sosiaalista kanssakäymistä. Ei ehkä aivan entiseen malliin, mm. hautajaisiin ei tullut etelän sukulaiset.
OT mutta millaista siellä haudassa nyt sitten on?
Määrittele :NORMAALI ELÄMÄ
Isä ja äiti , tyttö ja poika, koira lemmikkinä.
Isi valtiolla töissä, äiti ruokakaupassa, lapset harrastaa.
Juhannuksena ja uutena vuotena juodaan viinaa?
Vierailija kirjoitti:
Jos olet koko ikäsi juonut vain kahvia siinä omalla terassilla niin on se oikeasti vähän surkeaa. Ei se parin vuoden tauko mitään, mutta on tosiaan ihmisiä jotka ei tee koskaan mitään muuta kuin katso tv:tä. Omassakin lähipiirissä näitä. Kuin jotain zombeja.
Sillä ei ole kakan kikkareen väliä mitä SINÄ ajattelet TOISTEN elämästä. Vain sillä on merkitystä miten ihminen sen ITSE kokee. Sulla ei ole nokan koputtamista toisten elämäntyyleistä.
Ja kyllä itse olen tottunut tekemään hiukan jotain muutakin kuin istua terassilla kahvilla, mutta itseäni ei haittaa pätkääkään mitä MUUT tekee. Kunhan ITSE tykkäävät.
Minunkaan ei tule paljon käytyä missään, vaikka olenkin melko nuori. Kaikenlaiset väkijoukot ja ihmispaljous jännittää ja väsyn siihen helposti. Tämänkin takia tälläinen "korona-ajan" elämä on tuttua jo muutenkin ja minulla ei ole ystäviä muutenkaan, joten en vähän pakko tuttua siihen, ettei välttämättä ole niin paljon tekemistä aina. Siinä mielessä on vähän ikävää, kun joku kirjoitti viestit, että köyhät, hullut ja syrjäytyneet kyyhöttävät kotona. Kun tämä "kyyhöttäminen" ei aina ole se oma valinta ja mieluummin olisin rohkeampi ihminen ja kävisin monissa paikoissa, mutta en vaan aina pysty. Yksinäisyys ei myöskään aina ole se oma valinta vaan seurausta monestakin asiasta. Siinä mielessä en halua rajoittaa kenenkään elämää ja jokainen toimii omalla tavallaan, mutta monesta asiasta riippuu se miten ihminen elämäänsä elää. Ei saisi minusta pilkata ketään, joka ei ehkä pysty siihen mitä joku muu ja kamppailee, että pystyisi kohtaamaan pelkojaan yms, kun moni tuskin valitsisi sellaista elämää kuin minulla nyt on jo vaan voisi valita jonkun erilaisen ja pystyisi elämään sellaista erilaista elämää.