Lue keskustelun säännöt.
Miksi vain Suomessa on katastrofaalisen huono syntyvyys?
08.09.2020 |
Monelta jää pohtimatta se, että miksi juuri Suomessa - maailman onnellisimmassa maassa - on tämä tilanne. Missään muussa maassa ei tilanne syntyvyyden kanssa ole näin huono. Sosiaaliturvakin on meillä maailman paras. Mikä siis mättää juuri Suomessa?
Kommentit (986)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veloille kolminkertainen verotus siksi kun heidän vanhuudenhoivan maksavat MUIDEN vaivalla tekemät ja kasvattamat lapset. Problem solved.
Ne teidän lapset kuluttaa verorahoja aina äityisneuvolasta saakka aivan älyttömästi.
Parempi oli ottaa ulkomailta muiden maiden rahoilla koulutettua ja hoidettua työvoimaa kun teidän räkänokkia.
T. Ei vela
Toki, jos suostuvat tulemaan ja ovat oikeasti tarvittaviin hommiin koulutettua väkeä.
Tässä nyt vaan on nähty aikamoisia "osaamattoman väen immigraatioaaltoja" ja joidenkin mielestä noiden edesauttaminen on hyvä idea, sen sijaan että kiinnitettäisiin huomita sen osaamisen tuomaan lisäarvoon. Nykyisissäkin kotimaisissa työttömissä on varmasti osaajia joita voisi hyödyntää pienellä muuntokoulutuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan tämä nyt synkkä ja pska maa nykyään monin tavoin! Ei ole iloa eikä edes kohtuullisen mukava elämä ole kaikkien tavoitettavissa. Normaaleihin asioihin ei pääse kiinni kohtuudella joten jengi sairastuu mieleltään ja sortuu päihteisiin. Ne jotka töihin sattuu pääsemään, joutuvat taas venymään yli rajojensa pitääkseen työnsä, ja hups sinne meni lapsentekoikä. Jestas mihin alemmuustilaan tämä maa onkaan ajettu. Sääntöjä, maksuja ja kieltoja lisää vaan!
Minä en ole koskaan halunnut lapsia. Jo lapsena sanoin, etten halua olla kenenkään äiti, ja minulle naurettiin että kyllä se mieli kuule vielä muuttuu. Eipä ole muuttunut vieläkään eikä taida muuttuakaan, ja olen kaiken lisäksi menossa pian sterilisaatioon, vihdoinkin.
Olen aivan helkkarin kiitollinen siitä, että Suomessa naisenkin on nykyään ihan hyväksyttyä olla omasta tahdostaan lapseton – miehiltähän lasten haluamista ei varmasti ole koskaan samalla tavalla vaadittu. On upeaa, että ihmiset saavat vihdoinkin aidosti päättää, haluavatko he lapsia vai ei. Minusta on pöyristyttävää, että lapsia pitäisi tehdä vaan siksi, että "niin kuuluu tehdä" tai yhteiskunnalle veronmaksajiksi. Voin vannoa, ettei yksikään lapsia tehnyt ole hankkinut jälkikasvua yhteiskuntaa varten, vaan omasta itsekkäästä halusta. Sen sijaan surullisen monet ovat tehneet lapsensa vaan siksi, että niin mukamas kuuluu tehdä, ja sen yleensä nämä lapset saavat kyllä kokea nahoissaan etäisinä, vihaisina vanhempina tms. Minusta jokaisen lapsen pitäisi saada syntyä toivottuna.
Mikäli Suomen syntyvyys halutaan nousuun, pitäisi keskittyä tukemaan niitä ihmisiä, jotka haluavat lapsia. Monilla lapsiluku jää toivottua pienemmäksi, koska lisääntyminen aloitetaan liian myöhään tai uuteen lapseen ei ole varaa. Meidät, jotka lapsia emme missään nimessä halua, kannattaisi jättää rauhaan, koska painostamisesta ei ole mitään hyötyä. Vaikka vapaaehtoisesti lapsettomille määrättäisiin 1000 euron vuosittainen ylimääräinen vero, se ei minua saisi lisääntymään.
suomi näyttää mallia koko mailmalle miten ilmasto pelastetaan. linkolan oppeja jotka vihreät ovat täydellisesti omaksuneet. linkola tosin tarkoitti intiaa ja afrikkaa joissa muutenkin on nälän hätää. city vihreät ovat käsittäneet hänen tarkoittaneen suomea. mutta onhan sitten karhuilla ja susilla enemmän elintilaa
-Taloudellinen epävarmuus & pätkätyöt
- Nykyinen työelämä on raskasta, koska oikeutus omaan työhönsä täytyy jatkuvasti osoittaa tekemällä tulosta ja kilpailemalla työmahdollisuuksista. Vapaa-aika menee toipuessa.
-Nykyajan isovanhemmat, ne suuret ikäluokat, elävät lähinnä itselleen, ei paljoa apua saa sieltäkään pikkulapsiarkeen et vanhemmat sais levähtää hetken
- Perhe-elämää ei arvosteta juuri missään sen ulkopuolella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin jotain kertoa perheenisänä. Saatiin kaksi lasta. Mulla yliopistotutkinto. Paperit kourassa vähän vajaa kolmekymppisenä ja nyt niitä lapsia. Asunnot PK-seudulla aivan mielettömässä hintaluokassa. Eli vaikka palkka oli ok. niin olin alottanut hyväpalkkaisessa työssä vasta muutama vuosi sitten. Kaksi lasta toisella korvatulehduskierre. Vaimo aina väsynyt kun tulin töistä. Lasten isovanhemmat asuu toisella puolella Suomea jossa ei siis työpaikkoja enää. Töissä YT:t jatkuvasti. Tähän päälle perheasunnon massiivinen velka.
Lapset toi tarhasta jatkuvat flunssat ja oksennustaudit. Terveys todella heikossa hapessa. Urheiluharrastukset oli pakko lopettaa koska flunssa aina enkä edellisestä kerennyt toipua. Eikä ollut aikaakaan. Dädi-maha kasvoi. Tässä vaiheessa päätös että kahteen lapseen saa jäädä. Rakastan lapsiani ja vaimoa mutta voimat ei riitä enempään. Enkä todellakaan kadu kumpaakaan lasta. Ne on parasta mitä mulle on koskaan tapahtunut.
Poliitikoissa kahta sorttia. Oikeisto lisää kikyjä ja työtuntimääriä mikä lisää uupumusta. Vasemmisto keksii lisää veroja, tietulleja ja ties mitä pysäköintiveroja. Kaikki on perheenisän ja äidin lompakolla vaatimassa vuosi vuodelta enemmän suoriutumista sama mitä äänestät.
Ettekö ymmärrä että ei ole mistä ottaa? Halventakaa asumista ja liikkumista, niin tulen toimeen pienemmällä palkalla ja tällöin myös suomalaiset tuotteet on halvempia ja vienti vetää. Ei tarvitse rehkiä itseään piippuun ja kilpailla puolta halvempien kiinalaisten kanssa työpaikoista.
Itse olen sentään ns. "hyväpalkkainen" mutta en voi ymmärtää että miten perus duunariperhe muka elättää lapsensa tässä maassa. Korpeen voi muuttaa, mutta sitten kun menee työpaikka, niin mitään korvaavaa ei ole tulossa tilalle. Tapaus Salo ja Nokian lähtö. Kiva sitten kaupitella puoleen hintaan asuntoja. Plus että jatkuvasti uhotaan että yksityisautoilu pitää kieltää. Milläs meinasit korvesta tulla töihin kaupunkiin? Ai niin sähän voit perheellisenä tehdä 8 tunnin työpäivän ja sitten matkustella julkisilla kaksi tuntia suuntaansa eli töihin käyttää 12 tuntia vuorokaudesta. Ei tarvi paljon lapsia tavata hereilläoloaikana. Perhekämppä Helsingistä tai espoosta..... älkää naurattako jos ei sukulaiset pysty tukemaan sadoilla tuhansilla.
Niin että ymmärrän niitäkin jotka vaan päättää jäädä sinkkuilemaan Helsinkiin. Menee fillarilla 10 min töihin ja verottaja ei pääse lypsämään juuri mistään. Elät terveellisesti 80-vuotiaaksi ja harrastat mitä huvittaa. Tosin vanhana sua ei tule kukaan katsomaan vaan saat delata sinne yksiöösi ja naapurit hälyttää poliisit kun ole tarpeeksi kypsässä kunnossa ja haiset rappukäytävään saakka. Tämähän on perus ikisinkun loppu Helsingissä.
Eihän sillä ole mitään väliä itselle, kun on kuollut. Pahempi on kun lapsesi tai lapsenlapsesi löytävät sinut mädäntyneenä kotoasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan suomessa on prisman tavarataloja, joten prismaperhe-ilmiökään ei ole tuttu muualla.
Tämä. Jos kaikki kävisivät kiltisti Lidlissä, syntyvyys nousisi kuin raketti!
Vierailija kirjoitti:
Eihän sillä ole mitään väliä itselle, kun on kuollut. Pahempi on kun lapsesi tai lapsenlapsesi löytävät sinut mädäntyneenä kotoasi.
Eipä niin mutta se 10 vuotta sitä ennen kun kurttusena mummona tai paappana toivoisit että joku vielä vierailisi vaan etpä kiinnosta ketään. Ne joilla on lapsia niin voivat sentään soitella ja vierailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sillä ole mitään väliä itselle, kun on kuollut. Pahempi on kun lapsesi tai lapsenlapsesi löytävät sinut mädäntyneenä kotoasi.
Eipä niin mutta se 10 vuotta sitä ennen kun kurttusena mummona tai paappana toivoisit että joku vielä vierailisi vaan etpä kiinnosta ketään. Ne joilla on lapsia niin voivat sentään soitella ja vierailla.
Niinkö ajattelit vietää loppusi? Luulen ettei sinua ne sukulaiset tule katsomaan, kun eivät halua olla huonosti nykyaikaa ymmärtävän tylsän vihreistä pauhaavan vaarin luona.....
Minun harrastuspiireissä ollaan 90 vuotiaiksi ja siellä kuollaan saappaat jalassa eikä sukulaisia kiusaamalla.
toksinen feminismi tuhoaaa lapsilykyn. hedelmällisessä iässä olevat miehet on sen verran viisaita, etteivä elatusloukkuun enää nykyisin lankea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sillä ole mitään väliä itselle, kun on kuollut. Pahempi on kun lapsesi tai lapsenlapsesi löytävät sinut mädäntyneenä kotoasi.
Eipä niin mutta se 10 vuotta sitä ennen kun kurttusena mummona tai paappana toivoisit että joku vielä vierailisi vaan etpä kiinnosta ketään. Ne joilla on lapsia niin voivat sentään soitella ja vierailla.
Niinkö ajattelit vietää loppusi? Luulen ettei sinua ne sukulaiset tule katsomaan, kun eivät halua olla huonosti nykyaikaa ymmärtävän tylsän vihreistä pauhaavan vaarin luona.....
Minun harrastuspiireissä ollaan 90 vuotiaiksi ja siellä kuollaan saappaat jalassa eikä sukulaisia kiusaamalla.
Turha tässä on hevostella. Fakta on se että Helsingissä on paljon yksinäisyydestä kärsiviä vanhuksia. Ei ole kiva olla vanha ja sairas kun lähimmät elossa olevat sukulaiset on niin kaukaisia ettei ne käytännössä jaksa käydä katsomassa. Saat kulkea syöpähoidoista yksin kotiin ja istua siellä täydellisyydessä yksinäisyydessä. Veri on vettä väkevämpää ja lapsellisilla on lapset jotka huolehtii.
Lapset on maailman vanhin ja luotettavin eläkejärjestelmä. Useissa maissa yhteiskunta ei huolehdi vanhuksista mutta lapset huolehtii. Eikä sekään ole mahdotonta että nykyisten työikäisten ollessa eläkeiässä, koko eläkesysteemi on romahtanut ja vanhuksen ainoa turva on omat työkykyiset lapset.
Olet oikeassa MUTTA lisäyksenä se että niitä lapsia pitää kohdella myös HYVIN. Jos kohtelee lapsia paskasti niin vanhuudenapua niistä ei tule.
Mun narsisti-isä hakkasi, alisti, rääkkäsi, teki perinnöttömäksi, kiusasi koko lapsuuden ja vielä pitkälle aikuiseksi. En tasan tarkkaan auta vanhempiani mitenkään. Nuo ovat esimerkki siitä että kaikkien - esim luonnevikaisten - ei pitäisi ikinä lapsia tehdä. Saavat todellakin mädäntyä vaipoissaan.
Omia lapsia kohtelen lempeästi ja rakastavasti ja joka päivä muistutan itseäni siitä että minun arkeni on lasteni lapsuus, ja siksipä teen siitä onnellisen. Ei siksi että he ”palvelisi” minua myöhemmin vaan siksi ettei heidän tarvisi olla paskasta lapsuudesta katkera, kuten minä olen vanhrmnilleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä, älykäs nainen, en aio synnyttää lapsia tähän persupimeyteen.
Sun oli varmaan tarkoitus käyttää laatusanaa "vihreä" eikä "älykäs".
Mistä tunnistat juntin? Ainakin tästä kommentista jota lainaan.
T. eri
Kuullostaapa älykkäältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sillä ole mitään väliä itselle, kun on kuollut. Pahempi on kun lapsesi tai lapsenlapsesi löytävät sinut mädäntyneenä kotoasi.
Eipä niin mutta se 10 vuotta sitä ennen kun kurttusena mummona tai paappana toivoisit että joku vielä vierailisi vaan etpä kiinnosta ketään. Ne joilla on lapsia niin voivat sentään soitella ja vierailla.
Niinkö ajattelit vietää loppusi? Luulen ettei sinua ne sukulaiset tule katsomaan, kun eivät halua olla huonosti nykyaikaa ymmärtävän tylsän vihreistä pauhaavan vaarin luona.....
Minun harrastuspiireissä ollaan 90 vuotiaiksi ja siellä kuollaan saappaat jalassa eikä sukulaisia kiusaamalla.
Turha tässä on hevostella. Fakta on se että Helsingissä on paljon yksinäisyydestä kärsiviä vanhuksia. Ei ole kiva olla vanha ja sairas kun lähimmät elossa olevat sukulaiset on niin kaukaisia ettei ne käytännössä jaksa käydä katsomassa. Saat kulkea syöpähoidoista yksin kotiin ja istua siellä täydellisyydessä yksinäisyydessä. Veri on vettä väkevämpää ja lapsellisilla on lapset jotka huolehtii.
Lapset on maailman vanhin ja luotettavin eläkejärjestelmä. Useissa maissa yhteiskunta ei huolehdi vanhuksista mutta lapset huolehtii. Eikä sekään ole mahdotonta että nykyisten työikäisten ollessa eläkeiässä, koko eläkesysteemi on romahtanut ja vanhuksen ainoa turva on omat työkykyiset lapset.
Jos on lapseton, niin sitä voi hyvin ottaa tavoitteeksi luoda ystävyyssuhteita koko elämänkaaren ajan.
Frendien kanssa voi muuttaa asumaan kommuuniin/kimppakämppään niin on seuraa jatkuvasti.
Sitten kun keho ei enää toimi onkin jo eutanasian aika. Toivottavasti se on laillistettu tulevaisuudessa.
Mikä ihmeen vela? Voisko joku suomentaa?
M35,180,90,17
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sillä ole mitään väliä itselle, kun on kuollut. Pahempi on kun lapsesi tai lapsenlapsesi löytävät sinut mädäntyneenä kotoasi.
Eipä niin mutta se 10 vuotta sitä ennen kun kurttusena mummona tai paappana toivoisit että joku vielä vierailisi vaan etpä kiinnosta ketään. Ne joilla on lapsia niin voivat sentään soitella ja vierailla.
Niinkö ajattelit vietää loppusi? Luulen ettei sinua ne sukulaiset tule katsomaan, kun eivät halua olla huonosti nykyaikaa ymmärtävän tylsän vihreistä pauhaavan vaarin luona.....
Minun harrastuspiireissä ollaan 90 vuotiaiksi ja siellä kuollaan saappaat jalassa eikä sukulaisia kiusaamalla.
Turha tässä on hevostella. Fakta on se että Helsingissä on paljon yksinäisyydestä kärsiviä vanhuksia. Ei ole kiva olla vanha ja sairas kun lähimmät elossa olevat sukulaiset on niin kaukaisia ettei ne käytännössä jaksa käydä katsomassa. Saat kulkea syöpähoidoista yksin kotiin ja istua siellä täydellisyydessä yksinäisyydessä. Veri on vettä väkevämpää ja lapsellisilla on lapset jotka huolehtii.
Lapset on maailman vanhin ja luotettavin eläkejärjestelmä. Useissa maissa yhteiskunta ei huolehdi vanhuksista mutta lapset huolehtii. Eikä sekään ole mahdotonta että nykyisten työikäisten ollessa eläkeiässä, koko eläkesysteemi on romahtanut ja vanhuksen ainoa turva on omat työkykyiset lapset.
Suomessa on paljon alkoholisti isiä ja pappoja joiden lapset eivät koskaan heitä halua nähdä. Kun tarvitset jälleen mielenterveyspalveluita, kun kuvittelet muista asioita, he pakosta joutuvat olemaan yhteydessä sinuun ja alueesi lääkäriin, saadaksesi sinut pakkohoitoon jota tarvitset. Se on omaksi parhaaksesi. Heitä myös vituttaa se että vaadit heiltä rahaa ja osallistumista elämääsi koska olet heidät tehnyt.
Eitulevaisuutta kirjoitti:
Miksiì ei lapsia? Syitä on monia, alla muutama.
**Epävarmuus (lapsen) tulevaisuudesta; haluanko, että lapsi syntyy maahan, jossa työllistyminen on haastavaa, ja elinkustannukset korkeat?
**Kustannukset: asuminen hinta on korkea, elintarvikkeet maksavat - jääkö rahaa kustantaa lapsen mahdolliseet harrastukset? Koulutus ja oppivälineet - peruskoulutuksen säästökuuri romahduttaa peruskoulutuksen sellaisena, kun me sen tunnemme, muutaman vuoden sisään.
**Terveydenhuolto: mitä jos lapsi syntyykin vajaakuntoisena tai sairaana? Julkisen terveydenhuollon tila ei ole kovin vakuuttava, eikä vakuutusmaksutkaan varmastikaan kata tarvittavaa hoito/kuntoutusta.
**Toimeentulo: mitä jos jompikumpi tai molemmat vanhemmista jäävät työttömiksi? Lapsen tulevaisuus ei silloin kovin hääppöiseltä näytä, väliinputoajan rooli kummittelee. Ei rahaa uusiin vaatteisiin, laadukkaaseen ja monipuoliseen ravintoon, harrastuksiin tai harrastevälineisiin jne. Puhumattakaan lukion kustannuksista jatko-opintoja ajatellen. Ajokortti?
**Turvallisuus: kotimaa ei tunnu enää turvalliselta. Pelko lapsen pahoinpitelyistä tai vielä pahemmasta kohtalosta väikkyy mielessä. Tai mitä jos meille vanhemmille tapahtuu jotain? Levottomia alueita on jo muissakin pohjoismaissa, mikä estää niiden syntymisen tänne?
Joten ei kiitos. Itse tuskin koskaan pääsen edes eläkkeelle tätä menoa, ja jos pääsen on eläke surkea, ja "hoivakoti"-vanhuus kammottaa.
Lapselleni en halua kuolemaan asti koneiston rattaana eloa. Jääköön tekemättä, kun kerran voin valita.
On elämä kuitenkin aineellisilta puitteiltaan helpompaa kuin esim. 70-luvulla, jolloin monet äidit ompelivat vaatteetkin itse. Myös ruoka on suhteessa nyt edullisempaa. Enemmän etsisin syitä muuttuneesta kulttuurista, erilaisten oireyhtymien lisääntymisestä lapsilla, kertakäyttöisistä ihmissuhteista, viihteen ja elämysten arvostuksen noususta, pätkätöistä ja mahdollista on myös, että yhä harvemmalla on sisäinen vietti saada lapsia. Syy tähän voi olla osittain vaikkapa ravinnossa, kemikaaleissa jne.
Tämä lähenee vuosi vuodelta.
Leffa joka on tällä menolla mahdollinen tulevaisuutemme.
Vierailija kirjoitti:
Eitulevaisuutta kirjoitti:
Miksiì ei lapsia? Syitä on monia, alla muutama.
**Epävarmuus (lapsen) tulevaisuudesta; haluanko, että lapsi syntyy maahan, jossa työllistyminen on haastavaa, ja elinkustannukset korkeat?
**Kustannukset: asuminen hinta on korkea, elintarvikkeet maksavat - jääkö rahaa kustantaa lapsen mahdolliseet harrastukset? Koulutus ja oppivälineet - peruskoulutuksen säästökuuri romahduttaa peruskoulutuksen sellaisena, kun me sen tunnemme, muutaman vuoden sisään.
**Terveydenhuolto: mitä jos lapsi syntyykin vajaakuntoisena tai sairaana? Julkisen terveydenhuollon tila ei ole kovin vakuuttava, eikä vakuutusmaksutkaan varmastikaan kata tarvittavaa hoito/kuntoutusta.
**Toimeentulo: mitä jos jompikumpi tai molemmat vanhemmista jäävät työttömiksi? Lapsen tulevaisuus ei silloin kovin hääppöiseltä näytä, väliinputoajan rooli kummittelee. Ei rahaa uusiin vaatteisiin, laadukkaaseen ja monipuoliseen ravintoon, harrastuksiin tai harrastevälineisiin jne. Puhumattakaan lukion kustannuksista jatko-opintoja ajatellen. Ajokortti?
**Turvallisuus: kotimaa ei tunnu enää turvalliselta. Pelko lapsen pahoinpitelyistä tai vielä pahemmasta kohtalosta väikkyy mielessä. Tai mitä jos meille vanhemmille tapahtuu jotain? Levottomia alueita on jo muissakin pohjoismaissa, mikä estää niiden syntymisen tänne?
Joten ei kiitos. Itse tuskin koskaan pääsen edes eläkkeelle tätä menoa, ja jos pääsen on eläke surkea, ja "hoivakoti"-vanhuus kammottaa.
Lapselleni en halua kuolemaan asti koneiston rattaana eloa. Jääköön tekemättä, kun kerran voin valita.
On elämä kuitenkin aineellisilta puitteiltaan helpompaa kuin esim. 70-luvulla, jolloin monet äidit ompelivat vaatteetkin itse. Myös ruoka on suhteessa nyt edullisempaa. Enemmän etsisin syitä muuttuneesta kulttuurista, erilaisten oireyhtymien lisääntymisestä lapsilla, kertakäyttöisistä ihmissuhteista, viihteen ja elämysten arvostuksen noususta, pätkätöistä ja mahdollista on myös, että yhä harvemmalla on sisäinen vietti saada lapsia. Syy tähän voi olla osittain vaikkapa ravinnossa, kemikaaleissa jne.
Lapsiperheiden elinolosuhteet ovat vaikeutuneet huomattavasti 70-luvusta, samaan aikaan kuin vaatimukset vanhemmuudelle ovat muuttuneet kohtuuttomiksi.
Tässä ristipaineessa sitten rimpuillaan samalla kun työelämä on raaistunut.
Mistä tunnistat juntin? Ainakin tästä kommentista jota lainaan.
T. eri