Suomen kielen kummallisuuksia
Oletteko huomanneet ilmauksia, jotka ovat järjettömiä tai vähintäänkin outoja. Itse voin luetella muutamia:
1. "Tulla äidiksi toista kertaa, tai isäksi toista kertaa". Käsittääkseni henkilöstä tulee äiti tai isä vain kerran ja toisen lapsen syntymän aikoihin hän on tätä jo valmiiksi.
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
3. "Harrastaa seksiä." Onko seksi jokin harrastus? Tulee mieleen, että joku henkilö voisi ilmoittaa harrastavansa puutarhanhoitoa, pianonsoittoa ja seksiä.
Kommentit (360)
Tyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Astevaihtelun katoaminen uusista sanoista on hauska ilmiö. Jos minulla on tupa, istun tuvassa. Mutta jos minulla on mopo, en aja movolla vaan mopolla.
Sitä en ymmärrä, miksi vanhat sanat ilves ja kirves taipuvat eri tavalla: kukaan ei kerro nähneensä metsässä ilveen tai pilkkoneensa puita kirveksellä.
Ei hitto mä repesin kun ajattelin et joku hakkaa puita ilveksellä :'D oon kai vähän hasu?
Kuka on niin hassu että taivuttasi ilves muuksi kuin ilveksen siis näin ilveksen. Eikö teillä ole kielitajua ja taitoa ollenkaan?.
Kirves. Otan kirveen ja hakkaan halkoja. Puita pilkotaan kirveellä. Ihan selvää..
Olette vissiin niin nuoria ettei ole kielitaito kehittynyt.
Haen lakkaa satamasta kun lakkaa satamasta.
Nimeni on asianajaja Janne, asianajajananne, ajan asiaanne asianajajajannenanne.
"Älä rääkkää Suomen kieltä."
"En mä rääkkääkkää."
Hän ei luokaan uutta ilmettä luokkaan. Tule tänne ja tuo tulet tänne.
Loppuhenkonen.
En oo mikään viron kielen tuntija mutta ollessamme Virossa juontaja sanoi jotain, että tule "lavan päälle" jollekin esiintyjälle.
Henkilö soittaa hammaslääkäriin ja kyselee hammaslääkäriaikoja kun hammasta pakottaa. Onkohan reikä. Vastaanottovirkailija kertoo ettei tällä viikolla ole ketään lääkäriä enää paikan päällä kun kaikki lomalla ja eka hammaslääkäri tulee ensi viikon maanantaina lomalta.
Vierailija kirjoitti:
Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva
kolmivaihekilowattituntimittari
elintarviketurvallisuusvirasto
mukopolysakkaridipolysulfaatti
paikallispuolustusjärjestelmä
raparperi-kaurahiutalepaistos
yhdyskuntaseuraamusasiakas
kansalaistottelemattomuus
satunnaislukugeneraattori
syyttämättäjättämispäätös
institutionalisoituminen
mustaviinimarjamehupullo
matalalattiaraitiovaunu
järjestelmällistäminen
lihaperunasoselaatikko
raittiuskilpakirjoitus
mustaviinimarjapensas
kansalaisuudettomuus
Ajaessa pitää katsoa katua, ettei tarvitse katua.
Miksi nimet Mia, Pia, Kia vaikka ovat tuolla tavalla kirjoitettu lausutaan kuin niissä olisi puolitoista tai kaksi i:tä.
Luokallamme oli Mia, mutta kaikki lausuivat Miia ja niin hän itsekin sanoi.
Rinnakkaisluokalla oli Pia ja sama juttu.
Amiksessa oli Kiia mutta tämä oli kahdella i:llä kirjoitettu.
Ihminen on hän ja koira on se. Entäs ihminen ja koira yhdessä? He vai ne?
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 09:15"]
Sitä en ymmärrä, miksi vanhat sanat ilves ja kirves taipuvat eri tavalla: kukaan ei kerro nähneensä metsässä ilveen tai pilkkoneensa puita kirveksellä.
Suomen kielessä s-loppuiset sanat taipuvat kolmella eri tavalla, joista kaksi on nuo mainitsemasi tavat. (Lisäksi on olemassa muoto esimerkiksi totuus - totuuden). Noiden mainitsemiesi taivutustapojen välillä ei taida olla juuri logiikkaa, vaan ne ilmeisesti opitaan pikku hiljaa kieltä käyttämällä. Esimerkiksi lapset saattavatkin taivuttaa "väärän" muodon mukaisesti.
Mielestäni tässä ilmiössä vielä kummallisempaa on, että osa sanoista on ilmeisesti aikojen saatossa hypännyt taivutustyypistä toiseen: esimerkiksi Aleksis Kivi taivuttaa Seitsemässä veljeksessä nimen Tuomas --> Tuomaan. Olin siitä todella yllättynyt, sillä olen koko elämäni taivuttanut hyvän ystäväni nimen muodossa Tuomas --> Tuomaksen. Myös muut tuttavani taivuttavat nimen tähän tyyliin. Miksi nimen taivutus on muuttunut?
Näissä taivutuksissa on usein myös murre-eroja, eri murteissa sanat taipuu vähän erilailla ja siten puhekielessä ihan oikein kaikki.
Se virallinen taivutusmuoto on sitten asia erikseen ja jonkun kielenhuolto laitoksen päätös.
Tiinalla on iso isä. (Koko) Tiinalla on isoisä. (sukulaisuus)
Vierailija kirjoitti:
En oo mikään viron kielen tuntija mutta ollessamme Virossa juontaja sanoi jotain, että tule "lavan päälle" jollekin esiintyjälle.
Tämä peale, päälle, on eräs suosikkierikoisuuksista virossa, se esiintyy suomalaisen näkökulmasta todella kiehtovissa yhteyksissä. Siinä missä suomalaiset menevät bussilla, virolaiset lähevad bussi peale = menevät bussin päälle. Sitten sillä sanalla on myös merkitys 'lisäksi', 'ohella', 'jälkeen': esim. "sen lisäksi" on peale selle, "eilisestä lähtien" on eilsest peale, "iltapäivällä" on peale lõunat = lounaan päälle.
Toinen on komitatiivin runsas käyttö: virolaiset myös sõidavad bussiga = ajavat bussin kanssa. Eivät tee asioita laulaen, vaan lauluga = laulun kanssa. Helteillä ollaan kuuma ilmaga = kuuman ilman kanssa. Tai lapsena on saatu rihmaga pepu peale = remmin kanssa pepun päälle.
Kirves- ja ilves-keskustelussa on vielä mainitsematta yksi s-loppuinen taivutustapa, joka esiintyy sitaattilainoissa, kuten kaikki Annikki Tähden klassikkoiskelmän "Muistatko Monrepos'n" tuntevat tietävät. Jos haluaa antaa oikein viisastelevan kuvan, niin kannattaa taivuttaa "kirves'n" ja "ilves'n"!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva
kolmivaihekilowattituntimittari
elintarviketurvallisuusvirasto
mukopolysakkaridipolysulfaatti
paikallispuolustusjärjestelmä
raparperi-kaurahiutalepaistos
yhdyskuntaseuraamusasiakas
kansalaistottelemattomuus
satunnaislukugeneraattori
syyttämättäjättämispäätös
institutionalisoituminen
mustaviinimarjamehupullo
matalalattiaraitiovaunu
järjestelmällistäminen
lihaperunasoselaatikko
raittiuskilpakirjoitus
mustaviinimarjapensas
kansalaisuudettomuus
Lisään sun listaan vielä nämä oikeasti jossain asiakirjoissa olleet käsitteet:
Neliväriarkkirotaatiolaakaoffsetpainokone
Lentokonesuihkuturbiiniapumekaanikkoaliupseerioppilas
Petoeläinporovahinkoarviopartiointikustannukset
😂 Ei kannata esitellä näitä sanoja kellekään suomea opiskelemaan alkavalle ulkomaan elävälle, koska motivaatio voi ottaa osumaa pahasti!
En ymmärrä, miksi meteorologit sanovat aina, että säässä ei suuria muutoksia tapahdu. Vaikka suomen kielessä sanajärjestys onkin hyvin vapaa, niin särähtää korvaan joka kerta. Miksei sanota säässä ei tapahdu suuria muutoksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva
kolmivaihekilowattituntimittari
elintarviketurvallisuusvirasto
mukopolysakkaridipolysulfaatti
paikallispuolustusjärjestelmä
raparperi-kaurahiutalepaistos
yhdyskuntaseuraamusasiakas
kansalaistottelemattomuus
satunnaislukugeneraattori
syyttämättäjättämispäätös
institutionalisoituminen
mustaviinimarjamehupullo
matalalattiaraitiovaunu
järjestelmällistäminen
lihaperunasoselaatikko
raittiuskilpakirjoitus
mustaviinimarjapensas
kansalaisuudettomuusLisään sun listaan vielä nämä oikeasti jossain asiakirjoissa olleet käsitteet:
Neliväriarkkirotaatiolaakaoffsetpainokone
Lentokonesuihkuturbiiniapumekaanikkoaliupseerioppilas
Petoeläinporovahinkoarviopartiointikustannukset
😂 Ei kannata esitellä näitä sanoja kellekään suomea opiskelemaan alkavalle ulkomaan elävälle, koska motivaatio voi ottaa osumaa pahasti!
Juu, karsin itse asiassa ihan tietoisesti joukosta nämä tällaiset, joista en ole saanut mistään varmistusta, että niitä olisi oikeasti jossain tekstissä joskus käytetty. Neliväriarkkirotaatiolaakaoffsetpainokonetta ehkä voi ollakin käytetty.
Sangen mahdollista, mutta sekä koivu että palmu loppuvat u-kirjaimeen ja taipuvat ihan säännöllisesti. Niin että jos loogisesti ajattelee...