Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen kummallisuuksia
Oletteko huomanneet ilmauksia, jotka ovat järjettömiä tai vähintäänkin outoja. Itse voin luetella muutamia:
1. "Tulla äidiksi toista kertaa, tai isäksi toista kertaa". Käsittääkseni henkilöstä tulee äiti tai isä vain kerran ja toisen lapsen syntymän aikoihin hän on tätä jo valmiiksi.
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
3. "Harrastaa seksiä." Onko seksi jokin harrastus? Tulee mieleen, että joku henkilö voisi ilmoittaa harrastavansa puutarhanhoitoa, pianonsoittoa ja seksiä.
Kommentit (360)
Kun on linnut talitiainen, töyhtötiainen ja hömötiainen, niin miten ihmeessä puutiainen on sitten hyönteinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 17:33"]
Ruotsalainen kummisetäni ihmetteli, kun suomalaiset saattavat sanoa "äläpä muuta sano!" tai "sanopa muuta!" ja tarkoittaa samaa asiaa.
Juuri tämä oli itselläkin mielessä nähtyäni otsikon :)
Tämän voisi ehkä laajentaa kattamaan muitakin verbejä silloin kun ollaan oikein tohkeissaan jostain asiasta: "Et kai sä vaan ole nähnyt..." = "Ootko sä jo nähnyt...".
Hmm, nyt juuri tuli mieleeni se vanha ranskalainen biisi, jossa huokaillaan rakastelun lomassa, nimeltään jotain sinnepäin kuin "je t'aime, moi non plus". En ole koskaan käsittänyt tuota nimeä mutta ehkä siinä on tämä sama idea, että négaatio kääntyykin positioksi??
Se on ajatustenvaihto: "Rakastan sinua." - "En minäkään." Lähinnä kai luokiteltavissa absurdiksi huumoriksi, ei siis tekemistä tuon "Ootko sä jo nähnyt..." -ilmiön kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kun on linnut talitiainen, töyhtötiainen ja hömötiainen, niin miten ihmeessä puutiainen on sitten hyönteinen?
Se -tiainen on diminutiivimuodon eli pikkuisuutta ilmaisevan muodon pääte, samanlainen kuin vaikka ruotsin -ing tai saksan -chen ja -lein. Muitakin ei-lintuja kuin puutiainen löytyy: kontiainen, polttiainen, satiainen, sontiainen. Ja koltiainen ja natiainen.
Tiainen on ilmeisesti tarkoittanut alunperin pikkulintua yleisesti, mutta kaventunut siitä yhden lintuheimon nimeksi.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 13:39"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 13:28"]Maailma on hieno yhdyssana, maa ja ilma.
Joo, toisin kuin äitini käyttämä maalima...
Mun mies kirjottaa mulle aina (silloin kun se siis hempeäksi ryhtyy) tekstiviesteihin "Olet mailman rakkain". Söpöähän tuo on ja ihanaa, mutta oon silti yrittänyt opettaa sille, että se sana ei ole mailma vaan maailma. Sitten, kun se joskus muistaa vielä oikeinkirjotuksenkin, niin viestin koko sanomakin tuntuu herttaisemmalta <3 se osoittaa mulle, että se rakastaa niin paljon, että on koittanu ottaa mun opit tosissaan :)
Tästä saisi vaikka jonkin Fingerporin tms.: rakkaudentunnustus englanninkieliselle posteljoonille, "Olet mailman rakkain".
Lentokone
Miksi auto on auto eikä ajokone?
Miksi vene on vene eikä vesiajokone?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairas - sairaampi - kuollut ;-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koivu - koivikko
Kuusi - Kuusikko
Mänty - Männikkö
Haapa - Haavikko vai Haapikko?
Tammi - Tammikko
Saarni - Suomessa ei ole kasva saarnia yhdessä paikassa, siis saarnikkoa ei ole ?
Jalava - jalavikko?
Pihlaja - pihlajikko?
Kataja -katajikko?
Leppä -Lepikko
Vaahtera - Vaahterikko?Mietin, että mitkä noista ovat suomenkieltä ja mitkä eivät ole.
Kun tuo naapurinsetä lehtipuhaltaa pihansa siistiksi....Sanoisin itse, että haavikko, tammisto, pihlajisto, katajisto, lepistö tai lepikko. En tiedä, ovatko oikein kuitenkaan :D
Jos koivu ja sen kaverit ovat yhdessä koivikko, niin onko palmu partnereineen palmikko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ördög kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koivu - koivikko
Kuusi - Kuusikko
Mänty - Männikkö
Haapa - Haavikko vai Haapikko?
Tammi - Tammikko
Saarni - Suomessa ei ole kasva saarnia yhdessä paikassa, siis saarnikkoa ei ole ?
Jalava - jalavikko?
Pihlaja - pihlajikko?
Kataja -katajikko?
Leppä -Lepikko
Vaahtera - Vaahterikko?Mietin, että mitkä noista ovat suomenkieltä ja mitkä eivät ole.
Kun tuo naapurinsetä lehtipuhaltaa pihansa siistiksi....Sanoisin itse, että haavikko, tammisto, pihlajisto, katajisto, lepistö tai lepikko. En tiedä, ovatko oikein kuitenkaan :D
Jos koivu ja sen kaverit ovat yhdessä koivikko, niin onko palmu partnereineen palmikko?
Palmikko on letti.
Olisiko kenties palmukko?
Vierailija kirjoitti:
Kiikari. Minusta se on yksikössä, mutta tosi moni sanoo kiikarit ja puhuu täysin monikossa.
Siinä on kaksi kiikaria yhdistetty ja saatiin kiikarit. Sama homma housujen ja saksien kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Astevaihtelun katoaminen uusista sanoista on hauska ilmiö. Jos minulla on tupa, istun tuvassa. Mutta jos minulla on mopo, en aja movolla vaan mopolla.
Mopo on lyhennesana, samanlainen kuin mm. sote, some, luomu, persu jne. Tulee sanasta moottoripolkupyörä. Niissähän oli pitkään polkimet, samalla tavalla kuin nykyisissä sähköpyörissä.
Aika erikoiselta tuntuisi keskustella myös sotteesta sen sijaan että keskustellaan sotesta.
Hanoista tulee vettä, kustakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Astevaihtelun katoaminen uusista sanoista on hauska ilmiö. Jos minulla on tupa, istun tuvassa. Mutta jos minulla on mopo, en aja movolla vaan mopolla.
Sitä en ymmärrä, miksi vanhat sanat ilves ja kirves taipuvat eri tavalla: kukaan ei kerro nähneensä metsässä ilveen tai pilkkoneensa puita kirveksellä.
Ei hitto mä repesin kun ajattelin et joku hakkaa puita ilveksellä :'D oon kai vähän hasu?
𝐓𝐲𝐲𝐩𝐩𝐢 ❤💅
Tietyillä verbien rinnakkaismuodoilla ei ole lainkaan perusmuotoa.
erkaantuu : erkaantua
erkanee : ________
kutisee : kutista
kutiaa : ________
moikuu : moikua
moikaa : ________
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja olen myös miettinyt, että pitäisi olla sanan
'minkä' monikko!
-Ui tuonne lumpeenlehtien luokse?
-Minkä lumpeenlehtien?
Olen itse käyttänyt joskus sanaa 'mildenkä' :D
𝐓𝐲𝐲𝐩𝐩𝐢 ❤💅
Vierailija kirjoitti:
Tietyillä verbien rinnakkaismuodoilla ei ole lainkaan perusmuotoa.
erkaantuu : erkaantua
erkanee : ________
kutisee : kutista
kutiaa : ________
moikuu : moikua
moikaa : ________
Mut eiks se oo niin, et 'kutiaa' on persoonamuoto sanasta 'kutista'. Se kutisee. Hän erkanee. !
𝐓𝐲𝐲𝐩𝐩𝐢 ❤💅
Tyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietyillä verbien rinnakkaismuodoilla ei ole lainkaan perusmuotoa.
erkaantuu : erkaantua
erkanee : ________
kutisee : kutista
kutiaa : ________
moikuu : moikua
moikaa : ________
Mut eiks se oo niin, et 'kutiaa' on persoonamuoto sanasta 'kutista'. Se kutisee. Hän erkanee. !
Nuo kaikki kaksoispisteen vasemmalla puolella olevat ovat ensimmäisen persoonan yksikön preesensmuotoja. Ja kaikki oikealla puolella olevat perusmuotoja. Joita siis ei ole olemassa mm. näille kolmelle verbille, minkä vahvistaa jopa Kielitoimiston sanakirja.
Minulle opetettiin koulussa, että jotakin voi tapahtua VIIVEELLÄ. Nyt puhutaan, että jokin tapahtuu VIIPEELLÄ. No verbihän on viipyä, mutta kysytään kuitenkin, että "missä viivyit", ei "missä viipyit".0
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
Sekoitat arjen ja tieteen kielen. Arjessa ei useinkaan ole tarvetta tieteellisen / matemaattisen tarkoille ilmaisuille. Sanotaanhan me jatkuvasti esim. että "aurinko nousee/laskee" vaikkei se tee mitään sellaista.
"Puolet enemmän/vähemmän" on ihan kelpo arjen ilmaus, eikä väärinymmärryksiä tule: jos sanotaan vaikka että joku tuote on puolet kalliimpi kuin toinen (kalliimpi 100 euroa ja halvempi 50), niin halvemman hinta on puolet kalliimmasta.
Vierailija kirjoitti:
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
Sekoitat arjen ja tieteen kielen. Arjessa ei useinkaan ole tarvetta tieteellisen / matemaattisen tarkoille ilmaisuille. Sanotaanhan me jatkuvasti esim. että "aurinko nousee/laskee" vaikkei se tee mitään sellaista.
"Puolet enemmän/vähemmän" on ihan kelpo arjen ilmaus, eikä väärinymmärryksiä tule: jos sanotaan vaikka että joku tuote on puolet kalliimpi kuin toinen (kalliimpi 100 euroa ja halvempi 50), niin halvemman hinta on puolet kalliimmasta.
Puolet enemmän -ilmaisusta saatiin erillinen suomen kielen lautakunnan kannanotto jo vuonna 1954, ja se on juuri tätä samaa mieltä:
https://www.kielikello.fi/-/kaksi-kertaa-enemman-kuin
Kuten siinä myös todetaan, esim. "kaksi kertaa enemmän" ei lisäksi tarkoita 300-prosenttista määrää tieteen kielessä yhtään sen enempää kuin (korrektissa) arkikielessäkään. Päinvastainen uskomus sivumennen sanoen esiintyi varhaisissa 90–00-luvun nettikeskusteluissa niin usein, että Helsingin yliopiston matematiikan laitoksen tutkija Jukka Kohonen laati aiheesta lopulta jopa Usein Kysytyt Kysymykset:
Joidenkin sanojen taivutusta joutuu miettimään, esim. liesi.
"Tarvitsetko vielä liettä vai liestä vai lieteä?"
"Luetko vielä sitä Kotiliettä, Kotiliestä vai Kotilieteä?"
Joskus jumittaa tämmöisiin taivutuksiin, onhan näitä varmaan muitakin esimerkkejä. Sitten on sanoja, joissa voi olla useampi kirjoitusmuoto oikein 😵