Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen kummallisuuksia
Oletteko huomanneet ilmauksia, jotka ovat järjettömiä tai vähintäänkin outoja. Itse voin luetella muutamia:
1. "Tulla äidiksi toista kertaa, tai isäksi toista kertaa". Käsittääkseni henkilöstä tulee äiti tai isä vain kerran ja toisen lapsen syntymän aikoihin hän on tätä jo valmiiksi.
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
3. "Harrastaa seksiä." Onko seksi jokin harrastus? Tulee mieleen, että joku henkilö voisi ilmoittaa harrastavansa puutarhanhoitoa, pianonsoittoa ja seksiä.
Kommentit (360)
Vierailija kirjoitti:
Koivu - koivikko
Kuusi - Kuusikko
Mänty - Männikkö
Haapa - Haavikko vai Haapikko?
Tammi - Tammikko
Saarni - Suomessa ei ole kasva saarnia yhdessä paikassa, siis saarnikkoa ei ole ?
Jalava - jalavikko?
Pihlaja - pihlajikko?
Kataja -katajikko?
Leppä -Lepikko
Vaahtera - Vaahterikko?Mietin, että mitkä noista ovat suomenkieltä ja mitkä eivät ole.
Kun tuo naapurinsetä lehtipuhaltaa pihansa siistiksi....
Leppä - Lepikkö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni suomen eksoottisin piirre on taipuva kieltosana. En, et, ei, emme, ette, eivät.
Me juomme kaljaa. --> Me emme juo kaljaa.
Aivan ufo juttu!
En tiedä onko se outoa, mutta eroaa englannin kielestä:
"They feared for their lives", suomeksi "He pelkäsivät henkensä puolesta"
"They shook their heads", suomeksi "He puistelivat päätään".
Joskus näkee lehdissä "puistelivat päitään", joka tarkoittaisi että yhdellä ihmisellä on useampi pää.
Tässä vain pari esimerkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Kirves- ja ilves-keskustelussa on vielä mainitsematta yksi s-loppuinen taivutustapa, joka esiintyy sitaattilainoissa, kuten kaikki Annikki Tähden klassikkoiskelmän "Muistatko Monrepos'n" tuntevat tietävät. Jos haluaa antaa oikein viisastelevan kuvan, niin kannattaa taivuttaa "kirves'n" ja "ilves'n"!
Päinvastoin, tyhmäksi tuossa itsensä ilmoittaa, jos nuo esimerkkisanasi noin taivuttaa - mutta senhän varmaan tiedätkin.
Lapseni itki pienenä että sormeta tulee vertaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen valtio on selkärangaton paska, joka möi eläinten oikeudet Nato-jäsenyydestä. "Eläinten ystävä" Jenni Haukiokin on vaiti.
[/quote]
En muista mikä laulu oli jossa lauletaan, että "läpi tulen ja ja jään minä tulen jään." Joku nuoruuteni biisi. En muista edes esittäjää.[/quote]
1985
Jussi Hakulinen: Armeijan syvin olemus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olen Eskon kanssa kaksistaan, olen Eskotusten.
Olisiko se rt-yhdistelmä tai jopa lyhyt vokaali + rt -yhdistelmä? Onko suomessa yhtään sellaista sanaa, jossa on lyhyen vokaalin ja rt:n jälkeen (lyhyttä) ä:tä? Merta (rapu-), verta (verrata) ja pirta -sanoissa on kaikissa a.
Pitkän vokaalin / diftongin kanssa esiintyy ä normaalisti (vieri, vieren, viertä). Kulkea polun viertä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuusi on esim. karjalan kielellä kuuzi, aunuksen murteella kuuzi. Kuusi tarkoittaa numeroa 6 on vanhempaa kantaa kuin kuusi(puu).
Vierailija kirjoitti:
Erikoisuus jota en ollut tullut ajatelleeksi ennen kuin seurasin yhden tutun suomi toisena kielenä -opintoja.
Verbin taivutus, yksikkö vs. monikko.
Mies juoksee.
Yksi mies juoksee.
Tuo yksi mies juoksee.
Miehet jouksevat.
Kolme miestä juoksee.
Nuo kolme miestä juoksevat.
Eli monikossa määräisyys vaikuttaa verbin taivutukseen! Ihan pöhköä!
Suomen kielessä ei ole määräisyyttä. Puhukaa sitten sitä enklantianne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2. kohdassa ei ole mitään kummallista. Ihmiset eivät käytä termiä puolet oikein.
Vierailija kirjoitti:
Erikoisuus jota en ollut tullut ajatelleeksi ennen kuin seurasin yhden tutun suomi toisena kielenä -opintoja.
Verbin taivutus, yksikkö vs. monikko.
Mies juoksee.
Yksi mies juoksee.
Tuo yksi mies juoksee.
Miehet jouksevat.
Kolme miestä juoksee.
Nuo kolme miestä juoksevat.
Eli monikossa määräisyys vaikuttaa verbin taivutukseen! Ihan pöhköä!
Suomen kielessä predikaatti on yksikössä, jos subjekti on yksikössä. Kolme miestä juoksee -lauseessa subjekti on kolme, siis yksikkömuoto. Sen mukaan predikaattikin on yksikössä. Vrt. Kolme juoksee. Miestä on tässä vain AJATUKSELLINEN subjekti, joka ei määrää predikaatin lukua. Tämä on yleinen virhe nykyään toimittajillakin, he kun usein kuuluvat joukkoon, joka ei lue mitään ja jonka kielitaju siksi on hämärtynyt. Tämäkin virhe tulee lainauksena muista kielistä, suomen kieli on hyvin looginen toisin kuin esim. englanti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koivu - koivikko
Kuusi - Kuusikko
Mänty - Männikkö
Haapa - Haavikko vai Haapikko?
Tammi - Tammikko
Saarni - Suomessa ei ole kasva saarnia yhdessä paikassa, siis saarnikkoa ei ole ?
Jalava - jalavikko?
Pihlaja - pihlajikko?
Kataja -katajikko?
Leppä -Lepikko
Vaahtera - Vaahterikko?Mietin, että mitkä noista ovat suomenkieltä ja mitkä eivät ole.
Kun tuo naapurinsetä lehtipuhaltaa pihansa siistiksi....Leppä - Lepikkö
haapa: haavan: haavikko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
Sekoitat arjen ja tieteen kielen. Arjessa ei useinkaan ole tarvetta tieteellisen / matemaattisen tarkoille ilmaisuille. Sanotaanhan me jatkuvasti esim. että "aurinko nousee/laskee" vaikkei se tee mitään sellaista.
"Puolet enemmän/vähemmän" on ihan kelpo arjen ilmaus, eikä väärinymmärryksiä tule: jos sanotaan vaikka että joku tuote on puolet kalliimpi kuin toinen (kalliimpi 100 euroa ja halvempi 50), niin halvemman hinta on puolet kalliimmasta.
Puolet enemmän -ilmaisusta saatiin erillinen suomen kielen lautakunnan kannanotto jo vuonna 1954, ja se on juuri tätä samaa mieltä:
jaa, no sitten meillä on kaikki matikan kirjat väärin. Opetan matikkaa ja jos tehtävänä muodostaa yhtälö tai laskea tuntematon, niin kaksi kertaa enemmän on laskuissa aina 300%. Kannattaa tuon henkilön kerätä matikan kirjat yhteen ja vaatia kustantajia korjaamaan virheet!
Minusta näissä on selkeä ero:
- puolet enemmän
- kaksi kertaa enemmän
- kaksinkertainen
Nyt tuossa tulkinnassa sotketaan selkeästi käsitteet kaksi kertaa enemmän ja kaksinkertainen tarkoittamaan samaa asiaa.
Kallella on rahaa 100 euroa tilillä. Jarkolla on:
puolet enemmän. jarkolla on ainakin 100 euroa, mutta puolet lisää eli 150 euroa
kaksi kertaa enemmän. jarkolla on ainakin 100 euroa, mutta myös kaksi kertaa enemmän eli 100e + 2x100e eli 300e
kaksinkertaisesti: jarkolla on ainakin se 100e, mutta toiset lisää eli 200e, jotta hänellä olisi kaksinkertainen määrä Kallen rahoihin,
Vierailija kirjoitti:
Nostokurki.
Tuo sana hämmästyttää. Eihän nostokurki muistuta kurkea tai nostavaa (maasta marjaa noukkivaa) kurki-lintua.
Siis Nostokurki ?
Se on suora käännös englannikielisestä sanasta crane joka tarkoittaa nosturia. Crane = kurki, nosturi, nostokurki, kurkottaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
Sekoitat arjen ja tieteen kielen. Arjessa ei useinkaan ole tarvetta tieteellisen / matemaattisen tarkoille ilmaisuille. Sanotaanhan me jatkuvasti esim. että "aurinko nousee/laskee" vaikkei se tee mitään sellaista.
"Puolet enemmän/vähemmän" on ihan kelpo arjen ilmaus, eikä väärinymmärryksiä tule: jos sanotaan vaikka että joku tuote on puolet kalliimpi kuin toinen (kalliimpi 100 euroa ja halvempi 50), niin halvemman hinta on puolet kalliimmasta.
Puolet enemmän -ilmaisusta saatiin erillinen suomen kielen lautakunnan kannanotto jo vuonna 1954, ja se on
Tietysti näin. Ei kukaan täysjärkinen mitenkään muuten sanokaan. Täällä palstalla muuta mussuttavat joko vain ylpeilevt tyhmyydellään tai yrittävät ärsyttää muita.
Onhan näitä: tiekarhu, leipäsusi, susipari, pyryharakka jne.
Ensimmäinenkin kohta, tulla isäksi/äidiksi toisen tai kolmannen kerran on minustakin ärsyttävä.
Se on aika uusi. Ilmeisesti suora käännös englannista.
Ennen sanottiin, että sai toisen/kolmannen lapsen.