Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen kummallisuuksia
Oletteko huomanneet ilmauksia, jotka ovat järjettömiä tai vähintäänkin outoja. Itse voin luetella muutamia:
1. "Tulla äidiksi toista kertaa, tai isäksi toista kertaa". Käsittääkseni henkilöstä tulee äiti tai isä vain kerran ja toisen lapsen syntymän aikoihin hän on tätä jo valmiiksi.
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
3. "Harrastaa seksiä." Onko seksi jokin harrastus? Tulee mieleen, että joku henkilö voisi ilmoittaa harrastavansa puutarhanhoitoa, pianonsoittoa ja seksiä.
Kommentit (360)
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on hän ja koira on se. Entäs ihminen ja koira yhdessä? He vai ne?
Mielestäni ei voida yhdistää, koska kieli on jo pronomineillaan erottanut nämä kaksi erilaista olentoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa voi laittaa monta genetiiviä peräkkäin. Siinä kääntäjille pulma.
Kehityksen toteuttamisen yksikönjohtajan huoneen numero.
Ostopalvelujen asiakkaiden valvonnan toteuttaminen.
Tämmösiä oikeesti virkatyypit kirjoittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 09:15"]
Sitä en ymmärrä, miksi vanhat sanat ilves ja kirves taipuvat eri tavalla: kukaan ei kerro nähneensä metsässä ilveen tai pilkkoneensa puita kirveksellä.Suomen kielessä s-loppuiset sanat taipuvat kolmella eri tavalla, joista kaksi on nuo mainitsemasi tavat. (Lisäksi on olemassa muoto esimerkiksi totuus - totuuden). Noiden mainitsemiesi taivutustapojen välillä ei taida olla juuri logiikkaa, vaan ne ilmeisesti opitaan pikku hiljaa kieltä käyttämällä. Esimerkiksi lapset saattavatkin taivuttaa "väärän" muodon mukaisesti.
Mielestäni tässä ilmiössä vielä kummallisempaa on, että osa sanoista on ilmeisesti aikojen saatossa hypännyt taivutustyypistä toiseen: esimerkiksi Aleksis Kivi taivuttaa Seitsemässä veljeksessä nimen Tuomas --> Tuomaan. Olin siitä todella yllättynyt, sillä olen koko elämäni taivuttanut hyvän ystäväni nimen muodossa Tuomas --> Tuomaksen. Myös muut tuttavani taivuttavat nimen tähän tyyliin. Miksi nimen taivutus on muuttunut?
Näissä taivutuksissa on usein myös murre-eroja, eri murteissa sanat taipuu vähän erilailla ja siten puhekielessä ihan oikein kaikki.
Se virallinen taivutusmuoto on sitten asia erikseen ja jonkun kielenhuolto laitoksen päätös.
Kielitoimiston mielestä enemmistön suussa taipuva muoto olisi paras, mutta mediassakin tästä poiketaan. Usein nimiä taivutetaan usein sen mukaan miten ihminen itse haluaa. Siksi Petteri Orpo taipuu muodossa Petteri Orpon monissa lehdissä, eikä Orvon. Petteri itse haluaa näin.
On siis varmasti olemassa Tuomaita, jotka haluavat sen alkuperäisemmän taivutuksen Tuomaan, kun taas nykyään monet taivuttavat nimen Tuomaksen. Kumpikin muoto on siis oikein.
Minusta Tuomaan kuulostaa kauniimmalta ja onhan se vakiintunutkin esimerkiksi sanaparissa Tuomaan markkinat.
Vierailija kirjoitti:
Astevaihtelun katoaminen uusista sanoista on hauska ilmiö. Jos minulla on tupa, istun tuvassa. Mutta jos minulla on mopo, en aja movolla vaan mopolla.
Sitä en ymmärrä, miksi vanhat sanat ilves ja kirves taipuvat eri tavalla: kukaan ei kerro nähneensä metsässä ilveen tai pilkkoneensa puita kirveksellä.
Paitsi lapseni silloin kun opetteli vasta puhumaan
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää lainausmerkkien vääränlainen käyttö.....
Miksi?
Lainausmerkeillä usein irvaillaan, kyseenalaistetaan jotain kohtaa kirjalliseesa keskustelussa.
Halutaan osoittaa, että jokin lause tai maininta on naurettava, pilkata sanaa ja lausetta.
Ja niin edelleen.
Mitä vähemmän ihminen yleensä lukee yhtään mitään:
Sen enempää tavallista kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, asiallisia aikakauslehtiä ja monipuolisesti uutistekstejä,, sitä vähemmän hän ymmärtää ironiaa sekä erilaisia tahallaan käytettyjä, kieliopillisia merkkejä.
Enkä nyt tietenkään tarkoita tässä pelkästään kommentoijaa itseään.
Vaan yleistän asian. Kommemtoija sinänsä, saattaa olla täysin oikeassa!
Jotkut, Suomen kieltä ymmärtämättömät ja vähän kirjoittavat ihmiset, voivat toki käyttää lainausmerkkejä
myös täysin päin p#rsettä. Koska heillä itsellään ei ole mitään tajua, kirjallisesta ilmaisuista, yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän seksi on harrastus.
Vielä oudompi se o saksaksi, sukupuoliliikenne.
Seksi ei ole harrastus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän seksi on harrastus.
Vielä oudompi se o saksaksi, sukupuoliliikenne.
Seksi ei ole harrastus.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan harrastus on sama kuin "harrastamisen kohde, harraste", ja harrastaa tarkoittaa puolestaan "harjoittaa säännöllisesti jotakin itseä kiinnostavaa toimintaa vapaa-aikanaan". Kyllä tämän mukaan seksi on harrastukseni, ja aika monen muunkin harrastus.
- eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo mikään viron kielen tuntija mutta ollessamme Virossa juontaja sanoi jotain, että tule "lavan päälle" jollekin esiintyjälle.
Tämä peale, päälle, on eräs suosikkierikoisuuksista virossa, se esiintyy suomalaisen näkökulmasta todella kiehtovissa yhteyksissä. Siinä missä suomalaiset menevät bussilla, virolaiset lähevad bussi peale = menevät bussin päälle. Sitten sillä sanalla on myös merkitys 'lisäksi', 'ohella', 'jälkeen': esim. "sen lisäksi" on peale selle, "eilisestä lähtien" on eilsest peale, "iltapäivällä" on peale lõunat = lounaan päälle.
Toinen on komitatiivin runsas käyttö: virolaiset myös sõidavad bussiga = ajavat bussin kanssa. Eivät tee asioita laulaen, vaan lauluga = laulun kanssa. Helteillä ollaan kuuma ilmaga = kuuman ilman kanssa. Tai lapsena on saatu rihmaga pepu peale = remmin kanssa pepun päälle.
Olisiko sanan paele käytössä viitteitä ruotsin på-sanan vaikutuksesta?
Onhan meillä suomessakin käytetty kuuluisaa termiä "Hakkaa päälle" vielä jokunen vuosisata sitten😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo mikään viron kielen tuntija mutta ollessamme Virossa juontaja sanoi jotain, että tule "lavan päälle" jollekin esiintyjälle.
Tämä peale, päälle, on eräs suosikkierikoisuuksista virossa, se esiintyy suomalaisen näkökulmasta todella kiehtovissa yhteyksissä. Siinä missä suomalaiset menevät bussilla, virolaiset lähevad bussi peale = menevät bussin päälle. Sitten sillä sanalla on myös merkitys 'lisäksi', 'ohella', 'jälkeen': esim. "sen lisäksi" on peale selle, "eilisestä lähtien" on eilsest peale, "iltapäivällä" on peale lõunat = lounaan päälle.
Toinen on komitatiivin runsas käyttö: virolaiset myös sõidavad bussiga = ajavat bussin kanssa. Eivät tee asioita laulaen, vaan lauluga = laulun kanssa. Helteillä ollaan kuuma ilmaga = kuuman ilman kanssa. Tai lapsena on saatu rihmaga pepu peale = remmin kanssa pepun päälle.
Olisiko sanan paele käytössä viitteitä ruotsin på-sanan vaikutuksesta?
Onhan meillä suomessakin käytetty kuuluisaa termiä "Hakkaa päälle" vielä jokunen vuosisata sitten😁
Kyllä, ja "kerta kiellon päälle" -tyyppisiä ilmaisuja, joissa sanalla on se merkitys 'lisäksi' tai 'jälkeen'.
Mutta päälle/peale kyllä tulee pää/pea-sanan kautta, joka on vanha suomalais-ugrilainen sana, ainakin Suomen etymologisen sanakirjan mukaan. Ruotsissahan on ihmisen päälle ja ääripäälle vielä keskenään eri substantiivit, huvud ja ända, ja kumpikaan ei kuulosta lainkaan samalta kuin pää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi meteorologit sanovat aina, että säässä ei suuria muutoksia tapahdu. Vaikka suomen kielessä sanajärjestys onkin hyvin vapaa, niin särähtää korvaan joka kerta. Miksei sanota säässä ei tapahdu suuria muutoksia?
Sanajärjestys muuttaa virkkeen painopistettä. Meteorologit puhuvat nimenomaan säästä, joten sanan laittaminen alkuun korostaa tätä asiaa. Tämä on varmasti myös osa meteorologien ammattipuhetta. Kerrotaan, että muutoksia tavallaan tapahtuu säähän liittyvissä yksittäisissä ilmiöissä, mutta yhteenvetona säässä ei tapahdu (merkittäviä) muutoksia.
Sananjärjestyksen muuttaminen tekee kielestä myös vaihtelevaa ja eloisaa, eikä töksähtelevää, jos sanajärjestys olisi joka lauseessa täsmälleen sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva
kolmivaihekilowattituntimittari
elintarviketurvallisuusvirasto
mukopolysakkaridipolysulfaatti
paikallispuolustusjärjestelmä
raparperi-kaurahiutalepaistos
yhdyskuntaseuraamusasiakas
kansalaistottelemattomuus
satunnaislukugeneraattori
syyttämättäjättämispäätös
institutionalisoituminen
mustaviinimarjamehupullo
matalalattiaraitiovaunu
järjestelmällistäminen
lihaperunasoselaatikko
raittiuskilpakirjoitus
mustaviinimarjapensas
kansalaisuudettomuusLisään sun listaan vielä nämä oikeasti jossain asiakirjoissa olleet käsitteet:
Neliväriarkkirotaatiolaakaoffsetpainokone
Lentokonesuihkuturbiiniapumekaanikkoaliupseerioppilas
Petoeläinporovahinkoarviopartiointikustannukset
😂 Ei kannata esitellä näitä sanoja kellekään suomea opiskelemaan alkavalle ulkomaan elävälle, koska motivaatio voi ottaa osumaa pahasti!
Juu, karsin itse asiassa ihan tietoisesti joukosta nämä tällaiset, joista en ole saanut mistään varmistusta, että niitä olisi oikeasti jossain tekstissä joskus käytetty. Neliväriarkkirotaatiolaakaoffsetpainokonetta ehkä voi ollakin käytetty.
Kyllä tietääkseni nuo antamani esimerkit on havaittu ns. luonnossa.
Pidempiä sanoja on, mutta ne ovat kai sitten enemmän sananikkarien kehittelemiä hirviöitä, jotka eivät luomuna esiinny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän seksi on harrastus.
Vielä oudompi se o saksaksi, sukupuoliliikenne.
Sanan harrastaa yhteydessä on pakko suomia nykynuoria. Monet ymmärtävät aina niin, että sanalle on vain yksi merkitys, joka on muuttumaton. Eihän niin ole vaan sanoilla monia merkityksiä, jotka nekin muuttuvat aikojen kuluessa.
Harrastaminen on aluksi ollut vain jonkin asian tekemistä. Minusta nimenomaan jonkun asian harrastaminen kuulostaa harkitulta päätökseltä tehdä jotain jatkuvasti. Termi harrastaa seksiä (etenkin kielletyä seksiä eli haureuden tai jopa huoruuden harrastaminen) tulee varmasti jostain vanhasta raamatun käännöksestä. Palautuu aikaan, jolloin seksin harrastaminen oli aika riskialtista homma moraalisesti ja juridisesti.
Veikkaan että vasta myöhemmin sana harrastus on liitetty postimerkkien keräilyyn tai golfin pelaamiseen.
Täällä joku mainitsi jo heittomerkin ja ny se oli lehdessä! Joku ruo'on.
Mut aikoinaan kaverin mielestä vuuan oli hauska.
Tuo ilves ja kirves on kumma. Mut tiiän että siihen on selitys. Oon yhen kurssin yliopistolla käyny jossa selitty tämmöset. Itselläni siis ei oo vastusta.
Tai ehkä et kirve*s on ollu ennen jotain muuta.
Kirvehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän seksi on harrastus.
Vielä oudompi se o saksaksi, sukupuoliliikenne.
Seksi ei ole harrastus.
Ei välttämättä. Kaikki eivät sitä harrasta, toiset tekee sitä väkisin, joillekin se on synti ja jollekin se on siittämistä. Sinulle se on ehkä pakkomielle?
Kukin tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Man kollade en lite annan sak gällande finska. Är ingen som skriver det som sitt yrke längre intresserad av et då detta har funnits i veckans tidningar:
- Kremlin regiimin valheet
- 20 iranilaista dronea
- Voittaja joutuu saapua Helsinkiin
- Korjattu: Voittaja joutuu saapumaan Helsinkiin
- Torvea soitetaan eläimen kunniaksi, ja eli riistalla on omat soittoäänensä
- He olivat tuolloin seurustelleet kolmen vuoden ajan. Avioituessaan pari oli seurustellut kolme vuotta.
- häirinnän tai mielivaltaisen pidätyksen pidätyksen kohteeksi.
- Teslan ajaton silmäkarkki kiihdyttää uusin eväin
- Kabiinin puolella on käytännössä kaikki pantu uusiksi
- Vegaanisesta nahasta
Jag vet vem som skrev detta för bara juntar använder gällande som preposition!
Vierailija kirjoitti:
Lentokone
Miksi auto on auto eikä ajokone?
Miksi vene on vene eikä vesiajokone?
För att en bil på finska är menijö och en buss monimenijö. Källa: Institutet för de inhemska språken.
Med detta på hand borde väl lentokone vara ilmamenijö och vesiajokone vettenpäällämenijö eller Jeesus? En vattenbuss eller ett skepp är vettenpäällämonimenijö, även känd som tusinajeesus. Eller något.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Man kollade en lite annan sak gällande finska. Är ingen som skriver det som sitt yrke längre intresserad av et då detta har funnits i veckans tidningar:
- Kremlin regiimin valheet
- 20 iranilaista dronea
- Voittaja joutuu saapua Helsinkiin
- Korjattu: Voittaja joutuu saapumaan Helsinkiin
- Torvea soitetaan eläimen kunniaksi, ja eli riistalla on omat soittoäänensä
- He olivat tuolloin seurustelleet kolmen vuoden ajan. Avioituessaan pari oli seurustellut kolme vuotta.
- häirinnän tai mielivaltaisen pidätyksen pidätyksen kohteeksi.
- Teslan ajaton silmäkarkki kiihdyttää uusin eväin
- Kabiinin puolella on käytännössä kaikki pantu uusiksi
- Vegaanisesta nahasta
Jag vet vem som skrev detta för bara juntar använder gällande som preposition!
Vad bra beträffande dig.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän seksi on harrastus.
Vielä oudompi se o saksaksi, sukupuoliliikenne.
Sanan harrastaa yhteydessä on pakko suomia nykynuoria. Monet ymmärtävät aina niin, että sanalle on vain yksi merkitys, joka on muuttumaton. Eihän niin ole vaan sanoilla monia merkityksiä, jotka nekin muuttuvat aikojen kuluessa.
Harrastaminen on aluksi ollut vain jonkin asian tekemistä. Minusta nimenomaan jonkun asian harrastaminen kuulostaa harkitulta päätökseltä tehdä jotain jatkuvasti. Termi harrastaa seksiä (etenkin kielletyä seksiä eli haureuden tai jopa huoruuden harrastaminen) tulee varmasti jostain vanhasta raamatun käännöksestä. Palautuu aikaan, jolloin seksin harrastaminen oli aika riskialtista homma moraalisesti ja juridisesti.
Veikkaan että vasta myöhemmin sana harrastus on liitetty postimerkkien keräilyyn tai golfin pelaamiseen.
Kovinkaan vanhoista raamatunkäännöksistä ei näytä löytyvän harrastamista ylipäänsä missään merkityksessä. Vasta vuoden 1933 suomennoksessa Vanhasta testamentista alkaa löytyä, ja siellä harrastaminen on aina jotain positiivista ja asialleen omistautunutta: "harrasti israelilaisten parasta", "harrastaa oikeutta ja vanhurskautta ahkeroitsee" yms. Sanahan on samaa juurta kuin mm. harras ja hartaus.
Vanhassa tuomitsevassa kielessä ei puhuttu haureuden harrastamisesta vaan haureuden harjoittamisesta. Tämä ilmaus esiintyi toistuvasti esimerkiksi Suomen nykyisen rikoslain alkuperäisessä versiossa vuodelta 1889: http://www.mlang.name/arkisto/rikoslaki.html#luku20
Vierailija kirjoitti:
Juicen biisi ryvetetty kyyhkynen, jossa lauletaan : läpi tulen ja jään. Mutta kumpaakohan tossa tarkotetaan?
En muista mikä laulu oli jossa lauletaan, että "läpi tulen ja ja jään minä tulen jään." Joku nuoruuteni biisi. En muista edes esittäjää.
Juice taisi tykätä monimerkityksellisistä ilmauksista.
"Musta aurinko nousee" on yksi, josta ei tiedä mitä sillä tarkoitetaan.
Kyllähän seksi on harrastus.
Vielä oudompi se o saksaksi, sukupuoliliikenne.