Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen kummallisuuksia
Oletteko huomanneet ilmauksia, jotka ovat järjettömiä tai vähintäänkin outoja. Itse voin luetella muutamia:
1. "Tulla äidiksi toista kertaa, tai isäksi toista kertaa". Käsittääkseni henkilöstä tulee äiti tai isä vain kerran ja toisen lapsen syntymän aikoihin hän on tätä jo valmiiksi.
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
3. "Harrastaa seksiä." Onko seksi jokin harrastus? Tulee mieleen, että joku henkilö voisi ilmoittaa harrastavansa puutarhanhoitoa, pianonsoittoa ja seksiä.
Kommentit (360)
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 15:23"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 15:31"]
meri - merta - meressä ja veri - verta - veressä (eikä mertä tai vertä) vaikka kieli - kieltä - kielessä, sieni - sientä - sienessä
En ole löytänyt kirjallisuudesta selitystä tuohon vokaaliharmonian poikkeukseen noissa kahdessa sanassa.
[/quote]
i ja e ovat neutraaleja vokaaliharmoniassa, jälkitavussa voi olla etu- tai takavokaali, mutta miksi vaihtelu paradigmassa (meressä). Vrt. kerta: kertaa: kerrassa. Liittyykö jotenkin astevaihteluun? Jokin juttu vanhojen e-loppuisten perusmuotojen kanssa, koska meri:mere-n ja veri:vere-n?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummallista on se, että sanotaan "nenä on tukossa" vaikka siis se tukos on tosiasiassa nenässä. Sama jutu kun "kenkä on jalassa"
Näissä tapauksissa tarkoitetaan erittäin läheistä yhteyttä. Vrt. Ruoka on pöydässä.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 13:28"]Maailma on hieno yhdyssana, maa ja ilma.[/quote]
Joo, toisin kuin äitini käyttämä maalima...
Äitisi on, kaikella kunnioituksella, varmaan ymmärtänyt maailman raadollisuuden kaikessa limaisuudessaan.:)
Vierailija kirjoitti:
Mites sitten tää kun mies odottaa bussia vaimoineen. Tietääkseni Suomessa on kaksinnaiminen kielletty.
Tai kun räätälin laskussa lukee tehty housut ja niihin tarpeet.
Tjaa, en ole rasisti, mutta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 08:47"]
"Rintalasta tuotiin rintalasta, jolla oli murtunut rintalasta."Rintalassa siis oli perheväkivaltaa... kohteena rintalapsi.
Tuon pitäisi kuulua "--tuotiin rintalapsi", kokonaisenahan se tuodaan eikä osissa.
Juu, mutta Pirkko ei älyä tätä.
No, ei, kun partitiivi ilmaisee paitsi osaa jostakin myös jatkuvaa tai päättymätöntä tekemistä. Lasta oltiin siis tuomassa, tuominen ei ollut loppuunsaatettua, vrt. Rintalasta tuotiin rintalapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäpä "asiakaslähtöisyys" ? Pakeneeko asiakkaat? Tai "kustannustehokkuus" ? Tuleeko kalliiksi?
Olikos se pisimmäksi mainittu jotenkin tähän tapaan: epäjärjestelmättömyyksissänsäkinköhänköhän
Kai tuon voisi lyhyemminkin sanoa, vaan eipä jaksa umpisuomalainenkaan vaivautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ördög kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ördög kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koivu - koivikko
Kuusi - Kuusikko
Mänty - Männikkö
Haapa - Haavikko vai Haapikko?
Tammi - Tammikko
Saarni - Suomessa ei ole kasva saarnia yhdessä paikassa, siis saarnikkoa ei ole ?
Jalava - jalavikko?
Pihlaja - pihlajikko?
Kataja -katajikko?
Leppä -Lepikko
Vaahtera - Vaahterikko?Mietin, että mitkä noista ovat suomenkieltä ja mitkä eivät ole.
Kun tuo naapurinsetä lehtipuhaltaa pihansa siistiksi....
Sanoisin itse, että haavikko, tammisto, pihlajisto, katajisto, lepistö tai lepikko. En tiedä, ovatko oikein kuitenkaan :D
Jos koivu ja sen kaverit ovat yhdessä koivikko, niin onko palmu partnereineen palmikko?
&#
Johdin sanoissa koivikko, männikkö, portaikko, jäätikkö on -ikko/ö. Homonymian välttämiseksi olisi kai paikallaan käyttää vaikka sanaa palmumetsikkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva
kolmivaihekilowattituntimittari
elintarviketurvallisuusvirasto
mukopolysakkaridipolysulfaatti
paikallispuolustusjärjestelmä
raparperi-kaurahiutalepaistos
yhdyskuntaseuraamusasiakas
kansalaistottelemattomuus
satunnaislukugeneraattori
syyttämättäjättämispäätös
institutionalisoituminen
mustaviinimarjamehupullo
matalalattiaraitiovaunu
järjestelmällistäminen
lihaperunasoselaatikko
raittiuskilpakirjoitus
mustaviinimarjapensas
kansalaisuudettomuus
Juu, suomalais-ugrilaiset kielet kuuluvat agglutinoiviin kieliin eli muodostetaan paljon yhdyssanoja ja liitetään sanaan erilaisia päätteitä ja johtimia. Indogermaanisissa kielissä käytetään post- ja prepositioita. esim. talo-ssa-ni-kin, läht-isi-n-kö-hän. Kätevää, vai mitä? Sanoisin, että taloudellista ja perin fiksua. Mutta ei voi hakea mallia englannista suomen kielen käyttöön! Kuuluvat tystin eri kielikuntiin, valtaisa ero ajattelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähden tupakille, miksi en mökki Ville
Tornit, rakennukset, madtot, pylväät jne on x metriä korkeita, mutta ihmiset ovat x cm pitkiä. Miksei ihmisestä sanota, että on 1,7 m korkea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa tämähän on vaan suomessa muualla ei ole mitään erikoista jumankekka mitä sontaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pupu tulee pöksyyn,eikö se ole hyvä,ei tarvitse ansaa ei ampua vaan liha loikkaa suoraan pöksyyn.
Verbien muodot ja aikamuodot. Sama verbi taipuu preesensissä ja imperfektissä Samoin.
Etsin autonavainta koko illan.
Etsin nyt autonavainta.
Jos ei löydy Etsin vielä takapihalta huomenaamuna.
1. "Tulla äidiksi toista kertaa, tai isäksi toista kertaa". Käsittääkseni henkilöstä tulee äiti tai isä vain kerran ja toisen lapsen syntymän aikoihin hän on tätä jo valmiiksi.
Kyllä sen voi sanoa että minusta tuli jälleen isä kun tulee uusi lapsi perheeseen,mikä siinä on väärin.Se sanonta toista kertaa on tulkintakysymys.
Tornit, rakennukset, madtot, pylväät jne on x metriä korkeita, mutta ihmiset ovat x cm pitkiä. Miksei ihmisestä sanota, että on 1,7 m korkea?
Koska torni seisoo alallaan ,sinä seisot ,istut,makaat..siksi ei voi sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 15:23"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 15:31"]
meri - merta - meressä ja veri - verta - veressä (eikä mertä tai vertä) vaikka kieli - kieltä - kielessä, sieni - sientä - sienessä
En ole löytänyt kirjallisuudesta selitystä tuohon vokaaliharmonian poikkeukseen noissa kahdessa sanassa.
[/quote]
i ja e ovat neutraaleja vokaaliharmoniassa, jälkitavussa voi olla etu- tai takavokaali, mutta miksi vaihtelu paradigmassa (meressä). Vrt. kerta: kertaa: kerrassa. Liittyykö jotenkin astevaihteluun? Jokin juttu vanhojen e-loppuisten perusmuotojen kanssa, koska meri:mere-n ja veri:vere-n?
Kyseessä voi olla sana joka on aina taivutettu noin ja annettu piutpaut kieliopeille. Näitä sanoja ja taivutuksia on joka kielessä. Jos kysytään miksi vastaus on, se nyt vain on noin.
Vierailija kirjoitti:
ruoho on vihreämpää aidan takana = kateellinen naapurille
Mielestäni ei. Mielestäni se tarkoittaa ihmistä, joka luulee muualla asioiden olevan paremmin. Esim. Suomes haukkuvat, jotka ylistävät muita maita, ehkä muuttavatkin muualle, ja sitten huomaavat, että katsos vasn, ei se ruoho ollutkaan täällä sen vihreämpää.
Kupu taipuu monikossa kuvun & kuvut. Pupu on kuitenkin pupun & puput. Ja miksi housut laitetaan jalkaan eikä jalkoihin?