Lue keskustelun säännöt.
Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun
Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun
ja silloinkin oli turvallista ja mukavaa ja töitä. Nyt on viety turvallisuus, työt, ostovoima, hyvinvointi, koulutuksen taso romahtanut pisa-pisteillä mitattuna, luokkakoot järkkyjä, opiskeluturvallisuus etenkin pk-seudulla romahtanut jne. Jotenkin surullista miten nopeasti Suomi on ajettu alas.
Kommentit (1210)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö.
70-luvulla opettaja antoi koulussa vielä kenkäpaketin köyhäinapuna yhdelle samassa luokassa olevalle oppilaalle. Olin hämmentynyt.
Perheissä oli maks. 1 auto. Nyt 70-luvun omakotitalojen pihojen parkkialuetta laajennetaan, kun autoja on vähintään 2.No niinhän AP juuri kirjoitti, että 70-luvulla oli köyhää, sen jälkeen oli hyvää turvallista hyvinvointia ja ostovoimaa jne.
Ei me ainakaan 70-luvulla kovin köyhiä oltu. Isä oli tehtaalla duunarina ja äiti osa-aikaisena kauppa-apulaisena ja silti ihan hyvin tultiin toimeen.
Oli uudehko omakotitalo ja 1975 ostettiin ensimmäinen uusi auto (Datsun) ja lisäksi meillä oli myös kesämökki. Vanhemmat meni etelänmatkalle ensimmäisen kerran vuonna 1977 ja me saimme veljen kanssa jäädä keskenämme kotiin, joka tarkoitti viikonloppuna kotibileitä. 70-luku kaikenkaikkiaan oli mukavaa aikaa.
t: 60-luvulla syntynyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, kun ihmisillä on enemmän tavaraa kuin ikinä ja silti ollaan köyhiä.
70-luvulla on varmasti ollut sitten enemmän tukia, halvempi ruoka ja kaikki. Monipuolisempi terveydenhuolto ja koulutus.
Jotenkin muistelen, että kossupullo olisi maksanut miehen päiväpalkan verran.
Jos mietin omaa palkkaani, kossun pitäisi maksaa siis vähintään 70 euroa. Kumma juttu, kun ei maksa.
Kai nykyään miehen vanhasta takista tehdään lapselle talvitakki, niin kuin ennen. Ja on vain yhdet talvikengät, jos kenkiä ensinkään. Asustellaan hellahuoneissa, kaksioissa asuu kaksi perhettä. Lihakaneja kasvatetaan ruuaksi, kun ei ole varaa jauhelihaan.
Köyhyys on kyllä kamalaa nykyajan Suomessa.
Eikö vasta 70-luvulla tullut Suomussalmellekin tie ja sähköt?
Aika kamalaa, ettei nykyään köyhillä ihmisillä ole noitakaan asioita. Joutuu metsän poikki menemään 10km torille ja kodin lämmittämään haloilla, tai koksilla, kun ollaan köyhempiä kuin aikaisemmin.
Raakaa peliä.
Eläkeläisköyhyys se vasta kamalaa onkin ja taitettu indeksi, minunkin vanhemmilla on omakotitalo ja 2 mökkiä, joka vuosi käyvät ulkomaan matkoilla, kuulemma tuo taitettu indeksi pitäisi heidän mielestään korjata.
Vierailija kirjoitti:
Muutin pois Suomesta viisi vuotta sitten koska en nähnyt kovin mainiota tulevaisuutta lapsilleni, pitkälti avauksessa mainituista syistä.
Ei ollut helppoa, saatikka halpaa mutta tulipahan tehtyä. Peliliike näyttää kuitenkin onnistuneen ja lapsilla on edessään hyvä elämä.Asian kääntöpuolena on, että nykyisin heitä ei tahdo saada lähtemään Suomeen edes lomalle.
Niin? Toivottavasti sekä sinä että lapsesi osaatte nykyisen kotipaikan kielen täydellisesti. Se helpottaa integraatiota ja opiskelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpönhöpön!
Olen samaa mieltä. 1970-luvulla nelihenkinen perheemme asui kerrostaloasunnossa, jossa oli 3 huonetta ja keittiö, niin että minulla oli veljeni kanssa sama huone ja nukuimme kerrossängyssä. Isä ajoi kuplavolkkarilla ja saimme ensimmäisen väritelevision vuonna 1976 Montrealin olympialaisten aikoihin. Sen lisäksi kotona oli kirjahylly, stereot ja lankapuhelin. Molemmat vanhempani kävivät töissä ja he olivat opettajina, niin että pystyimme sitten myöhemmin muuttamaan 11 vuoden asumisen jälkeen rivitaloon.
Taloudellisesti 1970-luvulla öljykriisi aiheutti huomattavan inflaation ja samalla lainan korot olivat korkealla. Silloin oltiin enemmän huolissaan öljyn loppumisesta, jonka piti tapahtua noin 30 vuoden sisällä vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Suomessa tapahtui sekä maaltamuuttoa että maastamuuttoa eli pienemmät kunnat menettivät väkeä suuremmille kaupungeille ja osa suomalaisista muutti Ruotsiin. Poliittisesti täällä piti hyssytellä suuren ja mahtavan Neuvostoliiton takia.
Vaikka lainakorot oli kovia tuohon aikaan, niin täytyy muistaa että veroprosentti oli 10% luokkaa ja nykyään veroprosentti on n. 25%
Kun mennään suuren ikäluokan aikaan vero prosentti oli n.5%, joten kenen veroja tässä maksetaan tänä päivänä.!
Ei ollu veroprosentti 10 % 1970-luvulla, tai jos oli, niin olihan silloin palkkasummatkin hurjasti pienemmät.
1970-luvulla vielä verotettiin aviopuolisoita yhdessa, eli molempien tulot laskettiin yhdeksi ja samaksi tuloksi ja siitä lopullinen vero perittiin.
Silloin oli vielä käytössä verovähennyksiä paljon enemmän kuin nyt.
Sen sai lääkkeistä ja monista muista kuluista, ja kuitit piti liittää veroilmoitukseen.
Jostain ne rahat valtiolle ja kunnille piti silloinkin, aivan niin kuin nytkin. Mistä muualta ne olisivat rahat ottaneet.
Ja silloin ei ollut terveyskeskuksia, piti käydä kunnanlääkärillä, joka peri suoraan maksun käydessä.
On tullut sen jälkeen erittäin paljon kuntien maksamia palveluja, joita ei silloin ollut, sillä verotuskin oli pienempää.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tässä ketjussa ei ymmärrä että halpa teknologia ja viihde ei ole sama kuin hyvinvointi.
Vaikka teillä on uudet älypuhelimet, televisiot ja nettistriimipalvelut, niin oikeaan hyvinvointiin ei ole varaa.
Ei kunnilla, valtioilla eikä lapsiperheillä. Lähivuosina tämä näyttää menevän pahemmaksi koska rahat syydetään espanjaan ja johonkin ilmastonpelastamiseen.
Jos nykyisiltä lapsiperheiltä otettaisiin pois ne älypuhelimet, tabletit, tietokoneet ja muu viihde-eletroniikka ja koko perheessä olisi yksi ainoa väritelevisio olohuoneen nurkassa, niin olisiko se parempi tilanne? Myös muut kodinkoneet ovat laadullisesti parempia kuin 1970-luvulla kuten mikroaaltouunit, pesukoneet, jääkaapit, pakastimet ja muut vastaavat elämään helpottavat vempaimet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa afrikan maista ja lähi-idästä. Sillä saadaan suomi taas nousuun.
Hyvinvointi yhteiskunta rakennettiin juuri 1970-luvulla.
Suunniteltiin terv.keskukset sun muut. Tietysti kokonaisvero aste nousi, koska yhteskunta tarjosi nyt niin paljon ilmaisia palveluja.
Silloin ei myöskään tarvinnut elättää näin suurta joukkoa työttömiä.
Miehille tuli kommennus työnvälityksestä lähteä tienrakennus töihin Helsinkiin, parakeissa asuivat.
Vaikka asui Rovaniemellä, niin lähdettävä oli, muutoin menis ne pienen pienet työttömyysrahat.
Ei 1970-luvulla ollut köyhiä enemmän kuin nytkään.
Silloin oli vain vähemmän koulutettu väestöä, suurin osa oli tehdastyössä, tai pienen maatilkun viljelijä.
Opintolaina korkeakouluun oli lujan takana, siihen piti saada takaajat. Ei ollut opintotukeja.
Nykyisin valtio takaa kaikille opintolainan ja saa vielä vähän ilmaistakin rahaa päälle.
Veloissa olivat kaikki noina aikoina valmistuneet, korviaan myöten.
Opiskeluajan asuivat jossakin valmiiksi kalustetussa vinttikameissa, eikä ollut suihkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa afrikan maista ja lähi-idästä. Sillä saadaan suomi taas nousuun.
Vai onko tämä kenties se syy miksi ollaan alan menty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpönhöpön!
Olen samaa mieltä. 1970-luvulla nelihenkinen perheemme asui kerrostaloasunnossa, jossa oli 3 huonetta ja keittiö, niin että minulla oli veljeni kanssa sama huone ja nukuimme kerrossängyssä. Isä ajoi kuplavolkkarilla ja saimme ensimmäisen väritelevision vuonna 1976 Montrealin olympialaisten aikoihin. Sen lisäksi kotona oli kirjahylly, stereot ja lankapuhelin. Molemmat vanhempani kävivät töissä ja he olivat opettajina, niin että pystyimme sitten myöhemmin muuttamaan 11 vuoden asumisen jälkeen rivitaloon.
Taloudellisesti 1970-luvulla öljykriisi aiheutti huomattavan inflaation ja samalla lainan korot olivat korkealla. Silloin oltiin enemmän huolissaan öljyn loppumisesta, jonka piti tapahtua noin 30 vuoden sisällä vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Suomessa tapahtui sekä maaltamuuttoa että maastamuuttoa eli pienemmät kunnat menettivät väkeä suuremmille kaupungeille ja osa suomalaisista muutti Ruotsiin. Poliittisesti täällä piti hyssytellä suuren ja mahtavan Neuvostoliiton takia.
Vaikka lainakorot oli kovia tuohon aikaan, niin täytyy muistaa että veroprosentti oli 10% luokkaa ja nykyään veroprosentti on n. 25%
Kun mennään suuren ikäluokan aikaan vero prosentti oli n.5%, joten kenen veroja tässä maksetaan tänä päivänä.!
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101672/004honkanen.pdf?se…
1960-luvulla ja 1970-luvun alkupuolella reaalinen tuloverotus kiristyi tuntuvasti. Huippuvuosi verotuksen kireydessä oli vuosi 1975. Tuloverotuksen kiristäminen toteutettiin pääosin siten, että tuloveroasteikot ja vähennykset pidettiin vuodesta toiseen ennallaan, jolloin inflaatio johti verotuksen reaaliseen kiristymiseen. Verotuksen kiristymisen taustalla voidaan nähdä sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion laajentumisvaihe, joka lisäsi tuntuvasti julkisia menoja
Vuoden 1975 jälkeen reaalinen tuloveroasto hieman alentui, mutta pysyi sitten lähes ennallaan
vuoteen 1988 asti. Näinä vuosina tuloverotuksessa alettiin toteuttaa vuosittain ns. inflaatiotarkistuksia, mikä esti reaalisen tuloverotuksen kiristymisen. Vuosina 1989–1991 Holkerin hallitus toteutti ns. suuren verouudistuksen, joka alensi reaalista tuloveroastetta huomattavasti, suunnilleen 1960-luvun lopun tasolle.
Vuosina 1995–1999 reaalinen tuloveroaste on uudelleen keventynyt, suunnilleen takaisin
vuoden 1991 tasolle. Lipposen I hallituksen toteuttamat veronkevennykset ovat vieneet kehityksen tähän suuntaan. Reaalista veroastetta kuvaavien käyrien valossa näyttää siltä, että verotus on vuonna 1999 suunnilleen yhtä kireätä, kuin se oli vuonna 1948 tai 1968.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille.
ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin? Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.
Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen.
Jos puhutaan lapsiperheiden köyhyydestä, niin on ehkä pikkuisen ot alkaa ylistää jotain oppikoulua, jonne pääsivät vain rikkaiden lapset ja jota oltiin ajamassa alas jo 70-luvun alussa, koska systeemi oli niin toivottomasti ajastaan jäljessä.
Kyllä minä olen 70-luvulla pyrkinyt ja käynyt oppikoulua. Muistan myös miten vanhempani valittivat lukukausimaksua, koska perheeni ei todellakaan ollut mikään rikas. Onneksi siihen sai jotain alennuksia, jos oli tarpeeksi vähävarainen. Maksullisuutta lukuunottamatta en kuitenkaan pidä oppikoulusysteemiä mitenkään ajastaan jäljessä olevana. Ainakin peruskoulun alussa olleet tasokurssit olisi pitänyt säilyttää. Annettaisiin halukkaille oppimisrauha ja ne joiden vahvuudet ovat jossain muualla kuin akateemisella puolella voisivat keskittyä niihin.
Mitä tulee muuten elintasoon 70-luvulla, niin silloin oli kuitenkin helpompaa olla vähävaraisen perheen lapsi. Niin oli suurin osa muistakin. Maalaispaikkakunnalla ne olivat vain pankinjohtajien, papin , rehtorin ja lääkärin lapset, joilla oli rahaa (ja ehkä muutaman maanviljelijän)
Jos puhuttaisiin vaikka 50-luvun luokkajaosta, voisi oppikoulu jotenkin liittyä aiheeseen. Mutta tässä kyllä puhutaan ajanjaksosta, jolloin käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulua, lapsiperheiden elämästä 1970-luvulta nykypäivään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua suututtaa se, että lapsiperheille on teoriassa tarjolla monenlaista perhepalvelua ja perheneuvolaa ja perhemitävielävittupaskaa. Järjestelmässä pyörineenä voin kertoa, että 1) tämä perhepiiripyörii systeemi toimii sillä tavalla, että sitä oikeaa apua ei löydy mistään vaan jokainen työntekijä ohjaa vuorollaan sinne seuraavaan palveluun, että sieltä ne kuule auttaa. Eivät auta. 2) niihin pohjimmaisiin ongelmiin ei saa apua ja vaikka on tunnettu ja tutkittu juttu, mitä köyhyys ihmisille ja lapsille teettää, sitä taloudellista apua ei saa mistään.
Haluaisin kysyä, että paljonko kohdan 1 pyörittäminen maksaa tälle yhteiskunnalle ja paljonko kohdan 2 pitkäaikaisvaikutukset (kohdassa 2 pyöriminen, huostaanotot, niiden pitkäaikaisseuraukset huostatuille lapsille ja vanhemmille, vanhempien sairaslomat, työttömyydet, työkyvyttömyydet, terapiat jne) maksavat.
Tämähän se ongelma on! Ns. apu on pelkkää puhuttamista, kartoitetaan huolia ja keksitään niitä vielä lisää, jotta saataisiin taas aihetta uuteen palaveriin ja uuteen puhetulvaan. Meilläkin huolet ovat sellasia, joille ei kovin paljoa voi tehdä, esim. lapsen kokema yksinäisyys koska ei ole sukua lähellä ja kavereita/harrastuksia ei pikkupaikkakunnalla paljoa ole. Siitä sitten pitäisi istua ja puhua ja puhua ja puhua, mitä se ketään hyödyttää! Muutto hyödyttää, mutta kun kysyn muuttoavustusta niin ei voi luvata pitää puhua taas jonkun muun kanssa joka päättää. Älytöntä rahan haaskausta tuputtaa kallispalkkaista perhetyöntekijää, mutta vuokravakuutta ja muuttoautoa toiselle paikkakunnalle pitää anoa polvillaan.
Miksi yhteiskunnan pitäisi mielestäsi kustantaa teille vuokravakuus ja muuttokulut?
Miksi yhteiskunnan pitää kustantaa tuhansia turhia höpöhöpötätejä suojatyöpaikoille?
He tekevät siinä töitä ja ansaitsevat palkkanssa. Vähäjärkiset kun eivät näköjään osaa itse elämäänsä järjestää. Kakarasi on yhtä yksinäinen uudella paikkakunnallakin. Näiden sosiaalitätien verorahoilla teikäläisenkn tuet maksetaan. Mihin katosi se kamala parku siitä, ettei ole työpaikkoja?
Kruunu maksaa virkamiehelle palkkaa josta virkamies maksaa kruunulle veroja. Verokertymällä kustannetaan palveluita niitä tarvitseville. Kuulostaa tehokkaalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johtuisiko siitä että nykyäidit eivät käy töissä niin rahaa ei saa yhteiskunnalta niin paljon kuin tarvitsee. Ei sosssu voi maksaa kaikkea laiskottelua ja huvia koska verotus on jo tapissa. Ottakaa lapsiperheet vähän omaa vastuuta itsestänne ja lopettakaa valittaminen.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tässä ketjussa ei ymmärrä että halpa teknologia ja viihde ei ole sama kuin hyvinvointi.
Vaikka teillä on uudet älypuhelimet, televisiot ja nettistriimipalvelut, niin oikeaan hyvinvointiin ei ole varaa.
Ei kunnilla, valtioilla eikä lapsiperheillä. Lähivuosina tämä näyttää menevän pahemmaksi koska rahat syydetään espanjaan ja johonkin ilmastonpelastamiseen.
Etenkin suuret ikäluokat näkevät helposti vain ne kännykät ja muovilelut ja vertaavat niitä joihinkin kuvitteellisiin käpylehmiinsä. Todellisuudessa jokaisen pitäisi ymmärtää, että arvoton muoviroska tai edes se kännykkä ei vertaudu mitenkään siihen, että yloppilastutkinto riitti suurille ikäluokille herran hommiin ja asuntolainat söi inflaatio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tässä ketjussa ei ymmärrä että halpa teknologia ja viihde ei ole sama kuin hyvinvointi.
Vaikka teillä on uudet älypuhelimet, televisiot ja nettistriimipalvelut, niin oikeaan hyvinvointiin ei ole varaa.
Ei kunnilla, valtioilla eikä lapsiperheillä. Lähivuosina tämä näyttää menevän pahemmaksi koska rahat syydetään espanjaan ja johonkin ilmastonpelastamiseen.
Jos nykyisiltä lapsiperheiltä otettaisiin pois ne älypuhelimet, tabletit, tietokoneet ja muu viihde-eletroniikka ja koko perheessä olisi yksi ainoa väritelevisio olohuoneen nurkassa, niin olisiko se parempi tilanne? Myös muut kodinkoneet ovat laadullisesti parempia kuin 1970-luvulla kuten mikroaaltouunit, pesukoneet, jääkaapit, pakastimet ja muut vastaavat elämään helpottavat vempaimet.
Mitä sillä laadulla sitten ymmärretään? Sitäkö että on paljon toimintoja vai sitä että kone kestää pitkään ja on korjattavissa jopa? Itse ostan aina kaikkein yksinkertaisimpia koneita joissa vähän toimintoja. Silti esim pyykkikoneessa on 70% ohjelmista ihan turhia, käytän 3 eri ohjelmaa, jo vuosikymmeniä. Koneet ei silti tahdo kestää kuin 5-6v maksimissaan. Korjata niitä ei ainakaan kannata. Vanhemmillani oli aikoinaan 30v vanha pyykkikone, ostettu joskus 70-80-luvulla ja kesti-kesti-kesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpönhöpön!
Olen samaa mieltä. 1970-luvulla nelihenkinen perheemme asui kerrostaloasunnossa, jossa oli 3 huonetta ja keittiö, niin että minulla oli veljeni kanssa sama huone ja nukuimme kerrossängyssä. Isä ajoi kuplavolkkarilla ja saimme ensimmäisen väritelevision vuonna 1976 Montrealin olympialaisten aikoihin. Sen lisäksi kotona oli kirjahylly, stereot ja lankapuhelin. Molemmat vanhempani kävivät töissä ja he olivat opettajina, niin että pystyimme sitten myöhemmin muuttamaan 11 vuoden asumisen jälkeen rivitaloon.
Taloudellisesti 1970-luvulla öljykriisi aiheutti huomattavan inflaation ja samalla lainan korot olivat korkealla. Silloin oltiin enemmän huolissaan öljyn loppumisesta, jonka piti tapahtua noin 30 vuoden sisällä vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Suomessa tapahtui sekä maaltamuuttoa että maastamuuttoa eli pienemmät kunnat menettivät väkeä suuremmille kaupungeille ja osa suomalaisista muutti Ruotsiin. Poliittisesti täällä piti hyssytellä suuren ja mahtavan Neuvostoliiton takia.
Vaikka lainakorot oli kovia tuohon aikaan, niin täytyy muistaa että veroprosentti oli 10% luokkaa ja nykyään veroprosentti on n. 25%
Kun mennään suuren ikäluokan aikaan vero prosentti oli n.5%, joten kenen veroja tässä maksetaan tänä päivänä.!
Mitä ihmettä sä oikein selität???
Mistä hatusta sä noita lukemias vetelet?
Suomessa verotus on ollut kaikkein kovinta vuonna 1975, jolloin keskituloisen reaalinen tuloveroaste huiteli 40 prosentissa ja pienituloisellakin se oli liki 30%. Täältä löytyy faktaa, niin ei tarvi mutuilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101672/004honkanen.pdf?se…
Lainankorkoja ei siis todellakaan hoidellut alhainen verotus, vaan siinä auttoi korkea inflaatio.
Täällä ei tarvita mitään lapsiperheitä.
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä että nykyäidit eivät käy töissä niin rahaa ei saa yhteiskunnalta niin paljon kuin tarvitsee. Ei sosssu voi maksaa kaikkea laiskottelua ja huvia koska verotus on jo tapissa. Ottakaa lapsiperheet vähän omaa vastuuta itsestänne ja lopettakaa valittaminen.
Työttömyystukia maksetaan 4,9 miljardia ja sossutukia 800 miljoonaa, joista osa menee eläkeläisille ja työssäkäyville. Eläkkeitä maksetaan 33 miljardia, eläkeläisten hoitokotimaksuja 5 miljardia, eläkeläisten terveysmaksuja 6500 eläkeläinen vuodessa/ 1,6 miljoonaa eläkeläistä, lisäksi maksetaan eläkeläisille kelan hoitotukea, lääkkeitä, kelatakseja, palveluseteleitä ja kotitalousvähennystä, avustusta öljylämmityksen vaihtamiseen omakotitaloon.
Suomalaisen verotuksen historiaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpönhöpön!
Olen samaa mieltä. 1970-luvulla nelihenkinen perheemme asui kerrostaloasunnossa, jossa oli 3 huonetta ja keittiö, niin että minulla oli veljeni kanssa sama huone ja nukuimme kerrossängyssä. Isä ajoi kuplavolkkarilla ja saimme ensimmäisen väritelevision vuonna 1976 Montrealin olympialaisten aikoihin. Sen lisäksi kotona oli kirjahylly, stereot ja lankapuhelin. Molemmat vanhempani kävivät töissä ja he olivat opettajina, niin että pystyimme sitten myöhemmin muuttamaan 11 vuoden asumisen jälkeen rivitaloon.
Taloudellisesti 1970-luvulla öljykriisi aiheutti huomattavan inflaation ja samalla lainan korot olivat korkealla. Silloin oltiin enemmän huolissaan öljyn loppumisesta, jonka piti tapahtua noin 30 vuoden sisällä vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Suomessa tapahtui sekä maaltamuuttoa että maastamuuttoa eli pienemmät kunnat menettivät väkeä suuremmille kaupungeille ja osa suomalaisista muutti Ruotsiin. Poliittisesti täällä piti hyssytellä suuren ja mahtavan Neuvostoliiton takia.
Vaikka lainakorot oli kovia tuohon aikaan, niin täytyy muistaa että veroprosentti oli 10% luokkaa ja nykyään veroprosentti on n. 25%
Kun mennään suuren ikäluokan aikaan vero prosentti oli n.5%, joten kenen veroja tässä maksetaan tänä päivänä.!https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101672/004honkanen.pdf?se…
1960-luvulla ja 1970-luvun alkupuolella reaalinen tuloverotus kiristyi tuntuvasti. Huippuvuosi verotuksen kireydessä oli vuosi 1975. Tuloverotuksen kiristäminen toteutettiin pääosin siten, että tuloveroasteikot ja vähennykset pidettiin vuodesta toiseen ennallaan, jolloin inflaatio johti verotuksen reaaliseen kiristymiseen. Verotuksen kiristymisen taustalla voidaan nähdä sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion laajentumisvaihe, joka lisäsi tuntuvasti julkisia menoja
Vuoden 1975 jälkeen reaalinen tuloveroasto hieman alentui, mutta pysyi sitten lähes ennallaan
vuoteen 1988 asti. Näinä vuosina tuloverotuksessa alettiin toteuttaa vuosittain ns. inflaatiotarkistuksia, mikä esti reaalisen tuloverotuksen kiristymisen. Vuosina 1989–1991 Holkerin hallitus toteutti ns. suuren verouudistuksen, joka alensi reaalista tuloveroastetta huomattavasti, suunnilleen 1960-luvun lopun tasolle.Vuosina 1995–1999 reaalinen tuloveroaste on uudelleen keventynyt, suunnilleen takaisin
vuoden 1991 tasolle. Lipposen I hallituksen toteuttamat veronkevennykset ovat vieneet kehityksen tähän suuntaan. Reaalista veroastetta kuvaavien käyrien valossa näyttää siltä, että verotus on vuonna 1999 suunnilleen yhtä kireätä, kuin se oli vuonna 1948 tai 1968.
Ollaan näköjään samaan aikaan oltu saman tiedon lähteellä ;)
Tuota viestiäsi siis ei ollut vielä täällä, kun omaani aloin kirjoittamaan :)
-537-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpönhöpön!
Olen samaa mieltä. 1970-luvulla nelihenkinen perheemme asui kerrostaloasunnossa, jossa oli 3 huonetta ja keittiö, niin että minulla oli veljeni kanssa sama huone ja nukuimme kerrossängyssä. Isä ajoi kuplavolkkarilla ja saimme ensimmäisen väritelevision vuonna 1976 Montrealin olympialaisten aikoihin. Sen lisäksi kotona oli kirjahylly, stereot ja lankapuhelin. Molemmat vanhempani kävivät töissä ja he olivat opettajina, niin että pystyimme sitten myöhemmin muuttamaan 11 vuoden asumisen jälkeen rivitaloon.
Taloudellisesti 1970-luvulla öljykriisi aiheutti huomattavan inflaation ja samalla lainan korot olivat korkealla. Silloin oltiin enemmän huolissaan öljyn loppumisesta, jonka piti tapahtua noin 30 vuoden sisällä vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Suomessa tapahtui sekä maaltamuuttoa että maastamuuttoa eli pienemmät kunnat menettivät väkeä suuremmille kaupungeille ja osa suomalaisista muutti Ruotsiin. Poliittisesti täällä piti hyssytellä suuren ja mahtavan Neuvostoliiton takia.
Meillä asuu 4 hengen perhe nyt vuokrakolmiossa, auto on, ilman sitä ei pärjää.
Vaikka lainakorot oli kovia tuohon aikaan, niin täytyy muistaa että veroprosentti oli 10% luokkaa ja nykyään veroprosentti on n. 25%
Kun mennään suuren ikäluokan aikaan vero prosentti oli n.5%, joten kenen veroja tässä maksetaan tänä päivänä.!