Lue keskustelun säännöt.
Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun
Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun
ja silloinkin oli turvallista ja mukavaa ja töitä. Nyt on viety turvallisuus, työt, ostovoima, hyvinvointi, koulutuksen taso romahtanut pisa-pisteillä mitattuna, luokkakoot järkkyjä, opiskeluturvallisuus etenkin pk-seudulla romahtanut jne. Jotenkin surullista miten nopeasti Suomi on ajettu alas.
Kommentit (1210)
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen verotuksen historiaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpönhöpön!
Olen samaa mieltä. 1970-luvulla nelihenkinen perheemme asui kerrostaloasunnossa, jossa oli 3 huonetta ja keittiö, niin että minulla oli veljeni kanssa sama huone ja nukuimme kerrossängyssä. Isä ajoi kuplavolkkarilla ja saimme ensimmäisen väritelevision vuonna 1976 Montrealin olympialaisten aikoihin. Sen lisäksi kotona oli kirjahylly, stereot ja lankapuhelin. Molemmat vanhempani kävivät töissä ja he olivat opettajina, niin että pystyimme sitten myöhemmin muuttamaan 11 vuoden asumisen jälkeen rivitaloon.
Taloudellisesti 1970-luvulla öljykriisi aiheutti huomattavan inflaation ja samalla lainan korot olivat korkealla. Silloin oltiin enemmän huolissaan öljyn loppumisesta, jonka piti tapahtua noin 30 vuoden sisällä vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Suomessa tapahtui sekä maaltamuuttoa että maastamuuttoa eli pienemmät kunnat menettivät väkeä suuremmille kaupungeille ja osa suomalaisista muutti Ruotsiin. Poliittisesti täällä piti hyssytellä suuren ja mahtavan Neuvostoliiton takia.
Vaikka lainakorot oli kovia tuohon aikaan, niin täytyy muistaa että veroprosentti oli 10% luokkaa ja nykyään veroprosentti on n. 25%
Kun mennään suuren ikäluokan aikaan vero prosentti oli n.5%, joten kenen veroja tässä maksetaan tänä päivänä.!https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101672/004honkanen.pdf?se…
1960-luvulla ja 1970-luvun alkupuolella reaalinen tuloverotus kiristyi tuntuvasti. Huippuvuosi verotuksen kireydessä oli vuosi 1975. Tuloverotuksen kiristäminen toteutettiin pääosin siten, että tuloveroasteikot ja vähennykset pidettiin vuodesta toiseen ennallaan, jolloin inflaatio johti verotuksen reaaliseen kiristymiseen. Verotuksen kiristymisen taustalla voidaan nähdä sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion laajentumisvaihe, joka lisäsi tuntuvasti julkisia menoja
Vuoden 1975 jälkeen reaalinen tuloveroasto hieman alentui, mutta pysyi sitten lähes ennallaan
vuoteen 1988 asti. Näinä vuosina tuloverotuksessa alettiin toteuttaa vuosittain ns. inflaatiotarkistuksia, mikä esti reaalisen tuloverotuksen kiristymisen. Vuosina 1989–1991 Holkerin hallitus toteutti ns. suuren verouudistuksen, joka alensi reaalista tuloveroastetta huomattavasti, suunnilleen 1960-luvun lopun tasolle.Vuosina 1995–1999 reaalinen tuloveroaste on uudelleen keventynyt, suunnilleen takaisin
vuoden 1991 tasolle. Lipposen I hallituksen toteuttamat veronkevennykset ovat vieneet kehityksen tähän suuntaan. Reaalista veroastetta kuvaavien käyrien valossa näyttää siltä, että verotus on vuonna 1999 suunnilleen yhtä kireätä, kuin se oli vuonna 1948 tai 1968.Ollaan näköjään samaan aikaan oltu saman tiedon lähteellä ;)
Tuota viestiäsi siis ei ollut vielä täällä, kun omaani aloin kirjoittamaan :)
-537-
"Great Minds Think Alike"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tässä ketjussa ei ymmärrä että halpa teknologia ja viihde ei ole sama kuin hyvinvointi.
Vaikka teillä on uudet älypuhelimet, televisiot ja nettistriimipalvelut, niin oikeaan hyvinvointiin ei ole varaa.
Ei kunnilla, valtioilla eikä lapsiperheillä. Lähivuosina tämä näyttää menevän pahemmaksi koska rahat syydetään espanjaan ja johonkin ilmastonpelastamiseen.
Jos nykyisiltä lapsiperheiltä otettaisiin pois ne älypuhelimet, tabletit, tietokoneet ja muu viihde-eletroniikka ja koko perheessä olisi yksi ainoa väritelevisio olohuoneen nurkassa, niin olisiko se parempi tilanne? Myös muut kodinkoneet ovat laadullisesti parempia kuin 1970-luvulla kuten mikroaaltouunit, pesukoneet, jääkaapit, pakastimet ja muut vastaavat elämään helpottavat vempaimet.
Mitä sillä laadulla sitten ymmärretään? Sitäkö että on paljon toimintoja vai sitä että kone kestää pitkään ja on korjattavissa jopa? Itse ostan aina kaikkein yksinkertaisimpia koneita joissa vähän toimintoja. Silti esim pyykkikoneessa on 70% ohjelmista ihan turhia, käytän 3 eri ohjelmaa, jo vuosikymmeniä. Koneet ei silti tahdo kestää kuin 5-6v maksimissaan. Korjata niitä ei ainakaan kannata. Vanhemmillani oli aikoinaan 30v vanha pyykkikone, ostettu joskus 70-80-luvulla ja kesti-kesti-kesti.
Minuakin vähän ärsyttää se että hyvin toimivia laitteita ja koneita halutaan muuttaa aina vain monimutkaisemmiksi lisäämällä niihin erilaisia uusia toimintoja ja ylimääräisiä härpäkkeitä. Minulla on käytössä vuonna 2002 hankittu keltainen Volta Bolido pölyimuri, johon olen tosin joutunut uusimaan sekä johdon että imusuulakkeen, mutta se toimii edelleen moitteettomasti kunhan vaihtaa välillä pölypussia.
Osittain markkinointisyistä esimerkiksi vuoden 2020 mallin television joku deluxeominaisuus onkin jo vuoden 2021 mallin stardardiominaisuus, jotta nuo eri vuosien mallit voisi nimellisesti erottaa toisistaan.
ihmettelen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille.
Vai olisiko niin että heitä on liikaa jotka ei halua ottaa työpaikkaa vastaan ,osa tullut maahan jo v.1990 ja edelleen tarvitsee tulkkia . Työttömyys karsea mutta niin myös työvoiman pula . Ei löydy muka tekijää ja sekin aivan ällistyttävää jos edes yhtään ei työkokemusta ole nuorella eikä silti tarvitse ottaa mitää duunia vastaan itsensä elättäkseen . Ymmärrän jos joku on omaa syyttään joutunut työttömäksi ja on ammattihenkilö niin ei heti rynni tekemään kaikkia tarjottuja hommia vaikka kyllä useimmat vanhemmat ihmiset menee . En halua nuoria syyllistää ,mutta asialla on aina 2 puolta . Ennen koulussa 70 luvulla oli toisenlainen meno noin yleisesti eikä nuoretkaan aseiden kanssa ulkoilleet kuten nyt ainakin isommilla paikoilla , pitää olla veitset ja muut mukana . Sekin on outoa että suuret määrät nuorista tarvitsee terapiaa ja suuret määrät on alle 2kymppisinä jo määräaikaisella eläkkeellä mielenterveys-syistä . Onko syy tämän ajan kun ei tiedä onko mies vai nainen ja mistä kaapista ulos puskee ja meneekö kohta takaisin sekoittanut monen nuoren pään vai mikä ihme ? Kun pitää liikennemerkitkin muutta sukupuolettomiksi pallopäiksi ettei joku loukkaannu ja hakeudu sen takia terapiaan niin en siis käsitä yhtään . Kertokaa nuoret jos tämän luette mitä itse arvelette .
Jos työtön ei ota työtä vastaan niin hänelle tulee karenssi ja sen jälkeen voidaan laittaa toinen karenssi ja sitten voidaan laittaa kokonaan pois työttömyyskorvauksen piiristä eli voitko mennä keksimään provoja muualle.
Tuossa joku kirjoitti, miksihän, pilallaan vaiko muuten, että meitä on tässä maassa liikaa...eikö yhtään käy sääliksi valtioita, joissa on ihmisiä paljon enemmän, miten vain mittaa, absoluuttisesti tai pinta-alaa kohti? Suomen "ykikansoittumista" on toki jo kauan korjattu lähettämällä ns ylimääräiset muihin maihin, vieläpä toisiin maanosiin.
Jos irtisanottu paperimies määrätään töihin työmarkkinatuella 518 netto kuukaudessa + kulukorvaus 9 euroa/työpäivä niin hänelle voidaan laittaa karenssi ja sen jälkeen toinen karenssi, jos hän kieltäytyy. Voi jukra.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos irtisanottu paperimies määrätään töihin työmarkkinatuella 518 netto kuukaudessa + kulukorvaus 9 euroa/työpäivä niin hänelle voidaan laittaa karenssi ja sen jälkeen toinen karenssi, jos hän kieltäytyy. Voi jukra.
Pääsevät kokemaan työttömyyden ihanuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos irtisanottu paperimies määrätään töihin työmarkkinatuella 518 netto kuukaudessa + kulukorvaus 9 euroa/työpäivä niin hänelle voidaan laittaa karenssi ja sen jälkeen toinen karenssi, jos hän kieltäytyy. Voi jukra.
Pääsevät kokemaan työttömyyden ihanuuden.
Ja työttömyys on oma vika.
Taloussanomissa oli jo ennen koronaa, että kaupan alalta loppuu 25000 työpaikkaa 10 vuoden sisällä. Oma moka, jos on ottanut asuntolainaa. Me voidaan sitten kyllä arvostella negatiivisesti heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän häämatka vei lähimmälle maistraatille 50km päähän kotoa. Kotona juhlittiin syömällä jäätelöt. Siitä on pian 20vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oli 70-80 luvulla paljon paremmin asiat kuin nykyään.Oli varaa kaikkeen, turvallista ,rauhallista ja töitä kaikille.Nykyään ei ole varaa mihinkään,ei edes ruokaan ja vaatteisiin.Ennen ajateltiin politiikassa kansan etua.Nykyään omaa etua.Kaikki on ihan järjettömän kallista,palkat pienet ja etuudet vielä pienemmät.Ahneus on huipussaan..
Jos tänä päivänä ei ole vaatteita vara lapsilleen ostaa, on taloudenpito kyllä huonoa. Vaatteet ovat huomattavasti halvempia nykyään. Ja niitä voi ostaa kirppareiltakin. Ei 70-luvulla ollut vara vaihtaa vaatteita edes joka päivä, kun oli ne yhdet kouluvaatteet ja toiset kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylioppilastutkinnon jälkeitä koulutusta 6,5 vuotta, samanlaisiin "työharjoitteluun", kun töitä ei löytynyt ainakaan 60km säteellä kotoa. Sitten ennenaikaiseläkkeelle, kun eihän tuollaista loputtomiin jaksa. Kun oli kokemusta ihan oikeistakin töistä. Ei vaan ollut vara muuttaa mahdollisen työn perässä. Jos sulla työnantajana on kaks hakijaa, joista toinen jo asuu sopivan lähellä ja toisella vasta muuttohalukkuus, kumman valitset, jos ehdokkaat muuten tasaväkisiä? Aina ei koulutus ja kokemuskaan riitä, kun ei jo valmiiksi asu lähietäisyydellä työnantajaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille.
ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin? Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.
Pisatulokset huonontuneet,koska on otettava nykyään kaikkien oppilaiden tulokset mukaan eikä lähetetä erityisopelle tai pienryhmään eräitä testien ajaksi. Tosi kuin vesi.
Huononeehan ne Pisa tulokset jos peruskoulun pääsee läpi oppimatta edes lukemaan tai laskemaan alkeellisemmallakaan tavalla . Nythän kaikki oppilaan ovat samalla luokalla eli ei mitään pikkuryhmiä koska halutaan säästää . Siitä kärsiin pietä ryhmää tarvitsevat jotka kyllä ovat ihan oppivaisia mutta laumassa heidän kykynsä opiskella ei suju . Samoin kärsii lauman muu porukka kun open aika menee pienen ryhmän jäsenten kanssa . Sitten on heitä joiden paika ei ole tavallinen koulu missään ryhmässä ja heistä puhutiin Koskelassa taannoin , surullisella tavalla ja ovatkin jo aika pienessä ryhmässä ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvinvointi yhteiskunta rakennettiin juuri 1970-luvulla.
Suunniteltiin terv.keskukset sun muut. Tietysti kokonaisvero aste nousi, koska yhteskunta tarjosi nyt niin paljon ilmaisia palveluja.
Silloin ei myöskään tarvinnut elättää näin suurta joukkoa työttömiä.Miehille tuli kommennus työnvälityksestä lähteä tienrakennus töihin Helsinkiin, parakeissa asuivat.
Vaikka asui Rovaniemellä, niin lähdettävä oli, muutoin menis ne pienen pienet työttömyysrahat.
Ei 1970-luvulla ollut köyhiä enemmän kuin nytkään.
Silloin oli vain vähemmän koulutettu väestöä, suurin osa oli tehdastyössä, tai pienen maatilkun viljelijä.
Opintolaina korkeakouluun oli lujan takana, siihen piti saada takaajat. Ei ollut opintotukeja.
Nykyisin valtio takaa kaikille opintolainan ja saa vielä vähän ilmaistakin rahaa päälle.
Veloissa olivat kaikki noina aikoina valmistuneet, korviaan myöten.
Opiskeluajan asuivat jossakin valmiiksi kalustetussa vinttikameissa, eikä ollut suihkuja.
Mitään hlötakaajia 70-luvulla opintolainoihin ollut,valtio ne takasi. Ja oli korkeakouluopiskelijoille opintotukea,jos vanhempien tulot olivat huonot. Ja esim. Juväskylässä Kortepohjan ylioppilaskylässä oli asuntoja yllinkyllin-tosin taas sinne pääsi vanhempuen tulojen mukaan.
Vielä 70-luvulla kotiäitiys oli tavallinen ja hyväksytty ammatti. Miehen palkka riitti kattamaan perheen elämä. Kotiäidit tosin osasivat tarkan talouden. Omalla isotätini moitti äitiäni (joka oli työelämässä) sanomalla, että ”keittiö vuotaa”, kun äiti osti leivät valmiina kaupasta.
Elämä nyt on vain erilaista tänä päivänä ja on se elintaso noussut lapsiperheilläkin 70-luvusta. Rahat kuitenkin menevät tänä päivänä eri asioihin. Useimmassa perheessä pari autoa, suoratoistopalvelut, kaikilla omat puhelimet ja ne uusitaan parin vuoden välein, vuosittaiset ulkomaan matkat, 8 euron latte työmatkan varrelta, lapsilla useampi kallis harrastus, joihin kuskataan muutaman kerran viikossa, mökki / vene. Listaa voi jatkaa loputtomiin.
Kuten oma isotätini olisi sanonut: ”keittiö vuotaa”, kun kaikkien pitää olla mukana tässä elintasokilpailussa mukana, vaikka oikeasti tulot siihen eivät riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vielä 70-luvulla kotiäitiys oli tavallinen ja hyväksytty ammatti. Miehen palkka riitti kattamaan perheen elämä. Kotiäidit tosin osasivat tarkan talouden. Omalla isotätini moitti äitiäni (joka oli työelämässä) sanomalla, että ”keittiö vuotaa”, kun äiti osti leivät valmiina kaupasta.
Elämä nyt on vain erilaista tänä päivänä ja on se elintaso noussut lapsiperheilläkin 70-luvusta. Rahat kuitenkin menevät tänä päivänä eri asioihin. Useimmassa perheessä pari autoa, suoratoistopalvelut, kaikilla omat puhelimet ja ne uusitaan parin vuoden välein, vuosittaiset ulkomaan matkat, 8 euron latte työmatkan varrelta, lapsilla useampi kallis harrastus, joihin kuskataan muutaman kerran viikossa, mökki / vene. Listaa voi jatkaa loputtomiin.
Kuten oma isotätini olisi sanonut: ”keittiö vuotaa”, kun kaikkien pitää olla mukana tässä elintasokilpailussa mukana, vaikka oikeasti tulot siihen eivät riitä.
Kaupan alalla loppuu 25000 työpaikkaa 10 vuoden sisällä ja partureita jne. loppuu, ovat velkojensa kanssa ulosotossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tässä ketjussa ei ymmärrä että halpa teknologia ja viihde ei ole sama kuin hyvinvointi.
Vaikka teillä on uudet älypuhelimet, televisiot ja nettistriimipalvelut, niin oikeaan hyvinvointiin ei ole varaa.
Ei kunnilla, valtioilla eikä lapsiperheillä. Lähivuosina tämä näyttää menevän pahemmaksi koska rahat syydetään espanjaan ja johonkin ilmastonpelastamiseen.
Jos nykyisiltä lapsiperheiltä otettaisiin pois ne älypuhelimet, tabletit, tietokoneet ja muu viihde-eletroniikka ja koko perheessä olisi yksi ainoa väritelevisio olohuoneen nurkassa, niin olisiko se parempi tilanne? Myös muut kodinkoneet ovat laadullisesti parempia kuin 1970-luvulla kuten mikroaaltouunit, pesukoneet, jääkaapit, pakastimet ja muut vastaavat elämään helpottavat vempaimet.
Ala-asteen neljännellä luokalla olevan lapsen luokalla on oma WhatsApp ryhmä, siinä on opettajakin. Vanhemmat hoitaa kouluasiat Wilmalla ja työttömien haastattelut on kotona teamsin kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 70-luvulla kotiäitiys oli tavallinen ja hyväksytty ammatti. Miehen palkka riitti kattamaan perheen elämä. Kotiäidit tosin osasivat tarkan talouden. Omalla isotätini moitti äitiäni (joka oli työelämässä) sanomalla, että ”keittiö vuotaa”, kun äiti osti leivät valmiina kaupasta.
Elämä nyt on vain erilaista tänä päivänä ja on se elintaso noussut lapsiperheilläkin 70-luvusta. Rahat kuitenkin menevät tänä päivänä eri asioihin. Useimmassa perheessä pari autoa, suoratoistopalvelut, kaikilla omat puhelimet ja ne uusitaan parin vuoden välein, vuosittaiset ulkomaan matkat, 8 euron latte työmatkan varrelta, lapsilla useampi kallis harrastus, joihin kuskataan muutaman kerran viikossa, mökki / vene. Listaa voi jatkaa loputtomiin.
Kuten oma isotätini olisi sanonut: ”keittiö vuotaa”, kun kaikkien pitää olla mukana tässä elintasokilpailussa mukana, vaikka oikeasti tulot siihen eivät riitä.
Kaupan alalla loppuu 25000 työpaikkaa 10 vuoden sisällä ja partureita jne. loppuu, ovat velkojensa kanssa ulosotossa.
Toimeentulotukea ei saa jos on mökki tai asuntovelkaa, joutuvat leipäjonoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 70-luvulla kotiäitiys oli tavallinen ja hyväksytty ammatti. Miehen palkka riitti kattamaan perheen elämä. Kotiäidit tosin osasivat tarkan talouden. Omalla isotätini moitti äitiäni (joka oli työelämässä) sanomalla, että ”keittiö vuotaa”, kun äiti osti leivät valmiina kaupasta.
Elämä nyt on vain erilaista tänä päivänä ja on se elintaso noussut lapsiperheilläkin 70-luvusta. Rahat kuitenkin menevät tänä päivänä eri asioihin. Useimmassa perheessä pari autoa, suoratoistopalvelut, kaikilla omat puhelimet ja ne uusitaan parin vuoden välein, vuosittaiset ulkomaan matkat, 8 euron latte työmatkan varrelta, lapsilla useampi kallis harrastus, joihin kuskataan muutaman kerran viikossa, mökki / vene. Listaa voi jatkaa loputtomiin.
Kuten oma isotätini olisi sanonut: ”keittiö vuotaa”, kun kaikkien pitää olla mukana tässä elintasokilpailussa mukana, vaikka oikeasti tulot siihen eivät riitä.
Kaupan alalla loppuu 25000 työpaikkaa 10 vuoden sisällä ja partureita jne. loppuu, ovat velkojensa kanssa ulosotossa.
Toimeentulotukea ei saa jos on mökki tai asuntovelkaa, joutuvat leipäjonoon.
Työmarkkinatuki on 660, jos on 2 lasta, muita tukia eivät saa, sillä sitten asuntoa, mökkiä, ruokaa ja vaatteita maksamaan. Onnee
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei tarvita mitään lapsiperheitä.
Siis mahmut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten palvelut on nykyään olemattomat.
Meillä ei toimi terveydenhuolto, ei hammashuolto, kouluun olen ostanut kirjoja jo vuosikausia, digipäiviin kerjätään koneet kotoa, valtaosa koulurakennuksista epäterveellisiä ja vaarallisia, kaikki koulut on ylitäynnä, kouluruoka on sanoinkuvaamatonta moskaa...
Suomalainen lapsiperhe on pilalle hemmoteltu...karkeimpana (ja kalliimpana) esimerkkinä subjektiivinen päivähoito-oikeus.
Plus kaikki tuet ja ilmaiset palvelut ensimmäisestä raskausultrasta lapsen 18-vuotissyntymäpäivään asti. Tästä tulee aivan hemmetinmoinen summa jo yhdelle parilapsiselle perheelle. Mitä me tämän maksajat samme palkaksi: valitusta, kitinää köyhyydestä ja vaatimuksia lisärahan ja -tukien saamisesta. Johonkin Gugguuseen ja Vimmaan syydetään rahaa ja samalla valitetaan, ettei ole rahaa ostaa lapsille ruokaa. Lapsiperheet ovat se segmentti, jota tuetaan yhteiskunnassa eniten ja mikään ei teille koskaan riitä.
Teinillä ei ole omaa huonetta. Puolison kanssa ollaan oltu yhdessä 26 vuotta, vielä ei ole ollut rahaa ulkomaanmatkaan, ehkä joskus päästään vielä häämatkalle.