Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa afrikan maista ja lähi-idästä. Sillä saadaan suomi taas nousuun.

Vai onko tämä kenties se syy miksi ollaan alan menty?

Juu, ja joka iikalle vielä sossu-tuet, vaimokkeille yh-tuet, 10-lle kakaralle avustukset ja elatustuki tietenkin kela-piikkiin.

Näillä Suomi nousuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa afrikan maista ja lähi-idästä. Sillä saadaan suomi taas nousuun.

Vai onko tämä kenties se syy miksi ollaan alan menty?

Juu, ja joka iikalle vielä sossu-tuet, vaimokkeille yh-tuet, 10-lle kakaralle avustukset ja elatustuki tietenkin kela-piikkiin.

Näillä Suomi nousuun.

Unohtamatta 3:n vaimokkeen asumistukia.

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö.

70-luvulla opettaja antoi koulussa vielä kenkäpaketin köyhäinapuna yhdelle samassa luokassa olevalle oppilaalle. Olin hämmentynyt.

Perheissä oli maks. 1 auto. Nyt 70-luvun omakotitalojen pihojen parkkialuetta laajennetaan, kun autoja on vähintään 2.

Nykyään köyhäinapua ei jaeta koululuokissa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että köyhyys olisi kadonnut. Kyllähän sen näkee ruokajonoista, että köyhyys koskettaa monia perheitä.

70-luvulla oli köyhät ja oli paremmat ihmiset. Ei se köyhyys niitä parempia ihmisiä koskettanut.

Ihan samalla tavalla nykyäänkin on köyhiä ja on hyvin toimeen tulevia. Enää ei puhuta paremmista ihmisistä, mutta asenteet näyttävät rehottavan ihan samanlaisina, ainakin somessa. Tarkoitan niitä asenteita joissa varakkuus tuo ihmisarvon.

Vierailija kirjoitti:

ihmettelen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

Vai olisiko niin että heitä on liikaa jotka ei halua ottaa työpaikkaa vastaan ,osa tullut maahan jo v.1990 ja edelleen tarvitsee tulkkia . Työttömyys karsea mutta niin myös työvoiman pula . Ei löydy muka tekijää ja sekin aivan ällistyttävää jos edes yhtään ei työkokemusta ole nuorella eikä silti  tarvitse ottaa mitää duunia vastaan itsensä elättäkseen . Ymmärrän jos joku on omaa syyttään  joutunut työttömäksi ja on ammattihenkilö niin ei  heti rynni tekemään kaikkia tarjottuja hommia  vaikka kyllä useimmat vanhemmat ihmiset menee . En halua nuoria syyllistää ,mutta asialla on aina 2 puolta . Ennen koulussa 70 luvulla oli toisenlainen meno noin yleisesti eikä nuoretkaan aseiden kanssa ulkoilleet kuten nyt ainakin isommilla paikoilla , pitää olla veitset ja muut mukana . Sekin on outoa että suuret määrät nuorista tarvitsee terapiaa ja suuret määrät on alle 2kymppisinä jo määräaikaisella eläkkeellä mielenterveys-syistä . Onko syy tämän ajan kun ei tiedä onko mies vai nainen ja mistä kaapista ulos puskee ja meneekö kohta takaisin  sekoittanut monen nuoren pään vai  mikä  ihme ?  Kun pitää liikennemerkitkin muutta sukupuolettomiksi pallopäiksi ettei joku loukkaannu ja hakeudu sen takia terapiaan niin en siis käsitä yhtään . Kertokaa nuoret jos tämän luette mitä itse arvelette .

Jos työtön ei ota työtä vastaan niin hänelle tulee karenssi ja sen jälkeen voidaan laittaa toinen karenssi ja sitten voidaan laittaa kokonaan pois työttömyyskorvauksen piiristä eli voitko mennä keksimään provoja muualle.

Suomessa on voimassa laki toimeentulotuesta (pykälät20-23) ja jokainen jolla ei ole tuloja voi hakea toimeentulotukea .Jos karenssi päällä on tulottomana oikeutettu t-tulotukeen jolla voi maksaa asumisen ja elämisenk uluja.  Kunta myöntää täydentävää ja harkinnanvaraista toimeentulotukea asiakkaan tilanteesta riippuen vielä erikseen. Kuntien/kaupunkien sosiaalineuvonnan pitää auttaa,palvella ja neuvoa jokaista joka apua raha-asioihinsa tarvisee koska sekä Kela että sosiaalitoim on verovaroin ylläpdettäviä instansseja  ja heidän kuuluu auttaa . Rohkeasti vai tulottomana kysymään neuvoja ja vaatimaan oikeutta joka kuukluu kaikille Suomen kansalaisilla ja osalla luvattomastikin maassa olevia joten siitä vaan .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpönhöpön!

Olen samaa mieltä. 1970-luvulla nelihenkinen perheemme asui kerrostaloasunnossa, jossa oli 3 huonetta ja keittiö, niin että minulla oli veljeni kanssa sama huone ja nukuimme kerrossängyssä. Isä ajoi kuplavolkkarilla ja saimme ensimmäisen väritelevision vuonna 1976 Montrealin olympialaisten aikoihin. Sen lisäksi kotona oli kirjahylly, stereot ja lankapuhelin. Molemmat vanhempani kävivät töissä ja he olivat opettajina, niin että pystyimme sitten myöhemmin muuttamaan 11 vuoden asumisen jälkeen rivitaloon.

Taloudellisesti 1970-luvulla öljykriisi aiheutti huomattavan inflaation ja samalla lainan korot olivat korkealla. Silloin oltiin enemmän huolissaan öljyn loppumisesta, jonka piti tapahtua noin 30 vuoden sisällä vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Suomessa tapahtui sekä maaltamuuttoa että maastamuuttoa eli pienemmät kunnat menettivät väkeä suuremmille kaupungeille ja osa suomalaisista muutti Ruotsiin. Poliittisesti täällä piti hyssytellä suuren ja mahtavan Neuvostoliiton takia.

Meillä asuu 4 hengen perhe nyt vuokrakolmiossa, auto on, ilman sitä ei pärjää.

Meidän 4 hengen perhe asui 70 luvulla vuokrakaksiossa ja kummasti pärjättiin ilman autoa. Eikä todellakaan ollut ruokapöydässä mitään muuta kuin keittoa, makaronilaatikkoa, leipää ja maitoa. Ei kuoltu. Jos vaatteita meni rikki ne korjattiin eikä ostettu uutta.

Johan tämä totuus näkyi tilastoissa. Ruotsi on kaksinkertaisesti varakas Suomeen verrattuna perhekuntina. Suomi on eu:n köyhimpiä Portugalin tasolla. Meillä ei ole varaa laittaa "muut ensin" Tuppuraisen malliin. Vaan hoitaa omat ensin.

Hyvin toimeentulevia ovat valtion virkapalkoilla iki-istujat , verorahoilla . Ei mene firma konkkaan . On sopeutumiseläkkeet jo muutaman työvuoden " palvelusta" ja hyväveliverkostot . Saisivat pudokkaat mennä timanttiporariksi ja hitsariksi , siivoojiksi , hyväkuntoisina ,helpolla päässeinä,terveinä , vaan ei . Selustat on suojattu lapsilleen ja koko suvulleen ? Lippo ja Jutta saivat Rysselin paikat palkkioksi , kun pätkäisivät eläkeindeksin ( sdp ) . Nyt on mummoillakin vain kirkkoliina ja hampaaton suu ( eipähän sitä leipääkään ) . Jotta suurvisiirit ne  kansan syö , ja syntyvyyden ,vaikka lipevästi muuta puhuvat . Itsestään vai huolehtivat . Missä se kansavalta lie .

Ennenvanhaan ei ollut perheenäidillä tatuointeja, rakennekynsiä, hiuslisäkkeitä ja ripsipidennyksiä. Nykyään ihan kaikkein köyhimmillä yh-äideillä, joilla ei ole rahaa edes ruokaan ja elävät erilaisilla yhteiskunnan tukiaisilla, on nuo satoja euroja /kk maksavat välttämättömät koristeet. Suurella osalla on. Käsittämätöntä, että yhteiskunnan elättämillä on sellaiseen varaa.

Jotain on pahasti pielessä.

Hyvinvointi on hevonkukkua tavan kansalle nykyisin . Saisipa paperimieskin sopeutumiseläkettä lopun ikäänsä , niinkuin eräät itselleen sen juonineet .

Käyn kokoaikatöissä, eikä minulla ole varaa edes autoon. Asun halvassa, pienituloisille tarkoitetussa vuokrakaksiossa, eikä minulla ole lapsia - luojan kiitos. Ei minulla silti (tavallaan) ole rahasta puutetta, koska osaan käyttää sitä ja elää säästeliäästi, mutta jos ostaisin halvankin auton, sen menot olisivat pelkästään ilman vikoja noin 200 euroa kuussa. Hirvittää ajatellakin, kuinka paljon siihen menisi, jos se osoittautuisi varsinaiseksi ongelmien pesäksi. Kuljen siivouskohteissa työnantajan minulle suomalla työautolla, eikä minun tarvitse siis siihen itse kustantaa yhtään mitään.

Pärjään kyllä näillä tuloilla, mutta minun on aivan turha haaveilla minkäänlaisesta luksuksesta tai mukavuuksista. Sänkykin pitäisi uusia, mutta niiden rahojen kasaan saaminen vie minulta pari vuotta, mikäli haluan hyvän ja pitkään kestävän sängyn. Minulla on puskuritili, mille pyrin säästämään kaiken mikä yli jää, mutta se on tarkoitettu todella akuutteihin ja tarpeellisiin hankintoihin, joita ilman ei voi olla (pyykkikone hajoaa ym.)

Vierailija kirjoitti:

Ennenvanhaan ei ollut perheenäidillä tatuointeja, rakennekynsiä, hiuslisäkkeitä ja ripsipidennyksiä. Nykyään ihan kaikkein köyhimmillä yh-äideillä, joilla ei ole rahaa edes ruokaan ja elävät erilaisilla yhteiskunnan tukiaisilla, on nuo satoja euroja /kk maksavat välttämättömät koristeet.

Suurella osalla on. Käsittämätöntä, että yhteiskunnan elättämillä on sellaiseen varaa.

Jotain on pahasti pielessä.

Itse tiedä yhden yh-äidin joka saa vanhemmiltaan rahaa, koska on ainoa lapsi, mutta jos ei ole autoa ja asuu vuokralla niin tuillakin pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Hyvinvointi yhteiskunta rakennettiin juuri 1970-luvulla.

Suunniteltiin terv.keskukset sun muut.   Tietysti kokonaisvero aste nousi, koska yhteskunta tarjosi nyt  niin paljon ilmaisia palveluja.

Silloin ei myöskään tarvinnut elättää näin suurta joukkoa työttömiä.

Miehille tuli kommennus työnvälityksestä lähteä tienrakennus töihin Helsinkiin, parakeissa asuivat.

Vaikka asui Rovaniemellä, niin lähdettävä oli, muutoin menis ne pienen pienet työttömyysrahat.

Ei 1970-luvulla ollut köyhiä enemmän kuin nytkään.

Silloin oli vain vähemmän koulutettu väestöä, suurin osa oli tehdastyössä, tai pienen maatilkun viljelijä.

Opintolaina korkeakouluun oli lujan takana, siihen piti saada takaajat. Ei ollut opintotukeja.

Nykyisin valtio takaa kaikille opintolainan ja saa vielä vähän ilmaistakin rahaa päälle.

Veloissa olivat kaikki noina aikoina valmistuneet, korviaan myöten.

Opiskeluajan asuivat jossakin valmiiksi kalustetussa vinttikameissa, eikä ollut suihkuja.

Tässä taas mutua ja faktaa sekoiteltiin onnellisesti. Ei 70-luvulla enää mitään hätäaputöitä tehty. Ne päättyi 60-70 luvun taiteessa työttömyysturvan uudistuksiin. Työttömyyskorvausjärjestelmä oli toki luotu jo kymmenen vuotta aiemmin, mutta silti vielä 60-luvulla hätäaputöitä tehtiin.

Eikä opintolainaan 70-luvulla mitään takaajia tarvittu, en ainakaan minä tarvinnut. Valtiohan sen silloinkin takasi. Myös opintotukea sain 70-luvulla, ihan niin kuin muutkin. Vuonna 1972 astui voimaan opintotukilaki ja siitä eteenpäin ovat opiskelijat saaneet opintotukea.

Siinä siis hieman faktaa mutuilun lisukkeeksi.

kysy kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ihmettelen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

Vai olisiko niin että heitä on liikaa jotka ei halua ottaa työpaikkaa vastaan ,osa tullut maahan jo v.1990 ja edelleen tarvitsee tulkkia . Työttömyys karsea mutta niin myös työvoiman pula . Ei löydy muka tekijää ja sekin aivan ällistyttävää jos edes yhtään ei työkokemusta ole nuorella eikä silti  tarvitse ottaa mitää duunia vastaan itsensä elättäkseen . Ymmärrän jos joku on omaa syyttään  joutunut työttömäksi ja on ammattihenkilö niin ei  heti rynni tekemään kaikkia tarjottuja hommia  vaikka kyllä useimmat vanhemmat ihmiset menee . En halua nuoria syyllistää ,mutta asialla on aina 2 puolta . Ennen koulussa 70 luvulla oli toisenlainen meno noin yleisesti eikä nuoretkaan aseiden kanssa ulkoilleet kuten nyt ainakin isommilla paikoilla , pitää olla veitset ja muut mukana . Sekin on outoa että suuret määrät nuorista tarvitsee terapiaa ja suuret määrät on alle 2kymppisinä jo määräaikaisella eläkkeellä mielenterveys-syistä . Onko syy tämän ajan kun ei tiedä onko mies vai nainen ja mistä kaapista ulos puskee ja meneekö kohta takaisin  sekoittanut monen nuoren pään vai  mikä  ihme ?  Kun pitää liikennemerkitkin muutta sukupuolettomiksi pallopäiksi ettei joku loukkaannu ja hakeudu sen takia terapiaan niin en siis käsitä yhtään . Kertokaa nuoret jos tämän luette mitä itse arvelette .

Jos työtön ei ota työtä vastaan niin hänelle tulee karenssi ja sen jälkeen voidaan laittaa toinen karenssi ja sitten voidaan laittaa kokonaan pois työttömyyskorvauksen piiristä eli voitko mennä keksimään provoja muualle.

Suomessa on voimassa laki toimeentulotuesta (pykälät20-23) ja jokainen jolla ei ole tuloja voi hakea toimeentulotukea .Jos karenssi päällä on tulottomana oikeutettu t-tulotukeen jolla voi maksaa asumisen ja elämisenk uluja.  Kunta myöntää täydentävää ja harkinnanvaraista toimeentulotukea asiakkaan tilanteesta riippuen vielä erikseen. Kuntien/kaupunkien sosiaalineuvonnan pitää auttaa,palvella ja neuvoa jokaista joka apua raha-asioihinsa tarvisee koska sekä Kela että sosiaalitoim on verovaroin ylläpdettäviä instansseja  ja heidän kuuluu auttaa . Rohkeasti vai tulottomana kysymään neuvoja ja vaatimaan oikeutta joka kuukluu kaikille Suomen kansalaisilla ja osalla luvattomastikin maassa olevia joten siitä vaan .

Toimeentulotukeen vaikuttaa puolison tulot, asuntolainaa ja yhtiölainaa ei lasketa laskuksi eikä muita lainoja, ei saa omistaa mökkiä eikä venettä eikä moottoripyörää jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpönhöpön!

Olen samaa mieltä. 1970-luvulla nelihenkinen perheemme asui kerrostaloasunnossa, jossa oli 3 huonetta ja keittiö, niin että minulla oli veljeni kanssa sama huone ja nukuimme kerrossängyssä. Isä ajoi kuplavolkkarilla ja saimme ensimmäisen väritelevision vuonna 1976 Montrealin olympialaisten aikoihin. Sen lisäksi kotona oli kirjahylly, stereot ja lankapuhelin. Molemmat vanhempani kävivät töissä ja he olivat opettajina, niin että pystyimme sitten myöhemmin muuttamaan 11 vuoden asumisen jälkeen rivitaloon.

Taloudellisesti 1970-luvulla öljykriisi aiheutti huomattavan inflaation ja samalla lainan korot olivat korkealla. Silloin oltiin enemmän huolissaan öljyn loppumisesta, jonka piti tapahtua noin 30 vuoden sisällä vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Suomessa tapahtui sekä maaltamuuttoa että maastamuuttoa eli pienemmät kunnat menettivät väkeä suuremmille kaupungeille ja osa suomalaisista muutti Ruotsiin. Poliittisesti täällä piti hyssytellä suuren ja mahtavan Neuvostoliiton takia.

Meillä asuu 4 hengen perhe nyt vuokrakolmiossa, auto on, ilman sitä ei pärjää.

Meidän 4 hengen perhe asui 70 luvulla vuokrakaksiossa ja kummasti pärjättiin ilman autoa. Eikä todellakaan ollut ruokapöydässä mitään muuta kuin keittoa, makaronilaatikkoa, leipää ja maitoa. Ei kuoltu. Jos vaatteita meni rikki ne korjattiin eikä ostettu uutta.

Meidän kaupungissa linja-autot kulkee huonosti eli esim. lauantaina ja sunnuntaina ei kulje linja-autoa klo 17.00 jälkeen ja puolisoni on vuorotyössä. Meidän kaupungissa kaikilla on ajokortti, ei täällä muuten pärjää.

Perheet ovat innostuneet ostamaan mökkejä, jos jommalta kummalta vanhemmalta loppuuu työt niin he eivät saa toimeentulotukea, työmarkkinatuki on 660, jos 2 lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpönhöpön!

Olen samaa mieltä. 1970-luvulla nelihenkinen perheemme asui kerrostaloasunnossa, jossa oli 3 huonetta ja keittiö, niin että minulla oli veljeni kanssa sama huone ja nukuimme kerrossängyssä. Isä ajoi kuplavolkkarilla ja saimme ensimmäisen väritelevision vuonna 1976 Montrealin olympialaisten aikoihin. Sen lisäksi kotona oli kirjahylly, stereot ja lankapuhelin. Molemmat vanhempani kävivät töissä ja he olivat opettajina, niin että pystyimme sitten myöhemmin muuttamaan 11 vuoden asumisen jälkeen rivitaloon.

Taloudellisesti 1970-luvulla öljykriisi aiheutti huomattavan inflaation ja samalla lainan korot olivat korkealla. Silloin oltiin enemmän huolissaan öljyn loppumisesta, jonka piti tapahtua noin 30 vuoden sisällä vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Suomessa tapahtui sekä maaltamuuttoa että maastamuuttoa eli pienemmät kunnat menettivät väkeä suuremmille kaupungeille ja osa suomalaisista muutti Ruotsiin. Poliittisesti täällä piti hyssytellä suuren ja mahtavan Neuvostoliiton takia.

Meillä asuu 4 hengen perhe nyt vuokrakolmiossa, auto on, ilman sitä ei pärjää.

Meidän 4 hengen perhe asui 70 luvulla vuokrakaksiossa ja kummasti pärjättiin ilman autoa. Eikä todellakaan ollut ruokapöydässä mitään muuta kuin keittoa, makaronilaatikkoa, leipää ja maitoa. Ei kuoltu. Jos vaatteita meni rikki ne korjattiin eikä ostettu uutta.

Nykyään on pakko olla kännykät kaikilla perheessä, kouluista ei jaeta enää lappuja vaan kaikki hoidetaan Wilmalla, työttömän haastattelut on teamsilla kotona ja työttömällä on netissä omat nettisivut joilla on tehtäviä. Koulussa luokilla WhatsApp ryhmät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpönhöpön!

Olen samaa mieltä. 1970-luvulla nelihenkinen perheemme asui kerrostaloasunnossa, jossa oli 3 huonetta ja keittiö, niin että minulla oli veljeni kanssa sama huone ja nukuimme kerrossängyssä. Isä ajoi kuplavolkkarilla ja saimme ensimmäisen väritelevision vuonna 1976 Montrealin olympialaisten aikoihin. Sen lisäksi kotona oli kirjahylly, stereot ja lankapuhelin. Molemmat vanhempani kävivät töissä ja he olivat opettajina, niin että pystyimme sitten myöhemmin muuttamaan 11 vuoden asumisen jälkeen rivitaloon.

Taloudellisesti 1970-luvulla öljykriisi aiheutti huomattavan inflaation ja samalla lainan korot olivat korkealla. Silloin oltiin enemmän huolissaan öljyn loppumisesta, jonka piti tapahtua noin 30 vuoden sisällä vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Suomessa tapahtui sekä maaltamuuttoa että maastamuuttoa eli pienemmät kunnat menettivät väkeä suuremmille kaupungeille ja osa suomalaisista muutti Ruotsiin. Poliittisesti täällä piti hyssytellä suuren ja mahtavan Neuvostoliiton takia.

Meillä asuu 4 hengen perhe nyt vuokrakolmiossa, auto on, ilman sitä ei pärjää.

Meidän 4 hengen perhe asui 70 luvulla vuokrakaksiossa ja kummasti pärjättiin ilman autoa. Eikä todellakaan ollut ruokapöydässä mitään muuta kuin keittoa, makaronilaatikkoa, leipää ja maitoa. Ei kuoltu. Jos vaatteita meni rikki ne korjattiin eikä ostettu uutta.

Kovin oli köyhää teillä. Meidän duunariperheessä oli itse 60-luvun lopulla rakennettu omakotitalo 4 huonetta ja keittiö, jossa siis siskolla ja minulla omat huoneet. Oli uudenkarhea japanilainen auto pihassa ja olkkarissa väri-tv ja kesämökkikin löytyi.

Eikä meidän perheessä todellakaan mitään pelkkää keittoa ja makaroonilaatikkoa syöty, vaan varmasti monipuolisemmin kuin monessa lapsiperheessä nykyään, joissa jääkaapin täyttää einesruoat ja pakastimen pakastepitsat. Meillä äiti kokkasi monipuolisesti kaikenlaisia ruokia ja leipoi viikottain.

Vaatteita meillä toki paikkailtiin vielä 60-luvulla, mutta eihän me 70-luvulla teineinä enää mitään paikkailtuija vaatteita olisi huolittu (ei niitä tosin silloin enää vanhemmat tyrkyttäneetkään), vaan jalkaan piti saada merkkifarkut ja niin minä sainkin ensimmäiset merkkifarkkuni joskus 12-13 vuotiaana ja olin niistä hirmu ylpeä ja merkki oli totta kai Beavers :)

Miksi ylläpito nosti tämän aloituksen??????

Ei ollut vuosipäivä (ei aloituksesta eikä viimeisimmästä vastauksesta) vaikka sen otsikon alle trolleja houkuteltiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten palvelut on nykyään olemattomat.

Meillä ei toimi terveydenhuolto, ei hammashuolto, kouluun olen ostanut kirjoja jo vuosikausia, digipäiviin kerjätään koneet kotoa, valtaosa koulurakennuksista epäterveellisiä ja vaarallisia, kaikki koulut on ylitäynnä, kouluruoka on sanoinkuvaamatonta moskaa...

Suomalainen lapsiperhe on pilalle hemmoteltu...karkeimpana (ja kalliimpana) esimerkkinä subjektiivinen päivähoito-oikeus.

Plus kaikki tuet ja ilmaiset palvelut ensimmäisestä raskausultrasta lapsen 18-vuotissyntymäpäivään asti. Tästä tulee aivan hemmetinmoinen summa jo yhdelle parilapsiselle perheelle. Mitä me tämän maksajat samme palkaksi: valitusta, kitinää köyhyydestä ja vaatimuksia lisärahan ja -tukien saamisesta. Johonkin Gugguuseen ja Vimmaan syydetään rahaa ja samalla valitetaan, ettei ole rahaa ostaa lapsille ruokaa. Lapsiperheet ovat se segmentti, jota tuetaan yhteiskunnassa eniten ja mikään ei teille koskaan riitä.

Lonkkaleikkaus maksaa 14000 euroa, eläkeläisten terveydenhoito maksaa 6500 / eläkeläinen vuodessa verorahoista ja eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa ja eläkeläisten hoitokodit 5 miljardia, siihen 33 miljardia eläkkeitä ja kaikki muu.

Vaatimustaso on noussut huimasti. Tätä asiaa pitää tarkistella kulutuksen näkökulmasta. Mistä voisimme säästää, jos eläisimme kuin ennen. Esim. Pitää luopua kännyköistä, tietokoneista, autoista, ulkomaanmatkoista. Lapset eivät tarvitse omia huoneita, vaan 40 neliön asunnossa asui meitäkin seitsemän henkeä. Isä leikkasi poikien hiukset. Tyttöjen hiukset letitettiin. Äidillä oli nuttura. Ruoka oli lähinnä perunaa, porkkanaa, punajuurta ja kaalia. Kanaa ei syöty koskaan. Jauhelihaa joskus ja kokolihaa jouluna, jos silloinkaan. Kesällä syötiin salaattia . Jouluna syötiin omenoita ja vähän karkkia. Palataan tähän ja katsotaan onko rahaa vai ei.