Lue keskustelun säännöt.
Kertomuksia synnytysloukkauksista
18.09.2013 |
Nämä tarinat kertovat omalla tavallaan, miksi synnytykseen on Todella tärkeää valmistautua etukäteen. Esim. synnytystoivelistan tekeminen on hyvin tärkeää, koska synnytyskivuissa on vaikeaa, jopa mahdotonta kertoa toiveistaan. Siinä tilanteessa myös isän ja/tai doulan rooli äidin mielipiteiden ja toiveiden ilmaisijana on tärkeää.
http://synnytysloukkaus.wordpress.com/kertomukset/
Kommentit (151)
^ Se lista AUTTAA niitä kätilöitä, eikä kaikkea tarvitse kysyä. Ne tietää listan lukemalla mitkä toiveet on ja hommasta tulee paljon yksinkertaisempaa :) Yleensäkin aina kun menee synnyttämään niin kätilö kysyy (tai pitäisi kysyä), onko mitään toiveita. Miksi ne kysyisi jos sillä ei ole mitään merkitystä? Ja mitä väliä sillä on tuleeko ne toiveet suullisesti vai paperilla? Ihme asenteita taas...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jos osaat lukea, tuo ei ole VAATIMUSlista, vaan synnytysTOIVElista. Toive ja vaatimus ovat ainakin minulle aivan eri asioita. Jokainen aikuinen tietää, ettei kaikki toiveet voi toteutua, mutta jossain tapauksissa toteutuvat kuten minulla toteutui kaikki synnytykseen suuntautuneet toiveet. Hätätilanteet jne. ovat eri asioita kuten jokainen täysijärkinen ymmärrää. Kuitenkin silloin kun kaikki sujuu hyvin, on synnytyksessä hyvin tilaa myös synnyttäjän omille toiveille. Silloin on hyvä kun niitä toiveita on etukäteen jo mietitty, eikös.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2013 klo 09:01"]
Laitan nyt kätilönä yhden kommentin tähän. Synnytystoivelistat on ihan ok, mutta synnytyssuunnitelma jo sanana on väärä. Synnytys harvoin menee suunnitellusti , mutta on ihan mukavaa hoitaa sellaisenkin äidin synnytystä, jolla on toiveita ja aktiivista asennetta.
[/quote]
No niin minäkin ymmärsin että toivelista on hyvä ohje kätilölle tilanteessa, jossa toiveita on mahdollista toteuttaa. Kai sen jokainen täysjärkinen ymmärtää, että aina ei ole.
Lisäksi toivelistan hyvä puoli on se, ettei tarvitse stressata sitä, että saako asiat tarvittaessa ulos suustaan, kun ne ovat jo paperilla.
Minulla oli aivan häkellyttävät kätilöt 1. synnytyksessä, kannustivat ja olivat ihania koko ajan (tuli jopa hieman syyllinen olo, koska ei minulla ollut mitään hätää).
Toisessa synnytyksessä oli normimmat kätilöt, jotka riittivät minulle oikein hyvin.
Itse en ole edes kätilö, enkä edes koskaan itse synnyttänyt, mutta on itsestäänselvää, että kätilön yksi ylivoimaisesti TÄRKEIMPIÄ ominaisuuksia on empatiakyky. Toki pitää tietää lääketieteestä, mutta se vain on niin, että on tiettyjä ammattiryhmiä, joissa empatian ja käytöksen pitää olla aina läsnä, oli itsellä kuinka huono päivä tahansa.
En voi käsittää, miten jotkut tosissaan täällä mainitsevat, että joskus kätilöllä voi olla huono päivä, niin ei silloin tarvitse olla mikään keskustelija. KYLLÄ TARVII! Ei kirurgikaan voi sanoa: mulla on tänään vähän vittumainen päivä, niin leikkaanpa potilaan vähän miten sattuu, hups se kuoli, no seuraava sisään! Kätilön empatiakyky ei ehkä johda kuolemaan, mutta se voi johtaa vakaviin traumoihin, pelkoihin ja mielenterveydellisiin ongelmiin, mikä voi olla synnyttävälle naiselle äärimmäisen tuskallista.
Jos kaupan kassalta odotetaan, että hänen pitää olla huonosta tuulestaan huolimatta aina ystävällinen ja huomioiva kaikille, niin eikö olisi vähimmäinen vaatimus, että niinkin tärkeässä ammatissa, kuin kätilönä toimivan ihmisen pitäisi sitä olla myös! Muuten vaihda alaa ja tee se heti.
Kätilönä laitan mua häiritsee vielä yksi juttu noissa toivelistoissa . Aika usein ihmiset on ottaneet ne suoraan jostain mallista . Usein niissä lukee esim. että ei saa tehdä sektiota ilman syytä. No joo , joissain maailman maissa sektio voidaan tehdä esim. siksi , että lääkärin täytyy päästä lähtemään töistä. Suomessa sektioon tarvitaan aina vahva lääketieteellinen syy . Eli jos tuotte listan , tehhkää se ihan itse ja laittakaa siihen ihan omat toiveet, ei mitään kopioituja. Monasti kiireessä , jos synnyttäjällä on 3 sivun mittainen lista , sitä mielummin kyselee ne toiveet samalla kun vaikka laittaa sydänäänikuuntelua päälle. Eli sellainen tiivistetty oma toivelista on oikein hyvä juttu, niitä lukee mielellään. Mutta sitten näitä joissa lukee , että minulle ei saa puhua ja sydänääniä ei saaa kuunnella ja minun kanssani tulee neuvotella ennen joka toimenpidettä, on vaikea sietää. Jos esim. sydänäänet laskevat ja jäävät alas , ei ole juuri neuvotteluihin aikaa, joten toivetta ei vaan voi toteuttaa.
Yleisesti ottaen pyrin aina toteuttamaan perheiden toiveet. Joskus sitten käy niin , että perhe ei haluakaan enää synnytystilanteessa toteuttaa yhtäkään toivetta ja sekin on ok. Silloin monasti annan toivelistan takaisin ja sovimme yhdessä uudet toimintatavat.
Olen joutunut tilanteisiin , jolloin äiti on toivonut lääkkeetöntä synnytystä mutta olen joutunut suosittelemaan kivunlievitystä. Koen nämä tilanteet erittäin vaikeina. Haluaisin noudattaa ihmisen toivetta, mutta toisaalta miten itse toimisitte , jos toinen itkee ja huutaa " auttakaa mua " ja synnytys ei edisty ? Ei ihan helppo loputtomiin kannustaa lääkkeettömyyteen jos koko ammattiminä sanoo , että nyt tarvittaisiin lääkettä peliin.
Olen ollut mukana synnytyksissä, josita on jo siinä nähnyt , että tästä tulee äidille pahat taraumat. Joskus vaikka kaikkensa tekee , asiat eivät mene hyvin. Luonto on julma, ja jos siihen lisätään huonot ihmissuhdetaidot omaava kätilö tai lääkäri , lopputulos ei ole hyvä. Uskokaa tai älkää , kätilökin miettii noita tilanteita jälkikäteen . Ja kun joskus on hikipäässä koittanut toteuttaa perheen toiveet ja sitten saa silti huonoa palautetta , on kyllä aika paska fiilis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuo mun lista on ihan itse mietitty ja myös (lääkäri)mieheni kanssa yhdessä pohdittu. Kenties mun synnytystä hoitaneet kätilöt oli loistavia näyttelijöitä, mutta heidän suhtautuminen listaamme oli erittäin positiivinen ja kiinnostunut :)
Mutta uskon, että varmasti eteen tulee sellaisiakin listoja, jotka tuntuu jo alkuunsa todella utopistisilta. Se on sitä ammattitaitoa että sellaiseenkin osaa suhtautua. Toki monilla ihmisillä on epärealistisia toiveita ja ajatuksia. Mutta onneksi, useimmiten ne ovat vain toiveita. Minä en olisi osannut aivan tällaista listaa ensisynnyttäjänä tehdä, mutta kokemus opetti ja toisessa synnytyksessä tiesinkin jo mitä halusin, jos vain mahdollisuus siihen on :)
Yleensä uudelleensynnyttäjien toivelistat ovatkin ihan realistisia. Sitä oikeastaan toivoisi, että vaikka synnytysvalmennuksessa olisi mahdollisesti kerta, jolloin keskusteltaisiin näistä toiveista ja niiden toteuttamiskelpoisuudesta. Esim. jos toivoo , että sydänääniä ei lainkaan kuunnella muutakuin jollain torvella, olisi hyvä tietää , että se ei sairaalasynnytyksessä ole mahdollista.
Tai jos toivoo , että episiotomiaa ei leikata , olisi hyvä tietää mitä se joissain tilanteissa tarkoittaa. Varsinkin kun episiotomiaa ei kenellekään enää automaattisesti leikata ainakaan pääkaupunkiseudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 10:47"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 10:40"]
yhtä juttua en oikeasti ymmärrä (voisiko joku kätilö tmv vastata): Miksi naisten alapäät ommellaan ilman puudutusta?? Tämä on ainakin tuttavapiirissäni ihan sääntö, eikä poikkeus. Minusta kuulostaa aivan kammottavalta, onko tähän joku syy, vai ajatellaanko ettei tarvitse kun synnyttäjän voimat on muutenkin lopussa? En ole kuullut, että muita ihmisiä koskaan ommellaan ilman puudutusta mistään paikasta.
t.sektioäiti
[/quote]
Ihme homma. Minä olen synnyttänyt 4 kertaa ja aina on puudutettu, kuten tutuiltanikin.
Erikoista, että kaikki sinun tutut on neulottu ilman puudutetta.
Oisko ne vähän sellaisia naisten sotajuttuja, että joka kerta lisätään joku pikkujuttu, että juuri oma synnytys kuulostaisi kamalammalta kuin toisen
[/quote]
Minut on myös puudutettu ennen ompelua kaikissa kolmessa synnytyksessäni, en edes tuntenut koko ompelua. Enkä kyllä ennen tätä ole koskaan kuullut, että ketään olisi tikattu ilman puudutteita. Taitaa olla taas jotain ihme sankariäititarinoita...
Kätilöissä on valtavasti eroja. Mun eka synnytys meni pieleen sen vuoksi, kun vanha kätilö oli tiedoissaan ja valitettavasti taidoissaankin juuttunut jonnekin 70-luvulle. Ponnistusasentoja ei hyväksynyt muun kuin puoli-istuvan, "koska näin sitä on aina ennenkin synnytetty!", tiuski jopa että "sinä et nyt osaa" kun en saanut tuossa asennossa hyvää voimaa tulemaan. Toisessa synnytyksessä ponnistin pääasiassa pystymmässä asennossa, ja siinä oikein tunsi miten luonnollisesti lapsi syntyi, miten helppoa ponnistaminen oli kun sitä ei tarvinnut tehdä "ylämäkeen". Samaten ekassa synnytyksessä eppari leikattiin täysin turhaan, ja minut ommellut lääkäri päivitteli, että miten tämä on oikein leikattu, oli nimittäin saksilla leikelty sinne sun tänne ja sen näköinen mun alapää on vielä 7 vuoden jälkeekin.
Että ei ihme, että seuraavaan synnytykseen halusin vähän valmistautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 11:26"]
Ei ole pahaa sanottavaa itse synnytyksestä ja mukana olleesta hoitohenkilökunnasta, mutta inhottavia tyyppejä tapas sitten vuodeosastolla. V-tyyli kunniaan näköjään. Yks sanoi mulle, että kävisit suihkussa, ettei tarvitse hajusteita käyttää. Diorin eau svelte oli sille liikaa.( On muuten tosi mieto deodorantti verrattuna normi rexonaan). Enkä nyt oikeasti haissut siinä veren, eritteiden ym. katkujen kakofoniassa yhtään enempää kuin kukaan mukaan ja kävin suihkussa siinä missä muutkin. Mutta "empaattisen" tätsyn piti saada lohkasta jotain rakentavaa.
[/quote]
Oletko oikeasti noin typerä ja itsekäs, että käytit lapsivuodeosastolla hajusteita? Ihan oikein, että huomauttivat! Itsekin työskentelen sairaalassa, en tosin synnärillä ja meillä on hajusteiden käyttö kielletty sekä henkilökunnalta, potilailta, että vierailijoilta. Ja on aiheellista huomauttaa, jos joku haisee hajuvesikaupalle paikassa, jossa on allergikkoja, sairaita ihmisiä ja synnärillä vielä tuon lisäksi pieniä vastasyntyneitä vauvoja, jotka ovat todella herkkiä.
Ihan käsittämätöntä, millaisia erivapauksia jotkut luulee voivansa ottaa ja sit loukkaannutaan ja vingutaan, jos heille sanoo aiheesta.
Mulla oli toiveena suihkua , ammetta ja pystyasentoa. Totuus oli sitten epiduraalia ja makaamista . Olen tosi tyytyväinen siihen , että kätilö suositteli puudutusta , kun olin 10 tuntia ulissut erilaisten luomukonstien kanssa. Jälkikäteen ihmettelin , miten olin voinutkin olla niin ylimielinen , etten ollenkaan ajatellut menettäväni tilanteen hallintaa. Mutta missään vaiheessa kätilö ei antanut ymmärtää , että toiveeni olisivat ollet hölmöjä, päinvastoin hän kehui miten pitkään jaksoin ja miten hienosti synnytin. Huh miten kiitollinen olen vieläkin . Tuon kätilön takia olin todella ylpeä itsestäni synnytyksen jälkeen , vaikka mikään ei mennyt kuten olin ajatellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kätilö, mutta työssäni nähnyt paljon kipua, kauhua ja kuolemanpelkoa. Kätilön ihmissuhdetaidoilla ja persoonalla on valtava merkitys, kuin myös monien muiden sairaanhoitajien. Joillakin oikea ammattiote on luonnostaan, joidenkin täytyy sitä treenata, mutta ala on ihan väärä, jos oma turhautuminen tai huonot päivät näkyy sellaisen työn laadussa, jossa autetaan kivuista ja hädästä kärsivää. Mulle on ainakin ihan turha selittää mistään ihmisyyksistä, jos on oikeasti huono olo, silloin haetaan sairaslomaa. On töitä, joissa voi hieman himmata, sitten on niitä, joissa ei voi. Itsekseen voi vaikka käydä raivoamassa henkilökunnan vessassa.
En toki tarkoita, että myöskään synnyttäjä saa luvan kanssa käyttäytyä miten tahansa.
Åitini on kertonut, että minun syntyessäni (1970-luvulla) kätilö oli äidin valittaessaan kipua ärähtänyt: "Olisit kuule pitänyt ne jalkas ristissä ajoissa, niin ei tarvis kärsiä!". Äitini oli tuolloin vähän päälle parikymppinen ensisynnyttäjä, mutta ihan naimisissa isäni kanssa. :P En tiedä (tai muista... ;)) miten paljon äiti sitten synnyttäessään oli valittanut, mutta on noin yleensä hiljainen ja hallittu, kiltti ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 16:54"]
En ole kätilö, mutta työssäni nähnyt paljon kipua, kauhua ja kuolemanpelkoa. Kätilön ihmissuhdetaidoilla ja persoonalla on valtava merkitys, kuin myös monien muiden sairaanhoitajien. Joillakin oikea ammattiote on luonnostaan, joidenkin täytyy sitä treenata, mutta ala on ihan väärä, jos oma turhautuminen tai huonot päivät näkyy sellaisen työn laadussa, jossa autetaan kivuista ja hädästä kärsivää. Mulle on ainakin ihan turha selittää mistään ihmisyyksistä, jos on oikeasti huono olo, silloin haetaan sairaslomaa. On töitä, joissa voi hieman himmata, sitten on niitä, joissa ei voi. Itsekseen voi vaikka käydä raivoamassa henkilökunnan vessassa.
En toki tarkoita, että myöskään synnyttäjä saa luvan kanssa käyttäytyä miten tahansa.
[/quote]
Siinä on myös se ero, että synnyttäjän sisällä on ihminen, jonka "toiveet" (hyvinvointi ja koko alkava elämä) täytyy myös ottaa huomioon. Kaikkia äitien toiveita ei vain voi täyttää, vaikka olo olisi kuinka tuskainen tahansa. Ps. en ole kätilö.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 10:56"]
Mä en jaksa noita lukea. Kuluneet yhdeksän vuotta eivät ole vieneet sitä kammottavuutta pois mielestä. Tai synnytys ois voinu olla ihan ookoo, jos lääkäri ei ois lyöny mua eikä kätilöt salissa ja sitten osastolla ois järjestään asiaa hyssytelleet.
[/quote]
Lääkäri löi?
Et kai ole jättänyt asiaa siihen.
Synnytin tänä vuonna Tyksissä ja synnytys kesti sen verran kauan, että kätilöt vaihtuivat kolme kertaa. Synnytys ei ollut kovin mukava kokemus ja olin fyysisesti aivan väsynyt, kätilöt olivat kuitenkin todella mukavia ja empaattisia. Synnytyssalin henkilökunnasta jäi erittäin positiivinen kuva. Sen sijaan vuodeosastolla oli elämäänsä kyllästynyt keski-iän ylittänyt nainen, joka oli alusta lähtien epämukava. Minulle tehtiin hätäsektio ja lääkäri&avustavat henkilöt antoivat ohjeeksi, että lepään sen jälkeen rauhassa. Vuodeosaston hoitaja komensi kolme tuntia sektion jälkeen minut peseytymään. Yritin sanoa, että paikat ovat vielä kipeät ja tunnen, että vuodan verta, mutta ei auttanut. Veti minua kädestä pois sängystä ja side housuissa ei auttanut yhtään, vuosin hirveän lammikon verta lattialle ja siinä meni vereen niin sairaalan yöpaita, tukisukat, kuin tossut. Tämän jälkeen hoitaja vain tokaisi, että nyt sun täytyy mennä suihkuun ja jokainen sektion läpikäynyt varmaan tietää, kuinka jäykät ja kipeät paikat ovat, kun sektiosta on kulunut vain kolme tuntia. Sama hoitaja yritti jo ensimmäisenä päivänä irroittaa kipulääkettä antavaa konetta minusta ja muutenkin hänen asenne oli, ylös ja ulos kotiin. Ja kyllä, lähdin päivää aikaisemmin pois sairaalasta, mitä suositeltiin, koska en jaksanut katsoa hänen kiukuttelujaan. Muut osastohoitajat olivat kyllä mukavia, harmi vaan että päivähoitajaksi sattui aina tämä yksi.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 15:11"]
Synnytystoivelistasta...Mulla oli sellainen toisessa synnytyksessäni, ensimmäinen kun meni päin prsettä ja sain todella epäasiallista kohtelua. Toinen synnytykseni meni nappiin ja se oli elämäni ihanin kokemus! Synnytystoivelista käytiin huolellisesti läpi ja sitä kunnioitettiin -sain loistavaa palvelua. Listani oli tällainen, henkilökohtaiset tiedot ja joitakin muita yksityiskohtia olen poistanut, mutta osviittaa...
"Maija Meikäläisen SYNNYTYSTOIVELISTA
Olemme tietoisia siitä, että synnytyksen kulkua ei voi varmuudella
tietää etukäteen ja että mitä tahansa voi tapahtua. Jos kaikki
kuitenkin menee ilman suurempia ongelmia, toivomme, että seuraavat
toiveemme otetaan huomioon ja että mahdollisista toimenpiteistä
keskustellaan kanssamme. Hätätilanteessa on tietenkin toimittava
tilanteen mukaan.
Haluan aviopuolisoni; Matti Meikäläisen, olevan koko ajan mukanani, myös
toimenpiteiden ja mahdollisen sektion aikana. Hän on ammatiltaan lääkäri ja osaa
suhtautua eri toimenpiteisiin oikealla tavalla.
Kätilöopiskelija on tervetullut synnytykseen mukaan :)
AVAUTUMISVAIHE
- Mahdollisimman suuri vapaus liikkua (tai olla liikkumatta), sisällä, ulkona, käytävillä, synnytyssalissa...
- Haluan käyttää vettä apuna avautumisvaiheessa, eli amme jos se vain mahdollista on (muuten suihku).
- Vauvan sydänääniä toivon kuunneltavan mahdollisimman häiritsemättä ja ilman, että minun tarvitsee nousta altaasta tai silloisesta asennostani, esim. torvella/stetoskoopilla. CTG-anturilla vain jos vauvan kunto todella vaatii tiivistä seurantaa. Ei pinniä/anturia alakautta vauvan päähän.
- En halua supistuksia nopeuttavaa hormonia tms, ellei vauvan kunto sitä vaadi.
- Ei kalvojen puhkaisua.
- Jos synnytys ei tahdo edistyä, niin haluan kokeilla ensin muita kuin
lääketieteellisiä keinoja sen edistämiseksi (kävely, lämmin suihku, jotain
muuta?).
- Muutenkin kaikkia tarpeettomia toimenpiteitä vältetään, esim. sisätutkimuksia ilman painavaa syytä.
- Kivunlievitystä haluan vain tarpeen mukaan, miltä tilanne sitten tuntuukin
minusta, luonnonmukaisia ensiksi (vesi, lämmin kaurapussi, liikkuminen, synnytyslaulu jne..) Toivon kannustusta luonnonmukaisiin kivunlievityksiin (esim liikkuminen), ellen itse kipuisena tajua. Ilokaasua haluan myös ensisijaisesti (ennen mahd. puudutteita), ellen selviä luonnonmukaisilla keinoilla.
EI petidiniä.
-toivon synnytyshuoneen pidettävän mahdollisimman hämäränä.
PONNISTUSVAIHE
- Toivon kannustusta mahdollisimman pystyihin ja tehokkaisiin
ponnistusasentoihin (jakkaralla/seisten/kontallaan/kyykkyasennossa/säkkituoliin tai sängynpäätyyn nojaten), mikä
minusta sitten tuntuukin hyvältä.
- Toivon kuitenkin kiireetöntä ponnistusvaihetta, jotta säilyisi
mahdollisuus tehdä yhteistyötä kohdun lihasvoiman kanssa.
- Välilihan tukeminen (tms repeämistä ehkäisevä) tervetullutta, jos lopullisessa ponnistusasennosta pystyy.
-Tikkaukset puudutteen kera ja ennen ompelua varmistettava puudutteen teho.
JÄLKEISET
- Ei rutiininomaista oksitosiini- tms. ruisketta istukan irrottamiseksi,
vaan vasta sitten jos istukka ei lähde muuten syntymään. Ei turhaa painelua tai kiskomista.
- Haluan jälkeisten syntyvän rauhassa, asialla ei ole kiirettä, ellei ongelmia ole ilmennyt.
- Napanuora katkaistaan vasta jälkeisten synnyttyä, isä katkaisee.
VAUVA
- Ei imuja, ellei todella tarpeen.
- Vauvan tahdon ihokontaktiin vaikkei napanuoraa olisi vielä katkaistu.
- Ensi-imetys omassa tahdissa omassa rauhassa.
- Vauva saa olla äidin ihoa vasten keskeytyksettä.
- Mahdollisimman vähän vieraiden käsien kosketuksia vauvaan.
- Vauva saa itse hamuta rintaa kun on valmis, ilman että imemistä
tyrkytetään. Vauvan ollessa valmis häntä autetaan rinnalle, jos tarpeen,
mutta päätä ei ohjata liikaa. Vauva saa itse ottaa ensimmäisen imemisotteen.
- Kylvettäminen ei ole välttämätöntä, ellei vauva ole kovin verinen. Suurimmat töhnät voi pyyhkiä pois.
Lapsen kina saa jäädä suojaamaan vauvaa.
- Kun vauvaa on aika pukea, haluan tehdä sen yhdessä aviopuolisoni kanssa, jos jaksan liikkua.
- Jos vauva täytyy viedä pois synnytyshuoneesta jotain toimenpiteitä varten,
isä on mukana koko ajan. (hätätilanne tietysti eri asia)
VUODEOSASTOLLA
- Haluan pitää vauvan ympärivuorokautisessa vierihoidossa heti alusta
alkaen, ellen ole todella huonossa kunnossa.
- Saan tarvittaessa ohjausta imetyksessä, pyydän itse.
- Ei lisämaitoa (muuta kuin lääketieteellisistä syistä), vettä, sokerivettä kivunlievitykseen tai tuttia
ilman että meidän kanssamme ensin neuvotellaan asiasta. Lisämaitona
vauvalle tarjotaan ainoastaan luovutettua ÄIDINMAITOA hörppyttämällä.
- Kaikista vauvalle tehtävistä tutkimuksista ja toimenpiteistä on
keskusteltava kanssamme etukäteen ja niitä tehtäessä jommankumman
vanhemmista tulee olla läsnä (ellei kyseessä ole hätätilanne).
- Haluan imettää vauvaa samaan aikaan, jos tarvitaan kivuliaita
tutkimustoimenpiteitä (esim. verikokeet).
- Jos vointimme sallii, haluamme kotiutua mahdollisesti jo samana päivänä (LYSY)
Ennen kotiinlähtöä osastolta;
- Haluan lukea minua koskevat paperit.
- Haluan mahdollisuuden käydä synnytys läpi kätilön/hoitajan kanssa.
Nämä ovat vain toiveita ja pohjautuvat suurimmaksi osin edelliseen synnytykseeni joka meni monilta osin hieman huononlaisesti, varsinkin ponnistusvaiheen suhteen. Tällä kertaa toivon, että minua kuunnellaan ja toiveitani kunnioitetaan jos vain kaikki menee hyvin eikä mitään hätätoimenpiteitä tarvita.
Toivon synnytykseeni positiivista, kannustavaa ja "luomuhenkistä" kätilöä :)"
Sektiosta oli myös osio mutta poistin sen tästä. Joku varmasti pitää tällaista listaa naurettavana tai törkeänä, mutta sanonpahan vain, että oli suurimmaksi osin listan ansiota että sain mahtavan synnytyskokemuksen, kaikkia toiveitani kuunneltiin ja kaikesta keskusteltiin. En ollut objekti vaan toimiva osallistuja! Olin erittäin tyytyväinen sekä synnytyksessä olleisiin kätilöihin että toimintaan lapsivuodeosastolla ja sen myöskin kätilöille ilmaisin :) Ihan takuulla tämä lista pienillä muutoksilla lisättynä on mukana seuraavassakin synnytyksessä.
[/quote]
Tää oli tosi hyvä! :) Kunpa useampi uskaltaisi haluta/vaatia noin lempeää ja ihanaa synnytyskokemusta.
Joo o. Mun luona ei edes käynyt kätilö kun oli jo vauvan pää ulkona. Opiskelijalle sain sen kerrottua kun vihdoin ylsin soittokelloon. Hienosti kysyttiin toiveita ja vointia ku saliin pääsin ja sen jälkeen ei näkynyt ketään.
Ei ollu mun toivelistassa luomusynnytys lähes yksin mut sen sain :D
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 15:11"]
Synnytystoivelistasta...Mulla oli sellainen toisessa synnytyksessäni, ensimmäinen kun meni päin prsettä ja sain todella epäasiallista kohtelua. Toinen synnytykseni meni nappiin ja se oli elämäni ihanin kokemus! Synnytystoivelista käytiin huolellisesti läpi ja sitä kunnioitettiin -sain loistavaa palvelua. Listani oli tällainen, henkilökohtaiset tiedot ja joitakin muita yksityiskohtia olen poistanut, mutta osviittaa...
"Maija Meikäläisen SYNNYTYSTOIVELISTA
Olemme tietoisia siitä, että synnytyksen kulkua ei voi varmuudella
tietää etukäteen ja että mitä tahansa voi tapahtua. Jos kaikki
kuitenkin menee ilman suurempia ongelmia, toivomme, että seuraavat
toiveemme otetaan huomioon ja että mahdollisista toimenpiteistä
keskustellaan kanssamme. Hätätilanteessa on tietenkin toimittava
tilanteen mukaan.
Haluan aviopuolisoni; Matti Meikäläisen, olevan koko ajan mukanani, myös
toimenpiteiden ja mahdollisen sektion aikana. Hän on ammatiltaan lääkäri ja osaa
suhtautua eri toimenpiteisiin oikealla tavalla.
Kätilöopiskelija on tervetullut synnytykseen mukaan :)
AVAUTUMISVAIHE
- Mahdollisimman suuri vapaus liikkua (tai olla liikkumatta), sisällä, ulkona, käytävillä, synnytyssalissa...
- Haluan käyttää vettä apuna avautumisvaiheessa, eli amme jos se vain mahdollista on (muuten suihku).
- Vauvan sydänääniä toivon kuunneltavan mahdollisimman häiritsemättä ja ilman, että minun tarvitsee nousta altaasta tai silloisesta asennostani, esim. torvella/stetoskoopilla. CTG-anturilla vain jos vauvan kunto todella vaatii tiivistä seurantaa. Ei pinniä/anturia alakautta vauvan päähän.
- En halua supistuksia nopeuttavaa hormonia tms, ellei vauvan kunto sitä vaadi.
- Ei kalvojen puhkaisua.
- Jos synnytys ei tahdo edistyä, niin haluan kokeilla ensin muita kuin
lääketieteellisiä keinoja sen edistämiseksi (kävely, lämmin suihku, jotain
muuta?).
- Muutenkin kaikkia tarpeettomia toimenpiteitä vältetään, esim. sisätutkimuksia ilman painavaa syytä.
- Kivunlievitystä haluan vain tarpeen mukaan, miltä tilanne sitten tuntuukin
minusta, luonnonmukaisia ensiksi (vesi, lämmin kaurapussi, liikkuminen, synnytyslaulu jne..) Toivon kannustusta luonnonmukaisiin kivunlievityksiin (esim liikkuminen), ellen itse kipuisena tajua. Ilokaasua haluan myös ensisijaisesti (ennen mahd. puudutteita), ellen selviä luonnonmukaisilla keinoilla.
EI petidiniä.
-toivon synnytyshuoneen pidettävän mahdollisimman hämäränä.
PONNISTUSVAIHE
- Toivon kannustusta mahdollisimman pystyihin ja tehokkaisiin
ponnistusasentoihin (jakkaralla/seisten/kontallaan/kyykkyasennossa/säkkituoliin tai sängynpäätyyn nojaten), mikä
minusta sitten tuntuukin hyvältä.
- Toivon kuitenkin kiireetöntä ponnistusvaihetta, jotta säilyisi
mahdollisuus tehdä yhteistyötä kohdun lihasvoiman kanssa.
- Välilihan tukeminen (tms repeämistä ehkäisevä) tervetullutta, jos lopullisessa ponnistusasennosta pystyy.
-Tikkaukset puudutteen kera ja ennen ompelua varmistettava puudutteen teho.
JÄLKEISET
- Ei rutiininomaista oksitosiini- tms. ruisketta istukan irrottamiseksi,
vaan vasta sitten jos istukka ei lähde muuten syntymään. Ei turhaa painelua tai kiskomista.
- Haluan jälkeisten syntyvän rauhassa, asialla ei ole kiirettä, ellei ongelmia ole ilmennyt.
- Napanuora katkaistaan vasta jälkeisten synnyttyä, isä katkaisee.
VAUVA
- Ei imuja, ellei todella tarpeen.
- Vauvan tahdon ihokontaktiin vaikkei napanuoraa olisi vielä katkaistu.
- Ensi-imetys omassa tahdissa omassa rauhassa.
- Vauva saa olla äidin ihoa vasten keskeytyksettä.
- Mahdollisimman vähän vieraiden käsien kosketuksia vauvaan.
- Vauva saa itse hamuta rintaa kun on valmis, ilman että imemistä
tyrkytetään. Vauvan ollessa valmis häntä autetaan rinnalle, jos tarpeen,
mutta päätä ei ohjata liikaa. Vauva saa itse ottaa ensimmäisen imemisotteen.
- Kylvettäminen ei ole välttämätöntä, ellei vauva ole kovin verinen. Suurimmat töhnät voi pyyhkiä pois.
Lapsen kina saa jäädä suojaamaan vauvaa.
- Kun vauvaa on aika pukea, haluan tehdä sen yhdessä aviopuolisoni kanssa, jos jaksan liikkua.
- Jos vauva täytyy viedä pois synnytyshuoneesta jotain toimenpiteitä varten,
isä on mukana koko ajan. (hätätilanne tietysti eri asia)
VUODEOSASTOLLA
- Haluan pitää vauvan ympärivuorokautisessa vierihoidossa heti alusta
alkaen, ellen ole todella huonossa kunnossa.
- Saan tarvittaessa ohjausta imetyksessä, pyydän itse.
- Ei lisämaitoa (muuta kuin lääketieteellisistä syistä), vettä, sokerivettä kivunlievitykseen tai tuttia
ilman että meidän kanssamme ensin neuvotellaan asiasta. Lisämaitona
vauvalle tarjotaan ainoastaan luovutettua ÄIDINMAITOA hörppyttämällä.
- Kaikista vauvalle tehtävistä tutkimuksista ja toimenpiteistä on
keskusteltava kanssamme etukäteen ja niitä tehtäessä jommankumman
vanhemmista tulee olla läsnä (ellei kyseessä ole hätätilanne).
- Haluan imettää vauvaa samaan aikaan, jos tarvitaan kivuliaita
tutkimustoimenpiteitä (esim. verikokeet).
- Jos vointimme sallii, haluamme kotiutua mahdollisesti jo samana päivänä (LYSY)
Ennen kotiinlähtöä osastolta;
- Haluan lukea minua koskevat paperit.
- Haluan mahdollisuuden käydä synnytys läpi kätilön/hoitajan kanssa.
Nämä ovat vain toiveita ja pohjautuvat suurimmaksi osin edelliseen synnytykseeni joka meni monilta osin hieman huononlaisesti, varsinkin ponnistusvaiheen suhteen. Tällä kertaa toivon, että minua kuunnellaan ja toiveitani kunnioitetaan jos vain kaikki menee hyvin eikä mitään hätätoimenpiteitä tarvita.
Toivon synnytykseeni positiivista, kannustavaa ja "luomuhenkistä" kätilöä :)"
Sektiosta oli myös osio mutta poistin sen tästä. Joku varmasti pitää tällaista listaa naurettavana tai törkeänä, mutta sanonpahan vain, että oli suurimmaksi osin listan ansiota että sain mahtavan synnytyskokemuksen, kaikkia toiveitani kuunneltiin ja kaikesta keskusteltiin. En ollut objekti vaan toimiva osallistuja! Olin erittäin tyytyväinen sekä synnytyksessä olleisiin kätilöihin että toimintaan lapsivuodeosastolla ja sen myöskin kätilöille ilmaisin :) Ihan takuulla tämä lista pienillä muutoksilla lisättynä on mukana seuraavassakin synnytyksessä.
[/quote]
Kiitos tämän jakamisesta, kopioin heti muokattavaksi omaan makuuni!
Hatunnosto kätilöille, joille tulee synnyttäjiä kilometrin pituisen vaatimuslistan kanssa. "Mahdollisimman vähän vieraiden kosketuksia vauvaan" - WTF?