Milloin huomasit tulleesi "vanhaksi"`?
Milloin tai oikeastaan minkä ikäisenä tunsit, ettei kroppasi toimi enää "niinkuin ennen"?
Nivelet kolottaa, noustessa tai kyykkyyn mennessä ähkäiset, jne.. Kertokaa ihmeessä, koska itse koen kärsiväni näistä oireista ja olen vielä "nuori" (27v).
Kommentit (325)
Kun nukuin väärällä tyynyllä ja niskat ja hartiat oli pari päivää aivan järkyttävässä kivuliaassa jumissa. Liian vähien unien jälkeen tulee krapula. Olen 35 ja minulla on terveet elämäntavat, urheilen ja syön hyvin ja juon vettä paljon. Ei tulisi mieleenkään enää tuhlata yhtäkään päivää krapulaan. Jo yhdestä viinilasista mulle tulee jäätävä hedari niin ei vaan ole sen arvoista. Toista se oli muutama vuosi sitten, kun ajattelin että se parin päivän darra oli sen juhlan arvoista. Juu ei ole :D
Olen 51 v. Jo neljäkymppisenä aloin tuntea itseni vanhaksi, kun useimmat niistä koulurakennuksista, joissa kävin koulua 70 ja 80-luvulla, purettiin. Lisäksi lapsuuden aikaiset paikat ovat kokeneet mullistuksia, että monet paikat eivät muistuta kuin etäisesti niitä vanhoja kulmia.
Aina vain kohtaa yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät ole edes syntyneet silloin kun olin parikymppinen.
Jokainen 10 vuotta menee ohi liukkaammin kuin edelliset 10 vuotta. Elinvuodet ovat kuin raha: mitä vähemmän sitä on jäljellä, sen nopeammin se on lopussa.
Vierailija kirjoitti:
Kun nukuin väärällä tyynyllä ja niskat ja hartiat oli pari päivää aivan järkyttävässä kivuliaassa jumissa. Liian vähien unien jälkeen tulee krapula. Olen 35 ja minulla on terveet elämäntavat, urheilen ja syön hyvin ja juon vettä paljon. Ei tulisi mieleenkään enää tuhlata yhtäkään päivää krapulaan. Jo yhdestä viinilasista mulle tulee jäätävä hedari niin ei vaan ole sen arvoista. Toista se oli muutama vuosi sitten, kun ajattelin että se parin päivän darra oli sen juhlan arvoista. Juu ei ole :D
Näin kohta jo 14 vuotta ilman alkoholia eläneenä alkoholistina sanon, että tuossa on kanssa yksi syy, yksi lukemattomien syiden seassa, jatkaa pitkään jatkunutta raittiutta. Siis jos vielä tässä viiskymppisenä pitäisi mennä tarttumaan pulloon, niin ei sitä viinaa kestäisi enää niin kuin silloin nuorena kolmekymppisenä. Voin kuvitella paskan tunteen, kuinka ryyppyillan jälkeinen krapula vain kestää ja kestää. Nykyisellä tiedolla ja ymmärryksellä en mene tarttumaan uudelleen pulloon, niin kuin menin tekemään 32-vuotiaana. Sen verran on tullut kasvettua ihmisenä syksyn 08 jälkeen, että ei tartte tarttua pulloon, vitutti sitten miten paljon vaan joku juttu. Kun sen tietää, että juominen ei ratkaise mitään ongelmaa, ei anna vastausta mihinkään, eikä tuo elämään yhtäkään hyvää asiaa. Darraa ei tarvitse kukaan mihinkään, joten miksi se pitäisi hankkia?
Koen itseni vanhaksi silloin lun vertaan itseäni johonkin parikymppisiin. Ja samalla olen onnellinen, että tuo elänänvaihe on taakse jätettyä aikaa ja minä olen minä, tässä ja nyt, 45-vuotiaana.
Kun sanna marinin biletys herätti kiukun..
Oon47v. En tunne itteni vanhaksi, liikkuvuus hyvä, oon hoikka. Jaksan juosta vielä ihan kovaa, uskallan kiipeillä ja tehä kaikkee muutaki ku 20v.
Kai se aika joskus tulee. Kropan liikkuvuus vaikuttaa tosi paljon. Ja onneks oon saanut semmosen syntymälahjana
Kun sain ensimmäiset peräpukamat.
M17v
Kun kuulin lapsuuden suosikki kappaleeni radiosta ja juontaja kertoi sen olevan 40 vuotta vanha biisi😭
Olin varmaan 35. Harmaita alkoi ilmestyä sankoin joukoin, paino alkoi nousta, vaikka en muuttanut elintapojani, turvottaa herkästi ja on usein alaselkäkipua. Lienee tuo painonnousu ja turvottelu jotenkin hormonitoiminnan muutokseen liittyviä asioita. Muutenki olemus näyttää jotenkin paljon ryhdittömämmältä kun ennen. Vanhentuessaan kroppa kaipaa enemmän huoltoa ja siihen on vaikea tottua. Ei voi elää pellossa kuten nuorempana.
Vierailija kirjoitti:
Koen itseni vanhaksi silloin lun vertaan itseäni johonkin parikymppisiin. Ja samalla olen onnellinen, että tuo elänänvaihe on taakse jätettyä aikaa ja minä olen minä, tässä ja nyt, 45-vuotiaana.
Mulla sama. Kattelen kaiholla ja nostalgialla niitä nuoria naisia, täynnä elämän riemua. Kaikki vasta edessäpäin. Samalla en jaksaisi enää tarpoa uudestaan tähän pisteeseen. Oli henkisesti helvetin uuvuttavaa olla parikymppinen. Kauheaa kasvukipuilua ja tempoilua lapsuuden ja nuoruuden traumojen kanssa. Huh.
Kroppani muuttui 80-vuotiaan kropaksi alle parikymppisenä. Ja 25-vuotiaanq 85-vuotiaan, 30v 90-vuotiaan ja nyt 35v 95-vuotiaan kropaksi. Minulla on siis eräs sairaus ja hyvä kun pääsen edes tuolilta ylös. Mieleltäni olen jotain nuoren ja aikuisen väliltä, mutta en missään nimessä vanha.
Tunsin oloni vanhaksi kun en saanut enää 18-20v tyttöystäviä. Olin silloin täyttänyt 40v.
Olen 47 ja tunnen itseni, jos en nyt nuoreksi, niin aikuiseksi ja parhaassa iässä olevaksi. Johtuu varmaan siitä että lapseni ovat vasta ala-aste iässä. Vähän kauhistuttaa katsoa osaa ystävistäni, joiden lapset ovat kotoa muuttamassa pois. Heillä on iän ja uuden tilanteen kanssa vaikeaa..
Siinä vaiheessa, kun löysin kalenterini melkein parinkymmenen vuoden takaa.
Miten ihmeessä 19-vuotiaana jaksoi touhuta.
Eli luennoille aamulla, sen jälkeen karatetunneille 2h. mistä yökerhoon.
karatetreenejä oli 8h per viikko. yökerho ym. biletystä oli vähintään 3x viikossa, yleensä viikonloppuna..
kerran viikossa oli ratsastusta ja sitten kävin vielä tanssitreeneissä ja shoppailin kaupungilla kavereiden kanssa.
Miten ihmeessä jaksoin tuon kaiken???
Nyt nyhjään möksällä. patistan itseni kuntoilemaan 5xviikossa noin tunti kerrallaan. ajatuskin juhlista tai muusta sosialiseeraamisesta saa stressitasot nousemaan.
Viihdyn paremmin hyvän kirjan seurassa kuin esim. teatterissa tai yökerhossa.
Nuorena ajatuskin mökkeilystä oli tuskaa.
Olen 52 ja olen vanhentunut korona- aikana tosi paljon. Joku paikka on kipeä koko ajan ja mietin kyllä, että olenkohan vähän masentunutkin tai onko vaihdevuodet leikanneet terävimmän kärjen. Ennen olin aikaansaava ihminen, mutta nykyisin mietin vaan, että tuokin pitäisi tehdä enkä oikeen saa mitään tehtyä. Kuukautiset tulee edelleen säännöllisesti, mutta kai silti vaihdevuodet voisi olla?
Noin 35-vuotiaana. Paras mittari tähän oli krapula. Parikymppisenä krapula oli mieto ja se oli ohi jo seuraavan päivän iltaan mennessä. Kolmekymppisenä se kesti koko seuraavan päivän, mutta oli sen jälkeen ohi. Siitä kun hieman vuosia on vierinyt, niin krapula kestää sen kolmisen päivää.
Kun sain syntymäpäivä onnitteluja joissa luki 'Onnea 60-vuotis päivän johdosta' :)
Se tapahtui mökillä tänä kesänä, ennen kannoin täyden vesiämpärin jäykkänä olevalla kalullani, mut enää ei onnistunut, polvet ei kestä.
15 vuotiaana! hissiin nousi äiti pukkulapsensa kanssa. Lapsi osoitti minua kädella ja sanoi TETÄ!
Kun kauppahallissa myyjä rouvitteli😓