Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jopa 15-vuotiaat kertovat kokevansa stressiä köyhyyden vuoksi
07.03.2023 |
Turun yliopiston sosiaalityön tutkijat pyysivät viime vuoden lopulla nuoria kertomaan omin sanoin kokemuksistaan köyhyydestä.
Kirjoitusten sisällöissä yllätti se, kuinka paljon nuoret sukupuolesta riippumatta kirjoittivat kykenemättömyydestään kuluttaa samalla tavoin kuin heidän vertaisensa. Energian hinta ja inflaatio kuuluivat valtaosassa tekstejä. Hälyttävää oli se, että yli puolet kirjoittivat jo nuorina stressistä, jonka he yhdistivät köyhyyteen liittyviin tuntemuksiin. Tätäkin useampi kirjoitti köyhyyteen liittyvistä kielteisistä tuntemuksista.
"Multa tippuu hiukset päästä, en saa nukuttua, en saa syötyä. Olen räjähdysherkkä. En jaksa enää. Aina ollut köyhä ja en varmaa ikinä pääse tästä. Sitä mukaa, ku sais enemmän rahaa ni hinnat nousee. En jaksa uskoa että saisin elämästä enää mitään ikinä irti."
"Tulee paha mieli pyytää äitiltä mitään kun aina se vastaa ettei ole rahaa. Jätän välillä välistä esim kavereiden kanssa olon. Ettei nekin saa tietää että olen köyhä."
"Lapsena jo ymmärsin, että olemme köyhiä. Jo 6-vuotiaana stressasin meidän taloudellisesta tilanteesta. Tiesin jo silloin, etten voi saada asioita mitä haluan, vaikka äiti haluaisi antaa ne minulle. Kaupassa valittiin aina halvin vaihtoehto, ja silti välillä kassalla otettiin tavaroita pois, kun ei ollut varaa."
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/jopa-15-vuotiaat-kerto…
Miten lasten ja nuorten tilannetta voitaisiin parantaa?
Kommentit (211)
Joo, niinpä.
Maailma on muuttunut mielettömän paljon, viimeisen 50-60 vuoden aikana.
Ja tietenkin on, kehitys kehittyy.
Aina on Suomessa ollut, eri elintaso luokissa eläviä perheitä ja ihmisiä.
Ja tulee aina olemaan. Totta kai.
Nyt kuitenkin digitaalisuus ja some kärjistää näitä elintaso asioita.
Lisäksi lapsien kasvattajina ovat uudet ikäluokat, joiden kasvatukseen vaikuttaa tämä aika, ja joille ei ehkä aikoinaan ole omat vanhemmatkaan osanneet opettaa arvoja eikä perusjuttuja elämästä.
Itse olen köyhistä lähtöisin. Isä oli pieni palkkainen duunari ja äiti samoin, kunnes joutui pienelle työkyvöttömyyseläkkeelle, työtapaturman takia.
Aikoinani sain vapaa oppilas paikan keskikoulusta. Noina aikoina vain harvat yleensä pääsi keskikouluun, piti olla kansakoulusta hyvä keskiarvo.
Keskikoulu oli ainoa tie päästä lukioon.
Muistan nuo lukiovuodet. Omalla paikkakunnalla ei lukiota ollut, piti mennä toiselle paikkakunnalle, jossa toki oli asuntola lukiolaisille. Maksullinen. Koko lukio oli maksullinen. Muistan miten köyhästi lukion suoritin, huonoissa ja kuluneissa vaatteissa, vanhemalta veljeltä saaduissa.
Lukio meni opintojen puolesta erittäin hyvin. Ylioppilaaksi päästyäni hain itseä kiinnostavalle alalle ja pääsin.
Ensi kertaa asuminen suuressa yliopistokaupungissa oli huikea kokemus, pienestä kylästä tulleelle nuorelle.
Niihin aikoihin ei ollut valtion takaamaa opintolainaa, vaan opintolainan takaajiksi tarvittiin luotettavat ihmiset. Isäni veli takasi.
Valmistiminen oli upea saavutus ja kotona pidettiin pienet juhlat.
Valmistumisen jälkeen toimin määräaikaisissa työpaikoissa useita vuosia, eri paikoissa.
Kun kokemusta sitten oli tarpeeksi, löytyi lopulta pysyvä, vakituinen työpaikka.
Kaiken tämän kerroin vain siksi, jotta miksi nykyisin nuoret kokevat kaikki asiat niin negatiivisesti, ja miksi heille jokainen, jopa pienikin vastoinkäyminen, on elämän ja kuoleman asia?
Miksi masentuneita nuoria on noin helvetin paljon?
Oli ennenkin vaikeaa, todellista köyhyyttä, kun ei edes asumistukia ollut.
Ennenkin keskikoulussa ja lukiossa oli selvä ero köyhimpien ja hyvin toimeentulevien perheiden lasten harrastuksissa, vaatteissa ja vapaa-ajan vietossa.
Kuinka ihmeessä tuon ajan köyhimmät lapset ja nuoret kestivät tuon eron,
masentumatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olen aina ollut minimalisti. Tyydyn terveelliseen ruokaan, tietokoneella nörttäämiseen ja välillä kuntolenkit. Ei tule kalliiksi. :)
Vierailija kirjoitti:
Joo, niinpä.
Maailma on muuttunut mielettömän paljon, viimeisen 50-60 vuoden aikana.
Ja tietenkin on, kehitys kehittyy.
Aina on Suomessa ollut, eri elintaso luokissa eläviä perheitä ja ihmisiä.
Ja tulee aina olemaan. Totta kai.Nyt kuitenkin digitaalisuus ja some kärjistää näitä elintaso asioita.
Lisäksi lapsien kasvattajina ovat uudet ikäluokat, joiden kasvatukseen vaikuttaa tämä aika, ja joille ei ehkä aikoinaan ole omat vanhemmatkaan osanneet opettaa arvoja eikä perusjuttuja elämästä.
Itse olen köyhistä lähtöisin. Isä oli pieni palkkainen duunari ja äiti samoin, kunnes joutui pienelle työkyvöttömyyseläkkeelle, työtapaturman takia.
Aikoinani sain vapaa oppilas paikan keskikoulusta. Noina aikoina vain harvat yleensä pääsi keskikouluun, piti olla kansakoulusta hyvä keskiarvo.
Keskikoulu oli ainoa tie päästä lukioon.Muistan nuo lukiovuodet. Omalla paikkakunnalla ei lukiota ollut, piti mennä toiselle paikkakunnalle, jossa toki oli asuntola lukiolaisille. Maksullinen. Koko lukio oli maksullinen. Muistan miten köyhästi lukion suoritin, huonoissa ja kuluneissa vaatteissa, vanhemalta veljeltä saaduissa.
Lukio meni opintojen puolesta erittäin hyvin. Ylioppilaaksi päästyäni hain itseä kiinnostavalle alalle ja pääsin.
Ensi kertaa asuminen suuressa yliopistokaupungissa oli huikea kokemus, pienestä kylästä tulleelle nuorelle.
Niihin aikoihin ei ollut valtion takaamaa opintolainaa, vaan opintolainan takaajiksi tarvittiin luotettavat ihmiset. Isäni veli takasi.Valmistiminen oli upea saavutus ja kotona pidettiin pienet juhlat.
Valmistumisen jälkeen toimin määräaikaisissa työpaikoissa useita vuosia, eri paikoissa.Kun kokemusta sitten oli tarpeeksi, löytyi lopulta pysyvä, vakituinen työpaikka.
Kaiken tämän kerroin vain siksi, jotta miksi nykyisin nuoret kokevat kaikki asiat niin negatiivisesti, ja miksi heille jokainen, jopa pienikin vastoinkäyminen, on elämän ja kuoleman asia?
Miksi masentuneita nuoria on noin helvetin paljon?Oli ennenkin vaikeaa, todellista köyhyyttä, kun ei edes asumistukia ollut.
Ennenkin keskikoulussa ja lukiossa oli selvä ero köyhimpien ja hyvin toimeentulevien perheiden lasten harrastuksissa, vaatteissa ja vapaa-ajan vietossa.Kuinka ihmeessä tuon ajan köyhimmät lapset ja nuoret kestivät tuon eron,
masentumatta?
Ihme horinaa.
Nuorilla taitaa olla epärealistiset odotukset. Eivät hyvätuloisetkaan ostele jatkuvasti materiaa tai merkkibrändejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko tässä kyse absoluuttisesta köyhyydestä vai suhteellisesta köyhyydestä?
Absoluuttinen = kärsit aliravitsemuksesta, asut pahvilaatikossa ja pukeudut rääsyihin, koska sinulla ei ole rahaa ruokaan, vuokraan tai vaatteisiin
Suhteellinen = ei ole varaa sellaisiin asioihin, joita "kaikilla muilla" on
Vierailija kirjoitti:
On ne heikkoa ainesta nämä nykynuoret. En muista, että vastaavia ongelmia olis ollut nuorilla 90-luvun pahimmassa lamassakaan.
Nykyään on some. Näkee jatkuvasti mitä itseltä puuttuu. Olen elänyt köyhän lapsuuden ja ainoa asia mikä harmitti ettei harrastuksiin ollut varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on hälyttävää kuinka kriittisen tärkeää kuluttaminen tuntuu olevan nykyihmisen kokemukselle hyvinvoinnista ja koko identiteetistään. Vika ei ole yksilössä vaan materialistisista kulttuurissamme.
Vierailija kirjoitti:
Oliko tässä kyse absoluuttisesta köyhyydestä vai suhteellisesta köyhyydestä?
Absoluuttinen = kärsit aliravitsemuksesta, asut pahvilaatikossa ja pukeudut rääsyihin, koska sinulla ei ole rahaa ruokaan, vuokraan tai vaatteisiin
Suhteellinen = ei ole varaa sellaisiin asioihin, joita "kaikilla muilla" on
Yllätykseksesi voin kertoa että Suomessa on todella paljon absoluuttista köyhyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kirjoitusten sisällöissä yllätti se, kuinka paljon nuoret sukupuolesta riippumatta kirjoittivat kykenemättömyydestään kuluttaa samalla tavoin kuin heidän vertaisensa."
No niin, tästä siis oli kyse. Luonto kiittää.
Nuoret ovat tajunneet jo nuorina, minkälainen kusetus tämmönen täysin mielisairaalla verotuksen ja sääntelyn tasolla oleva yhteiskunta on jäsenilleen ikään ja muihin seikkoihin katsomatta.
No mutta hei, onneksi mitään arvoa tuottamattomat viranomaiset sai justiinsa palkankorotuksen, nyt niillä onkin palkat sitten yli kymppitonnin keskimäärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain on vialla ihmismielessä, jos ei ymmärrä, että kaikilla ei ole varaa samoihin asioihin. Nämäkin "köyhät" saavat kodin ja ruokaa ja koulutuksen. Käytännössä elävät kuin kuninkaat 60-70 luvun köyhiin verrattuina.
Joo, aikuisetkin. Vai onko pelkästään nuorten tunteilla väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa ihmettelin, kun nuoria äänestämään kannustava tutkija selitti, että nuorille tärkeintä on saada omanikäisten mielenterveyspalvelut kuntoon. Siis nuoria ei kiinnosta ilmastonmuutos, valtionvelka, koulutus jne., vaan ainoa syy äänestää on saada terapiaa masennukseen ja ahdistukseen valtiossa, jossa he ovat maapallon mittakaavassa kaikki äärettömän etuoikeutettuja.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ovat tajunneet jo nuorina, minkälainen kusetus tämmönen täysin mielisairaalla verotuksen ja sääntelyn tasolla oleva yhteiskunta on jäsenilleen ikään ja muihin seikkoihin katsomatta.
No mutta hei, onneksi mitään arvoa tuottamattomat viranomaiset sai justiinsa palkankorotuksen, nyt niillä onkin palkat sitten yli kymppitonnin keskimäärin.
Aha, hyvinvointialat on siis turhia, kiitos näkemyksestäsi
Kaupungeissa on todella nälkää. 1960-70-luvuilla monella oli sen verran maata, että pysyi kasvattamaan edes perunat itse. Missäpä kasvatat pottuja kaupungissa?
Ilmasisko pitäisi kaiken tippua syliin? Voi tätä nykynuorisoa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hälyttävää kuinka kriittisen tärkeää kuluttaminen tuntuu olevan nykyihmisen kokemukselle hyvinvoinnista ja koko identiteetistään. Vika ei ole yksilössä vaan materialistisista kulttuurissamme.
Aivan. Nyky-yhteiskunnat ovat kulutusyhteiskuntia, ei sivistysyhteiskuntia, ainakin täällä. Kun ei ole mitään omaa kulttuurihistoriaa, vaan kaikki adaptoitu t. varastettu toiselta kansalta identiteettiä myöten, ei ole mitään todellista pohjaa. Suurin osa täkäläisestä populaatiosta on näitä, joilla, joiden vanhemmilla ja esi-isillä ei ole ollut mitään sivistyskulttuuria.
Niinpä maailma romahtaa, kun ei ole uusinta kännykkää, rättiä, autoa, mitä milloinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ovat tajunneet jo nuorina, minkälainen kusetus tämmönen täysin mielisairaalla verotuksen ja sääntelyn tasolla oleva yhteiskunta on jäsenilleen ikään ja muihin seikkoihin katsomatta.
No mutta hei, onneksi mitään arvoa tuottamattomat viranomaiset sai justiinsa palkankorotuksen, nyt niillä onkin palkat sitten yli kymppitonnin keskimäärin.
Aha, hyvinvointialat on siis turhia, kiitos näkemyksestäsi
Jos ne hommat ja himmelit toimisi, hyvinvointi lisääntyisi, ei laskisi.
Ja on muutenkin syytä miettiä, mitkä asiat ihan konkreettisesti on hyvinvointia lisääviä ja mitkä ei, otetaan esimerkkinä nyt sitten vaikkapa reseptilääke, vaikka joku antibiootti:
Lisääkö lääke hyvinvointia?
Lisääkö reseptin odottelu tuntikaupalla terkkarissa hyvinvointia, siis jonkun muunkin kuin siivun saavan reseptin kirjoittajan ja apteekkarin?
Jos vastaus molemmissa ei ole kyllä, niin olisko kenties touhussa jotain vialla?
Alue: Aihe vapaa
Ehkä sitten opiskelevat kunnon ammatin niin pääsevät pois köyhyydestä.