Milloin huomasit tulleesi "vanhaksi"`?

Ku alapää kuivui 40 ikäsenä

Pari vuotta sitten 45-vuotiaana, kun minulle määrättiin säännölliset lääkkeet kilpirauhasen liikatoimintaan. Liikatoiminta tosin parani ja lääkkeetkin sai lopettaa, mutta kyllä tuota kolotusta pukkaa herkemmin kuin ennen. Säännöllinen liikunta auttaa kyllä siihenkin, joten suosittelen liikkumaan säännöllisesti, jotta kolotuksia voi siirtää mahdollisimman pitkälle. 

N47

23v huomasin että en jaksanut valvoa yhtä pitkään ja energiaa riitti yleisesti vähemmän

7 vuotiaana ku jouduin lähtemään kouluun.

Vierailija kirjoitti:

52-vuotiaana, kun tajusi, että ne ihmiset, jotka on pienestä asti ollu siinä ympärillä aina, niin ovat alkaneet muuttaa pilven päälle. Yhtäkkiä huomaa, että onkin ihan yksin. Pitää hoitaa sellaisia aikuisten asioita, joita ei ole ikinä tarvinnu hoitaa: perunkirjoituksia, hautajaisia ym. Sitä miettii, että oonko tyhmä, kun en osaa, miten muut nämä tajuaa ja osaa. Huomaa, että ei kelpaa enää työmarkkinoillekaan. Samaan aikaan jälkikasvu tarvitsee myös enemmän apua niin lasten hoidossa kuin välillä pientä taloudellista tukea, jos lastenlapset tarviikin yhtäkkiä uutta vaatetta tai harrastusvälinettä. Huomaa ja surettaa, kun ei ole varaa auttaa niin paljoa kuin haluaisi. Ei riitä raha eikä jaksaminen. Ennen riitti kun oli hame ja korkkarit ja passi lomalle lähtiessä. Nyt kassit täynnä lääkkeitä ja villaista ja terveyssandaalit eikä jaksa niin pitkälle, että passia tarvisi. Ja ne tenatkin pitää muistaa pakata, ettei mökillä tarvi joka päivä pikkupyykkiä pestä. Ei oo kivaa tää vanheneminen.

Häh, luinko oikein - Tenat 52-vuotiaalla?!? Et taida harrastaa liikuntaa ollenkaan, jos olet jo noin raihnainen. Olen 48 ja elämäni vedossa edelleen, yhtä hyväkuntoinen fyysisesti ja terävämpi jopa psyykkisesti kuin 25-vuotiaana. En ymmärrä tuota, ettei jaksa. Liike on lääke kaikkeen. Toivon sulle kaikkea hyvää, kannattaa aloittaa liikkuminen heti.

Henkiseen vanhenemiseen havahduin 52 vuotiaana. Fyysiset merkit huomasin jo 30 v jälkeen, geenit alkaa vaan hajoaa , se on luonnonlaki. 52 v iski tietynlainen tyhjyys, kun lapset muuttivat omilleen. Ajatuksia nousi, olenko jo nähnyt kaiken, onko vielä mielekkäitä tavoitteita. Mitä oikeastaan haluan.Ajatuksiin tunkee, miten säilyttää inokkuus jatkuvasti muuttuvassa työelämässä, riittääkö motivaatio 65 vuotiaaksi. Onneksi vanhuutta vastaan voi kamppailla. Olen virittännyt fyysisen puolen sellaiseen kuntoon, että haluaisin pitää sen loppuelämä, siinä Matti Esko Hytönen on positiivisessa mielessä motivaattori. Parhaillaan mietin, miten henkistä puolta inspiroin. Miten saa mielen uudistettua, että nauttii elämän tuomista asioista.

Silloin kun ajattelin ensimmäisen kerran, että muistot on enemmän kuin haaveet.

50 vuotiaana. Polvillaan ei voi enää olla, kun aiheuttaa kipua. Aamulla sängystä noustua liikkeelle lähtö on töpöttelyä, nilkat jäykät kunnes vertyy. Kipuja kipuja, ei ole kropassa kohtaa johon ei olisi vihlonut, juilinut, jomotellut.

45 vuotiaana kun huomasin ettei jaksa juosta enää lähellekään yhtä kovaa ja pitkään kuin nuorempana. Vielä 40 vuotiaana pystyi tekemään 15 km lenkin tosta vaan, nyt ei voi enää toivoakaan.

Elämä on tylsää. Sama kaava toistaa itseään vaikka kuinka yrität onnistua. En kelpaa kellekkään enään. Heräät aina vaan yksin sängystä aamulla.

Silloin huomasin tulleeni vanhaksi, kun tajusin nuoruudenaikaisen suosikkibändini hajoamisesta kuluneen 40 vuotta.

Kun etsin tuttuja kuolinilmoituksista.

Vierailija kirjoitti:

50 vuotiaana. Polvillaan ei voi enää olla, kun aiheuttaa kipua. Aamulla sängystä noustua liikkeelle lähtö on töpöttelyä, nilkat jäykät kunnes vertyy. Kipuja kipuja, ei ole kropassa kohtaa johon ei olisi vihlonut, juilinut, jomotellut.

Tuossa iässä alkaa tuleen ylipainon ja liikkumattomuuden aiheuttamat ongelmat esiin,ellei jo aiemmin.

Vähän yli 40-vuotiaana. Oli hyvä tukkapäivä ja naamapäivä ja mielestäni oikein nuorekas, kunnes menin lähikauppaani ja teinin näköinen kassatyttö teititteli minua. Nuorekkaat fiilikset valahti maan rakoon siinä paikassa.

Tänä viikonloppuna olen huomannut tulleeni vanhaksi, kun hymyilyttää Sanna Marinin bilekohu. Niin mitätön asia, ja media vetää aiheesta juttua päivä toisensa perään. Siis olen seitsenkymppinen ja nähnyt jo niin paljon maailmaa, että tuollasta asiaa voi katsoa laajemmasta perspektiivistä.

Kun minulle aktiiviselle ihmiselle ilmaantui jalkakipuja76-vuotiaana. Syynä nähdäkseni hienoinen nousu kolestrolissa johon sain ensin liian vahvan lääkkeen, se toi mukanaan kaikenlaista särkyä ja kipuilua, ääretöntä väsymystä ja tietysti alakuloa sen mukana. Nyt olen miedommalla lääkityksellä, mutta kivut eivät lähteneet. Sittenkin liikun joka päivä, askeleita tulee 3000 noin 7000-väsyn tolkuttomasti, mutta ihmisten ilmoille pääsy on äärettömän tärkeä minulle.  Olen kuitenkin sitä mieltä, että ikäihmiset saadaan "pois jaloista" lääkitsemällä heitä liiallisesti, eli syötetään myrkkyjä jotta vanhenevat ja kuolevat ennen aikojaan.

Silloin kun huomasin etten leffaa katsoessa enää samaistukaan nuoreen vaan sen vanhempaan 😂

En ole kokenut vielä.

M69

Vanhat tutut alkoivat jäädä eläkkeelle

Kun puheet samanikaisten ystavien kanssa keskittyivat erilaisiin sairauksiin ja muihin vikoihin. Kun ystavat alkoivat ymparilta kuolla pois. Hyvin harvat uudet asiat kiinnostavat. Annan keski-ikaisten lasteni ja nyt jo lastenlasteni hoidella kaikki tekniset jutut. Aamuisin sangysta nouseminen on hankalampaa, joka aamu uusi kipu jossakin. Olen 75 vuotias .

Mihin se elama meni?