Lue keskustelun säännöt.
Pahimmat ANOPPI/APPIUKKO kokemukset
Tuli tuosta mieleen, kun jonkun anoppi oli laittanyt uuteen uskoon nuo keittiönkaapit :D
Mulla oli ihan kauhee ex anoppi ( HUOM! EX), kun ekan kerran tapasimme, hän teki harvinaisen selväksi, että hänen poikansa tarvitsee jonkun laihemman naisen. Ja en ollut edes lihava, vain vähän löllerö, itseasiassa hoikempi kuin anoppi itse.
Kommentit (1705)
Anoppi jättää mut lähes täysin ulkopuolelle. Kyselee ja utelee kuulumisia lähinnä lasten ja miehen kautta, viestittelee w-apissa, soittelee.
Mulle laittaa kerran vuodessa synttäriviestin tai jouluna jotain. Muulloin ei mitään normijuttelua.
No, en kyllä minäkään vaivaudu. Taustalla
hänen ja aikuisen tyttärensä jatkuva juoruilu, valehtelu meidän asioista, joista jääneet kiinni.
No, jokus tosi harvoin kun tavataan, jutustelen niitä näitä. Ei jaksa olla selittelemässä ja oikomassa muille anopin ja tyttärensä valheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla samoja kuin seiskalla, eli kun kolmas lapsemme oli muutaman kuukauden ikäinen niin anoppi pienessä sievässä alkoi kyselemään minulta, että onko hänen poikansa vauvan isä ollenkaan? Vauvan ulkonäössä kun ei ole yhtään heidän tai appiukon suvun piirteitä. Ja että hän miettii näitä perintöasioita tässä. En osannut muuta sanoa kuin että tee testit ja lähdin paikalta. Muita ei siinä silloin ollut lähellä ja tästä aiheesta ei ole sen jälkeen puhuttu. Enää isyydestä ei ole epäselvää varmasti anopinkaan mielestä, mutta vieläkin tuo asia nousee mieleeni. Oikeastiko anoppi uskoi, että jakelin täällä itseäni kaiken maailman postinkantajille ja nuohoojille kun hoidin samalla 2 ja 4 vuotiaita lapsiamme ja pisimmät reissut kotoa suuntautuivat päivällä lasten kanssa kauppaan?
ei sen väliä ole onko kenen näköinen pääasia että lapsi on terve
hhhhuuuiiiii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla samoja kuin seiskalla, eli kun kolmas lapsemme oli muutaman kuukauden ikäinen niin anoppi pienessä sievässä alkoi kyselemään minulta, että onko hänen poikansa vauvan isä ollenkaan? Vauvan ulkonäössä kun ei ole yhtään heidän tai appiukon suvun piirteitä. Ja että hän miettii näitä perintöasioita tässä. En osannut muuta sanoa kuin että tee testit ja lähdin paikalta. Muita ei siinä silloin ollut lähellä ja tästä aiheesta ei ole sen jälkeen puhuttu. Enää isyydestä ei ole epäselvää varmasti anopinkaan mielestä, mutta vieläkin tuo asia nousee mieleeni. Oikeastiko anoppi uskoi, että jakelin täällä itseäni kaiken maailman postinkantajille ja nuohoojille kun hoidin samalla 2 ja 4 vuotiaita lapsiamme ja pisimmät reissut kotoa suuntautuivat päivällä lasten kanssa kauppaan?
ei sen väliä ole onko kenen näköinen pääasia että lapsi on terve
Niinhän sitä luulisi...
Minulle on appivanhempieni suulla sanottu, että olen huono vaimo, huono äiti, puhun väärin, en osaa kieliä, pukeudun väärin... Mitä kaikkea voi vain keksiä. Olin myös syyllinen mieheni sairauteen, tämän asian hän soitti minulle kun olin yksin kotona pienen lapsen kanssa ja juuri oli saatu tieto miehen vakavasta sairaudesta. Mies makasi leikattuna sairaalassa. Emme olisi saaneet ostaa asuntoa, taloa (jossa on nyt asuttu vuosikymmeniä), astianpesukone olisi pitänyt ostaa samanlainen kuin heillä, sisustus ja lapsen vaatteet haukuttiin aina, missään ei meitä koskaan autettu jne.
Myöhemmin anoppi on soittanut miehelleni, että hänen pitäisi jättää minut, koska olen huono vaimo ja ajan viettäminen verisukulaisten kanssa on tärkeämpää kuin perheen. Ensimmäinen lapsemme oli viallinen ja ujo josta ei koskaan tulisi mitään, jollei hän saisi parempia vaikutteita mieheni sisaruksilta. Anopilla oli kuulemma oikeuksia lapsenlapsensa suhteen. Appiukko peesasi lapasena tätä kaikkea. Tässä vaiheessa minä ilmoitin että riittää. Kestin haukkumista yli 10 v. Nyt tämä viallinen lapsemme on itsenäinen, onnellinen, perheellinen, täysi järkinen, hyvän koulutuksen hankkinut ja runsaasti maailmalla työssä ja opiskelussaan matkustanut aikuinen. Hyvin on perheemme pärjännyt ilman verisukulaisia. Älkää suostuko mollattavaksi. Meidän elämä alkoi kun päästiin appivanhemmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvännäköinen vai ei kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi saapui sairaalaan katsomaan pojan tytärtään. Lapsella epäiltiin sydänvikaa ja epämuodostumaa sisäelimessä. Edellinen vauvamme oli kuollut kohtuun rv.24.
Anoppi kertoi minulle, että minulla on ollut aina niin helpot synnytykset, kun olen naamastani niin hyvännäköinen.
Seuraavaksi kertoi, kuinka on koko raskauden ajan itkenyt ja rukoillut, ettei minun suuni periytyisi lapselle. Valitettavasti periytyi, joten anoppi joutui tyytymään tähän kauheaan kohtaloonsa.
Lapsi osottautui tutkimuksissa terveeksi. Suu, tai lähinnä ylähuuli on anopin kauhuksi pysynyt ennallaan.
Sanottakoon, että kukaan muu ihminen ei ole koskaan esittänyt minun tai tyttäreni ylähuulestä yhtään kommenttia.Anoppini on joskus myöhemmin väittänyt, että hän ei ole koskaan sanonut minulle mitään inhottavaa. Hänen sisarensa kuulema ovat olleet ilkeitä miniöilleen.
Tämä huulikeskustelu on ollut vain yksi esimerkki kaikesta muusta ulkonäkööni kohdistuvasta arvostelusta.Anopin mielestä miniällä helpot synnytykset, kun naama on hyvännäköinen. Miten ulkonäkö vaikuttaa synnykseen? Anoppi toisaalta kauhisteli miniänsä ylähuulta, vaikka miniä on hyvännäköinen?
Mitä minä en nyt ymmärrä?
Kuulostaa perus kateelliselta anopilta. Miniällä varmaan kaunis suu ja sekös harmittaa anoppia. Ja jos lapsenlapselle periytyy miniän kauniit piirteet, harmittaahan se, kun lapsi muistuttaa miniää.
Mun ex-anoppi haukkui korkeita poskipäitäni. Näytän kuulemma ihan luonnottomalta.
Juu, minä olen se miniä, jolla on vääränlainen suu.
Ex-avoanoppi ei löytänyt suustani vikaa. Tämä avoppi kertoi minulla olevan lehmän silmät.Lehmillä on kauniit silmät, mutta en varmaan osaisi ottaa tuollaista lausuntoa kehuna, jos kohdalle sattuisi.
Mä oon taas liian lyhyt ja leveäharteinen! Oon 165, käsittääkseni hyvin normaalipituinen. Hartioita kieltämättä on, mutta tuskin mua kukaan erehtyy luulemaan DDR:ää edustavaksi kuulantyöntäjäksi.
Mutta kun pitää päästä sanomaan "totuus". Anoppini on mua hurjat 5 cm pidempi, kyllä sillä pitää päästä keulimaan.
Meillä anopilla oli pakkomielteenä suuri kokoni. Olen anoppia viisi senttiä pidempi ja viisi kiloa kevyempi. Anoppi siis on pieni ja siro, minä valtavan suuri. Tätä mantraa on soiteltu minulle ja suurinpiirtein kaikille sukulaisille. Minulle piti vielä erikseen ilmoittaa, kenelle tämä tiedonanto on tehty.
Olen niin suuri, että miehenikin on paljon pienempi kuin minä! Oikeasti olen 173 cm pitkä, mieheni 183 cm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en ole totaalihulluun törmännyt, hänen onnekseen siis. Itse sanoisin suorat ja sanat ja omalta osaltani välit poikki. Luulisi että moni anoppi olisi onnessaan jos sinisilmäinen ja vaalea suomalainen syntyy.
Ei taida olla hulluja appivanhempia tulla miehillä vastaan? Oma äitini ei ole ketään morsiantani solvannu eikä solvaisi.
Kyllähän niitäkin on. Ja vaikka tätä ketjua lukemalla voi havaita, niin moni puhuu omista vanhemmistaan hankalana ja tunkeilevana osapuolena.
Mun anoppi olisi ollut tyytymätön sinisilmäisiin lapsiin, onhan mun mies anopin katraastaa ainoa, jolla on äitinsä ruskeat silmät. Molemmat ovat ruskeasilmäisiä, mä sinisilmäinen.
Anoppi oli hyvin pettynyt mun kuopuksen kokoon, hän kun oli vain 2,5 kg syntyessään. Mitä isompi vauva, sen parempi. Eikö?
Omalle anopille taas maailman suurin vääryys oli se, että vauvat oli isoja. Olipa miten vain, niin aina tekee väärin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en ole totaalihulluun törmännyt, hänen onnekseen siis. Itse sanoisin suorat ja sanat ja omalta osaltani välit poikki. Luulisi että moni anoppi olisi onnessaan jos sinisilmäinen ja vaalea suomalainen syntyy.
Ei taida olla hulluja appivanhempia tulla miehillä vastaan? Oma äitini ei ole ketään morsiantani solvannu eikä solvaisi.
Kyllähän niitäkin on. Ja vaikka tätä ketjua lukemalla voi havaita, niin moni puhuu omista vanhemmistaan hankalana ja tunkeilevana osapuolena.
Mun anoppi olisi ollut tyytymätön sinisilmäisiin lapsiin, onhan mun mies anopin katraastaa ainoa, jolla on äitinsä ruskeat silmät. Molemmat ovat ruskeasilmäisiä, mä sinisilmäinen.
Anoppi oli hyvin pettynyt mun kuopuksen kokoon, hän kun oli vain 2,5 kg syntyessään. Mitä isompi vauva, sen parempi. Eikö?
Omalle anopille taas maailman suurin vääryys oli se, että vauvat oli isoja. Olipa miten vain, niin aina tekee väärin
Joo, ei voi voittaa! Mielipiteensä voi muuttaa, kun tilanne niin vaatii!
Mun esikoinen oli 4,5 kg, sehän oli komiaa! 54cm pitkäkin, miehen mitoissa! Ja tuo 2,5 kg oli vaan rääpäle, ei noin pientä voi ollakaan, kertoi anoppi.
Nyt 6 vuotta myöhemmin tuo rääpäle kuopus kasvaa +2 käyrällä, komia iso esikoinen 0-käyrällä. Ikäeroa on vähän, ja jos tämä trendi jatkuu, on rääpäle kohta isona syntynyttä veljeään pidempi. Mutta silti tuo nuorempi ei kelpaa, iso koko on näköjään plussaa vain vauvoista?
Tuo, jonka viestiä kommentoit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvännäköinen vai ei kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi saapui sairaalaan katsomaan pojan tytärtään. Lapsella epäiltiin sydänvikaa ja epämuodostumaa sisäelimessä. Edellinen vauvamme oli kuollut kohtuun rv.24.
Anoppi kertoi minulle, että minulla on ollut aina niin helpot synnytykset, kun olen naamastani niin hyvännäköinen.
Seuraavaksi kertoi, kuinka on koko raskauden ajan itkenyt ja rukoillut, ettei minun suuni periytyisi lapselle. Valitettavasti periytyi, joten anoppi joutui tyytymään tähän kauheaan kohtaloonsa.
Lapsi osottautui tutkimuksissa terveeksi. Suu, tai lähinnä ylähuuli on anopin kauhuksi pysynyt ennallaan.
Sanottakoon, että kukaan muu ihminen ei ole koskaan esittänyt minun tai tyttäreni ylähuulestä yhtään kommenttia.Anoppini on joskus myöhemmin väittänyt, että hän ei ole koskaan sanonut minulle mitään inhottavaa. Hänen sisarensa kuulema ovat olleet ilkeitä miniöilleen.
Tämä huulikeskustelu on ollut vain yksi esimerkki kaikesta muusta ulkonäkööni kohdistuvasta arvostelusta.Anopin mielestä miniällä helpot synnytykset, kun naama on hyvännäköinen. Miten ulkonäkö vaikuttaa synnykseen? Anoppi toisaalta kauhisteli miniänsä ylähuulta, vaikka miniä on hyvännäköinen?
Mitä minä en nyt ymmärrä?
Kuulostaa perus kateelliselta anopilta. Miniällä varmaan kaunis suu ja sekös harmittaa anoppia. Ja jos lapsenlapselle periytyy miniän kauniit piirteet, harmittaahan se, kun lapsi muistuttaa miniää.
Mun ex-anoppi haukkui korkeita poskipäitäni. Näytän kuulemma ihan luonnottomalta.
Juu, minä olen se miniä, jolla on vääränlainen suu.
Ex-avoanoppi ei löytänyt suustani vikaa. Tämä avoppi kertoi minulla olevan lehmän silmät.Lehmillä on kauniit silmät, mutta en varmaan osaisi ottaa tuollaista lausuntoa kehuna, jos kohdalle sattuisi.
Mä oon taas liian lyhyt ja leveäharteinen! Oon 165, käsittääkseni hyvin normaalipituinen. Hartioita kieltämättä on, mutta tuskin mua kukaan erehtyy luulemaan DDR:ää edustavaksi kuulantyöntäjäksi.
Mutta kun pitää päästä sanomaan "totuus". Anoppini on mua hurjat 5 cm pidempi, kyllä sillä pitää päästä keulimaan.
Nyt kun olen lukenut ja itsekin arvostelusta osani saaneena miniänä ihmettelen suuresti, miksi nämä anopit eivät ole kasvattaneet pojistaan kunnon miehiä. Sellaisia, jotka osaisivat valita itselleen kunnon vaimon; riittävän lyhyen tai pitkän, tarpeeksi laihan tai lihavan, huulettoman, sopivan väristen silmien omaavien, sopivan kokoisten ja oikeaa sukupuolta olevien vauvojen synnyttäviä naisia...lista on loputon.
Mikä on mennyt vikaan, kun oman lapsen puolisovalinta on mennyt niin pahasti pieleen?
Olin "anoppi" esikoisen pitkäaikaiselle tyttöystävälle. En sitten millään löytänyt mitään vikaa tuosta tyttöystävästä. Kiva ja nätti oli mielestäni. Vieläkin jäädään juttelemaan, kun kohdakkain osutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvännäköinen vai ei kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi saapui sairaalaan katsomaan pojan tytärtään. Lapsella epäiltiin sydänvikaa ja epämuodostumaa sisäelimessä. Edellinen vauvamme oli kuollut kohtuun rv.24.
Anoppi kertoi minulle, että minulla on ollut aina niin helpot synnytykset, kun olen naamastani niin hyvännäköinen.
Seuraavaksi kertoi, kuinka on koko raskauden ajan itkenyt ja rukoillut, ettei minun suuni periytyisi lapselle. Valitettavasti periytyi, joten anoppi joutui tyytymään tähän kauheaan kohtaloonsa.
Lapsi osottautui tutkimuksissa terveeksi. Suu, tai lähinnä ylähuuli on anopin kauhuksi pysynyt ennallaan.
Sanottakoon, että kukaan muu ihminen ei ole koskaan esittänyt minun tai tyttäreni ylähuulestä yhtään kommenttia.Anoppini on joskus myöhemmin väittänyt, että hän ei ole koskaan sanonut minulle mitään inhottavaa. Hänen sisarensa kuulema ovat olleet ilkeitä miniöilleen.
Tämä huulikeskustelu on ollut vain yksi esimerkki kaikesta muusta ulkonäkööni kohdistuvasta arvostelusta.Anopin mielestä miniällä helpot synnytykset, kun naama on hyvännäköinen. Miten ulkonäkö vaikuttaa synnykseen? Anoppi toisaalta kauhisteli miniänsä ylähuulta, vaikka miniä on hyvännäköinen?
Mitä minä en nyt ymmärrä?
Kuulostaa perus kateelliselta anopilta. Miniällä varmaan kaunis suu ja sekös harmittaa anoppia. Ja jos lapsenlapselle periytyy miniän kauniit piirteet, harmittaahan se, kun lapsi muistuttaa miniää.
Mun ex-anoppi haukkui korkeita poskipäitäni. Näytän kuulemma ihan luonnottomalta.
Juu, minä olen se miniä, jolla on vääränlainen suu.
Ex-avoanoppi ei löytänyt suustani vikaa. Tämä avoppi kertoi minulla olevan lehmän silmät.Lehmillä on kauniit silmät, mutta en varmaan osaisi ottaa tuollaista lausuntoa kehuna, jos kohdalle sattuisi.
Mä oon taas liian lyhyt ja leveäharteinen! Oon 165, käsittääkseni hyvin normaalipituinen. Hartioita kieltämättä on, mutta tuskin mua kukaan erehtyy luulemaan DDR:ää edustavaksi kuulantyöntäjäksi.
Mutta kun pitää päästä sanomaan "totuus". Anoppini on mua hurjat 5 cm pidempi, kyllä sillä pitää päästä keulimaan.
Nyt kun olen lukenut ja itsekin arvostelusta osani saaneena miniänä ihmettelen suuresti, miksi nämä anopit eivät ole kasvattaneet pojistaan kunnon miehiä. Sellaisia, jotka osaisivat valita itselleen kunnon vaimon; riittävän lyhyen tai pitkän, tarpeeksi laihan tai lihavan, huulettoman, sopivan väristen silmien omaavien, sopivan kokoisten ja oikeaa sukupuolta olevien vauvojen synnyttäviä naisia...lista on loputon.
Mikä on mennyt vikaan, kun oman lapsen puolisovalinta on mennyt niin pahasti pieleen?Olin "anoppi" esikoisen pitkäaikaiselle tyttöystävälle. En sitten millään löytänyt mitään vikaa tuosta tyttöystävästä. Kiva ja nätti oli mielestäni. Vieläkin jäädään juttelemaan, kun kohdakkain osutaan.
Ootko mun ex-anoppi? Hän oli juuri tuollainen, hyväksyi heti porukkaan ja oli oikein mukava. Valitettavasti ei olla nähty aikoihin.
Ei se mun anoppikaan ole osannut puolisojaan valita. Ensimmäinen oli juoppo, jonka kanssa kuitenkin teki kolme lasta ja asui saman katon alla neljännesvuosisadan. Ainoa kehu mitä anoppi tästä exästään on sanonut, että hyvä että kuoli nopeasti eron jälkeen, ettei ehtinyt ryypätä kaikkia rahojaan.
Tämä toinen taas oli liian hiljainen ja kehtasi vielä sairastua hitaasti rappeuttavaan sairauteen. Kun hän kuoli, anoppi oli onnensa kukkuloilla, kun ei tarvinnut enää pitää kusihoususta huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
77 v anoppi on kirppariroinan hamstraaja, käsityöharrastaja ja marttyyri, mikä näkyy mm siinä , että tyrkyttää meille niitä romujaan ja loukkaantuu ja uhriutuu kun mieluummin ostamme uutta ja laatua kuin otamme vastaan hänen vanhoja. Esimerkkinä pitkään syyllistää ja paheksuu, miten meille ei kelvannut hänen 30 vuotta sitten tekemä tilkkutäkkipäiväpeitto, joka on ollut vuodet 1990-2013 anopin edellisessä homeasunnossa. Ja väärän kokoinen ja väärää, aivan järkyttävää värimaailmaa (denimin sinistä ja hailakkaa persikkaa). Tulee makuuhuoneseemme päivittelemään, mikä meissä on vialla kun kaikki pitää uutena ostaa eikä hänen tekemä hyvä peitto kelvannut.
Joskus aiemmin olen laittanut anopille hänen toiveesta tilaukseen tiettyjä käsitöitä, mm villapipoja ja ostanut niihin langat itse. Anoppi kun tykkäsi kutoa jollain perusakryylillä, mitä minä taas vihaan. Akryyli ei lämmitä yhtään ja on sähköistä. No mitä teki anoppi? Haukkui villalankani lyttyyn, neuloi huonosta halpislangasta ja valmiin tuotteen palauttaessaan palautti myös villalangat. Selitykseksi "minä en tuommoisilla ala, jos minun langat ei kelpaa niin ole sitten käyttämättä". Joo jäi käyttämättä mutta se ei sitten kelvannutkaan vaan olisi pitänyt käyttää kylmää ja sähköistä pipoa paukkupakkasilla.
Hiljattain anoppi oli kylässä kun kuuli että aiomme ostaa makuuhuoneeseen pienen ja siron 2 hlö istuttavan sohvan. ÄLKÄÄ OSTAKO VIELÄ KUN MINULLA ON TEILLE ANTAA, anoppi huusi. Tarkoitti perikunnan mökillä aitassa olevaa 80-luvun alun puista mökkisänkyä, leveys 200m, kulunutta mäntyä, sellainen kolho laatikonmallinen. Sanoin anopille, että meidän tarpeisiin ja tyyliin tuo 40 vuotta vanha sohva ei nyt tule kysymykseen mutta kiitos tarjouksesta. Anoppi murjotti koko loppuvierailun ja tiedän, ettei asia jää tähän.
Vierailija kirjoitti:
77 v anoppi on kirppariroinan hamstraaja, käsityöharrastaja ja marttyyri, mikä näkyy mm siinä , että tyrkyttää meille niitä romujaan ja loukkaantuu ja uhriutuu kun mieluummin ostamme uutta ja laatua kuin otamme vastaan hänen vanhoja. Esimerkkinä pitkään syyllistää ja paheksuu, miten meille ei kelvannut hänen 30 vuotta sitten tekemä tilkkutäkkipäiväpeitto, joka on ollut vuodet 1990-2013 anopin edellisessä homeasunnossa. Ja väärän kokoinen ja väärää, aivan järkyttävää värimaailmaa (denimin sinistä ja hailakkaa persikkaa). Tulee makuuhuoneseemme päivittelemään, mikä meissä on vialla kun kaikki pitää uutena ostaa eikä hänen tekemä hyvä peitto kelvannut.
Joskus aiemmin olen laittanut anopille hänen toiveesta tilaukseen tiettyjä käsitöitä, mm villapipoja ja ostanut niihin langat itse. Anoppi kun tykkäsi kutoa jollain perusakryylillä, mitä minä taas vihaan. Akryyli ei lämmitä yhtään ja on sähköistä. No mitä teki anoppi? Haukkui villalankani lyttyyn, neuloi huonosta halpislangasta ja valmiin tuotteen palauttaessaan palautti myös villalangat. Selitykseksi "minä en tuommoisilla ala, jos minun langat ei kelpaa niin ole sitten käyttämättä". Joo jäi käyttämättä mutta se ei sitten kelvannutkaan vaan olisi pitänyt käyttää kylmää ja sähköistä pipoa paukkupakkasilla.
Hiljattain anoppi oli kylässä kun kuuli että aiomme ostaa makuuhuoneeseen pienen ja siron 2 hlö istuttavan sohvan. ÄLKÄÄ OSTAKO VIELÄ KUN MINULLA ON TEILLE ANTAA, anoppi huusi. Tarkoitti perikunnan mökillä aitassa olevaa 80-luvun alun puista mökkisänkyä, leveys 200m, kulunutta mäntyä, sellainen kolho laatikonmallinen. Sanoin anopille, että meidän tarpeisiin ja tyyliin tuo 40 vuotta vanha sohva ei nyt tule kysymykseen mutta kiitos tarjouksesta. Anoppi murjotti koko loppuvierailun ja tiedän, ettei asia jää tähän.
Tuo on oikeasti jännä ilmiö, että mikä tahansa pitäisi kelvata, kun "meillä on". Jos anoppi haluaa olkkariin uudet verhot, kelpuuttaisiko hän jonkun goottihenkisen viritelmän verhoksi, jos oli alun perin miettinyt valoverhoa? Meillä anoppi on saarnannut kierrätyksen hienouksista, ja kuinka meidän tulee käydä hänen varastona läpi ennen kuin käydään hakemassa esim huonekalu kaupasta. Ikinä ei olla käyty. Joka kerta, kun anoppi hoksaa meidän hankkineen jotain uutta, hän saa marttyyrikohtauksen. Ja ihan aina hänellä olisi just sellainen tavara, jota oltiin vailla. Jopa jääkaappi! Se on anoppilan rempan tieltä siirretty kylmään varastoon vähintään 10 vuotta sitten. Ihan ehjä se on.. eikä hiiretkään siellä keskellä peltoa ole varmaan järsineet piuhoja jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
railija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvännäköinen vai ei kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi saapui sairaalaan katsomaan pojan tytärtään. Lapsella epäiltiin sydänvikaa ja epämuodostumaa sisäelimessä. Edellinen vauvamme oli kuollut kohtuun rv.24.
Anoppi kertoi minulle, että minulla on ollut aina niin helpot synnytykset, kun olen naamastani niin hyvännäköinen.
Seuraavaksi kertoi, kuinka on koko raskauden ajan itkenyt ja rukoillut, ettei minun suuni periytyisi lapselle. Valitettavasti periytyi, joten anoppi joutui tyytymään tähän kauheaan kohtaloonsa.
Lapsi osottautui tutkimuksissa terveeksi. Suu, tai lähinnä ylähuuli on anopin kauhuksi pysynyt ennallaan.
Sanottakoon, että kukaan muu ihminen ei ole koskaan esittänyt minun tai tyttäreni ylähuulestä yhtään kommenttia.Anoppini on joskus myöhemmin väittänyt, että hän ei ole koskaan sanonut minulle mitään inhottavaa. Hänen sisarensa kuulema ovat olleet ilkeitä miniöilleen.
Tämä huulikeskustelu on ollut vain yksi esimerkki kaikesta muusta ulkonäkööni kohdistuvasta arvostelusta.Anopin mielestä miniällä helpot synnytykset, kun naama on hyvännäköinen. Miten ulkonäkö vaikuttaa synnykseen? Anoppi toisaalta kauhisteli miniänsä ylähuulta, vaikka miniä on hyvännäköinen?
Mitä minä en nyt ymmärrä?
Kuulostaa perus kateelliselta anopilta. Miniällä varmaan kaunis suu ja sekös harmittaa anoppia. Ja jos lapsenlapselle periytyy miniän kauniit piirteet, harmittaahan se, kun lapsi muistuttaa miniää.
Mun ex-anoppi haukkui korkeita poskipäitäni. Näytän kuulemma ihan luonnottomalta.
Juu, minä olen se miniä, jolla on vääränlainen suu.
Ex-avoanoppi ei löytänyt suustani vikaa. Tämä avoppi kertoi minulla olevan lehmän silmät.Lehmillä on kauniit silmät, mutta en varmaan osaisi ottaa tuollaista lausuntoa kehuna, jos kohdalle sattuisi.
Mä oon taas liian lyhyt ja leveäharteinen! Oon 165, käsittääkseni hyvin normaalipituinen. Hartioita kieltämättä on, mutta tuskin mua kukaan erehtyy luulemaan DDR:ää edustavaksi kuulantyöntäjäksi.
Mutta kun pitää päästä sanomaan "totuus". Anoppini on mua hurjat 5 cm pidempi, kyllä sillä pitää päästä keulimaan.
Nyt kun olen lukenut ja itsekin arvostelusta osani saaneena miniänä ihmettelen suuresti, miksi nämä anopit eivät ole kasvattaneet pojistaan kunnon miehiä. Sellaisia, jotka osaisivat valita itselleen kunnon vaimon; riittävän lyhyen tai pitkän, tarpeeksi laihan tai lihavan, huulettoman, sopivan väristen silmien omaavien, sopivan kokoisten ja oikeaa sukupuolta olevien vauvojen synnyttäviä naisia...lista on loputon.
Mikä on mennyt vikaan, kun oman lapsen puolisovalinta on mennyt niin pahasti pieleen?Olin "anoppi" esikoisen pitkäaikaiselle tyttöystävälle. En sitten millään löytänyt mitään vikaa tuosta tyttöystävästä. Kiva ja nätti oli mielestäni. Vieläkin jäädään juttelemaan, kun kohdakkain osutaan.
Ootko mun ex-anoppi? Hän oli juuri tuollainen, hyväksyi heti porukkaan ja oli oikein mukava. Valitettavasti ei olla nähty aikoihin.
Ei se mun anoppikaan ole osannut puolisojaan valita. Ensimmäinen oli juoppo, jonka kanssa kuitenkin teki kolme lasta ja asui saman katon alla neljännesvuosisadan. Ainoa kehu mitä anoppi tästä exästään on sanonut, että hyvä että kuoli nopeasti eron jälkeen, ettei ehtinyt ryypätä kaikkia rahojaan.
Tämä toinen taas oli liian hiljainen ja kehtasi vielä sairastua hitaasti rappeuttavaan sairauteen. Kun hän kuoli, anoppi oli onnensa kukkuloilla, kun ei tarvinnut enää pitää kusihoususta huolta.
En oo sun ex-anoppi!
Kun ex-mieheni jäi kiinni pettämisestä niin silloisen anoppini mielestä on ihan normaalia että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella.
Tunkivat ex-appiukon kanssa väkisin juhannuksena vanhempieni mökille vaikka olin selvin sanoin kertonut heille että eivät ole tervetulleita.
Luojan kiitos että ei tarvi olla enää tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun ex-mieheni jäi kiinni pettämisestä niin silloisen anoppini mielestä on ihan normaalia että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella.
Tunkivat ex-appiukon kanssa väkisin juhannuksena vanhempieni mökille vaikka olin selvin sanoin kertonut heille että eivät ole tervetulleita.
Luojan kiitos että ei tarvi olla enää tekemisissä.
Olisi kiva tietää mitä tuollaisen tuppautujan päässä liikkuu. Kielletään suoraan tulemasta, mutta ilmaannutaan silti paikalle.
Jotenkin vuosien varrella olemme saaneet anopin ja appiukon lopettamaan tuomasta meille kulahtaneita ja rikkonaisia ja muutenkin epäkelpoja huonekaluja. Ilahduimme, kun appiukko lupasi peräkärryllään viedä meidän sohvan kaatopaikalle. Se on olin niin kamalassa kunnossa, että ei voinut vieraspetinä pitää, kun selkä tuli kipeäksi ja kulahtanutkin oli. Voitte arvata fiileksen, kun menimme tässä hiihtolomalla appivanhempien mökillä käymään. Ne olivat raahanneet sen rotiskon sinne vierasvuoteeksi, jota me voisimme kesällä kylään tullessa käyttää, kun niin näppärästi osaamme sen kasatakin. Siis, appiukko oli vahvistanut vieneenä sen kaatopaikalle, ja me tyhmät uskottiin.
Ex anoppi kehui koko ajan omia aikuisia lapsiaan. Kuten esim. "tyttäreni on niin kaunis", poikani on niin fiksu jne jne. Minusta ei koskaan sanonut mitään positiivista. Poikansa (exäni) oli työtön, mukamas muusikko, joka häntäheikkinä polki yhtä jos toista naista seurustelun aikana. 18 vuotta aikaa tuosta ja vieläkin olen onnellinen kun pääsin eroon heistä kaikista!
Vierailija kirjoitti:
Ex anoppi kehui koko ajan omia aikuisia lapsiaan. Kuten esim. "tyttäreni on niin kaunis", poikani on niin fiksu jne jne. Minusta ei koskaan sanonut mitään positiivista. Poikansa (exäni) oli työtön, mukamas muusikko, joka häntäheikkinä polki yhtä jos toista naista seurustelun aikana. 18 vuotta aikaa tuosta ja vieläkin olen onnellinen kun pääsin eroon heistä kaikista!
Mun anoppi rajoittaa kehut itselleen. Lapsiaan kehuu, jos voi kääntää asian omaksi ansiokseen.
Anoppi kehuu itseään täysin absurdeista asioista. Vuonna 1969 hänet kruunattiin illan kauneimmaksi Hikiperälän tanssilavalla. Hän on ollut koko maakunnan paras viheltää. Hän oli ensimmäinen nainen tuttavapiirissään jolla oli kännykkä. Lista on loputon. Jostain syystä koko maailma on hänen kateellinen! :D
Peronpuo kirjoitti:
Anoppi kävi vehkeisiin kiinni saunassa, annoin vapaat kädet ;)
Toi nyt on provo , mutta oikeesti ootteko saunoneet anoppinne kanssa ??
Vierailija kirjoitti:
Peronpuo kirjoitti:
Anoppi kävi vehkeisiin kiinni saunassa, annoin vapaat kädet ;)
Toi nyt on provo , mutta oikeesti ootteko saunoneet anoppinne kanssa ??
En ole, eikä ole aikomusta.
Oliko tuo auto sun nimissä? Tapahtuuko kauan sitten? Nykyään tarvitaan varmenne tms Trafin sivuilta, että saadaan auton omistajan muutos tehtyä. Eli ei ihan heti pysty toisen autoa myymään.
Teithän tuosta rikosilmoituksen?