Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tuo englanti tehtävä oli epäreilu, koska ihmisillä on niin erilaisia kielitaitoja. Jos puhuu englantia äidinkielenä tai on käynyt englanninkieliset koulut, niin tuo tehtävä oli tosi helppo. Monella voi olla hyvä kielitaito, mutta silti aikapaineessa oikeita vastauksia voi olla vaikea löytää. Loogisen päättelyn tehtävätkin on aika turhia, eikä todellakaan mittaa sitä, kuinka hyvä psykologi /puheterapeutti susta tulee. Ne eivät mittaa edes opinnoissa pärjäämistä. Kannatan ennakkomateriaaleihin perustuvaa hyvin soveltavaa koetta. Jos saisin päättää, niin kieltäisin lailla maksulliset valmennuskurssit. Sen sijaan kannatan maksutonta valmennusta, joka toteutetaan sillä tavalla, että kaikilla on mahdollisuus siihen osallistua. Nykyinen systeemi on kaiken kaikkiaan todella eriarvoistava. Lisäksi psykologian paikkoja pitäisi lisätä, sekä maisterihakuun että normipaikkoja. Erityisesti Pohjois-Suomeen. Esim. Oulussa on tällä hetkellä valtava pula koulupsykologeista ja monet koulut ilman psykologia, kun ei tuu yhtään hakemusta. Sama tilanne monissa kunnissa. Tää tilanne on tällä hetkellä ihan älytön!

Pääsykokeiden ei ole tarkoitus etsiä sopivimpia psykan opiskelijoita, koska se on mahdoton tehtävä. Tarkoitus on panna hyvät hakijat jollain objektiivisella tavalla järjestykseen niin, että voidaan ottaa ne x kpl tämän tavan mukaisesti parasta hakijaa. Siksi jopa AMK-valintakoe toimi.

Suomessa ei valitettavasti voi kieltää maksullisia valmennuskursseja, kun täällä on elinkeinovapaus. Eikä se toimisi muutenkaan, sitten ne olisi vaan jotain itsetutkistelukursseja, jossa satuttaisiin lukemaan psykan pääsykoeartikkeleita.

Maisteripaikkoja pitäisi todellakin lisätä, ja saada koulutusta muuallekin kuin Helsinkiin. Tai Joensuuhun, joka sössiytti sillä ylemmän korkeakoulututkinnon pohjakoulutusvaatimuksella, sinne ei ihan joka maisterihakija voinut hakea.

Kyllä monilla muillakin aloilla pyritään löytämään sopivimmat hakijat. Esim. lääkikseen pyrkiviltä vaaditaan kemian, fysiikan ja biologian osaamista. Valmennuskurssit ovat kyllä äärimmäisen eriarvoistava systeemi. Sitä on vaikea nähdä, jos on syntynyt hyvätuloiseen perheeseen kultalusikka suussa. Varjovalmennuksen kurssi on ilmainen ja laadukas, mutta kurssille ei mahdu kaikki halukkaat. Varjovalmennus on muuten alun perin vasemmistoliiton perustama ja taustalla juuri ajatus etiarvoistumisen poistamisesta.

valmennuskurssilla on myös pienituloisia, jotka säästävät rahaa niihin kursseihin pitkään. 

Kiteytit osuvasti juuri sen, mikä tässä on se suurin ongelma. Pienituloiset joutuvat säästämään ja tinkimään kaikesta muusta päästäkseen kalliille kurssille.

ei ole mistää joutumisesta kyse vaan omasta halusta. Ja nuo valmennuskurssit ei ole edes mitää   hirveän kalliita. Pienelläkin panostuksella voi osallistua. Voi valita käyttääkö sen rahan vaikka Etelän matkaan vai valmennuskurssiin. Itse köyhänä ja pienituloisena kerran maksoin yli tonnin matkan Alpeille kerran. Koska halusin. Ei mulla olisi oikeasti ollut varaa. Mutta elin niukasti, että pääsin

Kaikilla ei ole varaa. Lukiolaisella voi olla vaikka työkyvyttömyyseläkkeellä oleva vanhempi, jolla on lisäksi velkaa ulosotossa. Lukiolaisen pitäisi käydä itse töissä lukion ohella, jotta voisi maksaa kurssit. Joo menee ohi aiheen tämä keskustelu.

Vierailija kirjoitti:

Vielä tuosta Oulun tilanteesta. Oulussa oli tänä talvena avoinna 7 koulupsykologin virkaa ja 4 sijaisuutta, joista saatiin täytettyä vain 3 paikkaa! 8 paikkaa jäi siis täyttämättä. Oulussa lapset ja nuoret joutuu odottamaan kuukausia, jopa vuoden sitä, että pääsee psykologin tutkimuksiin. Samaan aikaan psykalle on tuhansia hakijoita, joista valitaan vain murto-osa. Psykalle otetaan niin vähän porukkaa sisälle, että todella monia lahjakkaita, hyviä opiskelijoita jää rannalle. Maisteripaikkoja on koko Suomessa 10. Kymmenen! Maisterihaku on edullinen ja nopea tapa kouluttaa psykologeja. Toki esimerkiksi pääkaupunkiseidulla on jopa ylitarjontaa psykologeista, mutta monilla paikkakunnilla on pulaa erityisesti koulupsykologeista.

Tutustukaapa, mitä Psykologiliitto sanoo asiasta. Paikkoja ei pitäisi lisätä, Suomessa ei ole psykologeista pulaa, ja Oulun koulutuksella ei todennäköisesti ole kovin paljon vaikutusta Pohjois-Suomen psykologitilanteeseen. Tämä asia näyttäytyy erilaisena tietysti sitten, kun on jo opiskelemassa ja varsinkin kun on valmistunut, muistan kyllä itsekin kun ajattelin, että paikkoja pitäisi lisätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tuo englanti tehtävä oli epäreilu, koska ihmisillä on niin erilaisia kielitaitoja. Jos puhuu englantia äidinkielenä tai on käynyt englanninkieliset koulut, niin tuo tehtävä oli tosi helppo. Monella voi olla hyvä kielitaito, mutta silti aikapaineessa oikeita vastauksia voi olla vaikea löytää. Loogisen päättelyn tehtävätkin on aika turhia, eikä todellakaan mittaa sitä, kuinka hyvä psykologi /puheterapeutti susta tulee. Ne eivät mittaa edes opinnoissa pärjäämistä. Kannatan ennakkomateriaaleihin perustuvaa hyvin soveltavaa koetta. Jos saisin päättää, niin kieltäisin lailla maksulliset valmennuskurssit. Sen sijaan kannatan maksutonta valmennusta, joka toteutetaan sillä tavalla, että kaikilla on mahdollisuus siihen osallistua. Nykyinen systeemi on kaiken kaikkiaan todella eriarvoistava. Lisäksi psykologian paikkoja pitäisi lisätä, sekä maisterihakuun että normipaikkoja. Erityisesti Pohjois-Suomeen. Esim. Oulussa on tällä hetkellä valtava pula koulupsykologeista ja monet koulut ilman psykologia, kun ei tuu yhtään hakemusta. Sama tilanne monissa kunnissa. Tää tilanne on tällä hetkellä ihan älytön!

Pääsykokeiden ei ole tarkoitus etsiä sopivimpia psykan opiskelijoita, koska se on mahdoton tehtävä. Tarkoitus on panna hyvät hakijat jollain objektiivisella tavalla järjestykseen niin, että voidaan ottaa ne x kpl tämän tavan mukaisesti parasta hakijaa. Siksi jopa AMK-valintakoe toimi.

Suomessa ei valitettavasti voi kieltää maksullisia valmennuskursseja, kun täällä on elinkeinovapaus. Eikä se toimisi muutenkaan, sitten ne olisi vaan jotain itsetutkistelukursseja, jossa satuttaisiin lukemaan psykan pääsykoeartikkeleita.

Maisteripaikkoja pitäisi todellakin lisätä, ja saada koulutusta muuallekin kuin Helsinkiin. Tai Joensuuhun, joka sössiytti sillä ylemmän korkeakoulututkinnon pohjakoulutusvaatimuksella, sinne ei ihan joka maisterihakija voinut hakea.

Kyllä monilla muillakin aloilla pyritään löytämään sopivimmat hakijat. Esim. lääkikseen pyrkiviltä vaaditaan kemian, fysiikan ja biologian osaamista. Valmennuskurssit ovat kyllä äärimmäisen eriarvoistava systeemi. Sitä on vaikea nähdä, jos on syntynyt hyvätuloiseen perheeseen kultalusikka suussa. Varjovalmennuksen kurssi on ilmainen ja laadukas, mutta kurssille ei mahdu kaikki halukkaat. Varjovalmennus on muuten alun perin vasemmistoliiton perustama ja taustalla juuri ajatus etiarvoistumisen poistamisesta.

valmennuskurssilla on myös pienituloisia, jotka säästävät rahaa niihin kursseihin pitkään. 

Kiteytit osuvasti juuri sen, mikä tässä on se suurin ongelma. Pienituloiset joutuvat säästämään ja tinkimään kaikesta muusta päästäkseen kalliille kurssille.

ei ole mistää joutumisesta kyse vaan omasta halusta. Ja nuo valmennuskurssit ei ole edes mitää   hirveän kalliita. Pienelläkin panostuksella voi osallistua. Voi valita käyttääkö sen rahan vaikka Etelän matkaan vai valmennuskurssiin. Itse köyhänä ja pienituloisena kerran maksoin yli tonnin matkan Alpeille kerran. Koska halusin. Ei mulla olisi oikeasti ollut varaa. Mutta elin niukasti, että pääsin

Kaikilla ei ole varaa. Lukiolaisella voi olla vaikka työkyvyttömyyseläkkeellä oleva vanhempi, jolla on lisäksi velkaa ulosotossa. Lukiolaisen pitäisi käydä itse töissä lukion ohella, jotta voisi maksaa kurssit. Joo menee ohi aiheen tämä keskustelu.

sitten menee töihin ja maksaa siitä pikku palkastaan. Minä tiedän mistä puhun, koska tulen itse köyhistä oloista eikä kotoa ole koskaan maksettu mitään. Kaikki hankintani olen tehnyt niin, että olen pienistä rahoistani säästänyt tai ostanut osamaksulla. Nipistänyt sitten jostain muusta, esim. vaatteista, ostanut halpaa ruokaa tai tinkinyt uudesta puhelimesta tms. 

Tämä on niin hassua, että kaikki pitäisi saada ilmaiseksi lautaselle tarjottuna ilman, että tekee itse mitään työtä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä tuosta Oulun tilanteesta. Oulussa oli tänä talvena avoinna 7 koulupsykologin virkaa ja 4 sijaisuutta, joista saatiin täytettyä vain 3 paikkaa! 8 paikkaa jäi siis täyttämättä. Oulussa lapset ja nuoret joutuu odottamaan kuukausia, jopa vuoden sitä, että pääsee psykologin tutkimuksiin. Samaan aikaan psykalle on tuhansia hakijoita, joista valitaan vain murto-osa. Psykalle otetaan niin vähän porukkaa sisälle, että todella monia lahjakkaita, hyviä opiskelijoita jää rannalle. Maisteripaikkoja on koko Suomessa 10. Kymmenen! Maisterihaku on edullinen ja nopea tapa kouluttaa psykologeja. Toki esimerkiksi pääkaupunkiseidulla on jopa ylitarjontaa psykologeista, mutta monilla paikkakunnilla on pulaa erityisesti koulupsykologeista.

Tutustukaapa, mitä Psykologiliitto sanoo asiasta. Paikkoja ei pitäisi lisätä, Suomessa ei ole psykologeista pulaa, ja Oulun koulutuksella ei todennäköisesti ole kovin paljon vaikutusta Pohjois-Suomen psykologitilanteeseen. Tämä asia näyttäytyy erilaisena tietysti sitten, kun on jo opiskelemassa ja varsinkin kun on valmistunut, muistan kyllä itsekin kun ajattelin, että paikkoja pitäisi lisätä.

Oulussa kahdeksaa koulupsykologin paikkaa ei saatu täytettyä ja sanot, että psykologeista ei ole pulaa? Olen itse työskennellyt Oulussa peruskoulussa ja tiedän, miten huutava pula siellä on psykologeista. Tämä on monilla aloilla sama juttu, että alan liitto vastustaa opiskelupaikkojen lisäämistä esim. lääkis. Samaan aikaan lääkäreistä on pulaa. Tiedätkö mistä tämä johtuu? Jos paikkoja lisätään, palkat laskee. Jos alalla on pieni työvoimapula, niin tämä nostaa palkkoja. Psykologiliitto ajaa psykologien asioita ja luonnollisesti he eivät halua, että paikkoja lisätään, koska tämä vaikuttaa palkkoihin. Sama juttu lääkäreillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä tuosta Oulun tilanteesta. Oulussa oli tänä talvena avoinna 7 koulupsykologin virkaa ja 4 sijaisuutta, joista saatiin täytettyä vain 3 paikkaa! 8 paikkaa jäi siis täyttämättä. Oulussa lapset ja nuoret joutuu odottamaan kuukausia, jopa vuoden sitä, että pääsee psykologin tutkimuksiin. Samaan aikaan psykalle on tuhansia hakijoita, joista valitaan vain murto-osa. Psykalle otetaan niin vähän porukkaa sisälle, että todella monia lahjakkaita, hyviä opiskelijoita jää rannalle. Maisteripaikkoja on koko Suomessa 10. Kymmenen! Maisterihaku on edullinen ja nopea tapa kouluttaa psykologeja. Toki esimerkiksi pääkaupunkiseidulla on jopa ylitarjontaa psykologeista, mutta monilla paikkakunnilla on pulaa erityisesti koulupsykologeista.

Tutustukaapa, mitä Psykologiliitto sanoo asiasta. Paikkoja ei pitäisi lisätä, Suomessa ei ole psykologeista pulaa, ja Oulun koulutuksella ei todennäköisesti ole kovin paljon vaikutusta Pohjois-Suomen psykologitilanteeseen. Tämä asia näyttäytyy erilaisena tietysti sitten, kun on jo opiskelemassa ja varsinkin kun on valmistunut, muistan kyllä itsekin kun ajattelin, että paikkoja pitäisi lisätä.

Oulussa kahdeksaa koulupsykologin paikkaa ei saatu täytettyä ja sanot, että psykologeista ei ole pulaa? Olen itse työskennellyt Oulussa peruskoulussa ja tiedän, miten huutava pula siellä on psykologeista. Tämä on monilla aloilla sama juttu, että alan liitto vastustaa opiskelupaikkojen lisäämistä esim. lääkis. Samaan aikaan lääkäreistä on pulaa. Tiedätkö mistä tämä johtuu? Jos paikkoja lisätään, palkat laskee. Jos alalla on pieni työvoimapula, niin tämä nostaa palkkoja. Psykologiliitto ajaa psykologien asioita ja luonnollisesti he eivät halua, että paikkoja lisätään, koska tämä vaikuttaa palkkoihin. Sama juttu lääkäreillä.

Toki näin, mutta myös se, että tarjonta keskittyy tiettyihin paikkoihin. Sille ei voi millään työllisyys- tai aluepolitiikalla mitään. Samaan aikaan psykologeista on ylitarjontaa Helsingissä. Tulet näkemään sen sitten, kun taistelet itsellesi harkkapaikkaa ja sitä ekaa työpaikkaa. Saatat löytää itsesi Porvoosta tai Lohjalta.

Toivottavasti etätyöt lyövät itsensä vihdoin läpi, ja ihmiset voivat valita asuinpaikkansa vähän vapaammin. Jos puolisona ei satu olemaan lääkäriä tai opettajaa, ei puolisolle välttämättä löydy töitä Oulusta, Joensuusta tai vielä pienemmältä paikkakunnalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tuo englanti tehtävä oli epäreilu, koska ihmisillä on niin erilaisia kielitaitoja. Jos puhuu englantia äidinkielenä tai on käynyt englanninkieliset koulut, niin tuo tehtävä oli tosi helppo. Monella voi olla hyvä kielitaito, mutta silti aikapaineessa oikeita vastauksia voi olla vaikea löytää. Loogisen päättelyn tehtävätkin on aika turhia, eikä todellakaan mittaa sitä, kuinka hyvä psykologi /puheterapeutti susta tulee. Ne eivät mittaa edes opinnoissa pärjäämistä. Kannatan ennakkomateriaaleihin perustuvaa hyvin soveltavaa koetta. Jos saisin päättää, niin kieltäisin lailla maksulliset valmennuskurssit. Sen sijaan kannatan maksutonta valmennusta, joka toteutetaan sillä tavalla, että kaikilla on mahdollisuus siihen osallistua. Nykyinen systeemi on kaiken kaikkiaan todella eriarvoistava. Lisäksi psykologian paikkoja pitäisi lisätä, sekä maisterihakuun että normipaikkoja. Erityisesti Pohjois-Suomeen. Esim. Oulussa on tällä hetkellä valtava pula koulupsykologeista ja monet koulut ilman psykologia, kun ei tuu yhtään hakemusta. Sama tilanne monissa kunnissa. Tää tilanne on tällä hetkellä ihan älytön!

Pääsykokeiden ei ole tarkoitus etsiä sopivimpia psykan opiskelijoita, koska se on mahdoton tehtävä. Tarkoitus on panna hyvät hakijat jollain objektiivisella tavalla järjestykseen niin, että voidaan ottaa ne x kpl tämän tavan mukaisesti parasta hakijaa. Siksi jopa AMK-valintakoe toimi.

Suomessa ei valitettavasti voi kieltää maksullisia valmennuskursseja, kun täällä on elinkeinovapaus. Eikä se toimisi muutenkaan, sitten ne olisi vaan jotain itsetutkistelukursseja, jossa satuttaisiin lukemaan psykan pääsykoeartikkeleita.

Maisteripaikkoja pitäisi todellakin lisätä, ja saada koulutusta muuallekin kuin Helsinkiin. Tai Joensuuhun, joka sössiytti sillä ylemmän korkeakoulututkinnon pohjakoulutusvaatimuksella, sinne ei ihan joka maisterihakija voinut hakea.

Kyllä monilla muillakin aloilla pyritään löytämään sopivimmat hakijat. Esim. lääkikseen pyrkiviltä vaaditaan kemian, fysiikan ja biologian osaamista. Valmennuskurssit ovat kyllä äärimmäisen eriarvoistava systeemi. Sitä on vaikea nähdä, jos on syntynyt hyvätuloiseen perheeseen kultalusikka suussa. Varjovalmennuksen kurssi on ilmainen ja laadukas, mutta kurssille ei mahdu kaikki halukkaat. Varjovalmennus on muuten alun perin vasemmistoliiton perustama ja taustalla juuri ajatus etiarvoistumisen poistamisesta.

valmennuskurssilla on myös pienituloisia, jotka säästävät rahaa niihin kursseihin pitkään. 

Kiteytit osuvasti juuri sen, mikä tässä on se suurin ongelma. Pienituloiset joutuvat säästämään ja tinkimään kaikesta muusta päästäkseen kalliille kurssille.

ei ole mistää joutumisesta kyse vaan omasta halusta. Ja nuo valmennuskurssit ei ole edes mitää   hirveän kalliita. Pienelläkin panostuksella voi osallistua. Voi valita käyttääkö sen rahan vaikka Etelän matkaan vai valmennuskurssiin. Itse köyhänä ja pienituloisena kerran maksoin yli tonnin matkan Alpeille kerran. Koska halusin. Ei mulla olisi oikeasti ollut varaa. Mutta elin niukasti, että pääsin

Kaikilla ei ole varaa. Lukiolaisella voi olla vaikka työkyvyttömyyseläkkeellä oleva vanhempi, jolla on lisäksi velkaa ulosotossa. Lukiolaisen pitäisi käydä itse töissä lukion ohella, jotta voisi maksaa kurssit. Joo menee ohi aiheen tämä keskustelu.

sitten menee töihin ja maksaa siitä pikku palkastaan. Minä tiedän mistä puhun, koska tulen itse köyhistä oloista eikä kotoa ole koskaan maksettu mitään. Kaikki hankintani olen tehnyt niin, että olen pienistä rahoistani säästänyt tai ostanut osamaksulla. Nipistänyt sitten jostain muusta, esim. vaatteista, ostanut halpaa ruokaa tai tinkinyt uudesta puhelimesta tms. 

Tämä on niin hassua, että kaikki pitäisi saada ilmaiseksi lautaselle tarjottuna ilman, että tekee itse mitään työtä. 

ostin pojalle kaikki uudet kirjat mm pitkän matikan kirjat, fykebi kaikki kurssit jne. Töissä ei tietenkään, oon yh. Nyt Hgin yliopistossa ja opiskelee lainalla. Vien kassin ruokaa kun käyn.  töissä ei hänen tarvinnut käydä kun keskittyä opiskeluun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä tuosta Oulun tilanteesta. Oulussa oli tänä talvena avoinna 7 koulupsykologin virkaa ja 4 sijaisuutta, joista saatiin täytettyä vain 3 paikkaa! 8 paikkaa jäi siis täyttämättä. Oulussa lapset ja nuoret joutuu odottamaan kuukausia, jopa vuoden sitä, että pääsee psykologin tutkimuksiin. Samaan aikaan psykalle on tuhansia hakijoita, joista valitaan vain murto-osa. Psykalle otetaan niin vähän porukkaa sisälle, että todella monia lahjakkaita, hyviä opiskelijoita jää rannalle. Maisteripaikkoja on koko Suomessa 10. Kymmenen! Maisterihaku on edullinen ja nopea tapa kouluttaa psykologeja. Toki esimerkiksi pääkaupunkiseidulla on jopa ylitarjontaa psykologeista, mutta monilla paikkakunnilla on pulaa erityisesti koulupsykologeista.

Tutustukaapa, mitä Psykologiliitto sanoo asiasta. Paikkoja ei pitäisi lisätä, Suomessa ei ole psykologeista pulaa, ja Oulun koulutuksella ei todennäköisesti ole kovin paljon vaikutusta Pohjois-Suomen psykologitilanteeseen. Tämä asia näyttäytyy erilaisena tietysti sitten, kun on jo opiskelemassa ja varsinkin kun on valmistunut, muistan kyllä itsekin kun ajattelin, että paikkoja pitäisi lisätä.

Oulussa kahdeksaa koulupsykologin paikkaa ei saatu täytettyä ja sanot, että psykologeista ei ole pulaa? Olen itse työskennellyt Oulussa peruskoulussa ja tiedän, miten huutava pula siellä on psykologeista. Tämä on monilla aloilla sama juttu, että alan liitto vastustaa opiskelupaikkojen lisäämistä esim. lääkis. Samaan aikaan lääkäreistä on pulaa. Tiedätkö mistä tämä johtuu? Jos paikkoja lisätään, palkat laskee. Jos alalla on pieni työvoimapula, niin tämä nostaa palkkoja. Psykologiliitto ajaa psykologien asioita ja luonnollisesti he eivät halua, että paikkoja lisätään, koska tämä vaikuttaa palkkoihin. Sama juttu lääkäreillä.

Psykologeista ei ole pulaa vaan me jakaudumme epätasaisesti maantieteellisesti. Myös Itä-Suomessa on vähän psykologeja, eikä Joensuun koulutus auta tähän, koska opiskelijat käyvät siellä opiskelemassa tutkinnon ja muuttavat sitten pois. Työpaikoista pitää tehdä houkuttelevampia niillä seuduilla, joille psykologit (ja ihmiset muutenkin) eivät ole innostuneita muuttamaan. Siinä olet oikeassa, että Psykologiliitto ajaa psykologien asioita, mikä on mielestäni hyvä asia, psykologi kun itsekin olen.

Joensuuhun pitäis ottaa vaan itä-Suomessa asuvia ja Ouluun Pohjoisessa asuvia, niin ehkä opiskelijat jäisivät sinne myös töihin. Muuten käydään vaan opiskelemassa ja tullaan etelään kilpaileen työpaikoista.

Vierailija kirjoitti:

Joensuuhun pitäis ottaa vaan itä-Suomessa asuvia ja Ouluun Pohjoisessa asuvia, niin ehkä opiskelijat jäisivät sinne myös töihin. Muuten käydään vaan opiskelemassa ja tullaan etelään kilpaileen työpaikoista.

Tämä on ikävä kyllä perustuslain vastaista.

Myös ne idässä ja pohjoisessa asuneet ja opiskelleet valuvat jostain syystä pk-seudulle, vaikka tukiverkot ovat siellä pohjoisessa. Eikä monikaan näistä omassa tuttavapiirissäni tee mitään ihmeellistä työtä, tavallista työpöytäasiantuntijan hommaa kolmosella alkavalla palkalla. Sellaisia ei vaan tunnu muualta Suomesta löytyvän.

Psykologit valuvat etelään, koska eivät uskalla työskennellä pikkupaikkakunnilla. Pikku paikkakunnilla psykologit voivat sattumalta nähdä vapaa-ajalla potilaitaan vaikka uimahallissa tai kaupassa. Potilaat voi myös olla jotakin kautta etäisesti tuttuja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä tuosta Oulun tilanteesta. Oulussa oli tänä talvena avoinna 7 koulupsykologin virkaa ja 4 sijaisuutta, joista saatiin täytettyä vain 3 paikkaa! 8 paikkaa jäi siis täyttämättä. Oulussa lapset ja nuoret joutuu odottamaan kuukausia, jopa vuoden sitä, että pääsee psykologin tutkimuksiin. Samaan aikaan psykalle on tuhansia hakijoita, joista valitaan vain murto-osa. Psykalle otetaan niin vähän porukkaa sisälle, että todella monia lahjakkaita, hyviä opiskelijoita jää rannalle. Maisteripaikkoja on koko Suomessa 10. Kymmenen! Maisterihaku on edullinen ja nopea tapa kouluttaa psykologeja. Toki esimerkiksi pääkaupunkiseidulla on jopa ylitarjontaa psykologeista, mutta monilla paikkakunnilla on pulaa erityisesti koulupsykologeista.

Tutustukaapa, mitä Psykologiliitto sanoo asiasta. Paikkoja ei pitäisi lisätä, Suomessa ei ole psykologeista pulaa, ja Oulun koulutuksella ei todennäköisesti ole kovin paljon vaikutusta Pohjois-Suomen psykologitilanteeseen. Tämä asia näyttäytyy erilaisena tietysti sitten, kun on jo opiskelemassa ja varsinkin kun on valmistunut, muistan kyllä itsekin kun ajattelin, että paikkoja pitäisi lisätä.

Oulussa kahdeksaa koulupsykologin paikkaa ei saatu täytettyä ja sanot, että psykologeista ei ole pulaa? Olen itse työskennellyt Oulussa peruskoulussa ja tiedän, miten huutava pula siellä on psykologeista. Tämä on monilla aloilla sama juttu, että alan liitto vastustaa opiskelupaikkojen lisäämistä esim. lääkis. Samaan aikaan lääkäreistä on pulaa. Tiedätkö mistä tämä johtuu? Jos paikkoja lisätään, palkat laskee. Jos alalla on pieni työvoimapula, niin tämä nostaa palkkoja. Psykologiliitto ajaa psykologien asioita ja luonnollisesti he eivät halua, että paikkoja lisätään, koska tämä vaikuttaa palkkoihin. Sama juttu lääkäreillä.

Toki näin, mutta myös se, että tarjonta keskittyy tiettyihin paikkoihin. Sille ei voi millään työllisyys- tai aluepolitiikalla mitään. Samaan aikaan psykologeista on ylitarjontaa Helsingissä. Tulet näkemään sen sitten, kun taistelet itsellesi harkkapaikkaa ja sitä ekaa työpaikkaa. Saatat löytää itsesi Porvoosta tai Lohjalta.

Toivottavasti etätyöt lyövät itsensä vihdoin läpi, ja ihmiset voivat valita asuinpaikkansa vähän vapaammin. Jos puolisona ei satu olemaan lääkäriä tai opettajaa, ei puolisolle välttämättä löydy töitä Oulusta, Joensuusta tai vielä pienemmältä paikkakunnalta.

Joo tiedän, että Helsingissä ylitarjontaa, mutta pk-seutu on varmaan ainut paikka jossa ylitarjontaa psykologeista. Heti kun mennään kehäkolmosen ulkopuolelle, niin tilanne muuttuu. Miksi kaikkien pitäisi saada se harkkapaikka Helsingistä? Lääkiksessäkin harkkoja tehdään ympäri Suomea. Ei kukaan lääkiksessä edes odota et sopiva harkkapaikka pitäisi löytyä opiskelupaikkakunnalta.

Psykallekin hakee monenlaista hiihtäjää... Esimerkiksi, osa ajattelee kyllä olevansa oikein empaattisia mutta eivät sitten kuitenkaan osaa oikein asettua vähempiosaisten asemaan koska eivät ole itse kokeneet puutetta mistään - ikinä.

Toisaalta surkuttelu on turhaa, jokaisella on mahdollisuus tehdä omat valinnat omassa elämässä. Lähtökohdat ei oo aina reilut mut niistähän saa ite valita mihin suuntaan lähtee. Ite oon oman synnyinperheeni eka akateemisesti kouluttautunut, laajemmin tarkasteltuna sukuni parissa myös pisimmälle kouluttautunut. Mun nykyisen työn palkka on noin nelinkertainen siihen mitä mun äidillä uransa huipulla. Mun Lapista kotoisin olleella mummulla ei ollut yhtään mitään koulutusta ja sen työolot oli huonot ja palkka aivan surkea. Ja onhan mun omilla tytöillä taas äärettömän paljon paremmat mahdollisuudet kouluttautua pitkästi mut toisaalta he voi myös valita kouluttautua vähemmän pitkästi ja sekin voi olla aivan yhtä hyvä, riippuu ihmisestä mikä on se oma juttu. Ja toisaalta tuskin silti joutuvat kokemaan mitä on elää jatkuvassa köyhyydessä/taloudellisessa epätasapainossa. 90-luvun lama-ajan lapsena ite ymmärrän kyllä rahan arvon, en tiedä sitten omista lapsistani, tuskin tulevat ihan samalla tavalla ikinä ymmärtämään vaikka yritän kyllä opettaa.

Joka tapauksessa, on epäreilua että meillä ihmisillä on jo syntymähetkellä niin eri lähtökohdat elämään mut kukaan ei ole sidottu niihin vaan voi valita oman tien. Eikä hyvät lähtökohdat ole kellekään mikään tae siitä että elämä on onnellista, onnellisuus ja elämään tyytyväisyys on länsimaissa enemmän asennekysymys kuin olosuhteista riippuvaista. En mä kieltäisi valmennuskursseja mut oon tyytyväinen näistä tän vuoden kokeen soveltamistehtävistä jotka tasa-arvoistaa hakijoita.

Musta tuntuu että mun paineensietokyky oli hyvä pääsykokeissa mut sen jälkeen mennyt aivan surkeaksi. Ei jaksa yhtään ootella tuloksia! Tuntuu että elää jonkin jännitysnäytelmän keskellä ja seuraa vain miten kohtaukset vaihtuu ja odottaa milloin jysähtää hyvässä tai pahassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä tuosta Oulun tilanteesta. Oulussa oli tänä talvena avoinna 7 koulupsykologin virkaa ja 4 sijaisuutta, joista saatiin täytettyä vain 3 paikkaa! 8 paikkaa jäi siis täyttämättä. Oulussa lapset ja nuoret joutuu odottamaan kuukausia, jopa vuoden sitä, että pääsee psykologin tutkimuksiin. Samaan aikaan psykalle on tuhansia hakijoita, joista valitaan vain murto-osa. Psykalle otetaan niin vähän porukkaa sisälle, että todella monia lahjakkaita, hyviä opiskelijoita jää rannalle. Maisteripaikkoja on koko Suomessa 10. Kymmenen! Maisterihaku on edullinen ja nopea tapa kouluttaa psykologeja. Toki esimerkiksi pääkaupunkiseidulla on jopa ylitarjontaa psykologeista, mutta monilla paikkakunnilla on pulaa erityisesti koulupsykologeista.

Tutustukaapa, mitä Psykologiliitto sanoo asiasta. Paikkoja ei pitäisi lisätä, Suomessa ei ole psykologeista pulaa, ja Oulun koulutuksella ei todennäköisesti ole kovin paljon vaikutusta Pohjois-Suomen psykologitilanteeseen. Tämä asia näyttäytyy erilaisena tietysti sitten, kun on jo opiskelemassa ja varsinkin kun on valmistunut, muistan kyllä itsekin kun ajattelin, että paikkoja pitäisi lisätä.

Oulussa kahdeksaa koulupsykologin paikkaa ei saatu täytettyä ja sanot, että psykologeista ei ole pulaa? Olen itse työskennellyt Oulussa peruskoulussa ja tiedän, miten huutava pula siellä on psykologeista. Tämä on monilla aloilla sama juttu, että alan liitto vastustaa opiskelupaikkojen lisäämistä esim. lääkis. Samaan aikaan lääkäreistä on pulaa. Tiedätkö mistä tämä johtuu? Jos paikkoja lisätään, palkat laskee. Jos alalla on pieni työvoimapula, niin tämä nostaa palkkoja. Psykologiliitto ajaa psykologien asioita ja luonnollisesti he eivät halua, että paikkoja lisätään, koska tämä vaikuttaa palkkoihin. Sama juttu lääkäreillä.

Toki näin, mutta myös se, että tarjonta keskittyy tiettyihin paikkoihin. Sille ei voi millään työllisyys- tai aluepolitiikalla mitään. Samaan aikaan psykologeista on ylitarjontaa Helsingissä. Tulet näkemään sen sitten, kun taistelet itsellesi harkkapaikkaa ja sitä ekaa työpaikkaa. Saatat löytää itsesi Porvoosta tai Lohjalta.

Toivottavasti etätyöt lyövät itsensä vihdoin läpi, ja ihmiset voivat valita asuinpaikkansa vähän vapaammin. Jos puolisona ei satu olemaan lääkäriä tai opettajaa, ei puolisolle välttämättä löydy töitä Oulusta, Joensuusta tai vielä pienemmältä paikkakunnalta.

Ei Oulusta saa lääkärit/hammaslääkärit tai opettajat hyvin töitä koska täällä koulutetaan molempia. Ja itsellä ja lähipiirissä on kokemusta molemmista aloista paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä tuosta Oulun tilanteesta. Oulussa oli tänä talvena avoinna 7 koulupsykologin virkaa ja 4 sijaisuutta, joista saatiin täytettyä vain 3 paikkaa! 8 paikkaa jäi siis täyttämättä. Oulussa lapset ja nuoret joutuu odottamaan kuukausia, jopa vuoden sitä, että pääsee psykologin tutkimuksiin. Samaan aikaan psykalle on tuhansia hakijoita, joista valitaan vain murto-osa. Psykalle otetaan niin vähän porukkaa sisälle, että todella monia lahjakkaita, hyviä opiskelijoita jää rannalle. Maisteripaikkoja on koko Suomessa 10. Kymmenen! Maisterihaku on edullinen ja nopea tapa kouluttaa psykologeja. Toki esimerkiksi pääkaupunkiseidulla on jopa ylitarjontaa psykologeista, mutta monilla paikkakunnilla on pulaa erityisesti koulupsykologeista.

Tutustukaapa, mitä Psykologiliitto sanoo asiasta. Paikkoja ei pitäisi lisätä, Suomessa ei ole psykologeista pulaa, ja Oulun koulutuksella ei todennäköisesti ole kovin paljon vaikutusta Pohjois-Suomen psykologitilanteeseen. Tämä asia näyttäytyy erilaisena tietysti sitten, kun on jo opiskelemassa ja varsinkin kun on valmistunut, muistan kyllä itsekin kun ajattelin, että paikkoja pitäisi lisätä.

Oulussa kahdeksaa koulupsykologin paikkaa ei saatu täytettyä ja sanot, että psykologeista ei ole pulaa? Olen itse työskennellyt Oulussa peruskoulussa ja tiedän, miten huutava pula siellä on psykologeista. Tämä on monilla aloilla sama juttu, että alan liitto vastustaa opiskelupaikkojen lisäämistä esim. lääkis. Samaan aikaan lääkäreistä on pulaa. Tiedätkö mistä tämä johtuu? Jos paikkoja lisätään, palkat laskee. Jos alalla on pieni työvoimapula, niin tämä nostaa palkkoja. Psykologiliitto ajaa psykologien asioita ja luonnollisesti he eivät halua, että paikkoja lisätään, koska tämä vaikuttaa palkkoihin. Sama juttu lääkäreillä.

Toki näin, mutta myös se, että tarjonta keskittyy tiettyihin paikkoihin. Sille ei voi millään työllisyys- tai aluepolitiikalla mitään. Samaan aikaan psykologeista on ylitarjontaa Helsingissä. Tulet näkemään sen sitten, kun taistelet itsellesi harkkapaikkaa ja sitä ekaa työpaikkaa. Saatat löytää itsesi Porvoosta tai Lohjalta.

Toivottavasti etätyöt lyövät itsensä vihdoin läpi, ja ihmiset voivat valita asuinpaikkansa vähän vapaammin. Jos puolisona ei satu olemaan lääkäriä tai opettajaa, ei puolisolle välttämättä löydy töitä Oulusta, Joensuusta tai vielä pienemmältä paikkakunnalta.

Ei Oulusta saa lääkärit/hammaslääkärit tai opettajat hyvin töitä koska täällä koulutetaan molempia. Ja itsellä ja lähipiirissä on kokemusta molemmista aloista paljon.

Niinpä, eikä sen edes tarvi mennä niin, että tietyllä alalla pitäisi olla hyvä työtilanne joka paikkakunnalla. Tällä viittaan siis psykologeihin, jotka ajattelee et harkka- ja työpaikka putäisi löytyä just sieltä Helsingistä. Työn perässä myös muutetaan tarpeen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä tuosta Oulun tilanteesta. Oulussa oli tänä talvena avoinna 7 koulupsykologin virkaa ja 4 sijaisuutta, joista saatiin täytettyä vain 3 paikkaa! 8 paikkaa jäi siis täyttämättä. Oulussa lapset ja nuoret joutuu odottamaan kuukausia, jopa vuoden sitä, että pääsee psykologin tutkimuksiin. Samaan aikaan psykalle on tuhansia hakijoita, joista valitaan vain murto-osa. Psykalle otetaan niin vähän porukkaa sisälle, että todella monia lahjakkaita, hyviä opiskelijoita jää rannalle. Maisteripaikkoja on koko Suomessa 10. Kymmenen! Maisterihaku on edullinen ja nopea tapa kouluttaa psykologeja. Toki esimerkiksi pääkaupunkiseidulla on jopa ylitarjontaa psykologeista, mutta monilla paikkakunnilla on pulaa erityisesti koulupsykologeista.

Tutustukaapa, mitä Psykologiliitto sanoo asiasta. Paikkoja ei pitäisi lisätä, Suomessa ei ole psykologeista pulaa, ja Oulun koulutuksella ei todennäköisesti ole kovin paljon vaikutusta Pohjois-Suomen psykologitilanteeseen. Tämä asia näyttäytyy erilaisena tietysti sitten, kun on jo opiskelemassa ja varsinkin kun on valmistunut, muistan kyllä itsekin kun ajattelin, että paikkoja pitäisi lisätä.

Oulussa kahdeksaa koulupsykologin paikkaa ei saatu täytettyä ja sanot, että psykologeista ei ole pulaa? Olen itse työskennellyt Oulussa peruskoulussa ja tiedän, miten huutava pula siellä on psykologeista. Tämä on monilla aloilla sama juttu, että alan liitto vastustaa opiskelupaikkojen lisäämistä esim. lääkis. Samaan aikaan lääkäreistä on pulaa. Tiedätkö mistä tämä johtuu? Jos paikkoja lisätään, palkat laskee. Jos alalla on pieni työvoimapula, niin tämä nostaa palkkoja. Psykologiliitto ajaa psykologien asioita ja luonnollisesti he eivät halua, että paikkoja lisätään, koska tämä vaikuttaa palkkoihin. Sama juttu lääkäreillä.

Toki näin, mutta myös se, että tarjonta keskittyy tiettyihin paikkoihin. Sille ei voi millään työllisyys- tai aluepolitiikalla mitään. Samaan aikaan psykologeista on ylitarjontaa Helsingissä. Tulet näkemään sen sitten, kun taistelet itsellesi harkkapaikkaa ja sitä ekaa työpaikkaa. Saatat löytää itsesi Porvoosta tai Lohjalta.

Toivottavasti etätyöt lyövät itsensä vihdoin läpi, ja ihmiset voivat valita asuinpaikkansa vähän vapaammin. Jos puolisona ei satu olemaan lääkäriä tai opettajaa, ei puolisolle välttämättä löydy töitä Oulusta, Joensuusta tai vielä pienemmältä paikkakunnalta.

Ei Oulusta saa lääkärit/hammaslääkärit tai opettajat hyvin töitä koska täällä koulutetaan molempia. Ja itsellä ja lähipiirissä on kokemusta molemmista aloista paljon.

Niinpä, eikä sen edes tarvi mennä niin, että tietyllä alalla pitäisi olla hyvä työtilanne joka paikkakunnalla. Tällä viittaan siis psykologeihin, jotka ajattelee et harkka- ja työpaikka putäisi löytyä just sieltä Helsingistä. Työn perässä myös muutetaan tarpeen mukaan.

Koko perhe ei voi muuttaa mutsin harkkapaikan perässä. Nuorellakin voi olla jo se kumppani, jonka pitäisi löytää töitä uudelta kotipaikkakunnalta. Työttömyys heti valmistumisen jälkeen voi tuhota koko uran.

Vaikeita asioita.

Nyt on pakko tehdä pieni faktakorjaus: tyytyväisyyden ei voi kyllä sanoa olevan länsimaissa asennekysymys. Suomessakin on ihan todellista köyhyyttä ja huono-osaisuutta, eikä sitä kaikkea pysty meidän hyvinvointivaltio saumattomasti paikkaamaan. Vapaa tahto ei toteudu jokaisella yksilöllä tasapuolisesti koska mahdollisuuksiimme elämässä vaikuttaa niin vahvasti lapsuusvuodet (oikeastaan jo raskausaikakin) ja sen myötä kehittynyt stressin sietokyky, persoonallisuus ja esim itsetunto, ylipäätään käsitys siitä mikä minulle voi elämässä olla mahdollista. Asia ei ole siis ihan niin mustavalkoinen kuin olisi sillä niinkutsutulla maalaisjärjellä hahmotettavissa.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on pakko tehdä pieni faktakorjaus: tyytyväisyyden ei voi kyllä sanoa olevan länsimaissa asennekysymys. Suomessakin on ihan todellista köyhyyttä ja huono-osaisuutta, eikä sitä kaikkea pysty meidän hyvinvointivaltio saumattomasti paikkaamaan. Vapaa tahto ei toteudu jokaisella yksilöllä tasapuolisesti koska mahdollisuuksiimme elämässä vaikuttaa niin vahvasti lapsuusvuodet (oikeastaan jo raskausaikakin) ja sen myötä kehittynyt stressin sietokyky, persoonallisuus ja esim itsetunto, ylipäätään käsitys siitä mikä minulle voi elämässä olla mahdollista. Asia ei ole siis ihan niin mustavalkoinen kuin olisi sillä niinkutsutulla maalaisjärjellä hahmotettavissa.

tämä!

Itse entisenä perhetyöntekijänä komppaan tätä ehdottomasti. Moni ei tajuakaan, että jokaisella ei ole mahdollisuutta miettiä, minkälaista koulutusta ja ammattia he haluavat mieluiten tehdä ja mihin paikkaan he Suomessa haluaisivat mahdollisesti muuttaaa.

Moni joutuu tyytymään siihen, mitä omalla paikkakunnalla on tarjolla ja tehtävä sitä työtä minkä vain kykenee saamaan. Esim. lasten takia ei usein lähdetä toiselle paikkakunnalle, koska silloin lasten koulu tai päiväkoti ja kaverit vaihtuvat.

Itse opiskelen siis psykalla kolmatta vuotta ja meille yliopisto-opettajat ja lehtorit aina välillä pyrkii muistuttamaan, että minkälaisissa pilvilinnoissa psykan opiskelijat yliopistossa olevat usein, ei toki aina. Kun psykalla opiskelijat pohtii, pitäisikö hakeutua tohtoriohjelmiin, pitäisikö suuntautua neuroon, onko 3650 euron lähtöpalkka liian vaatimaton yms...

Sitten käytännön kliinisen työssä saattaa tavata ihmisiä, jotka kaiken pahoinvoinnin ja huono-osaisuuden keskellä yrittävät jotenkin selviytyä elämästä eteenpäin päivä kerrallaan, niin kyllä siinä omat murheet näyttääkin yllättävän pieniltä, toki niitä yhtään väheksymättä.

En haluakaan väheksyä muiden ongelmia vaan sanoa että Suomessa on kuitenkin ihmisillä paljon mahdollisuuksia tehdä erilaisia, parempia, omannäköisiä valintoja. Hankkiiko lapsia vai ei, missä iässä, muuttaako, kouluttautuuko uudelleen yms. Yhteiskunta tukee ihan älyttömän hyvin monessa asiassa ja usein löytyy omasta elämästäkin keinoja. Aina niitä muita mahdollisuuksia ei näe itse mutta jonkun toisen avulla saa usein vähän avattua perspektiiviä. Jos tätä ajatusmallia ei hyväksy niin miten sitten ajattelette voivanne psykologina auttaa ihmisiä? Ei pelkkä empaattinen kuuntelu mitään muuta, sitähän osaa ei-ammattilainenkin, vaan se että auttaa ihmistä tiedostamaan omia tunteitaan, ajatuksiaan ja niiden rajoituksia, omia toiveitaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan yms. (Jep, jäi HOT päälle 😁)

Välillä tuntuu, että kokeessa tuli ihan liikaa virheitä, eikä ole mahdollista päästä sisään. Välillä tuntuu, että koe meni hyvin ja voin hyvinkin päästä sisään. Pitkä kuukausi edessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä tuosta Oulun tilanteesta. Oulussa oli tänä talvena avoinna 7 koulupsykologin virkaa ja 4 sijaisuutta, joista saatiin täytettyä vain 3 paikkaa! 8 paikkaa jäi siis täyttämättä. Oulussa lapset ja nuoret joutuu odottamaan kuukausia, jopa vuoden sitä, että pääsee psykologin tutkimuksiin. Samaan aikaan psykalle on tuhansia hakijoita, joista valitaan vain murto-osa. Psykalle otetaan niin vähän porukkaa sisälle, että todella monia lahjakkaita, hyviä opiskelijoita jää rannalle. Maisteripaikkoja on koko Suomessa 10. Kymmenen! Maisterihaku on edullinen ja nopea tapa kouluttaa psykologeja. Toki esimerkiksi pääkaupunkiseidulla on jopa ylitarjontaa psykologeista, mutta monilla paikkakunnilla on pulaa erityisesti koulupsykologeista.

Tutustukaapa, mitä Psykologiliitto sanoo asiasta. Paikkoja ei pitäisi lisätä, Suomessa ei ole psykologeista pulaa, ja Oulun koulutuksella ei todennäköisesti ole kovin paljon vaikutusta Pohjois-Suomen psykologitilanteeseen. Tämä asia näyttäytyy erilaisena tietysti sitten, kun on jo opiskelemassa ja varsinkin kun on valmistunut, muistan kyllä itsekin kun ajattelin, että paikkoja pitäisi lisätä.

Oulussa kahdeksaa koulupsykologin paikkaa ei saatu täytettyä ja sanot, että psykologeista ei ole pulaa? Olen itse työskennellyt Oulussa peruskoulussa ja tiedän, miten huutava pula siellä on psykologeista. Tämä on monilla aloilla sama juttu, että alan liitto vastustaa opiskelupaikkojen lisäämistä esim. lääkis. Samaan aikaan lääkäreistä on pulaa. Tiedätkö mistä tämä johtuu? Jos paikkoja lisätään, palkat laskee. Jos alalla on pieni työvoimapula, niin tämä nostaa palkkoja. Psykologiliitto ajaa psykologien asioita ja luonnollisesti he eivät halua, että paikkoja lisätään, koska tämä vaikuttaa palkkoihin. Sama juttu lääkäreillä.

Toki näin, mutta myös se, että tarjonta keskittyy tiettyihin paikkoihin. Sille ei voi millään työllisyys- tai aluepolitiikalla mitään. Samaan aikaan psykologeista on ylitarjontaa Helsingissä. Tulet näkemään sen sitten, kun taistelet itsellesi harkkapaikkaa ja sitä ekaa työpaikkaa. Saatat löytää itsesi Porvoosta tai Lohjalta.

Toivottavasti etätyöt lyövät itsensä vihdoin läpi, ja ihmiset voivat valita asuinpaikkansa vähän vapaammin. Jos puolisona ei satu olemaan lääkäriä tai opettajaa, ei puolisolle välttämättä löydy töitä Oulusta, Joensuusta tai vielä pienemmältä paikkakunnalta.

Ei Oulusta saa lääkärit/hammaslääkärit tai opettajat hyvin töitä koska täällä koulutetaan molempia. Ja itsellä ja lähipiirissä on kokemusta molemmista aloista paljon.

Oulun lähellä on kuntia .