Psykologia 2021

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.

Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.

Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.

Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.

Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).

Kokeessa jaettava enkkumatsku pois niin koe on hyvä. Nuo kokeessa jaettavat matskut eriarvoistavat aivan liikaa. Ei lukivaikeuksisille riitä 30min lisäaika tollasen jymypommi artikkelin kahlaamiseksi ja kääntämiseksi, se on mahdoton tehtävä, koska lukivaikeuksisille kielten oppiminen tosi vaikeaa ja jos kääntäjää ei saa käyttää kokeessa.

Roman ”khartunsky” Asterix kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.

Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.

Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.

Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.

Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).

oisko hyvä työllisyystilanne. jos ei kiinnosta lääkkis eikä kauppis tai oikeustieteellinen.  sosiaalityö poissuljettu koska  hirvee vastuu ja kaikkea lokaa saa niskaansa koko ajan, sekä aliarvostettu ala

kauppiksessa työtilanne huono

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Mä ymmärrän tän täysin myös. Koulussa kyllä pärjää loistavasti jos on korkea motivaatio ja ahkera opiskelija. Yliopisto elämä ei ole niin vaativaa, etteikö sinne sisäänpäässyt kykenisi opinnoista suoriutumaan. Niinkuin sanoin vkt siirtyneet, eli tämä epäreilu asetelma kouluun pääsemiseksi on edelleen erittäin läsnä. Varmasti täysin kouluun sopimattomat henkilöt tipahtavat kilpailusta, vaikka kokeessa pystyisikin parantamaan mahdollisuuksiaan päästä sisälle ahkeruudella. Psykalle otetaan sisälle niin vähän ihmisiä että näitä "valmiita" "sovelluskykyisiä" "nopeita" opiskelijoita jää paljon ulos. Mielestäni olisi oikein, että pystyt maksimoimaan mahdollisuudet sisälle pääsemiseksi. En siis tarkoita tällä, että sisälle tulee päästä pelkällä pänttäämisellä.. Sellaiset ulos jäävät valmiiksi fiksut ihmiset saisivat osoittaa motivaatiotaan ahkeralla opiskelulla pääsykoetta varten..

Roman ”khartunsky” Asterix kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.

Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.

Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.

Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.

Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).

Tytöt, jotka ei oo opiskellut ja panostanut kemiaan ja fysiikkaan ja matikkaan valitsevat mieluusti psykan. Se on luontainen valinta, kun pääsy lääkikselle on jo evätty nuoruuden typerien kurssivalintojen takia. Psyka näyttäytyy alanvaihtajillakin mieluisana, koska helppo jatkumo muilta humanistisilta aloilta, koska samankaltaista tekstin lukua ja esseen väkertämistä ilman kemiaa ja fyssaa, jotka jo kouluajoilta unohtuneet monilla alanvaihtajilla, kuten opettajilla tai sairaanhoitajilla.

Kysymys herääkin: miksi kokeessa saa käyttää laskinta, muttei googlen kääntäjää?

Laskin auttaa matemaattisista erityisvaikeuksista kärsiviä. Kääntäjä auttaisi lukivaikeuksisia, mutta se on evätty. Tosi epäreilua.

Roman ”khartunsky” Asterix kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.

Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.

Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.

Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.

Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).

Auttamisen halu? 

Kokemukseni mukaan monet psykologit ovat aika teknisiä, eivät mitenkään yliempaattisia itkupillejä.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys herääkin: miksi kokeessa saa käyttää laskinta, muttei googlen kääntäjää?

Laskin auttaa matemaattisista erityisvaikeuksista kärsiviä. Kääntäjä auttaisi lukivaikeuksisia, mutta se on evätty. Tosi epäreilua.

Kokeessahan jaettiin suomennokset keskeisistä artikkelin termeistä. Itse en niitä kunnolla katsonut, kun en kokenut niitä tarvitsevani, mutta sieltä olisi luultavasti löytynyt keskeisiä käännöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Roman ”khartunsky” Asterix kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.

Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.

Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.

Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.

Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).

Tytöt, jotka ei oo opiskellut ja panostanut kemiaan ja fysiikkaan ja matikkaan valitsevat mieluusti psykan. Se on luontainen valinta, kun pääsy lääkikselle on jo evätty nuoruuden typerien kurssivalintojen takia. Psyka näyttäytyy alanvaihtajillakin mieluisana, koska helppo jatkumo muilta humanistisilta aloilta, koska samankaltaista tekstin lukua ja esseen väkertämistä ilman kemiaa ja fyssaa, jotka jo kouluajoilta unohtuneet monilla alanvaihtajilla, kuten opettajilla tai sairaanhoitajilla.

Tällaseen johtopäätökseen olis joo helppo itekkin heittäytyä, koska asiat ovat indeed useimmin sitä, miltä ne näyttävät, kuin jotain muuta, warsinkin go kahtoo hualellisesti.

Mietin siis sen kannalta, et kai toi sit on sotepuolella ja julkishallinnossakin kurantti virkamiestutkinto, sit lahjakkuudella suhteilla ja fyrkalla saattaa kandee ostaa se psykoterapialisenssi. Jos on vaikka kipuilevia mieslapsistefaneita ja kavereiden kapinoivia pikku-belloja lähipiirissä. Kelaterapiat viel erikseen ja yksityiset asemat.

Sitä taustaa vasten, et me ylläpidetään korkeakoulutusta verovaroin, vahvasti kyseenalaistan tota aivovuotoa suht hömppähommiin - siis akateemisesti hömppähommiin, huom, jälleen en koeta tirvaista psykologeja. En kyl tiiä yhtään mitä semmoselle vois/pitäis tehdä, ja toisaalta on toi varmaan parhaita osaamispohjia isojen virastojen/osastojen virkakerttuhessuille ja sotepuolesta en taas tiiä mittää. Luulis et vankka statistiikan hallinta olis eduks niissä hommissa, ku on vertailukelpoista aineistoa todella diippeihi detskuihi asti. Kai siel psykas sit joku tilastotieteen appro tehää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys herääkin: miksi kokeessa saa käyttää laskinta, muttei googlen kääntäjää?

Laskin auttaa matemaattisista erityisvaikeuksista kärsiviä. Kääntäjä auttaisi lukivaikeuksisia, mutta se on evätty. Tosi epäreilua.

Kokeessahan jaettiin suomennokset keskeisistä artikkelin termeistä. Itse en niitä kunnolla katsonut, kun en kokenut niitä tarvitsevani, mutta sieltä olisi luultavasti löytynyt keskeisiä käännöksiä.

oliko? en huomannut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Joo, olen hyvin pitkälti samaa mieltä. Väärin on se, että osa sitten saa kuitenkin paikan nimenomaan pitkäjänteistä työtä vaativalla ja ennakoitavalla tavalla (yo-paperit). Tämän vaihtoehdon pitäisi olla kaikille avoin tai sitten kaikki muut paitsi koeväylä kokonaan pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Mä ymmärrän tän täysin myös. Koulussa kyllä pärjää loistavasti jos on korkea motivaatio ja ahkera opiskelija. Yliopisto elämä ei ole niin vaativaa, etteikö sinne sisäänpäässyt kykenisi opinnoista suoriutumaan. Niinkuin sanoin vkt siirtyneet, eli tämä epäreilu asetelma kouluun pääsemiseksi on edelleen erittäin läsnä. Varmasti täysin kouluun sopimattomat henkilöt tipahtavat kilpailusta, vaikka kokeessa pystyisikin parantamaan mahdollisuuksiaan päästä sisälle ahkeruudella. Psykalle otetaan sisälle niin vähän ihmisiä että näitä "valmiita" "sovelluskykyisiä" "nopeita" opiskelijoita jää paljon ulos. Mielestäni olisi oikein, että pystyt maksimoimaan mahdollisuudet sisälle pääsemiseksi. En siis tarkoita tällä, että sisälle tulee päästä pelkällä pänttäämisellä.. Sellaiset ulos jäävät valmiiksi fiksut ihmiset saisivat osoittaa motivaatiotaan ahkeralla opiskelulla pääsykoetta varten..

Valmennuskurssien (vkt?) siirtyminen lukio-opintojen preppaukseen on kieltämättä valitettavaa. Siitä huolimatta ylioppilaskokeet on kuitenkin suunniteltu virallisen opetussuunnitelman mukaisia oppisisältöjä käsitteleviksi ja L:t ovat sen puoleen yhtälailla kaikkien ulottuvilla. Tämä on kuitenkin loputon suo, sillä opintomenestykseen vaikuttavia tekijöitä (perhetausta, lukion taso, terveydelliset aspektit, lahjakkuus...) ei voida täydellisesti kontrolloida lukiolaistenkaan välillä. Mutta mitä yhdenvertaisuutta parantavia parannusehdotuksia nykymuotoiseen valintakokeeseen liittyen on? 

Nykyinen valintakoe kunnioittaa mielestäni ihan hyvin hakijoiden yhdenvertaisuutta, (hox, en ota kantaa kiintiöihin, vaan koetyyppiin), ja mahdollistaa nimenomaan omien sisäänpääsymahdollisuuksien maksimoinnin annetuissa raameissa. Ahkeruus itsessään on tietysti elämässä hyvä asia, mutta sen ei pidä antaa kääntyä itseään vastaan. Ennakkomateriaalittomat kokeet ovat kai jonkin verran yleistyneet viime vuosina, mikä on käsittääkseni tämän ongelman toinen ääripää. Johonkin raja kokeeseen liittyvissä ennakkotiedoissa on kuitenkin vedettävä, että saadaan valinta järkevästi ja tasavertaisesti hoidettua. Ja tasavertaisuudella en tarkoita sitä, että kaikilla tulisi halutessaan olla yhtälaiset todennäköisyydet tulla valituksi, vaan yhtälaiset mahdollisuudet siihen. Itselläni on reilusti avoimen opintoja, paljon pääsykoekokemusta ja ensikertalaisuus vielä tallella - eli elämä junnaa. Olen myös tehnyt päämäärätietoisesti töitä päästäkseni psykalle, ja joka kerta ottaa yhtälailla päähän, etten päässyt, mutta en ajattele että ansaitsisin sen vuoksi mitään "reippauspisteitä". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys herääkin: miksi kokeessa saa käyttää laskinta, muttei googlen kääntäjää?

Laskin auttaa matemaattisista erityisvaikeuksista kärsiviä. Kääntäjä auttaisi lukivaikeuksisia, mutta se on evätty. Tosi epäreilua.

Kokeessahan jaettiin suomennokset keskeisistä artikkelin termeistä. Itse en niitä kunnolla katsonut, kun en kokenut niitä tarvitsevani, mutta sieltä olisi luultavasti löytynyt keskeisiä käännöksiä.

oliko? en huomannut

Oli, muistaakseni artikkelin perään nidottuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys herääkin: miksi kokeessa saa käyttää laskinta, muttei googlen kääntäjää?

Laskin auttaa matemaattisista erityisvaikeuksista kärsiviä. Kääntäjä auttaisi lukivaikeuksisia, mutta se on evätty. Tosi epäreilua.

Kokeessahan jaettiin suomennokset keskeisistä artikkelin termeistä. Itse en niitä kunnolla katsonut, kun en kokenut niitä tarvitsevani, mutta sieltä olisi luultavasti löytynyt keskeisiä käännöksiä.

oliko? en huomannut

siinä taisi olla helppoja sanoja? Enkä sen vuoksi tarvinnut? EN muista

Oli siinä. Huomasin sekä kaavaliitteen että sanaston vasta kokeen lopussa. Ei niitä kyllä tosin olisi ehtinyt käyttääkään.

En ihan ymmärrä kitinää englanninkielisestä artikkelista. Valintakoe on vuosikausia suosinut matemaattisesti lahjakkaita, eikä siitä ole ollut tällaista "haloota".

Vierailija kirjoitti:

Roman ”khartunsky” Asterix kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.

Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.

Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.

Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.

Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).

Tytöt, jotka ei oo opiskellut ja panostanut kemiaan ja fysiikkaan ja matikkaan valitsevat mieluusti psykan. Se on luontainen valinta, kun pääsy lääkikselle on jo evätty nuoruuden typerien kurssivalintojen takia. Psyka näyttäytyy alanvaihtajillakin mieluisana, koska helppo jatkumo muilta humanistisilta aloilta, koska samankaltaista tekstin lukua ja esseen väkertämistä ilman kemiaa ja fyssaa, jotka jo kouluajoilta unohtuneet monilla alanvaihtajilla, kuten opettajilla tai sairaanhoitajilla.

Ai oikein "tytöt" pyrkii nyt psykalle? Onko niin vaikea ymmärtää, ettei kaikkia kiinnosta miettiä työkseen oikeaa annostusta lidokaiinia papan kammiovärinään. Palkka hyvä, työ umpitylsä. Lisäksi lääkiksessä ei edes opeteta "tiedettä" sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan perusanatomiaa ja -fysiologiaa. Psykologia on huomattavasti monipuolisempaa 😊