Pitkän avioliiton naiset kertokaa miten olette miehenne pitäneet. Miten otatte miestä huomioon omassa ulkonäössä ja käytöksessä?
Vain pitkään yhdessä olleet saa vastata, muut voi lukea ja yrittää vaikka oppia
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sanon ihan rehellisesti että normaalipainoisena pysyminen ja kropan pitäminen kunnossa on must.
En ole vaatimassa fitness-kroppaa, mutta muumimammavartalo jossa peffa ja vatsa ovat vaihtaneet paikkaa ei sytytä ollenkaan seksuaalisesti. Ihan sama jos joku kitisee tästä, itse olette sitä mieltä että jos syttyy vain pitkistä/harteikkaista miehistä niin se on ok eikä sille voi mitään.
Pysyttelen itse kunnossa, mikä on muuten miehelle must (inakin yleensä) jos haluaa että seksi kiinnostaa ja sujuu jatkossakin. Huomioin vaimoa enemmän kuin hän minua, koska vaimolle sellainen on tärkeämpää kuin minulle. Teen töitä enemmän kuin huvittaisi koska vaimolle viihtyisä koti on tärkeämpi kuin minulle, ja viihtyisä koti maksaa.
Sitten on puolestaan asioita joissa vaimo huomioi minua enemmän kuin minä häntä, koska ne ovat minulle tärkeämpiä asioita.
Harmittaako? Tekeekö mieli valittaa sovimismista ja alapeukuttaa?
Se on ok. Minulle kävisi että tehdään molemmat samoja asioita tasapuolisesti, mutta koskaan ei päästäisi yksimielisyyteen siitä miten asioita tehdään. Vaimolle ei kävisi panostaminen kokeilevampaan seksiin, saliin ja harrastuksiin ansioiden, matkojen, ravintolailtojen ja kämpän kustannuksella. Minulle taas ei kävisi päinvastainen.
Mitä alapeukuttamista tuossa on? Tehän sovitte hienosti yhteen, molemmat haluavat panostaa ulkoisiin puitteisiin.
Kommenteista päätellen yhteenvetona siis voi todeta, että ulkonäkö, sosiaalinen status ja hyvä seksi pitävät parisuhteen kunnossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, ettei muka ulkonäöllä ole mitään vaikutusta monenkaan mielestä. Itse olen pysynyt hoikkana koko ikäni sen vuoksi, että olen entinen kilpaurheilija ja rakastan edelleen liikuntaa. Mies kehuu edelleen vartaloani, vaikka ikää yli 50.
Minä olen aika ulkonäkökeskeinen. Monella eri tavalla. Ikää on 51 v. Mutta ei minua silti haittaa miehelleni tulleet 15 kiloa. Toki hän oli nuorena komeampi, mutta ihan samalla tavalla sytyn hänestä vieläkin. Miten ulkonäön pitäisi haitata?
Huono esimerkki.
Aika monellekin naiselle miehen lisäkilot ovat ok. Jos mies olisi 15cm lyhyempi tai tienaisi 15k vähemmän, se ei olisikaan ok.
Naiset yrittävät aina tuota että vain nuorena saa olla ulkonäkökeskeinen kun vertaillaan pituuksia ja miehet kisaavat kuinka olla sytyttäviä naisten silmissä, mutta kun naistenkin pitäisi alkaa tekemään jotain viehättävyytensä eteen niin saman tien olisi lopetettava moinen ulkonäkökeskeisyys.
Ei lopeteta. Ulkonäöllä ja hoikkuudella on merkitystä nuorena, ulkonäöllä ja hoikkuudella on merkitystä vähintäänkin niin kauan kun seksi kiinnostaa.
Aika harva eronnut mies rumempaan vaihtaa että varmaan sillä jotain merkitystä on
15v naimisissa. En ole ajatellut ”pitäväni” miestä tässä, vaan panostavani parisuhteeseeni siinä missä hänkin. Ulkonäköni on varmaan milloin mitäkin, en ole koskaan meikannut, mutta välillä jää säärikarvatkin ajelematta moneksi viikkoa. Ihan samalla tavalla mies on halunnut silloinkin minua.
Ollaan panostettu yhdessäoloon, siihen että selvitetään riidat puhumalla, ollaan käyty pariterapiassa opettelemassa toisen ihan aktiivista kuuntelua ja erilaisia kommunikointitapoja (suosittelen ihan kaikille), harrastamme paljon seksiä, puhumme toisillemme kunnioittavasti ja rakastavasti. Käymme vessassa toistemme nähden, olen mm. usein pissalla kun mies pesee hampaita, mies on pitänyt hiuksiani kiinni kun olen migreenissä oksentanut kaaressa ja siivonnut sotkut. Olemme toisillemme kilttejä ja hyviä. Panostamme siihen että puhallamme yhteen hiileen.
Olemme olleet yhdessä viisi vuotta ja tajusin vasta tänään, että aikaa on mennyt niin paljon. Vasta viime syksynä tapasimme..:D
Joka tapauksessa se vaatii halua olla yhdessä kummaltakin. Yksin ei voi suhdetta ylläpitää, vaikka päällään seisoisit ja pitkäkestoinen yhdessäolo vaatii kompromisseja ja selvän suomenkielen osaamista jota kannattaa puhua silloin kun tilanne on päällä, ei silloin kun veressä on 3 promillea. Ihan sellaiset asiat kannattaa ilmaista "HARMITTAA KUN TEIT -" saman tien, niin helpommalla pääsee kuin kertomalla loputonta listaa oireista mitä toiminta aiheuttaa.
Olen itse huomannut, että normaalien käytöstapojen hallinta auttaa eli se parisuhdepiereminen ja röyhtäily ja muu pelleilevä sikailu kannattaa pitää minimissä, itsestään huolehtiminen ja laittautuminen tuo myös selkeästi hyvää fiilistä. Ei sen takia, että näyttäisi hyvältä pelkästään miehen silmissä, vaan siksi, että itselläkin on varmempi olo ja se on vain plussaa jos mieskin tykkää.
Yhteinen tekeminen ja yhdessäolo on myös plussaa. Olkoon kerran vuodessa, tai kerran kuussa, niin se on kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vastauksia myös miehiltä tänne samasta.
Myös miehiltä XDDDDDDD
Ja miten vtussa ulkonäkö liittyy tähän?? XDDDDDDD Minä pidän huolen hygieniasta ja asiallisesta lookista ihan itseäni varten, ja riippumatta siitä olenko sinkku vai en. Ihan absurdi ajatus, että minun pitäisi erityisesti tehdä jotain ulkonäölle XDDDDDD
Vierailija kirjoitti:
Olemme olleet yhdessä viisi vuotta ja tajusin vasta tänään, että aikaa on mennyt niin paljon. Vasta viime syksynä tapasimme..:D
Joka tapauksessa se vaatii halua olla yhdessä kummaltakin. Yksin ei voi suhdetta ylläpitää, vaikka päällään seisoisit ja pitkäkestoinen yhdessäolo vaatii kompromisseja ja selvän suomenkielen osaamista jota kannattaa puhua silloin kun tilanne on päällä, ei silloin kun veressä on 3 promillea. Ihan sellaiset asiat kannattaa ilmaista "HARMITTAA KUN TEIT -" saman tien, niin helpommalla pääsee kuin kertomalla loputonta listaa oireista mitä toiminta aiheuttaa.
Olen itse huomannut, että normaalien käytöstapojen hallinta auttaa eli se parisuhdepiereminen ja röyhtäily ja muu pelleilevä sikailu kannattaa pitää minimissä, itsestään huolehtiminen ja laittautuminen tuo myös selkeästi hyvää fiilistä. Ei sen takia, että näyttäisi hyvältä pelkästään miehen silmissä, vaan siksi, että itselläkin on varmempi olo ja se on vain plussaa jos mieskin tykkää.
Yhteinen tekeminen ja yhdessäolo on myös plussaa. Olkoon kerran vuodessa, tai kerran kuussa, niin se on kivaa.
PARISUHDEPIERESKELY XDDDDDDDD Mitä vttua XDDDDDDDD Onko olemassa myös sinkkupiereskelyä?? 🤣🤣
Ja vttu se on SUOMEN KIELI.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sanon ihan rehellisesti että normaalipainoisena pysyminen ja kropan pitäminen kunnossa on must.
En ole vaatimassa fitness-kroppaa, mutta muumimammavartalo jossa peffa ja vatsa ovat vaihtaneet paikkaa ei sytytä ollenkaan seksuaalisesti. Ihan sama jos joku kitisee tästä, itse olette sitä mieltä että jos syttyy vain pitkistä/harteikkaista miehistä niin se on ok eikä sille voi mitään.
Pysyttelen itse kunnossa, mikä on muuten miehelle must (inakin yleensä) jos haluaa että seksi kiinnostaa ja sujuu jatkossakin. Huomioin vaimoa enemmän kuin hän minua, koska vaimolle sellainen on tärkeämpää kuin minulle. Teen töitä enemmän kuin huvittaisi koska vaimolle viihtyisä koti on tärkeämpi kuin minulle, ja viihtyisä koti maksaa.
Sitten on puolestaan asioita joissa vaimo huomioi minua enemmän kuin minä häntä, koska ne ovat minulle tärkeämpiä asioita.
Harmittaako? Tekeekö mieli valittaa sovimismista ja alapeukuttaa?
Se on ok. Minulle kävisi että tehdään molemmat samoja asioita tasapuolisesti, mutta koskaan ei päästäisi yksimielisyyteen siitä miten asioita tehdään. Vaimolle ei kävisi panostaminen kokeilevampaan seksiin, saliin ja harrastuksiin ansioiden, matkojen, ravintolailtojen ja kämpän kustannuksella. Minulle taas ei kävisi päinvastainen.
Normaalipaino on ihan hyvä, mutta ennenkaikkea naisesta ei saa tulla orjaa (liian nöyristelevää) eikä myöskään hellapoliisia. Yksinkertaisesti näin.
Suhde on tasa-arvoinen, mutta mies päättää tärkeimmät asiat, eli sanoo viimeisen sanan..useimmat miehet kykenee tuohon.
mies52v
Piereskely ja röyhtäily ole mitään hiton PELLEILYÄ vaan oman olon helpottamista🤦🏼♀️ Ihan samalla tavalla kuin pissaaminen, pskantaminen ja oksentaminen.
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvä työihminen, autan ja annan neuvoja kysyttäessä. En valita. Annan seksiä. Yritän pitää itseni hyvässä kunnossa. En sano koskaan ei.
Alapeukuttakaa vaan, mutta ei mies ole mihinkään lähtenyt. En sitä sano että teidän pitäis näitä noudattaa. Olen sellainen alistuva nainen. Ei mies valita.
Ei minun tarvitse esittää mitään ja siksi homma on aina toiminut. Ei miehenkään. Nautitaan toisista, eletään elämää. Molemmat tekee. On yhteistä aikaa ja omaa aikaa. Joka päivä suudelmia, halauksia ja läheisyyttä. Seksi toimii ja vuosien mittaan vain paranee, kun on rentoa menoa ja molemmat saa ja antaa. Esittäminen on viimeinen asia mitä pitää tehdä parisuhteessa. Me rakastetaan. Ei tehdä asioista ongelmia.
20 vuotta naimisissa. Puhutaan toisillemme ystävällisesti ja arvostavasti. Vietetään yhdessä aikaa, koska haluamme tehdä niin. Ikävöin häntä jos hän ei ole paikalla. Edelleen pidän miestäni komeana ja haluttavana ja hän minua minua. Hänelle on tärkeää minun nautinto ja hän panostaa siihen. Olemme toistemme parhaita ystäviä ja meillä on tahto vanheta ja nauttia elämästä yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sanon ihan rehellisesti että normaalipainoisena pysyminen ja kropan pitäminen kunnossa on must.
En ole vaatimassa fitness-kroppaa, mutta muumimammavartalo jossa peffa ja vatsa ovat vaihtaneet paikkaa ei sytytä ollenkaan seksuaalisesti. Ihan sama jos joku kitisee tästä, itse olette sitä mieltä että jos syttyy vain pitkistä/harteikkaista miehistä niin se on ok eikä sille voi mitään.
Pysyttelen itse kunnossa, mikä on muuten miehelle must (inakin yleensä) jos haluaa että seksi kiinnostaa ja sujuu jatkossakin. Huomioin vaimoa enemmän kuin hän minua, koska vaimolle sellainen on tärkeämpää kuin minulle. Teen töitä enemmän kuin huvittaisi koska vaimolle viihtyisä koti on tärkeämpi kuin minulle, ja viihtyisä koti maksaa.
Sitten on puolestaan asioita joissa vaimo huomioi minua enemmän kuin minä häntä, koska ne ovat minulle tärkeämpiä asioita.
Harmittaako? Tekeekö mieli valittaa sovimismista ja alapeukuttaa?
Se on ok. Minulle kävisi että tehdään molemmat samoja asioita tasapuolisesti, mutta koskaan ei päästäisi yksimielisyyteen siitä miten asioita tehdään. Vaimolle ei kävisi panostaminen kokeilevampaan seksiin, saliin ja harrastuksiin ansioiden, matkojen, ravintolailtojen ja kämpän kustannuksella. Minulle taas ei kävisi päinvastainen.
Normaalipaino on ihan hyvä, mutta ennenkaikkea naisesta ei saa tulla orjaa (liian nöyristelevää) eikä myöskään hellapoliisia. Yksinkertaisesti näin.
Suhde on tasa-arvoinen, mutta mies päättää tärkeimmät asiat, eli sanoo viimeisen sanan..useimmat miehet kykenee tuohon.
mies52v
No meillä kyllä päätetään yhdessä.
Aika monet naiset tuntuvat kyllä oikeasti haluavan että mies päättää, vaikkeivat sitä kehtaa myöntääkään.
Me kumpikin olimme nuorina hoikkia ja nättejä, ja yhdessä ollaan vanhennuttu nykyiseen ulkomuotoon, joka on upea. Rakastumisvaihe kesti meillä pitkään, ja nyt ei olla enää rakastuneita, vaan on kasvettu rakastamaan syvästi. Meillä ei ole mitään reseptiä siihen miten liiton saa kestämään. Me olemme vain viihtyneet yhdessä, ja meillä on samanlaiset elintavat. Ei ole ristiriitoja eikä suuria riitojakaan. Jos riidellään, niin yleensä asiat riitelee, emme me. Toinen on paras ystävä. En voisi kuvitellakaan että puolisoni puhuisi rumasti minulle tai haukkuisi, enkä minäkään hänelle voisi ikinä puhua rumasti. Toisen kunnioitus kai se on, ja se, että arvostaa toista ja toisen ominaisuuksia ja osaamisia ja tekemisiä. 35 vuotta yhteistä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista päätellen yhteenvetona siis voi todeta, että ulkonäkö, sosiaalinen status ja hyvä seksi pitävät parisuhteen kunnossa?
Sanoisin että ulkonäkö ja seksi. Pidän itsestäni huolta, ja niin tekee mieskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista päätellen yhteenvetona siis voi todeta, että ulkonäkö, sosiaalinen status ja hyvä seksi pitävät parisuhteen kunnossa?
Sanoisin että ulkonäkö ja seksi. Pidän itsestäni huolta, ja niin tekee mieskin.
Kyllä.
Sellaisella painotuksella että naiselle on tärkeämpää pariskunnan (etenkin miehen) sosiaalinen status, puitteet joissa eletään, ja se että nämä paranevat/muuttuvat koko ajan. Miehelle naisen sosiaalisella statuksella ei ole merkitystä, yleensä miehelle koti ei ole yhtä iso asia, eivätkä miehet kaipaa jatkuvaa muutosta asunnon ja paikkakunnan suhteen.
Miehet puolestaan painottavat enemmän ulkonäön säilymistä nuorekkaana ja tervettä/hoikkaa kroppaa. Naiset ovat vaativampia genetiikan suhteen, esim. pituus.
Seksin suhteen miehet ehkä keskimäärin haluavat enemmän, mutta tämä johtuu siitä että naisilla seksihalut vaihtelevat enemmän yksilötasolla ja aikakausittain. Esimerkiksi osa naisista alkaa haluamaan lisää nelikymppisinä, osalla seksihalut katoavat kokonaan.
Otan hänet yksilönä huomioon. Sopivasti keppiä ja porkkanaa, omat ja yhteiset jutut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista päätellen yhteenvetona siis voi todeta, että ulkonäkö, sosiaalinen status ja hyvä seksi pitävät parisuhteen kunnossa?
Sanoisin että ulkonäkö ja seksi. Pidän itsestäni huolta, ja niin tekee mieskin.
Kyllä.
Sellaisella painotuksella että naiselle on tärkeämpää pariskunnan (etenkin miehen) sosiaalinen status, puitteet joissa eletään, ja se että nämä paranevat/muuttuvat koko ajan. Miehelle naisen sosiaalisella statuksella ei ole merkitystä, yleensä miehelle koti ei ole yhtä iso asia, eivätkä miehet kaipaa jatkuvaa muutosta asunnon ja paikkakunnan suhteen.
Miehet puolestaan painottavat enemmän ulkonäön säilymistä nuorekkaana ja tervettä/hoikkaa kroppaa. Naiset ovat vaativampia genetiikan suhteen, esim. pituus.
Seksin suhteen miehet ehkä keskimäärin haluavat enemmän, mutta tämä johtuu siitä että naisilla seksihalut vaihtelevat enemmän yksilötasolla ja aikakausittain. Esimerkiksi osa naisista alkaa haluamaan lisää nelikymppisinä, osalla seksihalut katoavat kokonaan.
Kyllä kumpikin meistä haluaa sopivan elintason ja tuloja, niin ettei tarvitse miettiä joka senttiä. Mitään ihmeitä ei vaadita, kohtuullisuus kunniaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista päätellen yhteenvetona siis voi todeta, että ulkonäkö, sosiaalinen status ja hyvä seksi pitävät parisuhteen kunnossa?
Sanoisin että ulkonäkö ja seksi. Pidän itsestäni huolta, ja niin tekee mieskin.
Kyllä.
Sellaisella painotuksella että naiselle on tärkeämpää pariskunnan (etenkin miehen) sosiaalinen status, puitteet joissa eletään, ja se että nämä paranevat/muuttuvat koko ajan. Miehelle naisen sosiaalisella statuksella ei ole merkitystä, yleensä miehelle koti ei ole yhtä iso asia, eivätkä miehet kaipaa jatkuvaa muutosta asunnon ja paikkakunnan suhteen.
Miehet puolestaan painottavat enemmän ulkonäön säilymistä nuorekkaana ja tervettä/hoikkaa kroppaa. Naiset ovat vaativampia genetiikan suhteen, esim. pituus.
Seksin suhteen miehet ehkä keskimäärin haluavat enemmän, mutta tämä johtuu siitä että naisilla seksihalut vaihtelevat enemmän yksilötasolla ja aikakausittain. Esimerkiksi osa naisista alkaa haluamaan lisää nelikymppisinä, osalla seksihalut katoavat kokonaan.
Ihan tosissasiko olet? On täällä muitakin vastaavia, mutta tämä nyt sattui viimeksi silmään. Eikö kannattaisi puhua vain omista kokemuksista, koska tuollainen yleistäminen ei nyt vain ole kovin fiksua vaan jotain ihan tyrmistyttävän päinvastaista.
Miehenä sanon ihan rehellisesti että normaalipainoisena pysyminen ja kropan pitäminen kunnossa on must.
En ole vaatimassa fitness-kroppaa, mutta muumimammavartalo jossa peffa ja vatsa ovat vaihtaneet paikkaa ei sytytä ollenkaan seksuaalisesti. Ihan sama jos joku kitisee tästä, itse olette sitä mieltä että jos syttyy vain pitkistä/harteikkaista miehistä niin se on ok eikä sille voi mitään.
Pysyttelen itse kunnossa, mikä on muuten miehelle must (inakin yleensä) jos haluaa että seksi kiinnostaa ja sujuu jatkossakin. Huomioin vaimoa enemmän kuin hän minua, koska vaimolle sellainen on tärkeämpää kuin minulle. Teen töitä enemmän kuin huvittaisi koska vaimolle viihtyisä koti on tärkeämpi kuin minulle, ja viihtyisä koti maksaa.
Sitten on puolestaan asioita joissa vaimo huomioi minua enemmän kuin minä häntä, koska ne ovat minulle tärkeämpiä asioita.
Harmittaako? Tekeekö mieli valittaa sovimismista ja alapeukuttaa?
Se on ok. Minulle kävisi että tehdään molemmat samoja asioita tasapuolisesti, mutta koskaan ei päästäisi yksimielisyyteen siitä miten asioita tehdään. Vaimolle ei kävisi panostaminen kokeilevampaan seksiin, saliin ja harrastuksiin ansioiden, matkojen, ravintolailtojen ja kämpän kustannuksella. Minulle taas ei kävisi päinvastainen.