Kertooko hyvä kirjoitustaito ihmisen älykkyydestä?

Kyllä hyvä kirjoitustaito kertoo ainakin siitä, että on opiskellut äidinkieltä ja oppinut myös. Jos on älykäs, on opiskelu aina helpompaa. Voisi olettaa, että heikkolahjainen ei alun alkaenkaan ole hakeutunut sivistävien aineiden opiskelun pariin tai ainakaan menestynyt niissä.

Mutta ei se ihan yksiselitteistä ole, lahjakkuutta ja älykkyyttä voi olla muilla aloilla. Kuitenkin, jos et osaa kirjoittaa, annat väkisinkin itsestäsi yksinkertaisen ja kouluttamattoman kuvan.

Nykyisin kyllä kauhistuttaa tekstien taso, etenkin somessa.

Vierailija kirjoitti:

Luokaton kirjoitustapa ainakin kertoo siitä, että koulussa on nukuttu eikä älykään ole erityisemmin kehittynyt.

Kaikilla ei ole lukupäätä eikä kirjoitustaitoa, mutta silti joillakin vähän koulutetuilla on sydämen sivistystä, jota taas lukeneilla ei välttämättä aina ole. Tiedän korkeasti koulutettuja ihmisiä, joiden empatiakyky on nolla.

- Älykkyys on nopeaa oppimiskykyä ja usein myös hyvää muistia ja lukupäätä.

- Nerous on kykyä luoda uutta, tehdä uusia keksintöjä, ym.

- Viisaus on pohdiskelevaa, elämää ja ihmisiä ymmärtävää, ja taitoa varautua etukäteen erilaisiin tilanteisiin. Viisas ei välttämättä ole nopea ja omaa hyvää muistia kuten älykäs. Kaikkihan tuntevat termin 'hajamielinen professori'. 

Hyvä kirjoitustaito on koulussa opittua ja sen opin vaalimista siitäkin huolimatta, että tekstarit ja someviestit yleensä kirjoitetaan lyhyesti.

Pelkästään oikeinkirjoitus ei kerro älykkyydestä paljoakaan, vaan kirjoituksen asiasisältö paljastaa sen, jos kirjoitus on omaa tuotantoa eikä muualta kopioitua.

Kirjoitustaito, niin kuin mikä tahansa taito, on opittavissa oleva asia. Sitähän sana taito tarkoittaa. Kyseessä ei ole siis mikään luonnonlahjakkuus. Koskee myös oikeinkirjoitusta.

Vierailija kirjoitti:

Ei matikkapääkään älyä tarkoita, koneaivoja vain.

En kyllä ole vielä nähnyt konetta, jolla olisi matemaattista hahmotuskykyä. Meneeköhän sinulla sekaisin matematiikka ja laskento?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensa-testi eli matemaattisen älyn mittaaminen ei kerro mitään älykkyydestä. Piste.

Mittaako Mensa testi matemaattista älyä? Miten voi olla mahdollista että saan testistä hyvän tuloksen mutta lukion lyhyen matikan kirjoitin vain M? Ei se testi kyllä älykkyyttä mittaa kun en tätäkään ymmärrä 😊.

Ei lukion lyhyessä matematiikassa juurikaan mitään älyä vaadita. Eikä oikeastaan pitkässäkään matematiikassa, paitsi ehkä joissain kaikista hankalimmissa soveltavissa tehtävissä. Erinäisten laskusääntöjen ja oikeaoppisten merkitsemistapojen opetteleminen on paljon isompi asia arvosanan kannalta.

minulla lukion lkyhyt matematiikka ja käytin ihan samat asiat läpi kuin pitkässä matematiikassa (opettajamme oli piktän matikan opettaja ja hän vaati että opetellaan silti ne samat jutu). Ainoa ero oli siinä, että pitkässä matematiikassa käytiin läpi mihin erinäiset yhtälöt perustuvat ja miten ne syntyivät, lyhyessä vain kerrottiin, että tämä on yhtälö, jota käytetään, kun lasketaan sitä ja tätä yhtälöä, kun lasketaan tuota.

Piti siis osata sisäistää yhtälöt pelkästään tuolla paerusteella ja näin jälkeenpäin katsottuna olen ajatellut, että olisi ehkä pitänyt valita pitkä matikka, kun siinä olisi päässyt tietyllä tapaa helpommalla.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen otsikko sinänsä. 

Hyvä kirjoitustaito? Mitä se on? Osaako joku antaa objektiivisen, toimivan määritelmän hyvälle kirjoitustaidolle, vai onko jotain sellaista, mikä on täysin subjektiivista mutumölyä?

Toinen kysymys on sitten älykkyys. Mitä se on? Osaako joku antaa tälle paikkansapitävän, toimivan  määritelmän? 

Matematiikka on siinä mielessä hieno kieli (=tieteellinen kieli), että siinä tosiaan määritellään kaikki objektiivisen tarkasti, ja siksi juuri se toimii käytännössä. 

En tosiaankaan usko, että ihminen on kielellisesti lahjakas, jos ei ymmärrä tieteellistä kieltä eli matematiikkaa. Se on kaiken pohja ja perusta. 

Kyseenalaistan väitteesi. Minulla on monta kielenopettajakaveria, jotka ovat siis olleet aina koulussa erityisen hyviä kielissä, eikä kukaan heistä ole erityisen matemaattisesti suuntautunut.

Raha vai luovuus kirjoitti:

Moni taidelahjakas ei osaa laskea tai ei ole mikään hyöty myynti ihminen vaan luova ja antelias usein. Samoin kirjallisesti lahjakas saattaa elää fantasiaa tarinoiden maailmassa.Moni runoilija sanoittaja jopa kääntäjä on hullujen huoneella samoin on erikoislahjakkaita alkoholisteja.Säveltäjä on myös kirjailija myös taiteilijat he kuvittaa tarinaa kuvin sävelin sanoin.Usein taiteilija puhuu ääneen ja kirjailija suunnitellessaan tarinaa.Matematiikka ei kiinnosta koska se on tylsää kuuluu myynti työhön tai arkkitehtuuriin mutta ihminen silti hallitsee mittausoppia ohimennen ja numeroita myös taide aloilla.Hoito aloilla on osattava kumpaakin sekä matematiikkaa että kirjoittaa.Myös ruoka aloilla on hallittava matematiikka mitat punnitus ajat.Se on vaan laitettu elämään käytännössä eikä vain paperilla.Taiteilija tietää montako desiä öljyä menee tai kirjailija osaa laskea kyllä.No moni ei viitsi käydä tanssikursseja mutta osaa soittaa koska se kiinnostaa enemmän.Monet säveltäjät ei osaa laulaa.Laulaja ei aina osaa soittaa.Kirjoitustaito on monelle ammatti.Niinku toimittajat kirjailijat.

Luetun ymmärtämistä ainakin auttaa, kun jakaa tekstin kappaleisiin. Monet ei jaksa tällaista tekstiä lukea ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyvä kielitaito on? Ilmeneekö se sekä puhuttaessa että kirjoittaessa?

Osa ihmisistä kirjoittaa hyvin, mutta ovat puhuessa aivan tolvanoita. Eivät pysy nopeatempoisessa keskustelussa tai väittelyssä mukana eikä argumenteissaan ole enää päätä eikä häntää.

Kertooko se sitten siitä, että kielellistä älyä ei todellisuudessa ole? On vain ulkoa opeteltuja pilkkusääntöjä ja asiantuntevan kuuloisia lauserakenteita. Eikö kielellisen lahjakkuuden pitäisi ilmentyä myös sanallisessa väittelyssä?

Pitäisi. Moni, tyhmempikin, varmasti pystyy tuottamaan järkevää tekstiä, kun on aikaa miettiä mitä kirjoittaa ja mahdollisesti vielä korjailla jälkeenpäin. Järkevä sanallinen väittely vaatii enemmän nopeaa ajattelua, joka on älykkäälle helpompaa. Voihan joku tietysti olla kielellisesti lahjakas, mutta surkea puhuja/väittelijä, jos kärsii esim. psyykkisistä ongelmista tai vaan huonosta itseluottamuksesta, jolloin ei ole itsevarmuutta keskustella ja jää tilanteissa hiljaiseksi.

Olen tuosta eri mieltä. Kyse on persoonallisuuden piirteistä. Väittelyssä pärjää parhaiten nopeat, impulsiiviset, itsevarmat ja aggressiiviset ihmiset. Harkitsevammat ja monelta kannalta pohdiskelevat jää jalkoihin. Tiedän, koska meidän suvusta löytyy molempia. Ero persoonallisuustyypissä ei ole ero logiikassa.

Vierailija kirjoitti:

Ei matikkapääkään älyä tarkoita, koneaivoja vain.

kaikista eniten älykkyyttä mittaa

Meillä oli lukiossa mahtava äikänope. Hän aina sanoi sitä että ei ole niin suurta väliä mitkä numerot todistuksessa on, se ei loppupeleissä kerro mitään siitä etteikö voisi menestyä elämässä.

No kyllä vähän tyhmä täytyy olla, jos ei ole oppinut kirjoittamisen perusasioita.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Hyvä kirjoitustaito kertoo yksilön suhteesta yhteiskuntaan ja orjallisesta päähän pänttäämisestä.

Aha, siis hyvän kirjailijan kirjat on saatu aikaan päähän pänttäämällä?😅

Hyvä kirjoitustaito ei tarkoita vain sitä, että osaa kirjoittaa ilman kirjoitus- tai kielioppivirheitä, vaan että osaa myös ilmaista asioita ja itseään monivivahteisesti. Jos ei ole älykkyyttä, niin kyllä se ilmenee yleensä kielellisen ilmaisen köyhyytenä tai yksinkertaisuutena, eli sitä monivivahteisuutta ei ole.

Poikkeustapauksia ovat varmaan lähinnä jotkut erittäin älykkäät autismin kirjolla olevat, joilla saattaa olla kielellisessä ilmaisussa vähän haasteita.

Mutta yleensä hyvin älykkäät ihmiset ovat vähintään hyviä kaikilla älykkyyden osa-alueilla, esim. matemaattisella ja kielellisellä. Jollain älykkyys painottuu enemmän esim. jommallekummalle noista, mutta etevä matemaatikko on harvoin huono kirjoittaja ja erittäin hyvä kirjoittaja harvoin huono matematiikassa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kirjoitustaito ei tarkoita vain sitä, että osaa kirjoittaa ilman kirjoitus- tai kielioppivirheitä, vaan että osaa myös ilmaista asioita ja itseään monivivahteisesti. Jos ei ole älykkyyttä, niin kyllä se ilmenee yleensä kielellisen ilmaisen köyhyytenä tai yksinkertaisuutena, eli sitä monivivahteisuutta ei ole.

Poikkeustapauksia ovat varmaan lähinnä jotkut erittäin älykkäät autismin kirjolla olevat, joilla saattaa olla kielellisessä ilmaisussa vähän haasteita.

Mutta yleensä hyvin älykkäät ihmiset ovat vähintään hyviä kaikilla älykkyyden osa-alueilla, esim. matemaattisella ja kielellisellä. Jollain älykkyys painottuu enemmän esim. jommallekummalle noista, mutta etevä matemaatikko on harvoin huono kirjoittaja ja erittäin hyvä kirjoittaja harvoin huono matematiikassa.

Olin koulussa hyvä äikässä ja sittemmin opiskelin yliopistossa suomen kieltä, kirjallisuutta ja kirjoittamista. Luen paljon ja sanavarastoni on hyvä. En ole mikään kielellinen supernero, mutta käsittääkseni keskiarvoa selvästi parempi. Matikassa olin aina surkea, vaikka yritin ja yritin. Kun ei leikkaa, ei leikkaa. En ole varmaan mikään poikkeusyksilö tässä. Lukiossa opettajamme sanoi, että selkeästi ajateltu on selkeästi kirjoitettu ja toisinpäin eli jollain tapaa hyvä kielellinen ilmaisukyky liittyy ajattelun taitoihin laajemminkin, mutta sitten taas toisaalta on ihmisiä, jotka eivät osaa muodostaa edes virkkeitä, mutta ajattelu voi olla hyvinkin loogista. Ei tämä ehkä niin yksinkertaista ole.

Ei se ehkä mitään (teoreettista?) "raakaälykkyyttä" mittaa, mutta kyllä kirjoitustaito kertoo paljon henkilön  lukeneisuudesta. Moni vähemmän kirjoja repinyt nelikymppinen kirjoittaa sanastollisesti noin 12-vuotiaan tasolla, mikä on monotonista ja tylsää luettavaa.

Ei välttämättä, mutta ainakin lukeneisuudesta.

Kirjoittaminen on mielestäni prosessi. Ainakaan yhtään kirjaa maailmassa ei ole painettu, ilman että kirjoittaja olisi muokannut ja editoinut tekstiä varsin rankallakin kädellä hyvin monta kertaa, jopa kymmeniä.

Jos joku haluaa vetää johtopäätöksiä kirjoittajan älykkyydestä ensimmäisen kirjoitusversion perusteella, siitä vaan sitten, mutta itse en näe siinä kyllä oikein mitään pointtia.

Mielestäni ihmisten älykkyyttä voidaan vertailla keskenään objektiivisesti ainoastaan älykkyystestien antaman luvun perusteella, esim. 110 tai 95.

Muissa tapauksissa kyse lienee lähinnä mielipiteestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyvä kielitaito on? Ilmeneekö se sekä puhuttaessa että kirjoittaessa?

Osa ihmisistä kirjoittaa hyvin, mutta ovat puhuessa aivan tolvanoita. Eivät pysy nopeatempoisessa keskustelussa tai väittelyssä mukana eikä argumenteissaan ole enää päätä eikä häntää.

Kertooko se sitten siitä, että kielellistä älyä ei todellisuudessa ole? On vain ulkoa opeteltuja pilkkusääntöjä ja asiantuntevan kuuloisia lauserakenteita. Eikö kielellisen lahjakkuuden pitäisi ilmentyä myös sanallisessa väittelyssä?

Pitäisi. Moni, tyhmempikin, varmasti pystyy tuottamaan järkevää tekstiä, kun on aikaa miettiä mitä kirjoittaa ja mahdollisesti vielä korjailla jälkeenpäin. Järkevä sanallinen väittely vaatii enemmän nopeaa ajattelua, joka on älykkäälle helpompaa. Voihan joku tietysti olla kielellisesti lahjakas, mutta surkea puhuja/väittelijä, jos kärsii esim. psyykkisistä ongelmista tai vaan huonosta itseluottamuksesta, jolloin ei ole itsevarmuutta keskustella ja jää tilanteissa hiljaiseksi.

Olen tuosta eri mieltä. Kyse on persoonallisuuden piirteistä. Väittelyssä pärjää parhaiten nopeat, impulsiiviset, itsevarmat ja aggressiiviset ihmiset. Harkitsevammat ja monelta kannalta pohdiskelevat jää jalkoihin. Tiedän, koska meidän suvusta löytyy molempia. Ero persoonallisuustyypissä ei ole ero logiikassa.

On kaksi eri asiaa: suullinen väittely ja kirjallinen väittely. Joku voi olla noissa molemmissa hyvä, mutta suullisessa väittelyssä on tosiaan paljon muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin looginen päättelykyky tai kielellinen äly. 

Jos tiedetään esim. jonkun ihmisen MBTI-persoonallisuustyyppi ja ÄO, niin siitä voi aika paljon jo ennustaa, onko se vahva suullisessa vai kirjallisessa väittelyssä. 

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ihmisten älykkyyttä voidaan vertailla keskenään objektiivisesti ainoastaan älykkyystestien antaman luvun perusteella, esim. 110 tai 95.

Muissa tapauksissa kyse lienee lähinnä mielipiteestä?

Monissa älykkyystesteissä saa ihan erikseen verbaalisen osa-alueen ÄO:n.

Totta kai kirjoitustaito korreloi älykkyyden kanssa, vaikka ei yksi yhteen tietenkään.