Kertooko hyvä kirjoitustaito ihmisen älykkyydestä?
Kommentit (406)
Sinänsä surullista, miten paljon ihmisestä tehdään päätelmiä (kirjoitetun) kielen perusteella. Se kertoo myös koulutustasosta nimittäin. Olen itse kielellisesti lahjakas ja korkeasti koulutettu, rakastan kirjoittamista ja se on luontevaa minulle.
Mieheni on nippanappa amis ja kirjoittaminen sekä lukeminen on hänelle hidasta ja haastavaa, taustalla tosin myös lukihäiriötä ja oppimisvaikeuksia. Kuitenkin älyllisesti sovimme hyvin yhteen, esim. yleistiedosta, maailman tilanteesta ymmärtämisestä ja nopeista
"hoksottimista" ei pystyisi tekemään päätelmiä fiksuudestamme.
Mielenkiintoinen otsikko sinänsä.
Hyvä kirjoitustaito? Mitä se on? Osaako joku antaa objektiivisen, toimivan määritelmän hyvälle kirjoitustaidolle, vai onko jotain sellaista, mikä on täysin subjektiivista mutumölyä?
Toinen kysymys on sitten älykkyys. Mitä se on? Osaako joku antaa tälle paikkansapitävän, toimivan määritelmän?
Matematiikka on siinä mielessä hieno kieli (=tieteellinen kieli), että siinä tosiaan määritellään kaikki objektiivisen tarkasti, ja siksi juuri se toimii käytännössä.
En tosiaankaan usko, että ihminen on kielellisesti lahjakas, jos ei ymmärrä tieteellistä kieltä eli matematiikkaa. Se on kaiken pohja ja perusta.
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan. Kirjoitustaito on mekaaninen suoritus. Se on taito, jonka voi opetella.
Opettaja.
Olet tuskin äidinkielenopettaja. Virheettömästi kirjoittamaan voi toki oppia, mutta se ei vielä tarkoita, että olisi hyvä kirjoittaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai kertoo ja matemaattinen äly lähinnä putkiaivoisuudesta. Ei kai tätä tieteellisesti todettua faktaa kannata kyseenalaistaa?
Minä kyseenalaistan. Matemaattinen äly kertoo mm. kyvykkyydestä hahmottaa avaruudellisia suhteita, ja asioiden suhteellisuutta yleensäkin, ja musikaalisuudessakin on samoja elementtejä kuin matemaattisuudessa. Se on paljon enemmän kuin putkiajattelua.
Matematiikkahan on aidoimmillaan todellista luovuutta vaativa laji. Mutta eihän tästä putkiaivoiset humanistipellet tietenkään mitään ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai kertoo ja matemaattinen äly lähinnä putkiaivoisuudesta. Ei kai tätä tieteellisesti todettua faktaa kannata kyseenalaistaa?
Minä kyseenalaistan. Matemaattinen äly kertoo mm. kyvykkyydestä hahmottaa avaruudellisia suhteita, ja asioiden suhteellisuutta yleensäkin, ja musikaalisuudessakin on samoja elementtejä kuin matemaattisuudessa. Se on paljon enemmän kuin putkiajattelua.
Matematiikkahan on aidoimmillaan todellista luovuutta vaativa laji. Mutta eihän tästä putkiaivoiset humanistipellet tietenkään mitään ymmärrä.
En ymmärrä, miten matematiikka voisi olla luovuutta vaativa laji, kun matematiikassahan pelataan säännöillä, taulukoidulla tiedolla, totuuksilla ja epätotuuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Hyvä kirjoitustaito kertoo yksilön suhteesta yhteiskuntaan ja orjallisesta päähän pänttäämisestä.
Ei kerro. Kirjoitustaidossa voi oppia hyväksi ilman pänttäämistäkin. Etsi käsiisi yhteiskunnan epäkohtia kritisoivaa kirjallisuutta.
Mikä nyt mättää? Eikö eilen todettu että vain palikkatestiäly on oikeaa älyä. Suututtaako kun keskiälykkäät voi olla hyviä kirjoittajia? Siihen kun vaikuttaa moni asia, havainnointikyky, kyky nähdä muiden kantilta ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai kertoo ja matemaattinen äly lähinnä putkiaivoisuudesta. Ei kai tätä tieteellisesti todettua faktaa kannata kyseenalaistaa?
Minä kyseenalaistan. Matemaattinen äly kertoo mm. kyvykkyydestä hahmottaa avaruudellisia suhteita, ja asioiden suhteellisuutta yleensäkin, ja musikaalisuudessakin on samoja elementtejä kuin matemaattisuudessa. Se on paljon enemmän kuin putkiajattelua.
Matematiikkahan on aidoimmillaan todellista luovuutta vaativa laji. Mutta eihän tästä putkiaivoiset humanistipellet tietenkään mitään ymmärrä.
En ymmärrä, miten matematiikka voisi olla luovuutta vaativa laji, kun matematiikassahan pelataan säännöillä, taulukoidulla tiedolla, totuuksilla ja epätotuuksilla.
No, jo on ymmärryksen aste alhainen tälläkin palstalla. Jonkunhan on pitänyt keksiä matematiikkakin, mikä on luovuutta.
Luovuuus on sitä, että tekee ensimmäisenä ihmisenä jotain sellaista, joka kukaan koskaan ei ole maailmassa tehnyt aiemmin. Siis kirjan kirjoittaminen ei ole luovuutta, musiikin tekeminen ei ole luovuutta, taiteen tekeminen ei ole luovuutta, jne.
Pitää olla 1. ihminen, kuten Einstein, joka keksi suhteellisuuteoriat, jotka ovat, BTW, matematiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Matemaattisesti lahjakas ihminen on kielellisesti lahjakas yksilö, koska matematiikka on kieli, johon tiede perustuu. Matematiikka on kieli, jonka avulla asiat voidaan ilmaista täsmällisen tarkasti.
Yleiskyvykkyys on aika yleisesti hyväksytty asia älykkyystutkimuksessa, mikä tarkoittaa sitä, että jos on taitava esim. matematiikassa, niin taitava myös muissakin asioissa.
Kai käsität, että jos esim. minun kaltaiselleni vahvasti kielellisesti maailmaa ja ympäristöä paremmin hahmottavalle olisi aikanaan koulussa selitetty että myös matematiikka on KIELI, joissa on omat kielioppisääntönsä ja että pohjimmiltaan "kaikki on matematiikkaa", olisin käsittänyt, mistä matematiikan opiskelussa on perimmiltään kysymys ja aine olisi alkanut todella myös kiinnostaa. Sensijaan kukaan ei vastannut kysymyksiini, miksi, miten, perusteella että..? Opetus oli: laske tämä, tällä kaavalla. Opettele ulkoa. Jos et ymmärrä, se on sinun ongelmasi. En siis tietenkään kysyvänä ja pohdiskelevana luonteena saanut mitään otetta ko. aineesta ja oppiminen jäi todella heikoksi. Vasta aikuisiällä olen tajunnut, että olisin itseasiassa menestynyt myös matematiikassa, joka vaikuttaa nykyisin paljon kiinnostavammalta kuin koskaan, mutta ongelmat olivat myös opetuspuolella asenteissa ja kyvyssä opettaa eritavalla maailmaa hahmottavia.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Luokallani oli yläasteella tyttö, jonka äidinkieli oli aina 10 ja hän sai myös stipendin ja opettajan mielestä hän oli erityislahjakas, mutta matematiikassa hän oli erityisopetuksessa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.
No katsos kun älykkyyttä on nykytiedon valossa seitsemään eri lajia, ja jokaisella on sitten omanlaisensa kykyprofiili. Todella kivikautista ajatella että vain matemaattinen lahjakkuus olisi jotain.
Ei hyvä kirjoitustaito vielä kerro paljonkaan.
Se sen sijaan kertoo, mitä sillä hyvällä kirjoitustaidolle muille tuo luettavaksi. Se sisältö.
Hyvään kirjoittamiseen kuuluu, että osaa jäsentää asioita. Jos osaa kirjoittaa monimutkaisen asian lyhyesti ja ytimekkäästi ja niin, että Pihtiputaan mummokin sen ymmärtää, niin ollaan jonkinlaisen älyn lähteillä.
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvä kirjoitustaito vielä kerro paljonkaan.
Se sen sijaan kertoo, mitä sillä hyvällä kirjoitustaidolle muille tuo luettavaksi. Se sisältö.
Minusta kirjoitus kertoo paljon, tyyli sisällön lisäksi. Jopa ihmisen luonnetta ja logiikkaa voi arvioida hyvinkin. Onko tarkka vai sinnepäin-tyyppi? Ymmärtääkö strategisesti, kuinka esittää asia missäkin kontekstissa ja sen vaikutus vastaanottoon jne. Se kertoo viestinnän muotona yhtä paljon kuin huutaminen ja kiroaminen tai muut huomioonottava keskustelu. Eli miksi toimitaan kuten toimitaan. Toki taustalla voi olla myös vaikeuksia, mutta nämä usein erottaa sisällön ja virheiden ristiriidasta. Kokonaisuus kertoo.
Riippuu tietysti siitä minkälaista tekstiä haluaa tuottaa.
Faktoihin perustuvaa neutraalia tekstiä on helppo tuottaa, kun vaan laittaa liitteet.
Jotkut yrittää esittää omat mielipiteet faktoina, ja se jää kuulijan vastuulle.
Ns luova kirjoittaminen on laajempi käsite. Voidaan hakea rönsyilevää ilmaisua yksinkertaiselle asialle. Toisaalta on taito tiivistää isokin asia lyhyeksi.
Runoissa on hienoa oivallus. Toki siinä kuin muussakin taiteessa on sitten hyvä tietää, että aina on huomiohakuisia sanotaan vaikka narsisteja, joilla on kova tarve taiteilijan identiteettiin mutta ei mitään ideaa, sisältöä itsellä.
Olkaa herkät oivaltavat ihmiset varovaisia kenen kanssa itseänne ja luovuuttanne jaatte. Luotte kukkasen jonka toinen sitten riistää ja omanaan esittää.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden lajeja on monia. Kielellinen lahjakkuus on yksi niistä.
Kuten hyvä puhetaito ym. Sisältö ratkaisee enemmän. Pitäisin eri lahjakkuuden lajit erillään totutusta älykkyyden ytimestä, loogisesta ajattelusta.
Se ainakin kertoo paljon, jos ei osaa kirjoittaa selkeästi. Silloin jonkinlainen looginen ajattelu ei ole ihan kohdillaan, pois sulkien tietenkin dysleksia ym. Tosin tällaisten henkilöiden verbaliikkakaan ei ole sieltä jouhevimmasta päästä.
Hyvä kirjoitustaito korreloi mielestäni useammallakin tasolla älykkyyden kanssa, koska se vaatii hyvää sanavarastoa, mielikuvitusta ja yhteyksien rakentamista verbaalisesti, jolloin syntyy mielenkiintoisia assosiaatioita, ainakin jos puhutaan runoudesta tai proosasta.
Minä olen kaunis lahjakas,sekä älykäs siispä olen persu parhaista parhain .repikää siitä.pässit
Vierailija kirjoitti:
Ei. Hyvä kirjoitustaito kertoo yksilön suhteesta yhteiskuntaan ja orjallisesta päähän pänttäämisestä.
Ei äidinkieltä tarvitse päntätä. Kielitaito sisäistyy ja automatisoituu kasvuprosessissa, kun altistuu paljon kielelle.
Väitteesi paljastaa, ettet hallitse hyvin edes äidinkieltäsi ja se taas saattaa viitata ongelmalliseen kasvuympäristöön ja/tai älyllisiin ongelmiin.
Hyvä kielitaito liittyy yleensä korkeaan älykkyyteen, mutta poikkeuksia on. Hyvä kielitaito papukaijalla ei liity korkeaan yleisälykkyyteen vaan muistiin ja matkimiseen.
Minä kyseenalaistan. Matemaattinen äly kertoo mm. kyvykkyydestä hahmottaa avaruudellisia suhteita, ja asioiden suhteellisuutta yleensäkin, ja musikaalisuudessakin on samoja elementtejä kuin matemaattisuudessa. Se on paljon enemmän kuin putkiajattelua.