Lähtisittekö treffeille jos mies sanoo että molemmat maksaa itse?
Voin kyllä maksaa itse, mutta tulee vähän sellainen olo, että miehellä on rahahuolia tai en olekaan niin kiinnostava? Olen romantikko ja miehen kuuluisi ekoilla treffeillä maksaa. Se osoittaa kiinnostusta.
Kommentit (549)
Olen n26 ja Tinderissä ollessani tapasin noin 10 miestä. Aina maksettiin treffeillä erikseen, mikä oli itselleni 100% okei. Kumppanini kanssa välillä maksamme vuoron perään, ellei ole todella isosta laskusta kyse, jolloin maksetaan puoliksi. Jos huomaan, että kumppanini on viime aikoina tarjonnut enemmän sanon tällä kertaa olevan minun maksuvuoroni. Sujuvaa, yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Mieshenkilö kirjoitti:
Minusta on tosi noloa puhua rahasta ja maksamisesta mitään, kun on noin pienestä asiasta kyse. Herrasmiehen kannattaisi vain kuitata lasku lopuksi "kaikessa hiljaisuudessa" eikä puhua siitä sen kummempia.
Eri asia sitten jos tilanne menee niinpäin, että mies on kertonut jääneensä työttömäksi ja olevansa taloudellisesti tiukoilla, ja ehdottaa maksutonta tekemistä, mutta nainen sanoisi haluavansa ravintolaan syömään tms. JA sen jälkeen mies sanoisi, että voi hän oman osuutensa hoitaa.
Mutta jos ohjelma on miehen suunnittelema/ehdottama, tulisi hänen varautua se kustantamaankin. Voi toki olla hyvä mies, vaikka olisikin taloudellisesti tiukoilla, mutta toivottavasti ei ole joku kauhean saita tapaus.
Pikkurahoja, pikku asia. Naisille onkin sitten suoranainen mahdottomuus?
Onko naiset pihejä, köyhiä ja työttömiä?
Miestä et ole muuten nähnytkään.
Kyllä peilistä katsoo joka aamu jo 50 v täyttänyt mies. Ja kyllä, vaikken mikään kroisos olekaan, niin yksi syömässä käyminen on mielestäni niin pieni "panostus" siitä, että saat viettää aikaa kiinnostavan naisen kanssa (jos nainen ei olisi kiinnostava, emme varmasti päätyisi syömään yhdessä vapaa-ajalla), että pidän outona edes ottaa puheeksi sen maksamista etu- tai jälkikäteen. En toki ole ollut jatkuvasti viemässä naisia syömään, enkä nyt enää ollenkaan yhtä lukuunottamatta, kun olen rakkaani löytänyt, mutta olen sitten kai joidenkin mielestä vanhanaikainen kalkkis, kun katson herrasmiehen velvollisuudeksi hoitaa laskun, jos on naisen jonnekin kutsunut.
Naimisissa sitten eri asia, ja jos molemmat tienaavat, voidaan maksella suunnilleen vuorotellen tms., mutta outoa olisi mielestäni jauhaa rahasta ja maksamisesta koko ajan.
En. Jos miehellä ei ole sen vertaa halua panostaa treffeihin, niin ei jatkoon.
Mieshenkilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieshenkilö kirjoitti:
Minusta on tosi noloa puhua rahasta ja maksamisesta mitään, kun on noin pienestä asiasta kyse. Herrasmiehen kannattaisi vain kuitata lasku lopuksi "kaikessa hiljaisuudessa" eikä puhua siitä sen kummempia.
Eri asia sitten jos tilanne menee niinpäin, että mies on kertonut jääneensä työttömäksi ja olevansa taloudellisesti tiukoilla, ja ehdottaa maksutonta tekemistä, mutta nainen sanoisi haluavansa ravintolaan syömään tms. JA sen jälkeen mies sanoisi, että voi hän oman osuutensa hoitaa.
Mutta jos ohjelma on miehen suunnittelema/ehdottama, tulisi hänen varautua se kustantamaankin. Voi toki olla hyvä mies, vaikka olisikin taloudellisesti tiukoilla, mutta toivottavasti ei ole joku kauhean saita tapaus.
Pikkurahoja, pikku asia. Naisille onkin sitten suoranainen mahdottomuus?
Onko naiset pihejä, köyhiä ja työttömiä?
Miestä et ole muuten nähnytkään.
Kyllä peilistä katsoo joka aamu jo 50 v täyttänyt mies. Ja kyllä, vaikken mikään kroisos olekaan, niin yksi syömässä käyminen on mielestäni niin pieni "panostus" siitä, että saat viettää aikaa kiinnostavan naisen kanssa (jos nainen ei olisi kiinnostava, emme varmasti päätyisi syömään yhdessä vapaa-ajalla), että pidän outona edes ottaa puheeksi sen maksamista etu- tai jälkikäteen. En toki ole ollut jatkuvasti viemässä naisia syömään, enkä nyt enää ollenkaan yhtä lukuunottamatta, kun olen rakkaani löytänyt, mutta olen sitten kai joidenkin mielestä vanhanaikainen kalkkis, kun katson herrasmiehen velvollisuudeksi hoitaa laskun, jos on naisen jonnekin kutsunut.
Naimisissa sitten eri asia, ja jos molemmat tienaavat, voidaan maksella suunnilleen vuorotellen tms., mutta outoa olisi mielestäni jauhaa rahasta ja maksamisesta koko ajan.
Jos sinusta vain löytyy miestä siihen, niin kerropas suoraan mitä kaikkia velvollisuuksia naisilla on herrasmiestä kohtaan.
Kieltäytyisin kohteliaasti, koska miehen pitää aina tarjota naiselle.
Jos olisin sinkku, en menisi, koska olen kiinnostunut "perinteisen" miehekkäistä miehistä ja tuollainen asenne ei ole sitä mitä etsin. En kyllä tuomitsekaan puoliksi maksamista, mutta ei vain ole mun juttu.
Toisaalta en pidä tuosta, että etukäteen ilmoittaa että maksetaan puoliksi. Tulee mieleen että mies on joko armoton sarjadeittailija, joka suhtautuu treffeihin liian käytännönläheisesti. Jos viikossa on viidet treffit, hyvä varmistaa etukäteen, ettei tule yllättäviä kuluja? Toinen vaihtoehto on, että mies on piilevän passiivis-aggressivinen ja naisvihamielinen. Kolmas vaihtoehto on, että mies on pihi. Taloudellisesti pihi mies yleensä myös pihi tunne-elämältään.
Ja ennen kuin kukaan tulee syyttään minua lompakkoloiseksi, voin kertoa että minulla on tapana ostaa miehelleni kalliita ja mieluisia lahjoja. Esim. viime joululahjaksi ostin hänelle BOSEn vastamelukuulokkeet ja syntymäpäivälahjaksi aika arvokkaan älykellon. Molemmat sellaisia, joista tiedän hänen tykkäävän. Hemmottelen miestäni myös ihan joka arkipäivä, ilman mitään erityisiä lahjoja. Toivon perinteisen miehekästä miestä, sillä olen itsekin "perinteisen ja stereotyyppinen" feminiininen nainen. On huvittavaa, että sinkkuaikoina olen ollut muutamillakin treffeillä, joissa (tai viesteissä ennen/jälkeen treffien) mies on ilmaissut toiveensa "naisellisiin naisiin", mutta kuitenkin vaatinut että esim. illallislasku laitetaan puoliksi. Typerää heidän osalta, ei voi syödä ja säästää kakkua samaan aikaan.
Normaalia. Maksan aina itse omani.
Ja näin toimii jokainen nainen jonka tunnen.
En lähtisi, jos mies sanoisi noin. Minulle on itsestäänselvyys, että tottakai lähtökohtaisesti kustannan ihan itse oman osuuteni, en ole etsimässä elättäjää vaan tasaveroista kumppania. Ainoa ongelma olisi miehen moukkamainen juntti käytös ja osoitus juurikin niiden käytöstapojen puutteesta, sekä alentuva asenne ja oletus siitä, että miehen pitäisi tarjota.
Itse asiassa haluaisin kyllä maksaa itse, etenkin ekoilla treffeillä. Tai sitten niin, että toinen voi tarjota ensin ja minä sitten sen jälkeen - jos ollaan vaikka drinkeillä. Mutta jos jo treffejä sopiessa toinen tekisi ison numeron siitä, kuka maksaa, se saisi mielenkiintoni lopahtamaan - myös siinä tapauksessa, jos hän tekisi ison haloon siitä, että haluaa itse maksaa. Kuulostaisi siltä, ettei ole sosiaaliset kuviot ja käytöstavat ihan hallussa, koska rahan nostaminen keskiöön on vaan vähän moukkamaista. Minusta fiksu käytäntö olisi, jos aina ekoilla treffeillä jokainen maksaisi itse omat ruokansa/juomansa, ja että jatkossakin itse maksaminen olisi olettamus. Toki minusta voi tarjota puolin ja toisin sitten siinä vaiheessa, kun kumpikin on jo kiinnostunut tapailemaan ja tutustumaan paremmin.
Toki lähtisin jos olisin kiinnostunut miehestä. Ekoilla treffeillä pääsääntöisesti haluan maksaa oman osuuteni muutenkin, koska eihän silloin vielä edes tunne toista. En halua tuntea jääväni velkaa toiselle, jos en olisikaan kiinnostunut tapaamaan uudestaan.
Ensinnäkin särähtää korvaan, että toinen puhuu rahasta ennen treffejä. Jotenkin tahditonta, etenkin jos vaan möläyttää "maksetaan sit erikseen"-tyyppisesti. Erityisen tökeröä, jos tarkoituksena mennä vaikka vaan jätskille ja/tai kahville. Tuollaiselle miehelle pistäisin äkkiä kuvitteellista monon kuvaa takapuoleen.
Toisaalta oli tiedossa olisi esim. treffit jossain kalliissa kylpylässä, tms. muuta ison budjetin juttua niin on toki kohteliasta varmistaa, että kummallekin budjetti on ok ja tiedetään etukäteen miten maksetaan. Tämä kuitenkin pitäisi tehdä hienotunteisesti eikä muutenkaan ensi treffeille mikään todella kallis paikka ole paras mahdollinen, ellei sitten kutsuja ole valmis maksamaan kutsutun puolesta. Toisaalta kaikki eivät edes halua ottaa mitään kallista vastaan lähes ventovieraalta ihmiseltä.
Itse jouduin aikanaan opiskeluaikana kiusalliseen tilanteeseen. Olin kavereiden bileissä tavannut ihan kivan nuoren miehen, joka oli jo muistaakseni Kauppakorkeakoulusta valmistunut. Itse oli opiskelija ja olin edellisen kesän opiskellut pelkällä opintotuella ja rahat oli syksyllä enemmän kuin vähissä. Sovittiin, että nähdään tyyliin rautatieasemalla ja siitä jatketaan iltaa eteenpäin. Ajattelin, että käydään drinkillä tms. edullista pubiruokaa. Mies veikin minut ihan tajuttoman kalliiseen ja hienoon ravintolaan. Muistan, kun silmäilin ruokalistaa ja mietin, että eihän mulla ole mihinkään näistä varaa. Muistan edelleen, että tililläni oli silloin vain ja ainoastaan 72 euroa ja se oli tyyliin puolentoista viikon ruokabudjetti ennen seuraavaa opintotukea. Visa-korttia mulla ei silloin edes ollut. Mies tilasi meille viiniä, alkuruoat, pääruoat ja jälkiruoat ja loppusumma oli arvatenkin satoja euroja. Onneksi mies maksoi kaikki, mutta koko treffien ajan jouduin vain jännittämään sitä laskua ja miten kerron miehelle, ettei mulla ole varaa. Nyt aikuisena ja viisaampana näen jälkiviisaasti, miten minun olisi kannattanut tuossa tilanteessa toimia: sanoa esim. jo ravintolaan sisään päästyä, että valitettavasti tämä ei taida olla minun niukalle opiskelijabudjetille sopiva. Silloin minun ei olisi tarvinnut useampaa tuntia jännittää sitä, mitä tapahtuu laskun tultua.
Joo koska miehen takia olen sinne lähdössä enkä ruoan. Mutta jos mies olisi itse ehdottanut että mennään syömään ja valitsisi ravintolankin niin kyllä se vähän laskisi fiilistä, olisi ihan kohteliasta tarjota jos kutsuu johonkin. Jos olisin itse ehdottanut ravintolaan menoa niin tarjoutuisin maksamaan molemmat ja vähintään itseni.
Kävin kymmenillä Tinder-treffeillä ja aina molemmat maksoi itse. Tietenkin. En suostuisi muuhun kuin vasta vakavassa suhteessa. Ei mun seura ole maksullista.
En lähtisi ekoille treffeille tyypin kanssa, joka ottaa asian esille tuolla tavalla. Yleensä olen maksanut syömiseni ja juomiseni itse seurustelun aikana. Nyt kun ollaan oltu naimisissa pari vuosikymmentä, maksellaan miten maksellaan. Vähän kisataan siitä, kumpi kehittelee paremman syyn saada tarjota. Kummallakin on freelancerin tulot, niin eipä niissä rafloissakaan käydä kuin lähinnä lounasaikaan.
Totta kai mä lähtisin, jos mies muuten ok. Vai onko tämä joku feministinen uus-säätö että mies maksaa kaiken? Ähäkutti, hauskaahan sitä mennään pitämään.
Niin osoittaa kiinnostusta, sun osalta pelkkään rahaan ja en lähtisi kanssasi treffeille.
Miehen pitää maksaa. En lähtis.
N21
Näissä keskusteluissa kandee myös muistaa se, että kaikki ei treffaile tuntemattomia jostain tinderistä. Itse en lähde ulos miehen kanssa johon en ole jo valmiiksi ihastunut. En siis tule sinne mitään testaamaan kemioita vaan me ollaan tavattu jo aiemmin jossakin yhteydessä ja tiedän olevani kiinnostunut. Näin ollen ikävää yllätystä ei tule.
En itse tykkää kävelytreffeistä vaan haluan katsella sitä toista kunnolla ajan kanssa, istua vastapäätä ja nauttia näystä. Siksi aina pöydän ääreen ekoilla treffeillä. Mielellään toisillakin. Jutellaan kunnolla ja kiusoitellaan katseilla siinä samalla.
Ja ihan sama, syödäänkö vai juodaanko, mutta molemmat maksaa omansa.
Sivusta