Haluaisin tehdä kasarikakun siis kasaritäytekakun - Mitä siihen tulee?

Vierailija kirjoitti:

Juhlissa pitää edelleen olla varuillaan, että näkee, mitä kakussa on täytteenä. Jos siellä on se vauvanmössöbanaanitäyte, niin ei kiitos!

Viipaleina. Ei mitään banaanimössöä ole koskaan ollut, vaan viipaleina tietysti. Ja se on tosi hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs muuta tarjoiltiin? Mehukattia vai limua? Kokista ja fanttaa. Boolia...? Suolakeksejä, vohveleita,

Hedelmäsalaattia, sitä säilykeversiota. Suolapalana valmiit voileivät. Vuokaleipäsiivu jonka päällä keittokinkku/suolalihaleike, tomaattia ja kurkkusiivu melkein puoliksi leikattuna jotta sen sai nostettua koristeellisesti pystyyn, sekä tupsu tuoretta persiljaa. Sekä rieskapaloja joilla graavilohi ja tilliä. Nämä oli tehty tarjottimien päälle kylmiöön/kellariin /kylmään saunaan odottamaan tarjolle panoa. Pullakranssia, ässäpikkuleipiä, leipäjuustoa. Jotain kuivakakkua esim tiikerikakku. Kylmänä juomana mehua ja kotikaljaa.

No tämähän on ihan just kasaria. 70-lukuakin ehkä. Tuttua, lisäisin ehkä vielä herrasväen pikkuleivät tai lusikkaleivät. Ihan kunnon tarjoilua olisi tänäkin päivänä ja minulle kelpaisi, tulisi nostalginen olo. No hedelmäsalaatista en ole koskaan piitannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juhlissa pitää edelleen olla varuillaan, että näkee, mitä kakussa on täytteenä. Jos siellä on se vauvanmössöbanaanitäyte, niin ei kiitos!

Viipaleina. Ei mitään banaanimössöä ole koskaan ollut, vaan viipaleina tietysti. Ja se on tosi hyvää.

Kasarina laitoin itsekin viipaleita, mutta kyllä niitä mössökakkujakin on tullut nähtyä. Enkä syö banaanimössöä, en kakussa enkä muutenkaan. Mössö pilaa koko kakun.

Meidän äiti ei ollut erityisen kokeilunhaluinen kokki ja meillä oli aina synttäreillä sama kakku, 3  kerrosta, välissä mansikkahilloa, päällä kermavaahto ja suklaaraastetta.

Myöhemmin pikkusisko ei suostunut syömään mitään marjaista, niin hänelle tehtiin kakkuun oma sektori, jossa oli banaania tai omenasosetta. Se alue merkittiin kakun pintaan laittamalla hammas- tai tulitikkuja pystyyn siskon palan reunoille.

Joskus vuosien päästä oli vara ostaa niitä kirjavia strösseleitä kakun pinnalle ja muistan vieläkin, miten se jäljelle jäänyt kakku vetistyi pohjasta jääkaapissa ja se strösseleiden väri levisi kerman pinnalle. Mutta kyllä se maistui silti, ei ollut juuri sokerisia herkkuja usein tarjolla.

Meidän kasarikakut olivat enimmäkseen mansikkakakkuja.

Väliin pakasteesta otettuja ( tai toki tuoreita sesonkiaikana) mansikoita murskattuna ja toiseen väliin banaaniviipaleita sekä kermavaahtoa.

Päälle mansikoita ja kermavaahtoa.

On edelleen todella hyvää.

Nykyajan kakut ovat erittäin taidokkaan näköisiä päältä mutta maku ei vedä vertoja alkuunkaan hyvin tehdylle kasarikakulle.

Se että kakku on liian märkä tms. tarkoittaa vaan sitä että on huonosti tehty , ei sitä että se olisi ollut joku sen ajan standardi.

Banaanimössöä, säilykepersikoita, mansikkahilloa/mössöä. Mössöt sisään, kermavaahdot päälle ja sivuille, veitsellä levittäen ja säilykepersikat upotetaan sitten päälle. NAM!

Näin kasariskidinä näen vieläkin unia ala-asteen synttäreistä, joita saattoi parhaimmillaan olla parit viikossa ja kaikilla samat kakut! Itkettää kun oli niin hyvää! Kaiholla muistelen...

M38

Minäkin sain inspiraatiota ketjusta ja teen tänään kunnon täytekakun. Todellakin tulee banaanimössöä väliin ja mansikkasurvosta toiseen väliin. Ja sitten väkerrän säilykepersikoista kömpelöt kuviot pintaan kermavaahdon päälle. En ole vielä päättänyt, tuleeko reunoille mantelilastuja, suklaarouhetta vai koristelenko vain kermavaahtopursotuksella. Voisi tietysti ostaa vihreitä ja punaisia säilykekirsikoita pursotuksen yläreunaruusukkeen päälle niin olisi tymäkämpi esillepano.

Myydäänköhän noita pahviruusuja enää kaupoissa, vai onko vain sokerimassaruusuja?

Vierailija kirjoitti:

Puistattavin kasarikakku oli se jokaisesta konditoriasta löytynyt mauton kakku, 

jossa oli säilykehedelmiä päällisenä ja sellainen keltaruskea kiille päällä. Olikohan sokeriton? 

Juu, se oli hedelmäkakku.  Sivuilla niitä ihmeellisiä rakeita,  pehmoisia ja kimmoisia "jotakin," joiden nimeä en tänäkään päivänä tiedä.   Ei maistuneet miltään ja kakkukin oli sellainen märkä lötkäre.  

Juuri kasarillahan se taidettiin keksiä kermavaahdon korvike eli se rasvainen liukas höttö, jolla joka ikinen kaupan täytekakku kuorrutettiin tai vähintään koristeltiin.  Saatiin lopultakin aikaiseksi se oikeasti teolliselta maistuva "herkku."

Kotona tehtiin täytekakku, jossa todella oli ne ainaiset samat täytteet ja koristeet ; mansikkaa, banaania ja säilykepersikkaa.  Mutta kermavaahto oli oikeata ja se silloin vielä pysyi hyvin kasassa.  Kaupasta saattoi jo silloin saada valmiita koristeita, jotka oli oikeaa marsipaania.  Ei styroxmaista pahvia.   Itse asiassa ne kakut oli hyviä.  Miten ne nyt pahojakaan olisi olleet, kun aineet oli hyvät.

Minusta jotain on mennyt vikaan, kun nykyään joka paikaan tungetaan rahkaa ja tuorejuustoa.  Kukaan ei enää tee esim. unelmakääretorttua, missä olisi oikea itse tehty kreemitäyte.  Aina niissä on rahkaa tai tuorejuustoa.

Siis perustäytekakku? Samahan se oli paljon ennen kasariakin. Vähän vastaava ois ihmetellä suureen ääneen että syökö joku vielä ikiaikaisia keitettyjä perunoita? Tai munkkeja ja korvapuusteja? Ja hei tosi noloa syödä jotain pizzaa, joka keksitty Italiassa aikoja sitten

Pahinta täytekakun päällä on se mauton ja kova kaulittava sokerikuorrute vaikka näyttäviä kakkuja sillä saakin tehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Banaanimössöä, säilykepersikoita, mansikkahilloa/mössöä. Mössöt sisään, kermavaahdot päälle ja sivuille, veitsellä levittäen ja säilykepersikat upotetaan sitten päälle. NAM!

Näin kasariskidinä näen vieläkin unia ala-asteen synttäreistä, joita saattoi parhaimmillaan olla parit viikossa ja kaikilla samat kakut! Itkettää kun oli niin hyvää! Kaiholla muistelen...

M38

On vieläkin mahdollista syödä mössökakkuja, kun tekee kakun.

Purkkipersikkaviuhkat tuntuvat olleen must -koriste läpi Suomen, ei alueellisia eroja:D Samoin kirsikat, vaikka maistuivat aika kauheilta.

Taidanpa minäkin tehdä kunnon kasarikakun... Väleihin ohut kerros mansikka- tai vadelmahilloa, banaanisiivuja ja kermavaahtoa. Koristeeksi punaisia cocktailkirsikoita ja persikkaviuhkat. 🍒🍌🍓🍰

Sukulaisten synttäreillä oli tasan kahta kakkulaatua, mansikka ja lakka. Pullapitko ja kahvia.

Vierailija kirjoitti:

Siis perustäytekakku? Samahan se oli paljon ennen kasariakin. Vähän vastaava ois ihmetellä suureen ääneen että syökö joku vielä ikiaikaisia keitettyjä perunoita? Tai munkkeja ja korvapuusteja? Ja hei tosi noloa syödä jotain pizzaa, joka keksitty Italiassa aikoja sitten

Tämähän on hyvänmielenketju, jossa muistellaan kakkuja, jotka on tehty sen aikaisilla välineillä, raaka-aineilla ja leipomustietämyksellä. Ja muistot ovat ihmisillä hyvin yhteneväisiä!

Tänään kauppa on pullollaan raaka-aineita ja internetti ohjeita. Normaali pari synttärikakku vuodessa -leipoja saa aikaan taidokkaamman ja vähemmän samasta muotista tulevan kakun kuin äitimme 80-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, mitkä kekkerit kyseessä?

Ihan sellainen perheen kesken kahvittelukekkerit. Ei mikään juhlajuttu. Kiva tehdä silti joku täyttäri itseni muiden iloksi. Oon varmaan joskus 5 vuotta sitten tehnyt täyttärin. -Ap

"Täyttäri" *oksu tuli suuhun*

Minusta tämän hetken parasta huumoria on juuri käyttää noita ”täyttäri, jaksuhalit, oksu, kikantti ja pastillivärit ” sanoja. Aina joku vetää herneet ja ottaa ne niin hitsin tosissaan. Parasta kun he vielä kuvittelevat etten käytä niitä edes tahallani. heh heh

Ohis

Mikä kikantti on ? Olisiko pikantti, Gigantti ?

Sama täällä. Kun joku oikein pinkeästi tärkeilee, niin käytän noita sanoja. Ne on niin ihquja 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs muuta tarjoiltiin? Mehukattia vai limua? Kokista ja fanttaa. Boolia...? Suolakeksejä, vohveleita,

Hedelmäsalaattia, sitä säilykeversiota. Suolapalana valmiit voileivät. Vuokaleipäsiivu jonka päällä keittokinkku/suolalihaleike, tomaattia ja kurkkusiivu melkein puoliksi leikattuna jotta sen sai nostettua koristeellisesti pystyyn, sekä tupsu tuoretta persiljaa. Sekä rieskapaloja joilla graavilohi ja tilliä. Nämä oli tehty tarjottimien päälle kylmiöön/kellariin /kylmään saunaan odottamaan tarjolle panoa. Pullakranssia, ässäpikkuleipiä, leipäjuustoa. Jotain kuivakakkua esim tiikerikakku. Kylmänä juomana mehua ja kotikaljaa.

No tämähän on ihan just kasaria. 70-lukuakin ehkä. Tuttua, lisäisin ehkä vielä herrasväen pikkuleivät tai lusikkaleivät. Ihan kunnon tarjoilua olisi tänäkin päivänä ja minulle kelpaisi, tulisi nostalginen olo. No hedelmäsalaatista en ole koskaan piitannut.

Hannatädin pikkuleivät kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Juu, se oli hedelmäkakku.  Sivuilla niitä ihmeellisiä rakeita,  pehmoisia ja kimmoisia "jotakin," joiden nimeä en tänäkään päivänä tiedä.   Ei maistuneet miltään ja kakkukin oli sellainen märkä lötkäre.

Mä luulen, että ne rakeet oli rouhittua pähkinää. Nehän oli muuttuneet oudon kumimaisiksi imiessään kosteutta kakusta. Muistan tämän Elannon leipomon klassikon kuin eilispäivän! Toinen vakio oli se Elannon kinuskikakku, joka oli isäni herkkua.

Jo tämän ketjun nimen näkeminen sai suuni vettymään. Kiitos, ap! Mahtava ketju!!!

Meillä ei kukaan pääse ripille tai ylioppilaaksi, mutta taidetaanpa silti leipaista tuollainen persikkaviuhkoin koristeltu kakku. Isoäidin kahviastiasto pöytään. Kimppuun ruusu, harsokukka, ruiskaunokki. Haikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Mua oksettaa ne kakut, joissa on pelkän kakkupohjan päälle laitettu jotaki tölkkihedelmiä.

Oi, klassikko. Kaupasta ostettu valmis pahvinmakuinen pohja, jonka päälle levitellään mansikoita ja kermavaahtoa. Kostuttamisesta ei tietoakaan