Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin tehdä kasarikakun siis kasaritäytekakun - Mitä siihen tulee?
Kommentit (333)
Äiti tekee edelleen tuollaisia. Paitsi ei sinne väliin mitään ostobanaania laiteta, vaan itse tehtyä mansikkahilloa. Jos se on loppu, mikä tahansa hillo käy. Kermavaahto tulee päälle ei väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rex-kakku. Rex-keksejä ei enää kait tehdä. Jotkut käyttävät nyt Digestivejä.
Mutta alkuperäinen suosio taisi olla jo aiemmin kuin kasarilla.
Äitini teki rex-kakkua jo 60-luvulla. Suklaa tehtiin jähmeästä kookosrasvakimpaleesta ja van houten-kaakaojauheesta.
Itse teen edelleen, tosin modattuna.
Kääretorttupohja, leikattuna kuuteen osaan, josta kasataan kolmikerroksinen jääkaappirasiaan sopiva "kermakakku". Ei tarvi kostutusta, koska murskattu banaani levitetään aina kerroksen päälle, jonka päälle itsetehtyä vadelmahilloa ja/tai mansikkahilloa, kerroksesta riippuen. Joka kerroksen väliin myös kermavaahtoa tai maustettua kermarahkaa. Kakun pinta viimeistellään kermalla tai kermarahkalla. Koristeet eivät ole välttämättömiä. Annetaan tekeytyä vähintään 4 tuntia, jotta kosteus leviää kaikkialle. Parhaimmillaan noin vuorokauden kuluttua kokoamisesta.
Kukaan ei ole koskaan sylkenyt, on kelvannut kaikille ikään katsomatta, eikä ole supermakea, kuten useimmat kaupasta ostetut kakut. Yksinkertaista ja helppoa!
Mä olen varmaan outo, mutta mielestäni ne säilyketäytehedelmäkasaritäytekakut (oi mikä ihana sana :D) olivat ihania. Päällä oli säilykehedelmiä: persikkaa, mandariineja ja kirsikoita, päällä kiille. Reunoilla oli mantelilastuja ja välissä jotain hilloa ja kermavaahtoa. Yleensä se oli mansikkahilloa, mutta mansikka-allergisia oli jo silloin ja sitten laitettiin jotain muuta hilloa. Inhoan sokerimassa- ja kermakakkuja enkä erityisemmi pidä suklaastakaan, mutta tämä oli ihanaa ja tämän verran kermaakin pystyin sietämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän kotileipurin kakku kannattaa tehdä esim. voikakkupohja, helpompi leikata ja pysyy paremmin muodossaan kuin sokerikakkupohja. Kakun voi koota irtopohjavuokaan ja täyttää esim. jollain moussella, joka on täyttövaiheessa löysää, mutta pysyy siellä vuoassa aloillaan. Ei onnistunut 80-luvun välineillä.
Näin kakusta tulee korkeampi, siistimpi ja maukkaampi kuin 80-luvun hillokakuista. Kermaa voi panna päälle vieläkin, mutta vispikermaa, ei kuohukermaa! Flora Vispi taitaa olla vaahtoutumisominaisuuksiltaan paras, mutta on kasvirasvapohjainen ja jakaa siksi mielipiteitä.
Kermavaahdon voi pienesti makeuttaa vaniljasokerilla. Sitäkään ei 80-luvulla tainnut olla, käytettiin vanilliinsokeria. Äiti ja anoppi käyttävät vieläkin, minä vaihdoin vaniljasokeriin jo 20 vuotta sitten. Vanilliini on pienessäkin ylimäärässä tosi pistävän makuista.
En ole ikinä kuullut voikakkupohjasta. Sokerikakkupohjan (sponge cake) ja juustokakkujen keksipohjan tiedän. T: Kasarin lapsi.
Kakkupohjaan tarvitaan kolme suurta juomalasia. Yksi täytetään kananmunilla, toinen sokerilla ja kolmas jauhoilla. Osan vehnäjauhoista voi korvata perunajauhoilla, jos haluaa parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pikkulapsi kasarilla/ysärillä. Tämmöisenä muistan täytekakut.
- Kakkupohjaa oli paistettu varmuuden vuoksi liikaa, minkä vuoksi kakussa oli tummanruskea palanut pinta. Joka maistui hieman kitkerältä.
- Välissä oli banaanimössöä tai yli imelää mansikkahilloa. Banaanimössö oli muuttunut harmaaksi.
- Jotkut olivat kostuttaneet kakkua liikaa, minkä vuoksi kakkulautanen oli ihan litimärkä, kuten koko kakkukin. Kostukkeena käytettyä nestettä en muista. Oisiko ollut säilykepersikoiden liemi?
- Päällä oli ylimakee kermavaahtoa. Ei pursotettu, vaan levitetty veitsellä.
- Koristeena säilykepersikkka ruusukkeet. Värikkäät nonparellit.
Ja kaikki tekivät kakun aina tällä samalla reseptillä :D Ja sitten oli tarjolla myös mokkapaloja :D
Onneksi näihin ei enää törmää. Paitsi pari vuotta sitten olin yhdillä synttäreillä ja kakun oli tehnyt sellainen 40 plus nainen. Se oli tälläinen kasarikakku. Tulipa nostalgiset fiilikset kaukkua syödessä. Ei ollut kovinkaan herkullista tosin ;)
Ai että nää oli muuten hyviä :D Nykyään yleinen käsitys hyvästä kakusta taitaa olla hieman erilainen, mutta ainakin itselläni rupesi tekemään aivan järkyttävästi mieli juuri tuollaista kakkua tämän ketjun myötä. Ihania muistoja nousi myös mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu kyllä kasaria oli nää kermahöttöiset värikkäät hedelmäkakut. Itse laittaisin erilaista hedelmää väliin ja päälle, plus kiille ja kermareunat. Ehkä jopa paahdettua mantelilastua kerman päälle.
Kinuskikakku oli 70-lukua ja tuli taas ysärillä, kun se kaikki kasarin värikkyys taittui ja haluttiin taas olla tyylikkäitä. Isoveljeni lakkiaisissa 1996 oli iso kinuskikakku, jonka reunoilla oli yksinkertaiset kermapursotukset ja keskellä koristeena aito keltainen ruusu.
Armas mieheni aina silloin tällöin haikailee kunnon kermakakkua. Taidanpa leipasta sille edellä kerrotuilla ohjeilla nostalgisen persikka-banaanipläjäyksen litralla kermavaahtoa 😛
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan muista ruusunmarjasosetta Piltti-purkeissa? Oli aika suosittu täyte sinne välikerroksiin. Se ja rahkalla laimennettu kermavaahto teki kakusta ihan melkein laihduttavan. Seikka, joka aina piti mainita.
Itse en käytä rahkaa kermakakussa. Moni on maininnut mullekin kun rahka on kevyttä. Kuitenkaan nämä kotileipurit eivät itse ole hoikkia joten ei se kakussaoleva rahka mitään laihduta. Tätä ei näytä kaikki ymmärtävän. Ei niitä kakkuja kuulu kokoajan syödä, siinä se salaisuus, eikä se että onko täytteessä rahkaseos vai aito kerma.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen varmaan outo, mutta mielestäni ne säilyketäytehedelmäkasaritäytekakut (oi mikä ihana sana :D) olivat ihania. Päällä oli säilykehedelmiä: persikkaa, mandariineja ja kirsikoita, päällä kiille. Reunoilla oli mantelilastuja ja välissä jotain hilloa ja kermavaahtoa. Yleensä se oli mansikkahilloa, mutta mansikka-allergisia oli jo silloin ja sitten laitettiin jotain muuta hilloa. Inhoan sokerimassa- ja kermakakkuja enkä erityisemmi pidä suklaastakaan, mutta tämä oli ihanaa ja tämän verran kermaakin pystyin sietämään.
Lisään vielä, että paikallinen leipomo teki näitä ja joka ikisissä lakkiaisissa oli vähintään kaksi kakkua, jos sieltä tilattiin: Tämä ja mansikkakermakakku. Ei sanottu kuin että lakkiaisiin molemmat kakut ja nämä tuli :D Näin pienellä paikkakunnalla. Jos halusi jotain muuta, piti sanoa erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän kotileipurin kakku kannattaa tehdä esim. voikakkupohja, helpompi leikata ja pysyy paremmin muodossaan kuin sokerikakkupohja. Kakun voi koota irtopohjavuokaan ja täyttää esim. jollain moussella, joka on täyttövaiheessa löysää, mutta pysyy siellä vuoassa aloillaan. Ei onnistunut 80-luvun välineillä.
Näin kakusta tulee korkeampi, siistimpi ja maukkaampi kuin 80-luvun hillokakuista. Kermaa voi panna päälle vieläkin, mutta vispikermaa, ei kuohukermaa! Flora Vispi taitaa olla vaahtoutumisominaisuuksiltaan paras, mutta on kasvirasvapohjainen ja jakaa siksi mielipiteitä.
Kermavaahdon voi pienesti makeuttaa vaniljasokerilla. Sitäkään ei 80-luvulla tainnut olla, käytettiin vanilliinsokeria. Äiti ja anoppi käyttävät vieläkin, minä vaihdoin vaniljasokeriin jo 20 vuotta sitten. Vanilliini on pienessäkin ylimäärässä tosi pistävän makuista.
En ole ikinä kuullut voikakkupohjasta. Sokerikakkupohjan (sponge cake) ja juustokakkujen keksipohjan tiedän. T: Kasarin lapsi.
Kakkupohjaan tarvitaan kolme suurta juomalasia. Yksi täytetään kananmunilla, toinen sokerilla ja kolmas jauhoilla. Osan vehnäjauhoista voi korvata perunajauhoilla, jos haluaa parempaa.
Oih! Mun nyt jo 85v äiti opetti minullekin juuri noin. Ja edelleen teen täytekakut tuolla ohjeella😊
En ymmärrä miten niitä nykyajan korkeita kakku-hökötyksiä leikataan? Olen vain nähnyt kuvia. Siitähän tulee valtavan korkea pala kun vetää alas asti, eikä se mahdu lautaselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli usein tällainen tosi korkea täytekakku, jonka mun mummi teki:
Kaksi pohjaa sokerikakkutaikinasta, toiseen paljon van heuten - kaakaota. Pohjat leikataan kolmeen osaan kumpikin. Valkoiset pohjat kostutetaan vaniljasiirapilla, ruskeat kaakaosiirapilla (siis itsetehdyt sokeriliemet, joka maustettu luonnonvaniljalla ja kaakaoesanssilla).
Tarvitaan korkea (min 30 cm) kakkukehys.
Aletaan latoa kakkupohjia kehykseen. Täytteeksi tulee suolattomasta maapähkinävoista, kermasta ja sokerista keitetty kreemi, joka maistetaan limen mehulla. Joka toiseen väliin ripotellaan suolapähkinärouhetta (kannattaa tehdä itse maapähkinöistä, jottei tule liian suolaista.
Valmis koottu kakku kuorrutetaan tummasta suklaasta, voista, kahvista ja siirapista keitetyllä paksulla kreemillä, joka levitetään veItsellä paksuksi kerrokseksi. Kakku koristellaan suklaisilla ruusuilla, joita saa konditorialiikkeistä ja Stockan herkusta.
Tämä kakku oli kaikissa minun lapsuuden juhlissa mukana ja aina juhlien keskipiste, vaikka meillä tehtiin paljon muitakin kakkuja.
Varmasti hyvä kakku mutta mummi ei tainnut tehdä sitä kasarilla - ainakaan Suomessa. Limeä ei silloin tunnettu täällä laisinkaan.
Mä voisin vaikka vannoa, että olen saanut 80-luvulla limeä drinkkiin. Ainakin hotellin Intercontinentalissa. Luultavasti muuallakin.
Varmaan oletkin saanut, sillä kyllä limeä oli jo kasarilla Suomessakin. Tunnettiin silloin limettinä, toki se ysärillä vasta yleistyi enemmän ja nimi lyheni limeksi. 2000-luvun alussa suosio räjähti roimasti eikä loppua näy, ja miksi näkyisikään. Yksi parhaista tuoksuista maailmassa on juuri leikattu mehukas lime. Aah.
Mikä ihmeen kasaritäytekakku? Eikö täytekakkuja syödä nykyäänkin? Vai missä ero? Kai sitä saa tehdä sellaisia kakkuja, mitä tykkää syödä. Onko kakuissakin joku muoti, mitä sopii syödä.
Vierailija kirjoitti:
Kakun väliin lötköjä pakastemansikoita ja mätää banaania. Kostutus limsalla tai mehulla. Kuorrutus sokeroitua kermavaahtoa. Koristellaan pakastemansikoilla nonparelleilla.
Näitä tulee vastaan joskus. Maistuu pelkkä kahvi tuolloin, jos se on osattu keittää. Oikeesti. Jos ei ole leivontataitoa, kannattaa ostaa valmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käpykakku on mielestäni kasaria.
Jaa, mulle se on ehdotonta ysäriä, koska silloin lähettinä työskennellessä piti aina hakea erään tunnetun konditorian käpykakku, kun meillä töissä oli vieraita. Siis käpykakku joka kerta! 😂
Käpykakut oli in jo 70-luvulla, muistan, että mummi toi sellaisen tuliaiseksi, kun täytin 8v vuonna -71
Isoäitini tarjosi kaikissa sukukokoontumisissa käpykakkua 60-luvulla. Siitä tuli melkein kuin vitsi, koska se kuului AINA juhlaan.
Vierailija kirjoitti:
Banaanikakku on paras edelleen. Mutta banaania ja persikkaa väliin ja kermavaahto levitetään, ei pursoteta. päälle säilykepersikkakoristeet. Viipaleet leikataan viuhkoiksi. Säilykekirsikkat sopii lisäksi. Mielummin vihreäksi värjättyjä. Suklaasta höylättyjä lastuja laitetaan kakkun reunoille ympäriinsä. Siinä on tyyliä.
80-luvulla ei ollut vielä kirsikkoita, ja kakkutkin olivat tuntemattomia. Niitä on alkanut olla vasta ihan parin viime vuoden aikana.
Täytekakkuun ei tarvi ku kakkupohjan, kermaa ja pakastemansikoita. Ei banaania. Mutta jokainen tekee miten ite tykkää. Mä inhoon kaupan valmiskakkuja, jotka on täytetty voikreemillä. Niin äklömakeitaki, ettei voi syödä.
Alue: Aihe vapaa
Mäkin kuulin voikakkupohjasta ekan verran viime viikolla kun klikkasin jotain valion mainosbanneria. En yleensä tee kuin kääretorttuja mutta tuo voikakkupohja kuulosti sen verran mielenkiintoiselta ja voisin kokeilla. Täytteeksi laittaisin voikreemiä.
Juusto/mousse/hyydykekakkuihin olen totaalisen kyllästynyt enkä pidä niitä edes oikeina kakkuina. Hyvin tehty kääretorttu (vain perunajauhoja!) on mielestäni herkkua, samoin aito unelmatorttu voikreemitäytteellä. Tosin muistan, että kotitaloustunnilla 80-l lopulla "unelmatorttuun" laitettiin täytteeksi vain muussattua banaania, mikä pyhäinhäväistys!!!