Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lasten hankinta nollasi työnantajien silmissä ammattiosaamiseni
18.05.2020 |
Olin työelämästä pois yhteensä neljä vuotta. Tänä aikana sain kaksi lasta ja suoritin ylemmän amk-tutkinnon. Minulla oli ennen tätä taukoa useampi vuosi oman alan työkokemusta ja hyvä palkka.
Kun aloin valmistumisen jälkeen hakea töitä, niin työnantajien suhtautuminen minuun muuttui. Haastattelussa alettiin kysellä lapsista. Sain uuden työpaikan omalta alalta, mutta siinä palkka on pienempi kuin vuosia sitten valmistuessani.
Onko tämä miten yleistä, että työnantajien silmissä lasten hankinta nollaa täysin aiemman työkokemuksen, vaikka olisi kotona ollessaan pitänyt ammattitaitoaan yllä opiskelemalla?
Kommentit (307)
Onneksi nykyään helppo saada selville onko lapsia vai ei ihan somesta.
Aina tarkistetaan sitä kautti asia,niin ei tarvi kysyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmana on se, että lapsen sairastuessa äiti on yleensä se joka jää kotiin hoitamaan lasta. Onhan se toisaalta ihan bebusta, mutta itsekin palkkaisin mielummin miehen.
Sinulla on hyvin stereotyyppinen suhtautuminen asiaan. Mistä se johtuu?
Eri, mutta työantajana tuosta on kohta 30 vuoden kokemus; pienten lasten äidit ovat enemmän poissa töistä kuin muut.
Se ei ole mikään tuulesta temmattu stereotypia vaan fakta.
Ts. äiti-ihminen on kalliimpi työntekijä kuin lapseton nainen tai isä.
Tuo on totta ja se on hullua. Kuvittelevatko äidit olevansa korvaamattomia sairaan lapsen kanssa? Vai isät niin itsekkäitä, etteivät tahdo olla pois? Tähän on tultava muutos ja pian! Poissaolot jaettava.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi nykyään helppo saada selville onko lapsia vai ei ihan somesta.
Aina tarkistetaan sitä kautti asia,niin ei tarvi kysyä
Ei kaikki ole somessa. Esim.minusta ei muuta tietoa kuin lopputyöni löytyy. Ennen sitä ei ollut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi nykyään helppo saada selville onko lapsia vai ei ihan somesta.
Aina tarkistetaan sitä kautti asia,niin ei tarvi kysyä
Ja jos lapsista ei näy mitään mainintaa, niin sinä päättelet, että henkilö on lapseton tai sinkku? Millä tavalla sinä pääset yksityisille tileille tarkistamaan asian? Myös työnhakijat googlaavat työhaastattelijan ja työpaikan vastuuhenkilöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut mukana muutamassa rekryssä julkisella puolella. Siellä (arvelen että koskee myös yksityisiä työnantajia) on kielletty kysymästä mitään perheasioista kuten lasten lukumäärä ja miten hoidat tilanteen jos lapsi sairastuu. Näiden kysymysten esittämisen kieltänee laki (en ole täysin varma). Ihmettelen tässä ketjussa keiltä on noita kyselty kun ne eivät työnantajalle kuulu ja ovat luultavimmin asiattomia kysymyksiä.
Jep. Jos minulta joku kysyisi niin varmaan sellaisin kyselemään hänen lapsistaan, kun kerran rupatellaan asiaan kuulumattomia?
Tuolla tavalla toimimalla sinua ei sitten palkata. Asiattomiin kysymyksiin saa valehdella ja aina saa myöhemmin muuttaa mieltään, jos kysymys on koskenut jotain tulevaisuuden tapahtumia.
Miksei palkattaisi...? Jos joku kysyy minkä ikäisiä lapsia minulla on ja kysyn että onko sinulla saman ikäisiä? Se on jotenkin hirveän paha asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi nykyään helppo saada selville onko lapsia vai ei ihan somesta.
Aina tarkistetaan sitä kautti asia,niin ei tarvi kysyä
Ei kaikki ole somessa. Esim.minusta ei muuta tietoa kuin lopputyöni löytyy. Ennen sitä ei ollut mitään.
Eikä kukaan samalla alalla työskentele osaa kertoa sinusta mitään, jos joku kysyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vastannut kysymykseeni. Miten yleistä tällainen kohtelu työmarkkinoilla on sen jälkeen, kun perheessä on lapsia?
No kysytään näin, oletko mielestäsi ammatillisesti samalla viivalla sellaisten kanssa, joilla on neljä vuotta oikeaa työkokemusta noista tehtävistä?
Jos olet, sun pitää osata perustella tämä sille työnantajalle siinä työhaastattelussa.
Kyllä olen, koska minulla on paljon enemmän kuin neljä vuotta oman alani työkokemusta.
No sitten sun pitää pystyä se perustelemaan. Oikeastaanhan sun pitäisi perustella, miksi olet parempi kuin ne muuta hakijat, miksi juuri sinut pitäisi valita siihen työhön. Niin kaikki muutkin haastattelussa tekevät.
Luonnollisesti olen tehnyt näin, mutta en voi mitään sille, jos työnantajilla on yhtä pahoja asenneongelmia kuin tähän keskusteluun osallistujilla, jotka saavat suosimaan miehiä silloinkin, kun työkokemusta jostain tehtävästä on heillä selvästi vähemmän kuin minulla.
Voi olla asenneongelma. Tai sitten sillä valitulla oli jotain osaamista ja annettavaa, jonka he kokivat tärkeämmäksi. Jos sulla on viisi henkilöä, joista kaikki täyttävät työn asettamat vaatimukset, miten valitset heistä sen parhaan? Pelkän työkokemuksen perusteella?
Luonnollisesti miinuksia, mutta kukaan ei vastannut kysymykseen.
Kun on viisi pätevää hakijaa, miten niistä teidän mielestä pitäsi valita paras? Arvalla? Kukaanhan meistä ei luonnollisesti tiedä, miten kukainenkin hakija haastattelussa on onnistunut työnantajan vakuuttamaan siitä, että on sopivin tyyppi kyseiseen hommaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmana on se, että lapsen sairastuessa äiti on yleensä se joka jää kotiin hoitamaan lasta. Onhan se toisaalta ihan bebusta, mutta itsekin palkkaisin mielummin miehen.
Sinulla on hyvin stereotyyppinen suhtautuminen asiaan. Mistä se johtuu?
Eri, mutta työantajana tuosta on kohta 30 vuoden kokemus; pienten lasten äidit ovat enemmän poissa töistä kuin muut.
Se ei ole mikään tuulesta temmattu stereotypia vaan fakta.
Ts. äiti-ihminen on kalliimpi työntekijä kuin lapseton nainen tai isä.
Tuo on totta ja se on hullua. Kuvittelevatko äidit olevansa korvaamattomia sairaan lapsen kanssa? Vai isät niin itsekkäitä, etteivät tahdo olla pois? Tähän on tultava muutos ja pian! Poissaolot jaettava.
Eiköhän ongelma ole enemmän isien suunnalla. Sairaan lapsen kanssa kotona oleminen ei ole mitään herkkua. Työt odottavat palatessa kuitenkin.
Itse (äitinä) olen työhaastattelussa vakuuttanut työnantajan näillä sanoilla:
Meillä molemmat vanhemmat ottavat tasapuolisesti vastuuta jälkikasvusta ja lisäksi meitä auttavat lähellä asuvat isovanhemmat.
Tämä selkeästi poisti työnantajan pelon. Näin sen siinä hetkessä, että haastattelijat olivat helpottuneita.
Olen myös todistanut tämän käytännössä, ja viiteen vuoteen ollut yhden päivän pois töistä lapsen sairauden takia (hyvä tuuri kyllä ollut terveyden kanssa).
Varmaan, jos tasapäisiä hakijoita on pilvin pimein, ohitse kiritään aukottomalla työputkella. Sehän on ihan selvä.
Työnantajana kuitenkin kannattaisi tarkkaan syynätä oikea osaaminen, jota voi olla ihan eri tavalla vuosista riippumatta. Hakija voi itse vaikuttaa lopputulokseen siis tuomalla osaamisensa tarpeeksi hyvin esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vastannut kysymykseeni. Miten yleistä tällainen kohtelu työmarkkinoilla on sen jälkeen, kun perheessä on lapsia?
No kysytään näin, oletko mielestäsi ammatillisesti samalla viivalla sellaisten kanssa, joilla on neljä vuotta oikeaa työkokemusta noista tehtävistä?
Jos olet, sun pitää osata perustella tämä sille työnantajalle siinä työhaastattelussa.
Kyllä olen, koska minulla on paljon enemmän kuin neljä vuotta oman alani työkokemusta.
No sitten sun pitää pystyä se perustelemaan. Oikeastaanhan sun pitäisi perustella, miksi olet parempi kuin ne muuta hakijat, miksi juuri sinut pitäisi valita siihen työhön. Niin kaikki muutkin haastattelussa tekevät.
Luonnollisesti olen tehnyt näin, mutta en voi mitään sille, jos työnantajilla on yhtä pahoja asenneongelmia kuin tähän keskusteluun osallistujilla, jotka saavat suosimaan miehiä silloinkin, kun työkokemusta jostain tehtävästä on heillä selvästi vähemmän kuin minulla.
Voi olla asenneongelma. Tai sitten sillä valitulla oli jotain osaamista ja annettavaa, jonka he kokivat tärkeämmäksi. Jos sulla on viisi henkilöä, joista kaikki täyttävät työn asettamat vaatimukset, miten valitset heistä sen parhaan? Pelkän työkokemuksen perusteella?
Luonnollisesti miinuksia, mutta kukaan ei vastannut kysymykseen.
Kun on viisi pätevää hakijaa, miten niistä teidän mielestä pitäsi valita paras? Arvalla? Kukaanhan meistä ei luonnollisesti tiedä, miten kukainenkin hakija haastattelussa on onnistunut työnantajan vakuuttamaan siitä, että on sopivin tyyppi kyseiseen hommaan.
Älä jaksa tuupata tänne väsyneitä kehäpäätelmiäsi siitä, että naisten hankaluudet työllistyä yhtä hyvin kuin miesten tarkoittaisivat naisten olevan työnhakijoina ja -tekijöinä miehiä huonompia. Kuten jo tästä ketjusta voi huomata, niin aika nurjasti naisiin miehiin verrattuna työmarkkinoilla lähtökohtaisesti sukupuolensa takia suhtaudutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vastannut kysymykseeni. Miten yleistä tällainen kohtelu työmarkkinoilla on sen jälkeen, kun perheessä on lapsia?
No kysytään näin, oletko mielestäsi ammatillisesti samalla viivalla sellaisten kanssa, joilla on neljä vuotta oikeaa työkokemusta noista tehtävistä?
Jos olet, sun pitää osata perustella tämä sille työnantajalle siinä työhaastattelussa.
Kyllä olen, koska minulla on paljon enemmän kuin neljä vuotta oman alani työkokemusta.
No sitten sun pitää pystyä se perustelemaan. Oikeastaanhan sun pitäisi perustella, miksi olet parempi kuin ne muuta hakijat, miksi juuri sinut pitäisi valita siihen työhön. Niin kaikki muutkin haastattelussa tekevät.
Luonnollisesti olen tehnyt näin, mutta en voi mitään sille, jos työnantajilla on yhtä pahoja asenneongelmia kuin tähän keskusteluun osallistujilla, jotka saavat suosimaan miehiä silloinkin, kun työkokemusta jostain tehtävästä on heillä selvästi vähemmän kuin minulla.
Voi olla asenneongelma. Tai sitten sillä valitulla oli jotain osaamista ja annettavaa, jonka he kokivat tärkeämmäksi. Jos sulla on viisi henkilöä, joista kaikki täyttävät työn asettamat vaatimukset, miten valitset heistä sen parhaan? Pelkän työkokemuksen perusteella?
Luonnollisesti miinuksia, mutta kukaan ei vastannut kysymykseen.
Kun on viisi pätevää hakijaa, miten niistä teidän mielestä pitäsi valita paras? Arvalla? Kukaanhan meistä ei luonnollisesti tiedä, miten kukainenkin hakija haastattelussa on onnistunut työnantajan vakuuttamaan siitä, että on sopivin tyyppi kyseiseen hommaan.
Niin, sen takia onkin lakeja ja kiintiöitä. Ettei pääse tapahtumaan niin ettei työpaikkaan ikinä palkata pätevämpiä naisia koska ”mies nyt vaan sopi paremmin hommaan” Se on laitonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei somessa ole pakko kertoa montako lasta, mutta jos kuvissa on ne piltti-purkit ja lasten leikkikalut joka kuvan taustalla niin voi siinä jotain päätellä. Ja aina on hakijoita joilla ei ole kuvien taustalla sellaisia.
Vierailija kirjoitti:
Itse (äitinä) olen työhaastattelussa vakuuttanut työnantajan näillä sanoilla:
Meillä molemmat vanhemmat ottavat tasapuolisesti vastuuta jälkikasvusta ja lisäksi meitä auttavat lähellä asuvat isovanhemmat.
Tämä selkeästi poisti työnantajan pelon. Näin sen siinä hetkessä, että haastattelijat olivat helpottuneita.
Olen myös todistanut tämän käytännössä, ja viiteen vuoteen ollut yhden päivän pois töistä lapsen sairauden takia (hyvä tuuri kyllä ollut terveyden kanssa).
Varmaan, jos tasapäisiä hakijoita on pilvin pimein, ohitse kiritään aukottomalla työputkella. Sehän on ihan selvä.
Työnantajana kuitenkin kannattaisi tarkkaan syynätä oikea osaaminen, jota voi olla ihan eri tavalla vuosista riippumatta. Hakija voi itse vaikuttaa lopputulokseen siis tuomalla osaamisensa tarpeeksi hyvin esiin.
Näin tein minäkin, jutustelussa tuli luontevasti esiin naapurissa asuvat isovanhemmat, jotka auttaa kaikin tavoin. Rekrytoija rentoutui silmissä, ja paikka heltisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse (äitinä) olen työhaastattelussa vakuuttanut työnantajan näillä sanoilla:
Meillä molemmat vanhemmat ottavat tasapuolisesti vastuuta jälkikasvusta ja lisäksi meitä auttavat lähellä asuvat isovanhemmat.
Tämä selkeästi poisti työnantajan pelon. Näin sen siinä hetkessä, että haastattelijat olivat helpottuneita.
Olen myös todistanut tämän käytännössä, ja viiteen vuoteen ollut yhden päivän pois töistä lapsen sairauden takia (hyvä tuuri kyllä ollut terveyden kanssa).
Varmaan, jos tasapäisiä hakijoita on pilvin pimein, ohitse kiritään aukottomalla työputkella. Sehän on ihan selvä.
Työnantajana kuitenkin kannattaisi tarkkaan syynätä oikea osaaminen, jota voi olla ihan eri tavalla vuosista riippumatta. Hakija voi itse vaikuttaa lopputulokseen siis tuomalla osaamisensa tarpeeksi hyvin esiin.
Ap tässä. Olen toistanut samaa mantraa lähellä asuvista aktiivisista isovanhemmista, mutta se ei ole vaikuttanut mihinkään. En tiedä sitten onko kyse siitä, että miesvaltaisella alalla asenteet naisia kohtaan ovat niin vanhanaikaisia.
151 jatkaa....
Eli palkkaajan päätökset perustuvat oletuksiin, ellei hänellä ole muutakaan tietoa. Kannattaa itse kertoa miten asiat ovat osaamisen ja lastenhoidon suhteen, koska he eivät saa sitä tietoa mistään muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista huomata tällä palstalla miten hyväksyttävänä naisten syrjintää työelämässä pidetään ja miten ajatellaan ettei isälle kuulu tasavertaisesti vastuu lastensa hoitamisesta. Miksi hankkia lapsia, ellei niistä ole valmis huolehtimaan?
Minusta on ihan oikein että palkataan toimeen hakija, jolla on eniten työkokemusta / vähiten taukoja työelämässä / sitoutuu töihin parhaiten.
Ihan sama onko ollut neljä vuotta maailmanympärysmatkalla vai lapsia hoitamassa, tai onko kotona hevosfarmi tai pari lasta; se jolla ei tällaisia rasitteita ole, on etusijalla. En ymmärrä miten tämä on epäselvää, tai sukupuoliasia.
Ihan varmasti mies, jolla olisi neljän vuoden tauko työelämästä, ja joka esim harrastaisi reservitoimintaa ja sanoisi olevansa useamman kerran vuodessa kertaamassa, tulisi jyrättyä muiden hakijoiden toimesta. Eikä siinä olisi mitään miesten syrjintää taustalla.
Jos asenteesi ovat tuollaisia, niin miten sinä aiot varmistaa sen, että tässä maassa tulevaisuudessa riittää työntekijöitä? Kuka sinusta huolehtii, kun olet vanha ja sairas, jos tähän maahan ei enää lapsia hankita?
Eli meinaatko että yritysten pitäisi palkata tehtävään huonommin sopiva, koska yhteiskunta tarvitsee lapsia? Herää kuule todellisuuteen - yritys joka tekee näin, kuolee, koska muut yhä palkkaavat eri kriteereillä ja menestyvät paremmin. Eikä yhteiskunta voi pakottaa yksityisyritystä palkkaamaan etusijassa vanhempia.
Toivottavasti saat työvoimapulan takia juuri sinä saat olla likaisissa vaipoissasi vanhuksena mahdollisimman pitkiä aikoja kerrallaan.
Totuus satuttaa, ja kun ei ole enää argumentteja, vajotaan tuolle tasolle. "En tykkää kun kerrot tosiasioita, makaa kuule kakassa en leiki enää sun kaa". Lol. Todennäkoisesti kommunikaatio tyohaastatteluissa on samaa luokkaa, ja suututaan kun haastattelija ei palkkaakaan pelkän tunteen perusteella vaikka oot niin KiVa TyYpPi.
Totuus = ei ole millään tavalla tasa-arvo ongelma että naisia ei palkata koska saattavat ehkä joskus hommata lapsia tai ovat hommanneet lapsia? Aika sovinistinen näkemys minusta, kun niillä kuitenkin on isäkin johon asia ei vaikuta samallalailla...
Ei, se ei ole tasa-arvo-ongelma että tyonantajat saavat itse valita itselleen parhaat tyontekijät.
Tasa-arvo-ongelma sen sijaan on se, että naiset ovat pidempään kotona, ja hoitavat suurimman osan poissaoloista.
Kummasti kuitenkaan pakottavasti korvamerkityt vanhempainvapaat (täsmälleen sama määrä molemmille) ja pakotettu sairauspoissaolojen jakaminen vanhempien välillä (jos toinen vanhempi ei hoida puolia, ta ei ole enää palkanmaksuvelvollinen sille joka aina on poissa) ei teille sovi. Miksi? Miksi et halua hoitaa tätä juurisyytä tasa-arvo-ongelmalle? Oletko sovinisti?
Ahaa... eli ei ole esim rasismia millään tavalla jos minusta tummemmat ihmiset vaan jotenkin ovat huonompia työntekijöitä ja ihonvärin takia en heitä palkkaa? :,D kyllä se nyt vaan on. Samallalailla on laitonta jättää palkkaamatta nainen sukupuolen takia. Olen ehdottomasti sitä mieltä että lapsesta aiheutuvat kulut pitäisi jakaa molempien työnantajien kesken, niin ettei olisi mitään väliä onko se työntekijä isä vai äiti jos lapsen saa.
Huoh. Tilastollisesti naiset ovat huomattavasti enemmän poissa lasten takia. Tilastollisesti he ovat siten huonompia tyontekijoitä. Meinaatko, että tummempi-ihoisilla ihmisillä on keskimäärin enemmän poissaoloja kuin vaaleammilla, vai mikä oli pointtisi?
Naista ei jätetä palkkaamatta sukupuolen takia, vaan siksi, että hän ottaa valtaosan lastenhoitovastuusta. Sanoihan ap:kin, että ennen lapsia hän sai toitä. Syynä ei ole siis sukupuoli, vaan lapset. Ja hän ihan itse on aiheuttamassa tätä epätasa-arvoa, kun ei jakanut hoitovapaita tasapuolisesti kumppaninsa kanssa. Että katse vaan sinne peiliin.
Tyossa on taas hyvin perusteluna se, miksi naisten ei kannata hankkia lapsia. Ihan turha on yhteiskunnan ja työnantajien itkeä alhaista syntyvyyttä, kun he itse kannustavat jättämään lastenteon väliin.
Totta. En silti olisi halunnut jäädä lapsettomaksi. Olen onnellinen lapsistani. Työmarkkinat toimivat silti mielestäni todella epäreilusti naisia kohtaan. Jopa sellaisia naisia, jotka eivät lapsia edes hanki.
Työmarkkinat toimivat vain kysynnän ja tarjonnan mukaan. Ei sen mukaan mikä on oikein tai väärin.
Ei siinä pitäisi olla mitään epäselvää tai epäreilua että "lapsellisisia" työntekijöitä vieroksutaan palkattaessa kun he luultavimmin ovat poissa töistä lasten takia useimmin kuin he joilla ei ole lapsia ja näin ollen lisäkuluerä kun pitää sumplia työt uusiksi ja hankkia sijainen jopa lyhyellä varoitusajalla jos työntekijä lähtee kesken päivän pois sairaan lapsen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vastannut kysymykseeni. Miten yleistä tällainen kohtelu työmarkkinoilla on sen jälkeen, kun perheessä on lapsia?
No kysytään näin, oletko mielestäsi ammatillisesti samalla viivalla sellaisten kanssa, joilla on neljä vuotta oikeaa työkokemusta noista tehtävistä?
Jos olet, sun pitää osata perustella tämä sille työnantajalle siinä työhaastattelussa.
Kyllä olen, koska minulla on paljon enemmän kuin neljä vuotta oman alani työkokemusta.
No sitten sun pitää pystyä se perustelemaan. Oikeastaanhan sun pitäisi perustella, miksi olet parempi kuin ne muuta hakijat, miksi juuri sinut pitäisi valita siihen työhön. Niin kaikki muutkin haastattelussa tekevät.
Luonnollisesti olen tehnyt näin, mutta en voi mitään sille, jos työnantajilla on yhtä pahoja asenneongelmia kuin tähän keskusteluun osallistujilla, jotka saavat suosimaan miehiä silloinkin, kun työkokemusta jostain tehtävästä on heillä selvästi vähemmän kuin minulla.
Voi olla asenneongelma. Tai sitten sillä valitulla oli jotain osaamista ja annettavaa, jonka he kokivat tärkeämmäksi. Jos sulla on viisi henkilöä, joista kaikki täyttävät työn asettamat vaatimukset, miten valitset heistä sen parhaan? Pelkän työkokemuksen perusteella?
Luonnollisesti miinuksia, mutta kukaan ei vastannut kysymykseen.
Kun on viisi pätevää hakijaa, miten niistä teidän mielestä pitäsi valita paras? Arvalla? Kukaanhan meistä ei luonnollisesti tiedä, miten kukainenkin hakija haastattelussa on onnistunut työnantajan vakuuttamaan siitä, että on sopivin tyyppi kyseiseen hommaan.
Älä jaksa tuupata tänne väsyneitä kehäpäätelmiäsi siitä, että naisten hankaluudet työllistyä yhtä hyvin kuin miesten tarkoittaisivat naisten olevan työnhakijoina ja -tekijöinä miehiä huonompia. Kuten jo tästä ketjusta voi huomata, niin aika nurjasti naisiin miehiin verrattuna työmarkkinoilla lähtökohtaisesti sukupuolensa takia suhtaudutaan.
Mulla on erilaiset kokemukset naisena työnhausta. Olen saanut töitä ja olen ollut saamatta töitä. Olen ollut huonompi hakija ja parempi hakija. Kyllä mä ensisijaisesti mietin, mikä mun osaamisessa oli puutteellista, jos työpaikkaa en saanut. Enkä heti syytä työmarkkinoita sovinistisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vuosia tavannut sanoa täälläkin palstalla, että perheellistymisen kustannukset tulisi Suomessa jakaa tasaisesti kaikkien työnantajien kesken. Tämän olisi voinut toteuttaa jo useampi vuosikymmen sitten, koska kaikki tarvittavat tiedot ja tietojärjestelmät ovat olleet valmiina. Jostain ihme syystä sitä ei ole tehty. Ei voi muuten tulkita kuin, että sitä ei haluta tehdä. Vielä pitäisi tietää, miksi.
Suomessa sadat tuhennet naiset työskentelee julkisella sektorilla.
Elät muutenkin jo mieselättäjäyhteiskunnassa, ja mielestäsi naisille pitää saada lisää tulonsiirtoja.
Miksi? Miesten ja naisten työllisyys on yhtä hyvää. Miksi sinkku-suutarimies maksaisi lisää yhteiskunnalle siitä, että vuosaarelainen somaliperhe pusaa 8 lasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista huomata tällä palstalla miten hyväksyttävänä naisten syrjintää työelämässä pidetään ja miten ajatellaan ettei isälle kuulu tasavertaisesti vastuu lastensa hoitamisesta. Miksi hankkia lapsia, ellei niistä ole valmis huolehtimaan?
Minusta on ihan oikein että palkataan toimeen hakija, jolla on eniten työkokemusta / vähiten taukoja työelämässä / sitoutuu töihin parhaiten.
Ihan sama onko ollut neljä vuotta maailmanympärysmatkalla vai lapsia hoitamassa, tai onko kotona hevosfarmi tai pari lasta; se jolla ei tällaisia rasitteita ole, on etusijalla. En ymmärrä miten tämä on epäselvää, tai sukupuoliasia.
Ihan varmasti mies, jolla olisi neljän vuoden tauko työelämästä, ja joka esim harrastaisi reservitoimintaa ja sanoisi olevansa useamman kerran vuodessa kertaamassa, tulisi jyrättyä muiden hakijoiden toimesta. Eikä siinä olisi mitään miesten syrjintää taustalla.
Jos asenteesi ovat tuollaisia, niin miten sinä aiot varmistaa sen, että tässä maassa tulevaisuudessa riittää työntekijöitä? Kuka sinusta huolehtii, kun olet vanha ja sairas, jos tähän maahan ei enää lapsia hankita?
Eli meinaatko että yritysten pitäisi palkata tehtävään huonommin sopiva, koska yhteiskunta tarvitsee lapsia? Herää kuule todellisuuteen - yritys joka tekee näin, kuolee, koska muut yhä palkkaavat eri kriteereillä ja menestyvät paremmin. Eikä yhteiskunta voi pakottaa yksityisyritystä palkkaamaan etusijassa vanhempia.
Toivottavasti saat työvoimapulan takia juuri sinä saat olla likaisissa vaipoissasi vanhuksena mahdollisimman pitkiä aikoja kerrallaan.
Totuus satuttaa, ja kun ei ole enää argumentteja, vajotaan tuolle tasolle. "En tykkää kun kerrot tosiasioita, makaa kuule kakassa en leiki enää sun kaa". Lol. Todennäkoisesti kommunikaatio tyohaastatteluissa on samaa luokkaa, ja suututaan kun haastattelija ei palkkaakaan pelkän tunteen perusteella vaikka oot niin KiVa TyYpPi.
Totuus = ei ole millään tavalla tasa-arvo ongelma että naisia ei palkata koska saattavat ehkä joskus hommata lapsia tai ovat hommanneet lapsia? Aika sovinistinen näkemys minusta, kun niillä kuitenkin on isäkin johon asia ei vaikuta samallalailla...
Ei, se ei ole tasa-arvo-ongelma että tyonantajat saavat itse valita itselleen parhaat tyontekijät.
Tasa-arvo-ongelma sen sijaan on se, että naiset ovat pidempään kotona, ja hoitavat suurimman osan poissaoloista.
Kummasti kuitenkaan pakottavasti korvamerkityt vanhempainvapaat (täsmälleen sama määrä molemmille) ja pakotettu sairauspoissaolojen jakaminen vanhempien välillä (jos toinen vanhempi ei hoida puolia, ta ei ole enää palkanmaksuvelvollinen sille joka aina on poissa) ei teille sovi. Miksi? Miksi et halua hoitaa tätä juurisyytä tasa-arvo-ongelmalle? Oletko sovinisti?
Ahaa... eli ei ole esim rasismia millään tavalla jos minusta tummemmat ihmiset vaan jotenkin ovat huonompia työntekijöitä ja ihonvärin takia en heitä palkkaa? :,D kyllä se nyt vaan on. Samallalailla on laitonta jättää palkkaamatta nainen sukupuolen takia. Olen ehdottomasti sitä mieltä että lapsesta aiheutuvat kulut pitäisi jakaa molempien työnantajien kesken, niin ettei olisi mitään väliä onko se työntekijä isä vai äiti jos lapsen saa.
Huoh. Tilastollisesti naiset ovat huomattavasti enemmän poissa lasten takia. Tilastollisesti he ovat siten huonompia tyontekijoitä. Meinaatko, että tummempi-ihoisilla ihmisillä on keskimäärin enemmän poissaoloja kuin vaaleammilla, vai mikä oli pointtisi?
Naista ei jätetä palkkaamatta sukupuolen takia, vaan siksi, että hän ottaa valtaosan lastenhoitovastuusta. Sanoihan ap:kin, että ennen lapsia hän sai toitä. Syynä ei ole siis sukupuoli, vaan lapset. Ja hän ihan itse on aiheuttamassa tätä epätasa-arvoa, kun ei jakanut hoitovapaita tasapuolisesti kumppaninsa kanssa. Että katse vaan sinne peiliin.
Tyossa on taas hyvin perusteluna se, miksi naisten ei kannata hankkia lapsia. Ihan turha on yhteiskunnan ja työnantajien itkeä alhaista syntyvyyttä, kun he itse kannustavat jättämään lastenteon väliin.
Totta. En silti olisi halunnut jäädä lapsettomaksi. Olen onnellinen lapsistani. Työmarkkinat toimivat silti mielestäni todella epäreilusti naisia kohtaan. Jopa sellaisia naisia, jotka eivät lapsia edes hanki.
Työmarkkinat toimivat vain kysynnän ja tarjonnan mukaan. Ei sen mukaan mikä on oikein tai väärin.
Ei siinä pitäisi olla mitään epäselvää tai epäreilua että "lapsellisisia" työntekijöitä vieroksutaan palkattaessa kun he luultavimmin ovat poissa töistä lasten takia useimmin kuin he joilla ei ole lapsia ja näin ollen lisäkuluerä kun pitää sumplia työt uusiksi ja hankkia sijainen jopa lyhyellä varoitusajalla jos työntekijä lähtee kesken päivän pois sairaan lapsen vuoksi.
Tämä koskee vain naisia. Miehelle perheen hankkiminen taas koetaan osoituksena vastuullisuudesta, vaikka mies olisi vanhempana täysin p***a.
Alue: Aihe vapaa
Tuolla tavalla toimimalla sinua ei sitten palkata. Asiattomiin kysymyksiin saa valehdella ja aina saa myöhemmin muuttaa mieltään, jos kysymys on koskenut jotain tulevaisuuden tapahtumia.