Lähes jokainen laihtuu kyllä, jos haluaa tarpeeksi!
Painon pudottamisen logiikka on lopulta hyvin yksinkertainen. Kyse on motivaatiosta. Ihminen laihtuu, jos aidosti haluaa sitä.
Jos laihtuminen tyssää aina siihen että sortuu syömään liikaa ja epäterveellisesti, niin silloin ihminen haluaa mässäilyn tuomaa nautintoa enemmän kuin laihtumista. Hänen motivaationsa kohde on väärä, eli lyhyen tähtäimen nautinto pitkän tähtäimen kustannuksella.
Kyllä, minulla on omakohtaista kokemusta painonpudotuksesta. Ja olen myös sitä mieltä, että silloin kun on kyse asiasta johon voi vaikuttaa, niin ihminen onnistuu siinä, mitä hän tosissaan haluaa ja mihin hän suuntaa motivaationsa.
Huomaattehan että otsikossa lukee "lähes jokainen" eli tämä ei koske esimerkiksi vaikeasta sairaudesta johtuvaa ylipainoa jolle ei voi mitään. Suurin osa ihmisistä on lihavia kuitenkin ihan vain siksi, että he syövät enemmän kuin kuluttavat.
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Itse rahapulan vuoksi laihduin 44-46 koosta 36-38.
Elin kuukausia syömällä mm puuroa.
Köyhimmistä vuosista jäi päälimmäiseksi se, etten enää välitä makeasta.
Jos olen synttäreillä ja siellä on unelmatirttua, syön mielelläni. Mutta jos on täytekakkua kermatäytteellä, en syö , tai syön jos koen sen kohteliaaksi.Suurin herkkuni on hedelmät. Appelsiini on ykkönen
Hedelmillä saat rasvamaksan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, olen laihtunut ja lihonut elämäni aikana kymmeniä kiloja keski-ikään mennessä. En vain jaksa sitä neuroottisen kyttäyksen elämää, jossa punnitaan jokainen ruoka ja harrastetaan veren maku suussa liikuntaa. Olen tyytyväinen plösö, kymppi ylimääräistä, enkä aio tästä niuhottaa. Muiden mielipiteet ei kiinnosta.
Huoh, ihan kuin normipaino lähtökohtaisesti vaatisi ruuan punnintaa tai verenmaku suussa urheilemista.
Monella vaatii. Toiset voivat napostella ja syödä miten huvittaa, toiset joutuvat oikeasti tekemään töitä, että saavat pidettyä edes sen normipainon.
Jep. Mä oon 37v / 164 cm / 65 kg pullukka. Jos syön "normaalisti" viisi kertaa päivässä, ilman laskemisia ja urheiluja, alan heti lihoa. Paino kävi viime vuonna 72 kilossa ja se oli mulle se herätys. En pysy enää normaalipainossa ottamalla rennosti.
Nyt olen päässyt vähän alaspäin ja tässä aion pysyä. Se vaatii minulta mitä ilmeisimmin
- aamupalan poisjättöä (ok, en haluakaan syödä aamuisin, söin ennen virallisen suosituksen ja tavan vuoksi, mutta itse asiassa pätkäpaasto on hyvästä)
- lounaalla salaatti + proteiini + jotain rasvaa
- ei mitään välipalaa/kahviherkkua/synttäripullaa töissä
- iltapäivällä treeni: HIIT, painot tai kävely/hölkkä, vähintään 60-90 min
- illalliseksi esim. peruna tai täysjyväriisi, jokin proteiini, salaattia
Ei elokuvailtoja, ei suklaapatukoita, ei dippikastiketta, ei alkoholia, ei ravintola-annoksia, ei koskaan yhtään mitään valmista, ei mitään herkkuja - näitä söin ennen huoletta ja pysyin hoikkana koko elämäni.
Nyt rajoittamalla olen vaivoin saanut pysymään painon paikallaan tuossa 65 kilossa vajaan puoli vuotta. Ja kun haluan vielä laihtua - siis pitää lisätä liikuntaa ja/tai tuunata ruokavaliota edelleen.
Ei se vain ole niin yksinkertaista meille kaikille.
Miten olet päätynyt siihen, että aamupalan poisjättäminen on hyvä tai että terveellinen aamiainen lihottaa?
Kuten mainitsin, lihoin syömällä viisi kertaa päivässä. Jostain on siis nipistettävä. Itselleni helpointa on jättää aamiainen pois, sillä en muutenkaan halua syödä aamuisin, kunhan söin tavan vuoksi. Pätkäpaasto on myös hyvin terveellinen elämäntapa, ja se on minulle helpointa kun syömisikkuna aukeaa lounasaikaan. Tietenkin joku toinen rakastaa aamupalaa ja voi hyvin eikä liho, ja silloinhan sitä kannattaa syödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, olen laihtunut ja lihonut elämäni aikana kymmeniä kiloja keski-ikään mennessä. En vain jaksa sitä neuroottisen kyttäyksen elämää, jossa punnitaan jokainen ruoka ja harrastetaan veren maku suussa liikuntaa. Olen tyytyväinen plösö, kymppi ylimääräistä, enkä aio tästä niuhottaa. Muiden mielipiteet ei kiinnosta.
Huoh, ihan kuin normipaino lähtökohtaisesti vaatisi ruuan punnintaa tai verenmaku suussa urheilemista.
Monella vaatii. Toiset voivat napostella ja syödä miten huvittaa, toiset joutuvat oikeasti tekemään töitä, että saavat pidettyä edes sen normipainon.
Jep. Mä oon 37v / 164 cm / 65 kg pullukka. Jos syön "normaalisti" viisi kertaa päivässä, ilman laskemisia ja urheiluja, alan heti lihoa. Paino kävi viime vuonna 72 kilossa ja se oli mulle se herätys. En pysy enää normaalipainossa ottamalla rennosti.
Nyt olen päässyt vähän alaspäin ja tässä aion pysyä. Se vaatii minulta mitä ilmeisimmin
- aamupalan poisjättöä (ok, en haluakaan syödä aamuisin, söin ennen virallisen suosituksen ja tavan vuoksi, mutta itse asiassa pätkäpaasto on hyvästä)
- lounaalla salaatti + proteiini + jotain rasvaa
- ei mitään välipalaa/kahviherkkua/synttäripullaa töissä
- iltapäivällä treeni: HIIT, painot tai kävely/hölkkä, vähintään 60-90 min
- illalliseksi esim. peruna tai täysjyväriisi, jokin proteiini, salaattia
Ei elokuvailtoja, ei suklaapatukoita, ei dippikastiketta, ei alkoholia, ei ravintola-annoksia, ei koskaan yhtään mitään valmista, ei mitään herkkuja - näitä söin ennen huoletta ja pysyin hoikkana koko elämäni.
Nyt rajoittamalla olen vaivoin saanut pysymään painon paikallaan tuossa 65 kilossa vajaan puoli vuotta. Ja kun haluan vielä laihtua - siis pitää lisätä liikuntaa ja/tai tuunata ruokavaliota edelleen.
Ei se vain ole niin yksinkertaista meille kaikille.
Miten olet päätynyt siihen, että aamupalan poisjättäminen on hyvä tai että terveellinen aamiainen lihottaa?
Jos aamulla ei ruoka maistu, niin älytöntä sitä on väkisin syödä. Vaikka suositukset sanoisi mitä.
Mikä muuten on se "terveellinen aamiainen", joka ei lihota?
Vierailija kirjoitti:
Itse rahapulan vuoksi laihduin 44-46 koosta 36-38.
Elin kuukausia syömällä mm puuroa.
Köyhimmistä vuosista jäi päälimmäiseksi se, etten enää välitä makeasta.
Jos olen synttäreillä ja siellä on unelmatirttua, syön mielelläni. Mutta jos on täytekakkua kermatäytteellä, en syö , tai syön jos koen sen kohteliaaksi.Suurin herkkuni on hedelmät. Appelsiini on ykkönen
Et välitä makeasta, mutta suurin herkkusi on hedelmät. Nehän on juurikin sitä makeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, onhan se tietysti näinkin mutta kyllä minulta loppui sinni 5 kk jälkeen (jälleen kerran) koska suolisto oli ihan sekaisin 5 kk ripuloinnin jälkeen, mahalaukku tulehtunut ja kipeä, niin heikko olo että en jaksanut kuin maata sohvalla. Kolesteroli nousi reilusti ja maksa-arvot pielessä. Kaikki tuo kun kokeilin vhh diettiä ja 1000-1400 kcal/pv. Laihduin noin 10 kg tuolla rääkillä mutta nyt on mennyt 3 kk kun palasin entiseen ruokavalioon ja vähitellen alkaa suolisto toipumaan. Kun syön mahani täyteen ruokaa, jaksan pyöräillä, siivota, pyykätä ja touhuta koko päivän. Vhh dietillä vietin kaiket päivät sohvanpohjalla ja olin itkuinen, masentunut. Kyllähän sitä tuollakin konstilla laihtuu mutta onko se vaivan väärti. Minusta ei ole. Ja moneen kertaan kokeilleena, tuo on ainoa konsti jolla laihdun.
Ihan mielenkiinnosta, oletko koskaan kokeillut tätä?
- säännöllinen unirytmi, 8 h yössä
- säännöllinen ateriarytmi (aamiainen, lounas, välipala, päivällinen, iltapala
- terveellinen ruoka, joka sisältää paljon kasviksia, täysjyväviljaa, pehmeitä kasvirasvoja, vähärasvaisia proteiinin lähteitä, ja joka ei sisällä paljon kovia rasvoja, suolaa ja sokeria
- säännöllinen liikuntaPainonhallintahan on oikeasti äärettömän yksinkertaista. Kuluttaa enemmän kuin syö. Sen onnistumiseksi tarvitaan kolme peruspalikkaa:
1. Uni
2. Terveellinen ruoka
3. LiikuntaIhan siksi kysyn, kun aidosti ihmettelen. En ole vielä koskaan tavannut ihmistä, joka noudattaisi näitä kolmea peruspalikkaa ja voisi huonosti. Sen sijaan olen tavannut lukuisia ihmisiä, joille näiden peruspalkoiden toteuttaminen syystä tai toisesta on vaikeaa ja niinpä painoakaan ei pysty pitämään kurissa.
Ihmettelen siis, eikö ihan tavalliset terveelliset elämäntavat ole toimineet? Oletko kokeillut niitä?
Miksi kukaan noudattaisi sinun mainitsemaasi "terveellistä" ruokavaliota? Se nimittäin ei ole terveellistä.
Siksi, että sillä pysyy terveenä?
Jos väität, että tuo ruokavalio on epäterveellinen, sinun olisi syytä edes perustella väitteesi.
Tuo mainitsemasi ruokavalio on suositus, mutta se ei tee sitä terveelliseksi. Ihmisen kroppa tarvitsee rasvaa. Jos rasvaa ei syö, kroppa alkaa sitä varastoimaan. Eli jos painoa tippuu, se on nestettä ja lihasta. Täysjyväviljasta voidaan olla monta mieltä. Mulla esim se raapii suoliston hajalle.
Tuon välikommentin on kirjoittanut joku muu. Siteeraat siis jotakuta muuta kuin minua.
Jos luit koko viestin, jossa kirjoitin terveellisestä ravinnosta, huomasit varmasti, että ei siellä lukenut mitään rasvan poisjättämisestä. En ole missään kohtaa väittänyt, että rasvaa ei saisi ollenkaan syödä. Se ei ole myöskään minkään suositusten mukaista. Kyllä, ihminen tarvitsee rasvaa.
Tarkalleen ottaen kirjoitin rasvasta näin: ”terveellinen ruoka, joka sisältää paljon kasviksia, täysjyväviljaa, pehmeitä kasvirasvoja, vähärasvaisia proteiinin lähteitä, ja joka ei sisällä paljon kovia rasvoja, suolaa ja sokeria”.
Missään ei lue ”ei ollenkaan rasvaa”. Avataan nyt siis vielä, että ”pehmeillä rasvoilla” tarkoitetaan esim. rypsi- ja oliiviöljyjä, pähkinöitä ja rasvaista kalaa (joka tietenkään ei ole kasvikunnan tuote). Sen sijaan ihminen ei välttämättä tarvitse kovia eläinrasvoja tai kovia kasvirasvoja, ja niiden käyttöä kannattaa välttää, koska jatkuvasti ja runsaasti käytettynä ne tukkivat ennen pitkää verisuonet. Tietysti, jos ihminen syö joskus naudan paistijauhelihaa, jossa on rasvaa ehkä 10 prosenttia, ei se ole haitaksi. Mutta sitä ei kannata syödä joka päivä.
Täysjyvävilja on
- hitaiden hiilihydraattien lähde
- kuidun lähde
- gluteenin lähde
Jos täysjyvävilja tuntuu pahalta, olet varmasti oman päätelmäsi sen sopivuudesta itsellesi tehnyt. Kuuluuko myös gluteeniton kaura niihin viljoihin, jotka repivät suolistoasi? Jos mitään viljaa ei pysty syömään, sillehän ei sitten voi mitään. Mutta silloin ei pidä tuijottaa yksisilmäisesti sanaa ”täysjyvävilja”. Se ei sitten koskenut sinua. Varmasti ymmärsitkin sen.
Täysjyvävilja on terveellisen ruokavalion osa siksi, että se on valkoista vehnää parempi kuidun ja hitaiden hiilihydraattien lähde. Jos täysjyvävilja ei sinulle (tai jollekin muulle yksilölle) käy, pitää miettiä, millä korvaat sen. Mistä saat hitaita hiilihydraatteja ja kuituja?
22
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse rahapulan vuoksi laihduin 44-46 koosta 36-38.
Elin kuukausia syömällä mm puuroa.
Köyhimmistä vuosista jäi päälimmäiseksi se, etten enää välitä makeasta.
Jos olen synttäreillä ja siellä on unelmatirttua, syön mielelläni. Mutta jos on täytekakkua kermatäytteellä, en syö , tai syön jos koen sen kohteliaaksi.Suurin herkkuni on hedelmät. Appelsiini on ykkönen
Et välitä makeasta, mutta suurin herkkusi on hedelmät. Nehän on juurikin sitä makeaa.
Hedelmissä ja marjoissa on luontaisesti sokeria. Jos tekee mieli jotain makeaa, hedelmät ja marjat ovat kuninkaita!
Mieti nyt! Vitamiineja, hivenaineita, luontaista makeutta, nestettä... Ei yhtään mitään lisättyä sokeria tai rasvaa. Pelkkää makua ja raikkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse rahapulan vuoksi laihduin 44-46 koosta 36-38.
Elin kuukausia syömällä mm puuroa.
Köyhimmistä vuosista jäi päälimmäiseksi se, etten enää välitä makeasta.
Jos olen synttäreillä ja siellä on unelmatirttua, syön mielelläni. Mutta jos on täytekakkua kermatäytteellä, en syö , tai syön jos koen sen kohteliaaksi.Suurin herkkuni on hedelmät. Appelsiini on ykkönen
Et välitä makeasta, mutta suurin herkkusi on hedelmät. Nehän on juurikin sitä makeaa.
Hedelmissä ja marjoissa on luontaisesti sokeria. Jos tekee mieli jotain makeaa, hedelmät ja marjat ovat kuninkaita!
Mieti nyt! Vitamiineja, hivenaineita, luontaista makeutta, nestettä... Ei yhtään mitään lisättyä sokeria tai rasvaa. Pelkkää makua ja raikkautta.
Ja flavonoideja ja kuitua. Oikeasti: etenkin kotimaiset metsämarjat ovat sekä terveyden että ekologian kannalta ihan paras vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pudotin painoa aivan äskettäin 3 kuukauden ajan ja sain 8kg pois. Nyt pidän välikuukauden syömällä "täydet kalorit" mutta ilman että söisin liikaa. Vielä on pudotettavana kiloja.
Sain nälän pysymään poissa tuon 3kk aikana kun lautanen oli todella täynnä kasviksia. Jotkut eivät ehkä kaipaa karkkia, lettuja, jäätelöä, kakkuja tai mitä tahansa herkkuja, joita ilman on syytä olla kun haluaa painoa alas. Minulla ei ollut mitään ongelmaa tuon 3kk aikana, kun olin päättänyt että ylimääräiset herkut eivät nyt vain kuulu listalleni.
Olen kuitenkin oikea herkkuperse. Mieleni tekee ihan koko ajan jotain syömistä. Ja erityisesti hyvää syömistä. Ja tietysti kaikkea sitä hyvää, mitä ilman olin alkuvuoden. 168 senttinen 40+ nainen joutuu tosissaan "kyttämään" noita syömisiä, jos ei halua painon läjähtävän uudelleen noususuuntaan. Omat päivän kalorini voivat täyttyä jo klo 14.00 tai viimeistään klo 17.00. Ja tätä pitäisi jaksaa koko loppuelämä. Ymmärrän oikein hyvin, että se tasapainoilu erityisesti sen jälkeen kun on saanut painonsa kohdalleen, vaatii tiukkaa linjaa itseltä.
Jatkan vielä tämän vuoden puolella uuttaa tiukkaa painonpudotuskuuria. Silloin kalorivaje on selkeä. Nyt yritän löytää oikeanlaisen rytmin syömiseen sillä kalorimäärällä, jolla en liho enenpää. Ei tämä kyllä kauhean helppoa ole, koska kun teen jotain muuta tai uppoudun johonkin tekemiseen, taustalla pyörii aika usein ajatus nälästä ja ruoasta. Vielä kun keksisi tähän jonkin keinon häivyttää nuo ajatuksen jatkuvasta syömisestä.
N44
Olen samanikäinen kuin sinä, muutaman sentin lyhyempi enkä ole raskauksia lukuunottamatta ikinä painanut yli 60 kiloa. Ja syön pitkälti mitä haluan. Mutta minä liikun paljon. Pelkästään juoksulenkkeihin menee kolmisen tuhatta kaloria joka viikko. Vaikka laihtumisessa syöminen on kaiken a ja o, painon hallinnassa liikunta on tärkeää. Eli kaikille, jotka haluavat vapautta syömisiin ilman, että se näkyy kropassa, suosittelen runsasta liikkumista.
Ei se sinulla mistään liikkumisesta kiinni, kuulut vain niihin onnellisiin, jotka voivat syödä mitä haluavat lihomatta.
Se runsas liikuntakaan ei auta mitään läheskään kaikille. Minäkin kuuluin aiemmin noihin sinun kaltaisiisi ns. läpipaskoihin ja ai että sitä ihanaa elämää, kun sai syödä mitä lystäsi lihomatta. Toisin on nyt, liikun työni puolesta 8h päivässä, käyn salilla, lenkkeilen ja pyöräilen sekä syön mahdollisimman vähäkalorisesti, mutta ei auta mitään, paino ei pysy kurissa. Enkä napostele mitään aterioiden välillä, vaan juon vettä.Miksi syöt ”mahdollisimman vähäkalorisesti”?
Ystävä hyvä, ei pelkkä kalorien tuijottaminen ole terveellistä eikä auta painonhallinnassa. Mistä syömistesi koostuu? Saatko kaikki ne ravintoaineet, joita tarvitset pysyäksesi terveenä ja virkeänä? Ei terveellinen ruoka ole kaloritonta ruokaa eikä kaikki kaloriton ole terveellistä.
Minun on PAKKO, koska muuten lihon herkästi. Syön kanaa, kalaa, vihanneksia yms.
Tässä esimerkki päivän aterioista: Aamupalaksi ennen töihin lähtöä täysjyväruisleipä keitetyllä kananmunalla, broilerileikkelepalalla, kurkulla ja paprikalla. (ja kyllä, leipä on ehdoton, koska millään sitä vähemmällä en jaksa heti seitsemältä alkaa raskaisiin töihin raksalla. Leipä on myös nopea, koska vihaan aamuherätyksiä yli kaiken enkä nouse yhtään aiemmin kuin on pakko). Töissä aamuyhdeksän tauolla kaurapuuroa ja mustikoita tms. Lounaaksi kanaa/kalaa, lisukkeena vihanneksia. Kahden kahvitauolla banaani. Töiden jälkeen smoothie ja ohrapuuro/kaurapannari (mihin tulee kaurahiutaleita, kananmuna ja kauramaitoa, ei sokeria tai suolaa) tms. Iltatreenin jälkeen joku hiilaripitoinen, perunaa tai bataattia ja vihanneksia (pastaa en syö, koska turpoan siitä kuin pullataikina). Ja siinä ne, iltapalaa en syö. Ja joudun noissakin katsomaan ateriakoot tarkkaan, että paino ei lähde nousemaan.
Minulle nimenomaan toimii se kalorimäärien tarkkailu, se on tähän mennessä ollut ainut keino mikä pitää painon kurissa. En oikein jaksa näitä paasauksia mitä pitäisi tehdä ja mitä ei pitäisi tehdä, koska joka ikisellä on oma kroppansa ja se mikä toimii toisella, ei välttämättä toimi toisella. Minä joudun elämään suht vähäkalorisella ruokavaliolla ja kyllä, se sisältää nimenomaan terveellistä ja kuitupitoista ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, onhan se tietysti näinkin mutta kyllä minulta loppui sinni 5 kk jälkeen (jälleen kerran) koska suolisto oli ihan sekaisin 5 kk ripuloinnin jälkeen, mahalaukku tulehtunut ja kipeä, niin heikko olo että en jaksanut kuin maata sohvalla. Kolesteroli nousi reilusti ja maksa-arvot pielessä. Kaikki tuo kun kokeilin vhh diettiä ja 1000-1400 kcal/pv. Laihduin noin 10 kg tuolla rääkillä mutta nyt on mennyt 3 kk kun palasin entiseen ruokavalioon ja vähitellen alkaa suolisto toipumaan. Kun syön mahani täyteen ruokaa, jaksan pyöräillä, siivota, pyykätä ja touhuta koko päivän. Vhh dietillä vietin kaiket päivät sohvanpohjalla ja olin itkuinen, masentunut. Kyllähän sitä tuollakin konstilla laihtuu mutta onko se vaivan väärti. Minusta ei ole. Ja moneen kertaan kokeilleena, tuo on ainoa konsti jolla laihdun.
Ihan mielenkiinnosta, oletko koskaan kokeillut tätä?
- säännöllinen unirytmi, 8 h yössä
- säännöllinen ateriarytmi (aamiainen, lounas, välipala, päivällinen, iltapala
- terveellinen ruoka, joka sisältää paljon kasviksia, täysjyväviljaa, pehmeitä kasvirasvoja, vähärasvaisia proteiinin lähteitä, ja joka ei sisällä paljon kovia rasvoja, suolaa ja sokeria
- säännöllinen liikuntaPainonhallintahan on oikeasti äärettömän yksinkertaista. Kuluttaa enemmän kuin syö. Sen onnistumiseksi tarvitaan kolme peruspalikkaa:
1. Uni
2. Terveellinen ruoka
3. LiikuntaIhan siksi kysyn, kun aidosti ihmettelen. En ole vielä koskaan tavannut ihmistä, joka noudattaisi näitä kolmea peruspalikkaa ja voisi huonosti. Sen sijaan olen tavannut lukuisia ihmisiä, joille näiden peruspalkoiden toteuttaminen syystä tai toisesta on vaikeaa ja niinpä painoakaan ei pysty pitämään kurissa.
Ihmettelen siis, eikö ihan tavalliset terveelliset elämäntavat ole toimineet? Oletko kokeillut niitä?
Miksi kukaan noudattaisi sinun mainitsemaasi "terveellistä" ruokavaliota? Se nimittäin ei ole terveellistä.
Siksi, että sillä pysyy terveenä?
Jos väität, että tuo ruokavalio on epäterveellinen, sinun olisi syytä edes perustella väitteesi.
Tuo mainitsemasi ruokavalio on suositus, mutta se ei tee sitä terveelliseksi. Ihmisen kroppa tarvitsee rasvaa. Jos rasvaa ei syö, kroppa alkaa sitä varastoimaan. Eli jos painoa tippuu, se on nestettä ja lihasta. Täysjyväviljasta voidaan olla monta mieltä. Mulla esim se raapii suoliston hajalle.
Tuon välikommentin on kirjoittanut joku muu. Siteeraat siis jotakuta muuta kuin minua.
Jos luit koko viestin, jossa kirjoitin terveellisestä ravinnosta, huomasit varmasti, että ei siellä lukenut mitään rasvan poisjättämisestä. En ole missään kohtaa väittänyt, että rasvaa ei saisi ollenkaan syödä. Se ei ole myöskään minkään suositusten mukaista. Kyllä, ihminen tarvitsee rasvaa.
Tarkalleen ottaen kirjoitin rasvasta näin: ”terveellinen ruoka, joka sisältää paljon kasviksia, täysjyväviljaa, pehmeitä kasvirasvoja, vähärasvaisia proteiinin lähteitä, ja joka ei sisällä paljon kovia rasvoja, suolaa ja sokeria”.
Missään ei lue ”ei ollenkaan rasvaa”. Avataan nyt siis vielä, että ”pehmeillä rasvoilla” tarkoitetaan esim. rypsi- ja oliiviöljyjä, pähkinöitä ja rasvaista kalaa (joka tietenkään ei ole kasvikunnan tuote). Sen sijaan ihminen ei välttämättä tarvitse kovia eläinrasvoja tai kovia kasvirasvoja, ja niiden käyttöä kannattaa välttää, koska jatkuvasti ja runsaasti käytettynä ne tukkivat ennen pitkää verisuonet. Tietysti, jos ihminen syö joskus naudan paistijauhelihaa, jossa on rasvaa ehkä 10 prosenttia, ei se ole haitaksi. Mutta sitä ei kannata syödä joka päivä.
Täysjyvävilja on
- hitaiden hiilihydraattien lähde
- kuidun lähde
- gluteenin lähdeJos täysjyvävilja tuntuu pahalta, olet varmasti oman päätelmäsi sen sopivuudesta itsellesi tehnyt. Kuuluuko myös gluteeniton kaura niihin viljoihin, jotka repivät suolistoasi? Jos mitään viljaa ei pysty syömään, sillehän ei sitten voi mitään. Mutta silloin ei pidä tuijottaa yksisilmäisesti sanaa ”täysjyvävilja”. Se ei sitten koskenut sinua. Varmasti ymmärsitkin sen.
Täysjyvävilja on terveellisen ruokavalion osa siksi, että se on valkoista vehnää parempi kuidun ja hitaiden hiilihydraattien lähde. Jos täysjyvävilja ei sinulle (tai jollekin muulle yksilölle) käy, pitää miettiä, millä korvaat sen. Mistä saat hitaita hiilihydraatteja ja kuituja?
22
Olet täysin pihalla ihmisen ravinnosta. Mistä lie tietosi hankkinut.
kyllä joillain syöminen on patologista. Olin kutsunut lapsuudenkaverini kylään. Hänen piti viipyä luonani pari kolme päivää. En ollut nähnyt häntä jotain viiteen vuoteen.
tein ison paistikastikkeen, josta hyvinkin olisi 8 henkeä saanut annoksen. Ajattelin, että pakastan sitten lopun. Tein myös perunamuusia ison annoksen, josta ajattelin leipoa myös rieskoja.
Olin myös varautunut mm. croissantteja, jäätelöä, keksejä hedelmiä, juustoja, salaatteja ja voileipäaineksia ja kaikkea muuta vierasvaraa.
Ystäväni oli aina ollut pyylevä, mutta nyt päälle parikymppisenä hä oli sairaalloisen lihava. Hän valitteli että hän ei syö sen kummemmin kuin muutkaan, mutta kilpirauhanen ja daibeteslääkkeet ovat turvottaneet hänet.
Hän söi samana päivänä paistikastikkeen ja muusin. Sitten hän söi koko ajan jotain. Hän tilasi isoja pitsoja ja hänellä oli kassit täynnä suklaapatukoita kun "verensokeri temppuilee".
Tuntuu, että hän söi kaiken minkä löysi. Yölläkin hän rohmusi keittiön komeroita. piti koko ajan olla jotain syötävää.
En osanut varautua hänen ruokahaluunsa. Jouduin juoksemaan lähikaupassa tämän tästä. En tajunnut, kuinka valtavan roolin ruoka oli saanut hänen elämässään. Hän ei käynyt enää töissä tai harrastanut mitään. tajusin, että meillä ei ollut enää mitään yhteistä. Tuntui kuin koko vierailu olisi supistunut siihen, että hän juoksutti minua ruokakaupassa ja pohti, mitä seuraavaksi söisi.
On paljon tarinoita siitä, kuinka vieras juo talon kaikki viinat ja lähtee sitten vielä viinanhakumatkalle. Tämä ystäväni oli samanlainen ruuan suhteen. jos pitsalähetti viipyi vähän kauemmin hän muuttui suhteettoman vihaiseksi ja hermostuneeksi. olin helpottunut, kun hän lähti matkoihinsa.
En usko oikeasti, että hänelle auttaisi mitkään "katso mitä syöt"- tyyppiset hyväätarkoittavat neuvot, koska hän syö kaiken mitä hän näkee. mm. nomparellit ja kypsentämättömät pikanuudelit saivat kyytiä, suoraan paketista rouskutellen. Se ahdistus, mitä hän koki, kun ruokaa ei ollut saatavilla, oli todella kova.
Samalla tavoin ihmiset halutessaan pystyvät kohtuulliseen alkoholinkäyttöön, tupakoimattomuuteen, huumeiden käyttämättömyyteen ja vaikka mielenterveyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse rahapulan vuoksi laihduin 44-46 koosta 36-38.
Elin kuukausia syömällä mm puuroa.
Köyhimmistä vuosista jäi päälimmäiseksi se, etten enää välitä makeasta.
Jos olen synttäreillä ja siellä on unelmatirttua, syön mielelläni. Mutta jos on täytekakkua kermatäytteellä, en syö , tai syön jos koen sen kohteliaaksi.Suurin herkkuni on hedelmät. Appelsiini on ykkönen
Et välitä makeasta, mutta suurin herkkusi on hedelmät. Nehän on juurikin sitä makeaa.
Hedelmissä ja marjoissa on luontaisesti sokeria. Jos tekee mieli jotain makeaa, hedelmät ja marjat ovat kuninkaita!
Mieti nyt! Vitamiineja, hivenaineita, luontaista makeutta, nestettä... Ei yhtään mitään lisättyä sokeria tai rasvaa. Pelkkää makua ja raikkautta.
Kotimaiset marjat ovatkin hyvää ravintoa. Tuontihedelmät on jalostettu suuriksi ja makeiksi, ei niissä mitään vitamiineja ole.
Kyllä se luontainenkin sokeri on sokeria ja yhtä haitallista kuin lisättykin. Hedelmäsokeri on haitallista maksalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse rahapulan vuoksi laihduin 44-46 koosta 36-38.
Elin kuukausia syömällä mm puuroa.
Köyhimmistä vuosista jäi päälimmäiseksi se, etten enää välitä makeasta.
Jos olen synttäreillä ja siellä on unelmatirttua, syön mielelläni. Mutta jos on täytekakkua kermatäytteellä, en syö , tai syön jos koen sen kohteliaaksi.Suurin herkkuni on hedelmät. Appelsiini on ykkönen
Et välitä makeasta, mutta suurin herkkusi on hedelmät. Nehän on juurikin sitä makeaa.
Hedelmissä ja marjoissa on luontaisesti sokeria. Jos tekee mieli jotain makeaa, hedelmät ja marjat ovat kuninkaita!
Mieti nyt! Vitamiineja, hivenaineita, luontaista makeutta, nestettä... Ei yhtään mitään lisättyä sokeria tai rasvaa. Pelkkää makua ja raikkautta.
Ja flavonoideja ja kuitua. Oikeasti: etenkin kotimaiset metsämarjat ovat sekä terveyden että ekologian kannalta ihan paras vaihtoehto.
Aivan, marjat ovatkin hyvää ruokaa. Hedelmät sen sijaan eivät ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pudotin painoa aivan äskettäin 3 kuukauden ajan ja sain 8kg pois. Nyt pidän välikuukauden syömällä "täydet kalorit" mutta ilman että söisin liikaa. Vielä on pudotettavana kiloja.
Sain nälän pysymään poissa tuon 3kk aikana kun lautanen oli todella täynnä kasviksia. Jotkut eivät ehkä kaipaa karkkia, lettuja, jäätelöä, kakkuja tai mitä tahansa herkkuja, joita ilman on syytä olla kun haluaa painoa alas. Minulla ei ollut mitään ongelmaa tuon 3kk aikana, kun olin päättänyt että ylimääräiset herkut eivät nyt vain kuulu listalleni.
Olen kuitenkin oikea herkkuperse. Mieleni tekee ihan koko ajan jotain syömistä. Ja erityisesti hyvää syömistä. Ja tietysti kaikkea sitä hyvää, mitä ilman olin alkuvuoden. 168 senttinen 40+ nainen joutuu tosissaan "kyttämään" noita syömisiä, jos ei halua painon läjähtävän uudelleen noususuuntaan. Omat päivän kalorini voivat täyttyä jo klo 14.00 tai viimeistään klo 17.00. Ja tätä pitäisi jaksaa koko loppuelämä. Ymmärrän oikein hyvin, että se tasapainoilu erityisesti sen jälkeen kun on saanut painonsa kohdalleen, vaatii tiukkaa linjaa itseltä.
Jatkan vielä tämän vuoden puolella uuttaa tiukkaa painonpudotuskuuria. Silloin kalorivaje on selkeä. Nyt yritän löytää oikeanlaisen rytmin syömiseen sillä kalorimäärällä, jolla en liho enenpää. Ei tämä kyllä kauhean helppoa ole, koska kun teen jotain muuta tai uppoudun johonkin tekemiseen, taustalla pyörii aika usein ajatus nälästä ja ruoasta. Vielä kun keksisi tähän jonkin keinon häivyttää nuo ajatuksen jatkuvasta syömisestä.
N44
Olen samanikäinen kuin sinä, muutaman sentin lyhyempi enkä ole raskauksia lukuunottamatta ikinä painanut yli 60 kiloa. Ja syön pitkälti mitä haluan. Mutta minä liikun paljon. Pelkästään juoksulenkkeihin menee kolmisen tuhatta kaloria joka viikko. Vaikka laihtumisessa syöminen on kaiken a ja o, painon hallinnassa liikunta on tärkeää. Eli kaikille, jotka haluavat vapautta syömisiin ilman, että se näkyy kropassa, suosittelen runsasta liikkumista.
Ei se sinulla mistään liikkumisesta kiinni, kuulut vain niihin onnellisiin, jotka voivat syödä mitä haluavat lihomatta.
Se runsas liikuntakaan ei auta mitään läheskään kaikille. Minäkin kuuluin aiemmin noihin sinun kaltaisiisi ns. läpipaskoihin ja ai että sitä ihanaa elämää, kun sai syödä mitä lystäsi lihomatta. Toisin on nyt, liikun työni puolesta 8h päivässä, käyn salilla, lenkkeilen ja pyöräilen sekä syön mahdollisimman vähäkalorisesti, mutta ei auta mitään, paino ei pysy kurissa. Enkä napostele mitään aterioiden välillä, vaan juon vettä.Tottakai se vaikuttaa kuluttaako liikunnalla tuhansia ylimääräisiä kilokaloreita viikossa vai ei. Naurettavaa väittää muuta.
Aika harva pystyy kuluttamaan tuhansia kilokaloreita ylimääräistä viikossa liikunnalla, ellei harrasta jotain kovatehoista urheilua pitkiä aikoja useita kertoja viikossa.
Mieli vaikuttaa ruokailuuni hyvässä ja pahassa melko voimakkaasti. Koska olen lapsena ollut vajaalla ravinnolla oikeastaan ensimmäiset 20 elinvuottani, en jaksa taistella tuon herättämiä viettejä vastaan. Tulee ahdistunut olo, jos ruokaa ei ole saatavilla enkä pysty keskittymään täysillä muuhun.
Mutta tämä toimii myös terveelliseen suntaan. Kun elimistössäni oli tila, joka vaati sokerin ja eineisten ja lisäaineiden, limujen, sipsien jne poisjättämistä, se tapahtui ilman mitään tuskaa. Samaten nyt koronan aikaan en halua pistää suuhuni niitä ruoka-aineita, jotka tukkivat hengitysteitä ja muodostavat limaa.
Laihduttamisen osalta motivaatiossa on se ongelma, etten pidä itseäni yhtään sen kauniimpana hoikempana kuin painavampanakaan.
Vaikka suhde ruokaan on ollut hankala, olen iloinen siitä, että paino alkaa "vain" kasilla ja yritän olla muodostamatta itselleni lisästressiä aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, onhan se tietysti näinkin mutta kyllä minulta loppui sinni 5 kk jälkeen (jälleen kerran) koska suolisto oli ihan sekaisin 5 kk ripuloinnin jälkeen, mahalaukku tulehtunut ja kipeä, niin heikko olo että en jaksanut kuin maata sohvalla. Kolesteroli nousi reilusti ja maksa-arvot pielessä. Kaikki tuo kun kokeilin vhh diettiä ja 1000-1400 kcal/pv. Laihduin noin 10 kg tuolla rääkillä mutta nyt on mennyt 3 kk kun palasin entiseen ruokavalioon ja vähitellen alkaa suolisto toipumaan. Kun syön mahani täyteen ruokaa, jaksan pyöräillä, siivota, pyykätä ja touhuta koko päivän. Vhh dietillä vietin kaiket päivät sohvanpohjalla ja olin itkuinen, masentunut. Kyllähän sitä tuollakin konstilla laihtuu mutta onko se vaivan väärti. Minusta ei ole. Ja moneen kertaan kokeilleena, tuo on ainoa konsti jolla laihdun.
Ihan mielenkiinnosta, oletko koskaan kokeillut tätä?
- säännöllinen unirytmi, 8 h yössä
- säännöllinen ateriarytmi (aamiainen, lounas, välipala, päivällinen, iltapala
- terveellinen ruoka, joka sisältää paljon kasviksia, täysjyväviljaa, pehmeitä kasvirasvoja, vähärasvaisia proteiinin lähteitä, ja joka ei sisällä paljon kovia rasvoja, suolaa ja sokeria
- säännöllinen liikuntaPainonhallintahan on oikeasti äärettömän yksinkertaista. Kuluttaa enemmän kuin syö. Sen onnistumiseksi tarvitaan kolme peruspalikkaa:
1. Uni
2. Terveellinen ruoka
3. LiikuntaIhan siksi kysyn, kun aidosti ihmettelen. En ole vielä koskaan tavannut ihmistä, joka noudattaisi näitä kolmea peruspalikkaa ja voisi huonosti. Sen sijaan olen tavannut lukuisia ihmisiä, joille näiden peruspalkoiden toteuttaminen syystä tai toisesta on vaikeaa ja niinpä painoakaan ei pysty pitämään kurissa.
Ihmettelen siis, eikö ihan tavalliset terveelliset elämäntavat ole toimineet? Oletko kokeillut niitä?
Miksi kukaan noudattaisi sinun mainitsemaasi "terveellistä" ruokavaliota? Se nimittäin ei ole terveellistä.
Siksi, että sillä pysyy terveenä?
Jos väität, että tuo ruokavalio on epäterveellinen, sinun olisi syytä edes perustella väitteesi.
Sori, en ymmärtänyt, että palstalla on sinunlaisia, jotka ei tajua ilman perusteluja, mikä on terveellistä ravintoa ihmiselle. Jospa hankkisit tietoa ravinnosta (muualta kuin keltaisilta sivuilta) niin ehkä oppisit.
Mä lähden siitä, että on olemassa viralliset suositukset. Mikään tuossa kommentissa ei ollut virallisista suosituksista poikkeavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, onhan se tietysti näinkin mutta kyllä minulta loppui sinni 5 kk jälkeen (jälleen kerran) koska suolisto oli ihan sekaisin 5 kk ripuloinnin jälkeen, mahalaukku tulehtunut ja kipeä, niin heikko olo että en jaksanut kuin maata sohvalla. Kolesteroli nousi reilusti ja maksa-arvot pielessä. Kaikki tuo kun kokeilin vhh diettiä ja 1000-1400 kcal/pv. Laihduin noin 10 kg tuolla rääkillä mutta nyt on mennyt 3 kk kun palasin entiseen ruokavalioon ja vähitellen alkaa suolisto toipumaan. Kun syön mahani täyteen ruokaa, jaksan pyöräillä, siivota, pyykätä ja touhuta koko päivän. Vhh dietillä vietin kaiket päivät sohvanpohjalla ja olin itkuinen, masentunut. Kyllähän sitä tuollakin konstilla laihtuu mutta onko se vaivan väärti. Minusta ei ole. Ja moneen kertaan kokeilleena, tuo on ainoa konsti jolla laihdun.
Ihan mielenkiinnosta, oletko koskaan kokeillut tätä?
- säännöllinen unirytmi, 8 h yössä
- säännöllinen ateriarytmi (aamiainen, lounas, välipala, päivällinen, iltapala
- terveellinen ruoka, joka sisältää paljon kasviksia, täysjyväviljaa, pehmeitä kasvirasvoja, vähärasvaisia proteiinin lähteitä, ja joka ei sisällä paljon kovia rasvoja, suolaa ja sokeria
- säännöllinen liikuntaPainonhallintahan on oikeasti äärettömän yksinkertaista. Kuluttaa enemmän kuin syö. Sen onnistumiseksi tarvitaan kolme peruspalikkaa:
1. Uni
2. Terveellinen ruoka
3. LiikuntaIhan siksi kysyn, kun aidosti ihmettelen. En ole vielä koskaan tavannut ihmistä, joka noudattaisi näitä kolmea peruspalikkaa ja voisi huonosti. Sen sijaan olen tavannut lukuisia ihmisiä, joille näiden peruspalkoiden toteuttaminen syystä tai toisesta on vaikeaa ja niinpä painoakaan ei pysty pitämään kurissa.
Ihmettelen siis, eikö ihan tavalliset terveelliset elämäntavat ole toimineet? Oletko kokeillut niitä?
Miksi kukaan noudattaisi sinun mainitsemaasi "terveellistä" ruokavaliota? Se nimittäin ei ole terveellistä.
Siksi, että sillä pysyy terveenä?
Jos väität, että tuo ruokavalio on epäterveellinen, sinun olisi syytä edes perustella väitteesi.
Tuo mainitsemasi ruokavalio on suositus, mutta se ei tee sitä terveelliseksi. Ihmisen kroppa tarvitsee rasvaa. Jos rasvaa ei syö, kroppa alkaa sitä varastoimaan. Eli jos painoa tippuu, se on nestettä ja lihasta. Täysjyväviljasta voidaan olla monta mieltä. Mulla esim se raapii suoliston hajalle.
Eihän tuossa esimerkissä käsketty välttämään rasvoja.
Kyllä sitä lihoo, jos kaikkea syö mitä mieli tekee , aikuinen ihminen. Eli kannattaa oppia pärjäämään itselleen. Ketään tai mitään muuta ei voi syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse rahapulan vuoksi laihduin 44-46 koosta 36-38.
Elin kuukausia syömällä mm puuroa.
Köyhimmistä vuosista jäi päälimmäiseksi se, etten enää välitä makeasta.
Jos olen synttäreillä ja siellä on unelmatirttua, syön mielelläni. Mutta jos on täytekakkua kermatäytteellä, en syö , tai syön jos koen sen kohteliaaksi.Suurin herkkuni on hedelmät. Appelsiini on ykkönen
Hedelmillä saat rasvamaksan.
Hedelmissä on niin vähän fruktoosia, että niillä mitään rasvamaksaa saa.
Itse rahapulan vuoksi laihduin 44-46 koosta 36-38.
Elin kuukausia syömällä mm puuroa.
Köyhimmistä vuosista jäi päälimmäiseksi se, etten enää välitä makeasta.
Jos olen synttäreillä ja siellä on unelmatirttua, syön mielelläni. Mutta jos on täytekakkua kermatäytteellä, en syö , tai syön jos koen sen kohteliaaksi.
Suurin herkkuni on hedelmät. Appelsiini on ykkönen