Lähes jokainen laihtuu kyllä, jos haluaa tarpeeksi!
Painon pudottamisen logiikka on lopulta hyvin yksinkertainen. Kyse on motivaatiosta. Ihminen laihtuu, jos aidosti haluaa sitä.
Jos laihtuminen tyssää aina siihen että sortuu syömään liikaa ja epäterveellisesti, niin silloin ihminen haluaa mässäilyn tuomaa nautintoa enemmän kuin laihtumista. Hänen motivaationsa kohde on väärä, eli lyhyen tähtäimen nautinto pitkän tähtäimen kustannuksella.
Kyllä, minulla on omakohtaista kokemusta painonpudotuksesta. Ja olen myös sitä mieltä, että silloin kun on kyse asiasta johon voi vaikuttaa, niin ihminen onnistuu siinä, mitä hän tosissaan haluaa ja mihin hän suuntaa motivaationsa.
Huomaattehan että otsikossa lukee "lähes jokainen" eli tämä ei koske esimerkiksi vaikeasta sairaudesta johtuvaa ylipainoa jolle ei voi mitään. Suurin osa ihmisistä on lihavia kuitenkin ihan vain siksi, että he syövät enemmän kuin kuluttavat.
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, onhan se tietysti näinkin mutta kyllä minulta loppui sinni 5 kk jälkeen (jälleen kerran) koska suolisto oli ihan sekaisin 5 kk ripuloinnin jälkeen, mahalaukku tulehtunut ja kipeä, niin heikko olo että en jaksanut kuin maata sohvalla. Kolesteroli nousi reilusti ja maksa-arvot pielessä. Kaikki tuo kun kokeilin vhh diettiä ja 1000-1400 kcal/pv. Laihduin noin 10 kg tuolla rääkillä mutta nyt on mennyt 3 kk kun palasin entiseen ruokavalioon ja vähitellen alkaa suolisto toipumaan. Kun syön mahani täyteen ruokaa, jaksan pyöräillä, siivota, pyykätä ja touhuta koko päivän. Vhh dietillä vietin kaiket päivät sohvanpohjalla ja olin itkuinen, masentunut. Kyllähän sitä tuollakin konstilla laihtuu mutta onko se vaivan väärti. Minusta ei ole. Ja moneen kertaan kokeilleena, tuo on ainoa konsti jolla laihdun.
Ihan mielenkiinnosta, oletko koskaan kokeillut tätä?
- säännöllinen unirytmi, 8 h yössä
- säännöllinen ateriarytmi (aamiainen, lounas, välipala, päivällinen, iltapala
- terveellinen ruoka, joka sisältää paljon kasviksia, täysjyväviljaa, pehmeitä kasvirasvoja, vähärasvaisia proteiinin lähteitä, ja joka ei sisällä paljon kovia rasvoja, suolaa ja sokeria
- säännöllinen liikuntaPainonhallintahan on oikeasti äärettömän yksinkertaista. Kuluttaa enemmän kuin syö. Sen onnistumiseksi tarvitaan kolme peruspalikkaa:
1. Uni
2. Terveellinen ruoka
3. LiikuntaIhan siksi kysyn, kun aidosti ihmettelen. En ole vielä koskaan tavannut ihmistä, joka noudattaisi näitä kolmea peruspalikkaa ja voisi huonosti. Sen sijaan olen tavannut lukuisia ihmisiä, joille näiden peruspalkoiden toteuttaminen syystä tai toisesta on vaikeaa ja niinpä painoakaan ei pysty pitämään kurissa.
Ihmettelen siis, eikö ihan tavalliset terveelliset elämäntavat ole toimineet? Oletko kokeillut niitä?
Äärettömän yksinkertaista se on vain äärettömän yksinkertaisille (arvatenkin hyvin nuorille) ihmisille. Nukun 7,5-8h aina kun pysyn unessa niin kauan, keski-ikäisellä kun se unirytmi ei vain ole säännöllinen vaikka kuinka väsyttäisi ja haluaisi nukkua. Hormonitoiminta muuttuu ja tekee unirytmin pätkittäiseksi. Olen kokeillut melatoniinia, se auttaa nukahtamaan mutta tekee unesta katkonaista. Terveellistä ruokaa on nimenomaan tuo VHH, ota siitä selvää, jos et jostain syystä vielä tiedä. Se sisältää hurjasti kasviksia, vähän hiilihydraatteja, hyvää rasvaa kohtuullisesti ja proteiineja. Liikuntaa olen harrastanut fyysisesti raskaassa työssäni 6-9h/pv ja sen lisäksi kävellyt 1-2h lenkkejä tai pyöräillyt 1-2h/pv matkan pituus noin 20-30 km. Nyt en ole vuoteen voinut noita tehdä mutta aloittelen vähitellen joogalla ja pyöräilyllä. Kaikkeen kun lisää vv-oireet, hurjan määrän eri allergioita, näistä johtuva unettomuus, siinä ei paljon tervellinen kohtuullinen ruokamäärä vaikuta kun aineenvaihdunta ja hormonitoiminta on ihan sekaisin. Jos ei 5 kk aikana 1000-1400 kcal dietillä laihdu kuin vajaa 10 kg ja kärsii koko ajan pahoista oireista, niin kysynpä vaan että millä sitten laihtuu? Vähennänkö syömistä tuosta 1000 kcal:sta? Kalorien lisäys aiheuttaa välitöntä lihomista, jopa kilo viikossa tahdilla, vaikka ruokamäärä lisääntyis vain yhdellä voileivällä päivässä (noin 200-300 kcal). lääkärit ei halua/osaa auttaa, ainoa mitä olen saanut "tee pieniä muutoksia", olen tehnyt pieniä ja todella suuria muutoksia, ilman mainittavaa tulosta. Yksikään lääkäri ei ole osannut enempää neuvoa. Ravintoterapeutille en pääse koska ei ole todettua keliakiaa. Diabeteshoitaja sanoi ettei osaa auttaa. Verensokerit on olleet siinä rajoilla onko diabetes vai ei. Kaikkien kohdalla on aina lopulta päädytty samaan lopputulokseen eli minä valehtelen syömisistäni tai elintavoistani, olen napostelija/alkoholisti/yösyöppö ja mitä näitä nyt ilkeä ihminen keksii kun ei osaa auttaa. Neuvottu on että juttelisin ammatilaiselle eli mt-ongelma kun en heidän ohjeillaan laihdu. Kysyn vaan että MIKSI haluaisin valehdella? Ei minua kukaan ole pakottanut painoa pudottamaan ja valehtelisin koska en halua laihtua. Päin vastoin MINÄ HALUAN LAIHTUA ja olen itse hakenut apua, itse kokeillut kaikkea mutta mikään ei auta, Seuraavaksi aion hakea apua joltain PT:ltä joka tekee ruokavalion ja liikuntaohjelman. Mielenkiintoista kuulla mitä hän kommentoi jos mitään tuloksia ei tule.
Miksi haluaisin tarpeeksi? Elämä oli muutenkin ohi tuossa suunnilleen nelikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, onhan se tietysti näinkin mutta kyllä minulta loppui sinni 5 kk jälkeen (jälleen kerran) koska suolisto oli ihan sekaisin 5 kk ripuloinnin jälkeen, mahalaukku tulehtunut ja kipeä, niin heikko olo että en jaksanut kuin maata sohvalla. Kolesteroli nousi reilusti ja maksa-arvot pielessä. Kaikki tuo kun kokeilin vhh diettiä ja 1000-1400 kcal/pv. Laihduin noin 10 kg tuolla rääkillä mutta nyt on mennyt 3 kk kun palasin entiseen ruokavalioon ja vähitellen alkaa suolisto toipumaan. Kun syön mahani täyteen ruokaa, jaksan pyöräillä, siivota, pyykätä ja touhuta koko päivän. Vhh dietillä vietin kaiket päivät sohvanpohjalla ja olin itkuinen, masentunut. Kyllähän sitä tuollakin konstilla laihtuu mutta onko se vaivan väärti. Minusta ei ole. Ja moneen kertaan kokeilleena, tuo on ainoa konsti jolla laihdun.
Turhaan mollaat vhh-ruokavaliota, et ole sitä edes noudattanut. Enkä tällä tarkoita, että se kaikille sopii.
En mollaa vhh-ruokavalioa, se ei vain sopinut minun ruoansulatukselleni. Mistä voit tietää olenko sitä noudattanut vai en, ihan olen nettisivujen ohjeiden mukaan toiminut ja Heikkilän kirjat lukenut. Ehkäpä siellä on sitten asiat väärin kerrottu ja sinä panttaat sitä oikeaa tietoa. Ei kaikkien elimistö ole samanlainen.
Yksi lääketieteellinen fakta, joka painoon liittyy, on se, että ihmisen keho oppii pitämään korkeinta saavutettua painoa biologisesti oikeana, vaikka siinä olisi 300 kg ylimääräistä. Äärimmäisissä tapauksissa Suomessakin puhutaan siis satojen kilojen ylipainosta kymmenien tai muutamien kilojen sijaan.
Niinpä laihduttaessa ja painonhallinnassa keho oikeasti luulee, että sille tehdään jotain pahaa ja puolustautuu. Painon pudottaminen on paljon vaikeampaa kuin painon kerryttäminen. Edes vatsalaukunpienennysleikkaus ei toimi läheskään kaikille.
Jos ihmisellä on niin paljon voimavaroja, että muuttaa elämäntapansa pysyvästi eikä enää koskaan repsahda sohvan pohjalle syömään roskaruokaa, laihtuminen on mahdollista. Perussairaudet voivat tehdä siitä mahdotonta tai ainakin hyvin paljon vaikeampaa. Mutta jokaiselle se tarkoittaa todella tiukkaa pidättäytymistä. Annoskokojen miettimistä, ravintosisältöjen miettimistä, ateriarytmin miettimistä, liikuntaa ja lepoa. Uuden normaalipainon ylläpitäminen on sitä työläämpää, mitä enemmän ylipainoa aikanaan oli. Ja jos normaalipainon ylläpitäminen ei motivoi, keho todellakin palauttaa jokaisen kilon, koska se puolustaa luontaisesti maksimipainoaan.
Siksi ennaltaehkäisy olisi niin tärkeää. Terveellisten elämäntapojen omaksuminen jo lapsena edesauttaisi terveellisiä elämäntapoja myös teini-ikäisenä ja nuorena aikuisena. Mutta jos nuori aikuinen päästää painonsa hiljalleen luisumaan ylöspäin parin kymmenen vuoden ajan, takaisin alaspäin palaaminen on paljon vaikeampaa eikä välttämättä koskaan onnistu. Tällä hetkellä tiedetään, että lapset liikkuvat aiempaa selvästi vähemmän ja ylipaino myös lapsilla ja nuorilla lisääntyy. Siksi pessimistinen ennusteeni on, että ylipainon aiheuttamat liitännäissairaudet eivät ole Suomesta vähenemässä. Nykyiset päiväkoti-ikäiset voivat olla nelikymppisinä samassa kunnossa kuin nykyiset kuusikymppiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pudotin painoa aivan äskettäin 3 kuukauden ajan ja sain 8kg pois. Nyt pidän välikuukauden syömällä "täydet kalorit" mutta ilman että söisin liikaa. Vielä on pudotettavana kiloja.
Sain nälän pysymään poissa tuon 3kk aikana kun lautanen oli todella täynnä kasviksia. Jotkut eivät ehkä kaipaa karkkia, lettuja, jäätelöä, kakkuja tai mitä tahansa herkkuja, joita ilman on syytä olla kun haluaa painoa alas. Minulla ei ollut mitään ongelmaa tuon 3kk aikana, kun olin päättänyt että ylimääräiset herkut eivät nyt vain kuulu listalleni.
Olen kuitenkin oikea herkkuperse. Mieleni tekee ihan koko ajan jotain syömistä. Ja erityisesti hyvää syömistä. Ja tietysti kaikkea sitä hyvää, mitä ilman olin alkuvuoden. 168 senttinen 40+ nainen joutuu tosissaan "kyttämään" noita syömisiä, jos ei halua painon läjähtävän uudelleen noususuuntaan. Omat päivän kalorini voivat täyttyä jo klo 14.00 tai viimeistään klo 17.00. Ja tätä pitäisi jaksaa koko loppuelämä. Ymmärrän oikein hyvin, että se tasapainoilu erityisesti sen jälkeen kun on saanut painonsa kohdalleen, vaatii tiukkaa linjaa itseltä.
Jatkan vielä tämän vuoden puolella uuttaa tiukkaa painonpudotuskuuria. Silloin kalorivaje on selkeä. Nyt yritän löytää oikeanlaisen rytmin syömiseen sillä kalorimäärällä, jolla en liho enenpää. Ei tämä kyllä kauhean helppoa ole, koska kun teen jotain muuta tai uppoudun johonkin tekemiseen, taustalla pyörii aika usein ajatus nälästä ja ruoasta. Vielä kun keksisi tähän jonkin keinon häivyttää nuo ajatuksen jatkuvasta syömisestä.
N44
Olen samanikäinen kuin sinä, muutaman sentin lyhyempi enkä ole raskauksia lukuunottamatta ikinä painanut yli 60 kiloa. Ja syön pitkälti mitä haluan. Mutta minä liikun paljon. Pelkästään juoksulenkkeihin menee kolmisen tuhatta kaloria joka viikko. Vaikka laihtumisessa syöminen on kaiken a ja o, painon hallinnassa liikunta on tärkeää. Eli kaikille, jotka haluavat vapautta syömisiin ilman, että se näkyy kropassa, suosittelen runsasta liikkumista.
Ei se sinulla mistään liikkumisesta kiinni, kuulut vain niihin onnellisiin, jotka voivat syödä mitä haluavat lihomatta.
Se runsas liikuntakaan ei auta mitään läheskään kaikille. Minäkin kuuluin aiemmin noihin sinun kaltaisiisi ns. läpipaskoihin ja ai että sitä ihanaa elämää, kun sai syödä mitä lystäsi lihomatta. Toisin on nyt, liikun työni puolesta 8h päivässä, käyn salilla, lenkkeilen ja pyöräilen sekä syön mahdollisimman vähäkalorisesti, mutta ei auta mitään, paino ei pysy kurissa. Enkä napostele mitään aterioiden välillä, vaan juon vettä.Miksi syöt ”mahdollisimman vähäkalorisesti”?
Ystävä hyvä, ei pelkkä kalorien tuijottaminen ole terveellistä eikä auta painonhallinnassa. Mistä syömistesi koostuu? Saatko kaikki ne ravintoaineet, joita tarvitset pysyäksesi terveenä ja virkeänä? Ei terveellinen ruoka ole kaloritonta ruokaa eikä kaikki kaloriton ole terveellistä.
Minun on PAKKO, koska muuten lihon herkästi. Syön kanaa, kalaa, vihanneksia yms.
Tässä esimerkki päivän aterioista: Aamupalaksi ennen töihin lähtöä täysjyväruisleipä keitetyllä kananmunalla, broilerileikkelepalalla, kurkulla ja paprikalla. (ja kyllä, leipä on ehdoton, koska millään sitä vähemmällä en jaksa heti seitsemältä alkaa raskaisiin töihin raksalla. Leipä on myös nopea, koska vihaan aamuherätyksiä yli kaiken enkä nouse yhtään aiemmin kuin on pakko). Töissä aamuyhdeksän tauolla kaurapuuroa ja mustikoita tms. Lounaaksi kanaa/kalaa, lisukkeena vihanneksia. Kahden kahvitauolla banaani. Töiden jälkeen smoothie ja ohrapuuro/kaurapannari (mihin tulee kaurahiutaleita, kananmuna ja kauramaitoa, ei sokeria tai suolaa) tms. Iltatreenin jälkeen joku hiilaripitoinen, perunaa tai bataattia ja vihanneksia (pastaa en syö, koska turpoan siitä kuin pullataikina). Ja siinä ne, iltapalaa en syö. Ja joudun noissakin katsomaan ateriakoot tarkkaan, että paino ei lähde nousemaan.
Minulle nimenomaan toimii se kalorimäärien tarkkailu, se on tähän mennessä ollut ainut keino mikä pitää painon kurissa. En oikein jaksa näitä paasauksia mitä pitäisi tehdä ja mitä ei pitäisi tehdä, koska joka ikisellä on oma kroppansa ja se mikä toimii toisella, ei välttämättä toimi toisella. Minä joudun elämään suht vähäkalorisella ruokavaliolla ja kyllä, se sisältää nimenomaan terveellistä ja kuitupitoista ruokaa.
Ruokasi sisältää toki kuitua, mutta hirveästi sokeria. En sanoisi syömisiäsi mitenkään terveelliseksi. Oikeaa ravintoahan et saa mistään.
Vierailija kirjoitti:
Elikkä lihavat eivät halua laihtua.
Luultavasti eivät. Ellei ihminen näe syytä laihtumiselle, niin tuskin hän laihtuukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pudotin painoa aivan äskettäin 3 kuukauden ajan ja sain 8kg pois. Nyt pidän välikuukauden syömällä "täydet kalorit" mutta ilman että söisin liikaa. Vielä on pudotettavana kiloja.
Sain nälän pysymään poissa tuon 3kk aikana kun lautanen oli todella täynnä kasviksia. Jotkut eivät ehkä kaipaa karkkia, lettuja, jäätelöä, kakkuja tai mitä tahansa herkkuja, joita ilman on syytä olla kun haluaa painoa alas. Minulla ei ollut mitään ongelmaa tuon 3kk aikana, kun olin päättänyt että ylimääräiset herkut eivät nyt vain kuulu listalleni.
Olen kuitenkin oikea herkkuperse. Mieleni tekee ihan koko ajan jotain syömistä. Ja erityisesti hyvää syömistä. Ja tietysti kaikkea sitä hyvää, mitä ilman olin alkuvuoden. 168 senttinen 40+ nainen joutuu tosissaan "kyttämään" noita syömisiä, jos ei halua painon läjähtävän uudelleen noususuuntaan. Omat päivän kalorini voivat täyttyä jo klo 14.00 tai viimeistään klo 17.00. Ja tätä pitäisi jaksaa koko loppuelämä. Ymmärrän oikein hyvin, että se tasapainoilu erityisesti sen jälkeen kun on saanut painonsa kohdalleen, vaatii tiukkaa linjaa itseltä.
Jatkan vielä tämän vuoden puolella uuttaa tiukkaa painonpudotuskuuria. Silloin kalorivaje on selkeä. Nyt yritän löytää oikeanlaisen rytmin syömiseen sillä kalorimäärällä, jolla en liho enenpää. Ei tämä kyllä kauhean helppoa ole, koska kun teen jotain muuta tai uppoudun johonkin tekemiseen, taustalla pyörii aika usein ajatus nälästä ja ruoasta. Vielä kun keksisi tähän jonkin keinon häivyttää nuo ajatuksen jatkuvasta syömisestä.
N44
Olen samanikäinen kuin sinä, muutaman sentin lyhyempi enkä ole raskauksia lukuunottamatta ikinä painanut yli 60 kiloa. Ja syön pitkälti mitä haluan. Mutta minä liikun paljon. Pelkästään juoksulenkkeihin menee kolmisen tuhatta kaloria joka viikko. Vaikka laihtumisessa syöminen on kaiken a ja o, painon hallinnassa liikunta on tärkeää. Eli kaikille, jotka haluavat vapautta syömisiin ilman, että se näkyy kropassa, suosittelen runsasta liikkumista.
Ei se sinulla mistään liikkumisesta kiinni, kuulut vain niihin onnellisiin, jotka voivat syödä mitä haluavat lihomatta.
Se runsas liikuntakaan ei auta mitään läheskään kaikille. Minäkin kuuluin aiemmin noihin sinun kaltaisiisi ns. läpipaskoihin ja ai että sitä ihanaa elämää, kun sai syödä mitä lystäsi lihomatta. Toisin on nyt, liikun työni puolesta 8h päivässä, käyn salilla, lenkkeilen ja pyöräilen sekä syön mahdollisimman vähäkalorisesti, mutta ei auta mitään, paino ei pysy kurissa. Enkä napostele mitään aterioiden välillä, vaan juon vettä.Miksi syöt ”mahdollisimman vähäkalorisesti”?
Ystävä hyvä, ei pelkkä kalorien tuijottaminen ole terveellistä eikä auta painonhallinnassa. Mistä syömistesi koostuu? Saatko kaikki ne ravintoaineet, joita tarvitset pysyäksesi terveenä ja virkeänä? Ei terveellinen ruoka ole kaloritonta ruokaa eikä kaikki kaloriton ole terveellistä.
Minun on PAKKO, koska muuten lihon herkästi. Syön kanaa, kalaa, vihanneksia yms.
Tässä esimerkki päivän aterioista: Aamupalaksi ennen töihin lähtöä täysjyväruisleipä keitetyllä kananmunalla, broilerileikkelepalalla, kurkulla ja paprikalla. (ja kyllä, leipä on ehdoton, koska millään sitä vähemmällä en jaksa heti seitsemältä alkaa raskaisiin töihin raksalla. Leipä on myös nopea, koska vihaan aamuherätyksiä yli kaiken enkä nouse yhtään aiemmin kuin on pakko). Töissä aamuyhdeksän tauolla kaurapuuroa ja mustikoita tms. Lounaaksi kanaa/kalaa, lisukkeena vihanneksia. Kahden kahvitauolla banaani. Töiden jälkeen smoothie ja ohrapuuro/kaurapannari (mihin tulee kaurahiutaleita, kananmuna ja kauramaitoa, ei sokeria tai suolaa) tms. Iltatreenin jälkeen joku hiilaripitoinen, perunaa tai bataattia ja vihanneksia (pastaa en syö, koska turpoan siitä kuin pullataikina). Ja siinä ne, iltapalaa en syö. Ja joudun noissakin katsomaan ateriakoot tarkkaan, että paino ei lähde nousemaan.
Minulle nimenomaan toimii se kalorimäärien tarkkailu, se on tähän mennessä ollut ainut keino mikä pitää painon kurissa. En oikein jaksa näitä paasauksia mitä pitäisi tehdä ja mitä ei pitäisi tehdä, koska joka ikisellä on oma kroppansa ja se mikä toimii toisella, ei välttämättä toimi toisella. Minä joudun elämään suht vähäkalorisella ruokavaliolla ja kyllä, se sisältää nimenomaan terveellistä ja kuitupitoista ruokaa.
Tuo kuulostaa varsin hyvältä ja terveelliseltä, mutta tarvitsin tämän selityksen sille, mitä vähäkalorinen syömisesi on, koska pelkkä kalorien tarkkailu ei kuulostanut terveelliseltä. Nyt, kun avasit sen, ymmärsin oikein hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, onhan se tietysti näinkin mutta kyllä minulta loppui sinni 5 kk jälkeen (jälleen kerran) koska suolisto oli ihan sekaisin 5 kk ripuloinnin jälkeen, mahalaukku tulehtunut ja kipeä, niin heikko olo että en jaksanut kuin maata sohvalla. Kolesteroli nousi reilusti ja maksa-arvot pielessä. Kaikki tuo kun kokeilin vhh diettiä ja 1000-1400 kcal/pv. Laihduin noin 10 kg tuolla rääkillä mutta nyt on mennyt 3 kk kun palasin entiseen ruokavalioon ja vähitellen alkaa suolisto toipumaan. Kun syön mahani täyteen ruokaa, jaksan pyöräillä, siivota, pyykätä ja touhuta koko päivän. Vhh dietillä vietin kaiket päivät sohvanpohjalla ja olin itkuinen, masentunut. Kyllähän sitä tuollakin konstilla laihtuu mutta onko se vaivan väärti. Minusta ei ole. Ja moneen kertaan kokeilleena, tuo on ainoa konsti jolla laihdun.
Ihan mielenkiinnosta, oletko koskaan kokeillut tätä?
- säännöllinen unirytmi, 8 h yössä
- säännöllinen ateriarytmi (aamiainen, lounas, välipala, päivällinen, iltapala
- terveellinen ruoka, joka sisältää paljon kasviksia, täysjyväviljaa, pehmeitä kasvirasvoja, vähärasvaisia proteiinin lähteitä, ja joka ei sisällä paljon kovia rasvoja, suolaa ja sokeria
- säännöllinen liikuntaPainonhallintahan on oikeasti äärettömän yksinkertaista. Kuluttaa enemmän kuin syö. Sen onnistumiseksi tarvitaan kolme peruspalikkaa:
1. Uni
2. Terveellinen ruoka
3. LiikuntaIhan siksi kysyn, kun aidosti ihmettelen. En ole vielä koskaan tavannut ihmistä, joka noudattaisi näitä kolmea peruspalikkaa ja voisi huonosti. Sen sijaan olen tavannut lukuisia ihmisiä, joille näiden peruspalkoiden toteuttaminen syystä tai toisesta on vaikeaa ja niinpä painoakaan ei pysty pitämään kurissa.
Ihmettelen siis, eikö ihan tavalliset terveelliset elämäntavat ole toimineet? Oletko kokeillut niitä?
Miksi kukaan noudattaisi sinun mainitsemaasi "terveellistä" ruokavaliota? Se nimittäin ei ole terveellistä.
Siksi, että sillä pysyy terveenä?
Jos väität, että tuo ruokavalio on epäterveellinen, sinun olisi syytä edes perustella väitteesi.
Sori, en ymmärtänyt, että palstalla on sinunlaisia, jotka ei tajua ilman perusteluja, mikä on terveellistä ravintoa ihmiselle. Jospa hankkisit tietoa ravinnosta (muualta kuin keltaisilta sivuilta) niin ehkä oppisit.
Mä lähden siitä, että on olemassa viralliset suositukset. Mikään tuossa kommentissa ei ollut virallisista suosituksista poikkeavaa.
Eivät poikkeakaan suosituksista. Siitähän ei ollutkaan kyse, vaan terveellisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse rahapulan vuoksi laihduin 44-46 koosta 36-38.
Elin kuukausia syömällä mm puuroa.
Köyhimmistä vuosista jäi päälimmäiseksi se, etten enää välitä makeasta.
Jos olen synttäreillä ja siellä on unelmatirttua, syön mielelläni. Mutta jos on täytekakkua kermatäytteellä, en syö , tai syön jos koen sen kohteliaaksi.Suurin herkkuni on hedelmät. Appelsiini on ykkönen
Hedelmillä saat rasvamaksan.
Hedelmissä on niin vähän fruktoosia, että niillä mitään rasvamaksaa saa.
Kyllä ne hedelmät ovat suurelta osalta sokeria, juurikin sitä fruktoosia.
on nähty sata kertaa ne hoikkien "voin syyä mitä haluan" annokset, ne ei ole kuin suupala oikeille ahmijoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse rahapulan vuoksi laihduin 44-46 koosta 36-38.
Elin kuukausia syömällä mm puuroa.
Köyhimmistä vuosista jäi päälimmäiseksi se, etten enää välitä makeasta.
Jos olen synttäreillä ja siellä on unelmatirttua, syön mielelläni. Mutta jos on täytekakkua kermatäytteellä, en syö , tai syön jos koen sen kohteliaaksi.Suurin herkkuni on hedelmät. Appelsiini on ykkönen
Hedelmillä saat rasvamaksan.
Hedelmissä on niin vähän fruktoosia, että niillä mitään rasvamaksaa saa.
Kyllä ne hedelmät ovat suurelta osalta sokeria, juurikin sitä fruktoosia.
100g appelsiinia, 5g sokeria, 2,5g fruktoosia. Eli en nyt menis sanomaan, että ihan hirveesti. Jos ihminen syö pari hedelmää päivässä, ei sillä mitään rasvamaksaa kyllä saa. Eiköhän se rasvamaksa tule jostain ihan muusta, kuin hedelmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, onhan se tietysti näinkin mutta kyllä minulta loppui sinni 5 kk jälkeen (jälleen kerran) koska suolisto oli ihan sekaisin 5 kk ripuloinnin jälkeen, mahalaukku tulehtunut ja kipeä, niin heikko olo että en jaksanut kuin maata sohvalla. Kolesteroli nousi reilusti ja maksa-arvot pielessä. Kaikki tuo kun kokeilin vhh diettiä ja 1000-1400 kcal/pv. Laihduin noin 10 kg tuolla rääkillä mutta nyt on mennyt 3 kk kun palasin entiseen ruokavalioon ja vähitellen alkaa suolisto toipumaan. Kun syön mahani täyteen ruokaa, jaksan pyöräillä, siivota, pyykätä ja touhuta koko päivän. Vhh dietillä vietin kaiket päivät sohvanpohjalla ja olin itkuinen, masentunut. Kyllähän sitä tuollakin konstilla laihtuu mutta onko se vaivan väärti. Minusta ei ole. Ja moneen kertaan kokeilleena, tuo on ainoa konsti jolla laihdun.
Turhaan mollaat vhh-ruokavaliota, et ole sitä edes noudattanut. Enkä tällä tarkoita, että se kaikille sopii.
En mollaa vhh-ruokavalioa, se ei vain sopinut minun ruoansulatukselleni. Mistä voit tietää olenko sitä noudattanut vai en, ihan olen nettisivujen ohjeiden mukaan toiminut ja Heikkilän kirjat lukenut. Ehkäpä siellä on sitten asiat väärin kerrottu ja sinä panttaat sitä oikeaa tietoa. Ei kaikkien elimistö ole samanlainen.
Mainitsit kalorimäärän, siitä päättelin, ettet vhh-ruokavaliota noudattanut. Se kun ei ole mikään kituilu ruokavalio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pudotin painoa aivan äskettäin 3 kuukauden ajan ja sain 8kg pois. Nyt pidän välikuukauden syömällä "täydet kalorit" mutta ilman että söisin liikaa. Vielä on pudotettavana kiloja.
Sain nälän pysymään poissa tuon 3kk aikana kun lautanen oli todella täynnä kasviksia. Jotkut eivät ehkä kaipaa karkkia, lettuja, jäätelöä, kakkuja tai mitä tahansa herkkuja, joita ilman on syytä olla kun haluaa painoa alas. Minulla ei ollut mitään ongelmaa tuon 3kk aikana, kun olin päättänyt että ylimääräiset herkut eivät nyt vain kuulu listalleni.
Olen kuitenkin oikea herkkuperse. Mieleni tekee ihan koko ajan jotain syömistä. Ja erityisesti hyvää syömistä. Ja tietysti kaikkea sitä hyvää, mitä ilman olin alkuvuoden. 168 senttinen 40+ nainen joutuu tosissaan "kyttämään" noita syömisiä, jos ei halua painon läjähtävän uudelleen noususuuntaan. Omat päivän kalorini voivat täyttyä jo klo 14.00 tai viimeistään klo 17.00. Ja tätä pitäisi jaksaa koko loppuelämä. Ymmärrän oikein hyvin, että se tasapainoilu erityisesti sen jälkeen kun on saanut painonsa kohdalleen, vaatii tiukkaa linjaa itseltä.
Jatkan vielä tämän vuoden puolella uuttaa tiukkaa painonpudotuskuuria. Silloin kalorivaje on selkeä. Nyt yritän löytää oikeanlaisen rytmin syömiseen sillä kalorimäärällä, jolla en liho enenpää. Ei tämä kyllä kauhean helppoa ole, koska kun teen jotain muuta tai uppoudun johonkin tekemiseen, taustalla pyörii aika usein ajatus nälästä ja ruoasta. Vielä kun keksisi tähän jonkin keinon häivyttää nuo ajatuksen jatkuvasta syömisestä.
N44
Olen samanikäinen kuin sinä, muutaman sentin lyhyempi enkä ole raskauksia lukuunottamatta ikinä painanut yli 60 kiloa. Ja syön pitkälti mitä haluan. Mutta minä liikun paljon. Pelkästään juoksulenkkeihin menee kolmisen tuhatta kaloria joka viikko. Vaikka laihtumisessa syöminen on kaiken a ja o, painon hallinnassa liikunta on tärkeää. Eli kaikille, jotka haluavat vapautta syömisiin ilman, että se näkyy kropassa, suosittelen runsasta liikkumista.
Ei se sinulla mistään liikkumisesta kiinni, kuulut vain niihin onnellisiin, jotka voivat syödä mitä haluavat lihomatta.
Se runsas liikuntakaan ei auta mitään läheskään kaikille. Minäkin kuuluin aiemmin noihin sinun kaltaisiisi ns. läpipaskoihin ja ai että sitä ihanaa elämää, kun sai syödä mitä lystäsi lihomatta. Toisin on nyt, liikun työni puolesta 8h päivässä, käyn salilla, lenkkeilen ja pyöräilen sekä syön mahdollisimman vähäkalorisesti, mutta ei auta mitään, paino ei pysy kurissa. Enkä napostele mitään aterioiden välillä, vaan juon vettä.Miksi syöt ”mahdollisimman vähäkalorisesti”?
Ystävä hyvä, ei pelkkä kalorien tuijottaminen ole terveellistä eikä auta painonhallinnassa. Mistä syömistesi koostuu? Saatko kaikki ne ravintoaineet, joita tarvitset pysyäksesi terveenä ja virkeänä? Ei terveellinen ruoka ole kaloritonta ruokaa eikä kaikki kaloriton ole terveellistä.
Minun on PAKKO, koska muuten lihon herkästi. Syön kanaa, kalaa, vihanneksia yms.
Tässä esimerkki päivän aterioista: Aamupalaksi ennen töihin lähtöä täysjyväruisleipä keitetyllä kananmunalla, broilerileikkelepalalla, kurkulla ja paprikalla. (ja kyllä, leipä on ehdoton, koska millään sitä vähemmällä en jaksa heti seitsemältä alkaa raskaisiin töihin raksalla. Leipä on myös nopea, koska vihaan aamuherätyksiä yli kaiken enkä nouse yhtään aiemmin kuin on pakko). Töissä aamuyhdeksän tauolla kaurapuuroa ja mustikoita tms. Lounaaksi kanaa/kalaa, lisukkeena vihanneksia. Kahden kahvitauolla banaani. Töiden jälkeen smoothie ja ohrapuuro/kaurapannari (mihin tulee kaurahiutaleita, kananmuna ja kauramaitoa, ei sokeria tai suolaa) tms. Iltatreenin jälkeen joku hiilaripitoinen, perunaa tai bataattia ja vihanneksia (pastaa en syö, koska turpoan siitä kuin pullataikina). Ja siinä ne, iltapalaa en syö. Ja joudun noissakin katsomaan ateriakoot tarkkaan, että paino ei lähde nousemaan.
Minulle nimenomaan toimii se kalorimäärien tarkkailu, se on tähän mennessä ollut ainut keino mikä pitää painon kurissa. En oikein jaksa näitä paasauksia mitä pitäisi tehdä ja mitä ei pitäisi tehdä, koska joka ikisellä on oma kroppansa ja se mikä toimii toisella, ei välttämättä toimi toisella. Minä joudun elämään suht vähäkalorisella ruokavaliolla ja kyllä, se sisältää nimenomaan terveellistä ja kuitupitoista ruokaa.
Sivusta puutun keskusteluun: ihana kun olet löytänyt itsellesi sopivan ruokavalion. Näytät syövän monipuolisesti ja usein/säännöllisesti. Jokaisen kroppa nimenomaan on erilainen, siihen vaikuttaa niin moni asia. Mikään yleispätevä ohje ei toimi jokaikiselle ihmiselle. Itselleen sopivan ruokavalion löytäminen saattaa kestää vuosia. Se mitä on lapsena syönyt ja pysynyt laihana, ei enää toimikaan keski-iässä kun hormonitoiminta ja sairaudet, stressi ym vaikuttaa. Hyvää jatkoa sulle! Toivottavasti itsekin löydän itselleni sopivan tavan syödä, pysyä kylläisenä ja pääsen normaalipainoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, onhan se tietysti näinkin mutta kyllä minulta loppui sinni 5 kk jälkeen (jälleen kerran) koska suolisto oli ihan sekaisin 5 kk ripuloinnin jälkeen, mahalaukku tulehtunut ja kipeä, niin heikko olo että en jaksanut kuin maata sohvalla. Kolesteroli nousi reilusti ja maksa-arvot pielessä. Kaikki tuo kun kokeilin vhh diettiä ja 1000-1400 kcal/pv. Laihduin noin 10 kg tuolla rääkillä mutta nyt on mennyt 3 kk kun palasin entiseen ruokavalioon ja vähitellen alkaa suolisto toipumaan. Kun syön mahani täyteen ruokaa, jaksan pyöräillä, siivota, pyykätä ja touhuta koko päivän. Vhh dietillä vietin kaiket päivät sohvanpohjalla ja olin itkuinen, masentunut. Kyllähän sitä tuollakin konstilla laihtuu mutta onko se vaivan väärti. Minusta ei ole. Ja moneen kertaan kokeilleena, tuo on ainoa konsti jolla laihdun.
Turhaan mollaat vhh-ruokavaliota, et ole sitä edes noudattanut. Enkä tällä tarkoita, että se kaikille sopii.
En mollaa vhh-ruokavalioa, se ei vain sopinut minun ruoansulatukselleni. Mistä voit tietää olenko sitä noudattanut vai en, ihan olen nettisivujen ohjeiden mukaan toiminut ja Heikkilän kirjat lukenut. Ehkäpä siellä on sitten asiat väärin kerrottu ja sinä panttaat sitä oikeaa tietoa. Ei kaikkien elimistö ole samanlainen.
Mainitsit kalorimäärän, siitä päättelin, ettet vhh-ruokavaliota noudattanut. Se kun ei ole mikään kituilu ruokavalio.
Nimenomaan vhh-dietissäkin sanotaan että ruokaa ei voi syödä enemmän kuin mitä kuluttaa, oli se sitten vähähiilihydraattista vai jotain muuta. Siis jos haluaa laihtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, onhan se tietysti näinkin mutta kyllä minulta loppui sinni 5 kk jälkeen (jälleen kerran) koska suolisto oli ihan sekaisin 5 kk ripuloinnin jälkeen, mahalaukku tulehtunut ja kipeä, niin heikko olo että en jaksanut kuin maata sohvalla. Kolesteroli nousi reilusti ja maksa-arvot pielessä. Kaikki tuo kun kokeilin vhh diettiä ja 1000-1400 kcal/pv. Laihduin noin 10 kg tuolla rääkillä mutta nyt on mennyt 3 kk kun palasin entiseen ruokavalioon ja vähitellen alkaa suolisto toipumaan. Kun syön mahani täyteen ruokaa, jaksan pyöräillä, siivota, pyykätä ja touhuta koko päivän. Vhh dietillä vietin kaiket päivät sohvanpohjalla ja olin itkuinen, masentunut. Kyllähän sitä tuollakin konstilla laihtuu mutta onko se vaivan väärti. Minusta ei ole. Ja moneen kertaan kokeilleena, tuo on ainoa konsti jolla laihdun.
Turhaan mollaat vhh-ruokavaliota, et ole sitä edes noudattanut. Enkä tällä tarkoita, että se kaikille sopii.
En mollaa vhh-ruokavalioa, se ei vain sopinut minun ruoansulatukselleni. Mistä voit tietää olenko sitä noudattanut vai en, ihan olen nettisivujen ohjeiden mukaan toiminut ja Heikkilän kirjat lukenut. Ehkäpä siellä on sitten asiat väärin kerrottu ja sinä panttaat sitä oikeaa tietoa. Ei kaikkien elimistö ole samanlainen.
Mainitsit kalorimäärän, siitä päättelin, ettet vhh-ruokavaliota noudattanut. Se kun ei ole mikään kituilu ruokavalio.
Laihtuakseen pitää vhhllakin syödä alle kulutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse rahapulan vuoksi laihduin 44-46 koosta 36-38.
Elin kuukausia syömällä mm puuroa.
Köyhimmistä vuosista jäi päälimmäiseksi se, etten enää välitä makeasta.
Jos olen synttäreillä ja siellä on unelmatirttua, syön mielelläni. Mutta jos on täytekakkua kermatäytteellä, en syö , tai syön jos koen sen kohteliaaksi.Suurin herkkuni on hedelmät. Appelsiini on ykkönen
Hedelmillä saat rasvamaksan.
Hedelmissä on niin vähän fruktoosia, että niillä mitään rasvamaksaa saa.
Kyllä ne hedelmät ovat suurelta osalta sokeria, juurikin sitä fruktoosia.
100g appelsiinia, 5g sokeria, 2,5g fruktoosia. Eli en nyt menis sanomaan, että ihan hirveesti. Jos ihminen syö pari hedelmää päivässä, ei sillä mitään rasvamaksaa kyllä saa. Eiköhän se rasvamaksa tule jostain ihan muusta, kuin hedelmistä.
Kyllä se fruktoosi on pääsyy rasvamaksaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse rahapulan vuoksi laihduin 44-46 koosta 36-38.
Elin kuukausia syömällä mm puuroa.
Köyhimmistä vuosista jäi päälimmäiseksi se, etten enää välitä makeasta.
Jos olen synttäreillä ja siellä on unelmatirttua, syön mielelläni. Mutta jos on täytekakkua kermatäytteellä, en syö , tai syön jos koen sen kohteliaaksi.Suurin herkkuni on hedelmät. Appelsiini on ykkönen
Hedelmillä saat rasvamaksan.
Hedelmissä on niin vähän fruktoosia, että niillä mitään rasvamaksaa saa.
Kyllä ne hedelmät ovat suurelta osalta sokeria, juurikin sitä fruktoosia.
100g appelsiinia, 5g sokeria, 2,5g fruktoosia. Eli en nyt menis sanomaan, että ihan hirveesti. Jos ihminen syö pari hedelmää päivässä, ei sillä mitään rasvamaksaa kyllä saa. Eiköhän se rasvamaksa tule jostain ihan muusta, kuin hedelmistä.
Kyllä se fruktoosi on pääsyy rasvamaksaan.
Joo, sen liikasaanti on, mutta ei sitä tarvitse eliminoida kokonaan ruokavaliosta, jotta siltä välttyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse rahapulan vuoksi laihduin 44-46 koosta 36-38.
Elin kuukausia syömällä mm puuroa.
Köyhimmistä vuosista jäi päälimmäiseksi se, etten enää välitä makeasta.
Jos olen synttäreillä ja siellä on unelmatirttua, syön mielelläni. Mutta jos on täytekakkua kermatäytteellä, en syö , tai syön jos koen sen kohteliaaksi.Suurin herkkuni on hedelmät. Appelsiini on ykkönen
Hedelmillä saat rasvamaksan.
Hedelmissä on niin vähän fruktoosia, että niillä mitään rasvamaksaa saa.
Kyllä ne hedelmät ovat suurelta osalta sokeria, juurikin sitä fruktoosia.
100g appelsiinia, 5g sokeria, 2,5g fruktoosia. Eli en nyt menis sanomaan, että ihan hirveesti. Jos ihminen syö pari hedelmää päivässä, ei sillä mitään rasvamaksaa kyllä saa. Eiköhän se rasvamaksa tule jostain ihan muusta, kuin hedelmistä.
Kyllä se fruktoosi on pääsyy rasvamaksaan.
Joo, sen liikasaanti on, mutta ei sitä tarvitse eliminoida kokonaan ruokavaliosta, jotta siltä välttyy.
Jotta välttyy rasvamaksalta siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse rahapulan vuoksi laihduin 44-46 koosta 36-38.
Elin kuukausia syömällä mm puuroa.
Köyhimmistä vuosista jäi päälimmäiseksi se, etten enää välitä makeasta.
Jos olen synttäreillä ja siellä on unelmatirttua, syön mielelläni. Mutta jos on täytekakkua kermatäytteellä, en syö , tai syön jos koen sen kohteliaaksi.Suurin herkkuni on hedelmät. Appelsiini on ykkönen
Hedelmillä saat rasvamaksan.
Hedelmissä on niin vähän fruktoosia, että niillä mitään rasvamaksaa saa.
Kyllä ne hedelmät ovat suurelta osalta sokeria, juurikin sitä fruktoosia.
100g appelsiinia, 5g sokeria, 2,5g fruktoosia. Eli en nyt menis sanomaan, että ihan hirveesti. Jos ihminen syö pari hedelmää päivässä, ei sillä mitään rasvamaksaa kyllä saa. Eiköhän se rasvamaksa tule jostain ihan muusta, kuin hedelmistä.
Kyllä se fruktoosi on pääsyy rasvamaksaan.
Väittäisin kyllä, että alkoholin liikakäyttö on vielä suurempi syy.
Okei.
Tämmöset kommentit ei vie keskustelua eteenpäin. Sun olisi syytä edes osoittaa, missä kirjoittaja menee vikaan ja miksi.