Lue keskustelun säännöt.
Miten yhdysvaltalaiset yliopistot eroavat suomalaisista?
Jostain joskus kuulin, että kaikki opiskelevat myös olikon matikkaa ja kirjallisuutta, vaikka ne eivät liittyisikään omaan tulevaan ammattiin toisin kuin Suomessa. Ja usein kuulee sanottavan, että Suomen lukiolla on enemmän yhtäistä Yhdysvaltojen collegen kanssa kuin high schoolin. Pitävätkö nämä paikkaansa?
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissä taitaa olla tärkeämpää se, mistä koulusta on valmistunut. Suomessahan se on aivan sama, onko Aallosta vai Oulusta dippalapun hommannut, poislukien tuotantotalous.
No, on sillä kyllä väliä onko tutkinto Helsingin yliopistosta tai jostain Vaasan tekusta.
Ehkä joo jos ala on sellainen, jolla on kova kilpailu työpaikoista. Dipat käy kaupaksi perinteisillä aloilla, vaikka olisi Oulun yliopistosta. Amk-inssit käy myös kaupaksi hyvin. Tuotantotalous on tosin poikkeus, mutta hyvin näyttää kelpaavan myös Lutin tutapojat.
Nyt alkoi kiinnostamaan, miksi tuotantotalous on niin erityistapaus ja miksi juuri Lutti? En siis asiaa tunne ennalta, kiinnostaa.
T. Humanisti.
Aallon tutasta on tullut sellainen meemiala. Sinne pääsee vain lahjakkaimmat ihmiset, vaikka omasta mielestäni Aallon teknillinen fysiikka on paljon vaikeampi. Tutaan hakeutuu enemmän sosiaalisesti lahjakkaat pöhinäihmiset, joilla on myös matemaattista älyä. Eri lipastoilla tutan ohjelmat poikkeaa aika paljon toisistaan. Aallon tuta on enemmän kaupallistekninen ala, kun taas esim Tampereen tuta on selkeästi painottunut teollisuuteen tuotannon näkökulmasta. Paljon vaikeampaa on työpaikan löytyminen ollut Tampereen tutapojilla kuin Aallon.
Okei, kiitos vastauksesta! Entäs tuo Lappeenrannan (Lutin) tuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen yliopistot on aika tasa-arvoisia. Jenkkilipastoihin pitää laittaa hakukirjettä, pitää olla suosittelija, verkostoja yms. Yliopistot haluavat älykkään hyvän tyypin kokoelmiinsa. Pitää olla meriittejä, tyyliin shakkikerhon puheenjohtajuus, amerikkalaisen jalkapallon kapteenin nauha joukkueessa, rockbändin kitaristi tjsp. Tavis ei ole mitään vaikka älyä olisikin.
Lisäksi vaikealla kotitaustalla hakevilla tai jostain kehitysmaasta lähtöisin olevalla on paljon paremmat mahdollisuudet päästä jenkkiyliopistoon kuin kivasta suomalaisesta keskiluokkaisesta kodista tulevilla. Massasta on ulkomaalaisen erotuttava joko olemalla älyltään tasoa nero tai sitten on saatava paperille joku kunnon ryysyistä rikkauksiin-nyyhkytarina, mitä suomalaisilla ei yleensä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset insinöörit eivät ole mitenkään erityisen haluttua kamaa Suomen ulkopuolella. Joskus Nokian aikaan Nokian mukana pääsi useita mutta nykyään aika nihkeää on.
Suomalaisesta yliopistosta ja sen tasosta ei kannata edes keskustella. Kaikki asioista tietävät että se on surkea.
Puolituttu TKK:lta valmistunut DI (suomalainen, mutta asunut jo pidempään USAssa) kertoi muutama kuukausi sitten olleensa työpaikkahaastattelussa isossa USAlaisessa teknologiayrityksessä. Viimeisessä vaiheessa haastattelemassa oli kuusi Stanfordista valmistunutta tohtoria. Niinpä vain heille kelpasi tämä TKK:n kasvatti.
Ja monessakin maassa Euroopassa suomalainen DI on varsin haluttu työntekijä, esim. Saksassa ja Ruotsissa. Vaikka keskimääräinen suomalainen ei kykenekään pääsemään amerikkalaiseen yliopistoon, on meillä silti ainakin DI-puolella varsin hyvä koulutus. Opetus ei ole meillä erityisen laadukasta (valitettavasti), mutta opiskelija-aines on ihan hyvää ja amerikkalaisissa yliopistoissa opiskelee insinööriksi paljon suomalaista DI:tä hölmömpää porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen yliopistot on aika tasa-arvoisia. Jenkkilipastoihin pitää laittaa hakukirjettä, pitää olla suosittelija, verkostoja yms. Yliopistot haluavat älykkään hyvän tyypin kokoelmiinsa. Pitää olla meriittejä, tyyliin shakkikerhon puheenjohtajuus, amerikkalaisen jalkapallon kapteenin nauha joukkueessa, rockbändin kitaristi tjsp. Tavis ei ole mitään vaikka älyä olisikin.
Lisäksi vaikealla kotitaustalla hakevilla tai jostain kehitysmaasta lähtöisin olevalla on paljon paremmat mahdollisuudet päästä jenkkiyliopistoon kuin kivasta suomalaisesta keskiluokkaisesta kodista tulevilla. Massasta on ulkomaalaisen erotuttava joko olemalla älyltään tasoa nero tai sitten on saatava paperille joku kunnon ryysyistä rikkauksiin-nyyhkytarina, mitä suomalaisilla ei yleensä ole.
Ja mitenköhän suomalaisilla edes menisi nuo suosittelijat? Meillä kun ei isoissa lukioissa aineenopettajat tai kandivaiheessa yliopistossa proffat todellakaan tunne opiskelijoita. Vaikea on oikeasti kelvollisia suosittelijoita keksiä, ellei sitten ole ammattiurheilija tms. jolla on valmentaja. Kyllä se keskimääräisen suomalaisen hakeminen yliopistoon USA:han on aika monen esteen takana jo ihan kulttuurierojen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissä taitaa olla tärkeämpää se, mistä koulusta on valmistunut. Suomessahan se on aivan sama, onko Aallosta vai Oulusta dippalapun hommannut, poislukien tuotantotalous.
No, on sillä kyllä väliä onko tutkinto Helsingin yliopistosta tai jostain Vaasan tekusta.
Ehkä joo jos ala on sellainen, jolla on kova kilpailu työpaikoista. Dipat käy kaupaksi perinteisillä aloilla, vaikka olisi Oulun yliopistosta. Amk-inssit käy myös kaupaksi hyvin. Tuotantotalous on tosin poikkeus, mutta hyvin näyttää kelpaavan myös Lutin tutapojat.
Nyt alkoi kiinnostamaan, miksi tuotantotalous on niin erityistapaus ja miksi juuri Lutti? En siis asiaa tunne ennalta, kiinnostaa.
T. Humanisti.
Aallon tutasta on tullut sellainen meemiala. Sinne pääsee vain lahjakkaimmat ihmiset, vaikka omasta mielestäni Aallon teknillinen fysiikka on paljon vaikeampi. Tutaan hakeutuu enemmän sosiaalisesti lahjakkaat pöhinäihmiset, joilla on myös matemaattista älyä. Eri lipastoilla tutan ohjelmat poikkeaa aika paljon toisistaan. Aallon tuta on enemmän kaupallistekninen ala, kun taas esim Tampereen tuta on selkeästi painottunut teollisuuteen tuotannon näkökulmasta. Paljon vaikeampaa on työpaikan löytyminen ollut Tampereen tutapojilla kuin Aallon.
Okei, kiitos vastauksesta! Entäs tuo Lappeenrannan (Lutin) tuta?
Lappeenrannan tuta on enemmän Aaltoon hakijoiden kakkosvaihtoehto. Mutta kyllä sieltäkin valmistuneita on mm. Accenturella ja muilla konsulttitaloilla ihan mukavasti. Selkeästi enemmän painottunut Aallon tavoin kaupalliseen konsultointiin.
Vierailija kirjoitti:
Maailman parhaimmat yliopistot ovat pääasiassa USA:ssa, mutta esim. kaikki suomalaiset yliopistot taitavat olla maailman 500 parhaan joukossa. USA ei siihen suoritukseen taivu.
Eli hajonta on aika valtavaa.
Ei se yliopiston taso vaan arvostelijoiden taso jotka käyvät läpi sinun tuottamaasi tietoa siitä miten paljon itse ymmärrät asiakokonaisuuksia. Jos jostakin on kiinnostunut niin kaikki aikahan siihen oman alan opiskeluun käytetään, jos haluaa olla ihan kaikista kovin tekijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
Amerikkalaisella kaverillani on yliopistotutkinto joka vastaa täällä suoraan tradenomia.
Koska ensin suoritetaan Bachelor-tutkinto tietyssä yliopistossa. Sillä saa jo hyvin töitä, joihin Suomessa vaaditaan maisteritutkinto, koska se nyt vaan on ollut tapana tehdä. Bachelorin jälkeen voi hakea graduate schooliin, jossa voi tehdä Masters- tai Doctorate-tutkinnon. Suurin osa ei tee näitä, ellei halua akateemiselle uralle tai esim. työstä saa parempaa palkkaa niin. Tai tässä vaiheessa voi hakea myös lääkikseen tai opiskelemaan lakia.
Tästä syystä amerikkalaiset ovat korkeakoulututkinnon suorittaneita työmarkkinoilla jo 22-vuotiaina.
Ei tee Suomessakaan suurin osa ylempää korkeakoulututkintoa vaan suurin osa korkeakouluista valmistuneista menee töihin alemmalla korkeakoulututkinnnolla. Tämä johtuu siitä, että meillä on iso amk-sektori, josta mennään alemmalla töihin.
Ja suomalaisten työmarkkinoille siirtymisen syy iäkkäämpänä ei edes ole tuo, että suurempi osa valmistuisi vasta ylemmällä tutkinnolla, koska se nyt ei vaan pidä paikkaansa. Suomalaiset siirtyvät vanhempina työmarkkinoille kuin amerikkalaiset siksi, että täällä menee monta vuotta toisen asteen jälkeen ennen kuin opinnot korkeakouluissa aloitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen yliopistot on aika tasa-arvoisia. Jenkkilipastoihin pitää laittaa hakukirjettä, pitää olla suosittelija, verkostoja yms. Yliopistot haluavat älykkään hyvän tyypin kokoelmiinsa. Pitää olla meriittejä, tyyliin shakkikerhon puheenjohtajuus, amerikkalaisen jalkapallon kapteenin nauha joukkueessa, rockbändin kitaristi tjsp. Tavis ei ole mitään vaikka älyä olisikin.
Lisäksi vaikealla kotitaustalla hakevilla tai jostain kehitysmaasta lähtöisin olevalla on paljon paremmat mahdollisuudet päästä jenkkiyliopistoon kuin kivasta suomalaisesta keskiluokkaisesta kodista tulevilla. Massasta on ulkomaalaisen erotuttava joko olemalla älyltään tasoa nero tai sitten on saatava paperille joku kunnon ryysyistä rikkauksiin-nyyhkytarina, mitä suomalaisilla ei yleensä ole.
Mistä nämä hakukirje ja suosittelijat on taas repäisty, ihmeellisiä uskomuksia...
Katso ensin että yliopisto kv. ranking sivustolta esim. QS ja THE
Tasokokeet SAT1 ja SAT2 on se jolla kannattaa pyrkiä sisään tuossa lisää oikeaa tietoa siitä miten jenkkiyliopistoihin voi hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketjua lukematta, tämä pähkäily ihan Perhe on pahin - elokuvan perusteella :D
Siinä ihmeteltiin, miksi henkilö ei jatkanut opiskelua lääkäriksi, vaan jäi sairaanhoitajaksi. Opiskellaanko siellä Collegessa vai universityssa hoitsuksi?
Ja eikö se ole niin, että ensin on college, ja sitten jatko-opinnot universityssa?
Miksi voi valmistua collegesta?Kiitos jos joku viitsisi vastata :)
Suomessa sairaanhoitajat valmistuu AMK:sta. Usassa sitten ilmeisesti collegen terveystieteen tms. ohjelmasta, joka on ns. maisteri-yliopiston alapuolella, ja josta voi jatkaa oikeaan lääketieteelliseen josta tulee maisteritason lääkäri. Perusopinnot lienevät anatomian yms. osalta vastaavia hoitsuilla ja lääkäreillä. No melko varmasti hoitsujen ei esim. tarvinne osata nimetä ja sijoittaa paikalleen kaikkia ihmisen luita toisin kuin lääkäreiden mutta ymmärtänet mitä tarkoitan.
Suomessahan nykyään perus-AMK-tutkinko ja yliopistokandi ovat samanarvoisia. Usassa on toki college-sanan sisältäviä yliopistoja joista saa maisterin tutkintoja.
Myös Britanniassa, vaikkapa Oxfordissa, on college-sana käytössä vaikka taso on tietenkin yliopistoksikin korkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
Amerikkalaisella kaverillani on yliopistotutkinto joka vastaa täällä suoraan tradenomia.
Koska ensin suoritetaan Bachelor-tutkinto tietyssä yliopistossa. Sillä saa jo hyvin töitä, joihin Suomessa vaaditaan maisteritutkinto, koska se nyt vaan on ollut tapana tehdä. Bachelorin jälkeen voi hakea graduate schooliin, jossa voi tehdä Masters- tai Doctorate-tutkinnon. Suurin osa ei tee näitä, ellei halua akateemiselle uralle tai esim. työstä saa parempaa palkkaa niin. Tai tässä vaiheessa voi hakea myös lääkikseen tai opiskelemaan lakia.
Tästä syystä amerikkalaiset ovat korkeakoulututkinnon suorittaneita työmarkkinoilla jo 22-vuotiaina.Ei tee Suomessakaan suurin osa ylempää korkeakoulututkintoa vaan suurin osa korkeakouluista valmistuneista menee töihin alemmalla korkeakoulututkinnnolla. Tämä johtuu siitä, että meillä on iso amk-sektori, josta mennään alemmalla töihin.
Ja suomalaisten työmarkkinoille siirtymisen syy iäkkäämpänä ei edes ole tuo, että suurempi osa valmistuisi vasta ylemmällä tutkinnolla, koska se nyt ei vaan pidä paikkaansa. Suomalaiset siirtyvät vanhempina työmarkkinoille kuin amerikkalaiset siksi, että täällä menee monta vuotta toisen asteen jälkeen ennen kuin opinnot korkeakouluissa aloitetaan.
Iso tekijä tässä on muuten se, että meillä on asevelvollisuus, amerikkalaisilla ei. Ärsytti aikoinaan n. 15 vuotta sitten keskustelu, jossa suomalaisia nuoria miehiä syyllistettiin opintojen aloittamisen hidastumisesta huomioimatta tällaista pikkuseikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman parhaimmat yliopistot ovat pääasiassa USA:ssa, mutta esim. kaikki suomalaiset yliopistot taitavat olla maailman 500 parhaan joukossa. USA ei siihen suoritukseen taivu.
Eli hajonta on aika valtavaa.
Åbo Akademi ei yllä ranking-listoilla 500 parhaimman joukkoon.
Ei varmaan kun sinne pääsee kuka tahansa, joka osaa pyöröovista kävellä sisään Ruotsin lippu kädessä.
Åbo Akademihan on kuuluisa esim. apulaisprofessorin suorittamasta suolaseremoniasta jolla karkotettiin negatiivista energiaa :D :D Että sen verran vahva tieteellinen ote siellä.
Yhdysvaltalaisissa on koronakuri. Täällä eletään sen suhteen kuin pellossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on paljon vertailtu Yhdysvaltojen huippuyliopistoja suomalaisiin yliopistoihin, joten jatkan samalla linjalla. Mitä olen asioista ymmärtänyt niin opetuksen laadussa ei taida kovinkaan suurta eroa olla eikä tulisi siis ajatella, että jommasta kummasta valmistuvat opiskelijat olisivat jotenkin kovinkaan erilaisia osaamiseltaan (mitä nyt lähinnä on henkilökohtaisia eroja opiskelijoiden välillä sitten menestyksessä koulutyössä).
Se mitä nämä Yhdysvaltojen isot ja arvostetut ja kalliit yliopistot tarjoavat on se yliopisto itsessään. Voit lähes taata itsellesi hyvän tulevaisuuden kun saat paperit ulos Harvardista, maksat siellä siitä kokemuksesta (tapahtumat, kampukset hienouksineen yms.) ja mikä tärkeintä se on paras mahdollinen paikka luoda kontakteja ja verkostoitua. Nämä taitavat olla niitä isoimpia tekijöitä siihen, että Harvardista on helppo pompata elämässä eteenpäin kun taas suomalaisen yliopiston käynyt "joutuu" luottamaan lähinnä omaan osaamiseensa.
Isoin ero on varmaan yliopistojen laadullinen epätasaisuus. Mun oli pakko suorittaa paikallinen yliopistotutkinto sikäläisen työni takia, eivät hyväksyneet sillä alalla ja siinä työpaikassa suomalaista koulutustani. Työnantajalle oli kuitenkin se ja sama missä tutkinnon suoritan. Valitsin siis halvimman sen kummemmin taustoja ja referenssejä tutkimatta. Mitään pääsykoetta ei ollut, piti vain ilmoittautua ja sitoutua maksamaan lukukausimaksut aikataulun mukaan. Opintojen alkuvaiheessa kävi ilmi, että opiskelija-aines koostui lähinnä mustista, slummeissa kasvaneista ihmisistä. Suurin osa opiskeli siellä jonkun kristillisen stipendin turvin. Tyypit osasivat hädin tuskin kirjoittaa.
Sain tutkintopaperini, mutta mitään uutta en oppinut. No, eipä ollut tarkoituskaan. Mutta tuollainen opinahjo ei kyllä Suomessa yliopiston statusta saisi. Tätä ennen olin aina ihmetellyt miksi jenkeille on aina niin tärkeää tietää MISSÄ yliopistossa joku on opiskellut. Mutta nyt ymmärrän....
Ihan hullua asiassa kuin asiassa verrata Suomea ja Yhdysvaltoja! Onpa yllättävää, että siellä on enemmän huippuyliopistoja tai enemmän ihan mitä tahansa.
Yhdysvaltoja voi verrata vaikka Euroopan unioniin. Tai sitten jotain yksittäistä Yhdysvaltain osavaltiota voisi verrata Suomeen. Tosin jo jossain Texasissakin on yli viisi kertaa Suomen väkiluku.
Vierailija kirjoitti:
Isoin ero on varmaan yliopistojen laadullinen epätasaisuus. Mun oli pakko suorittaa paikallinen yliopistotutkinto sikäläisen työni takia, eivät hyväksyneet sillä alalla ja siinä työpaikassa suomalaista koulutustani. Työnantajalle oli kuitenkin se ja sama missä tutkinnon suoritan. Valitsin siis halvimman sen kummemmin taustoja ja referenssejä tutkimatta. Mitään pääsykoetta ei ollut, piti vain ilmoittautua ja sitoutua maksamaan lukukausimaksut aikataulun mukaan. Opintojen alkuvaiheessa kävi ilmi, että opiskelija-aines koostui lähinnä mustista, slummeissa kasvaneista ihmisistä. Suurin osa opiskeli siellä jonkun kristillisen stipendin turvin. Tyypit osasivat hädin tuskin kirjoittaa.
Sain tutkintopaperini, mutta mitään uutta en oppinut. No, eipä ollut tarkoituskaan. Mutta tuollainen opinahjo ei kyllä Suomessa yliopiston statusta saisi. Tätä ennen olin aina ihmetellyt miksi jenkeille on aina niin tärkeää tietää MISSÄ yliopistossa joku on opiskellut. Mutta nyt ymmärrän....
Suomessakin kuka tahansa voi perustaa yksityisen yliopiston ja antaa sieltä tutkinnon vaikka valitse sormi testin perusteella. Tosin perinteisesti Suomi on ollut niin pieni maa että tutkinto sellaisesta ei kanna kovin pitkälle ja tuskin ulkomaillakaan.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/korkeakoulun-voi-perustaa-kuka-taha…
USA:ssa on myös näitä matalan tason yliopistoja, mutta nykyään internet aikana ne on helppo erottaa, niitä ei nimittäin oikeista ranking-listoista löydy ja tuskin niillä on koskaan kovin merkittävää suosiota ollut USA:n rajojen sisäpuolella, koska tutkinnolla ei paljoa painoarvoa ole. USA:n ulkopuolella jotkut ovat voineet keulia USA:n yliopistosta saadulla tutkinnolla, muistaakseni joskus joku suomalainen julkkis oli saanut 'tutkinnon' tällaisesta laitoksesta....
Vierailija kirjoitti:
Ihan hullua asiassa kuin asiassa verrata Suomea ja Yhdysvaltoja! Onpa yllättävää, että siellä on enemmän huippuyliopistoja tai enemmän ihan mitä tahansa.
Yhdysvaltoja voi verrata vaikka Euroopan unioniin. Tai sitten jotain yksittäistä Yhdysvaltain osavaltiota voisi verrata Suomeen. Tosin jo jossain Texasissakin on yli viisi kertaa Suomen väkiluku.
Suomesta vaan puuttuvat huippuyliopistot kokonaan, paras HY on rankingissa sijalla yli 100 ja loput n. sijoilla 300-600+, vaikka väkeä USA:ssa on 60 kertaa enemmän, niin edes yhden suomalaisista olisi pitänyt sijoittua paremmin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissä taitaa olla tärkeämpää se, mistä koulusta on valmistunut. Suomessahan se on aivan sama, onko Aallosta vai Oulusta dippalapun hommannut, poislukien tuotantotalous.
No, on sillä kyllä väliä onko tutkinto Helsingin yliopistosta tai jostain Vaasan tekusta.
Ehkä joo jos ala on sellainen, jolla on kova kilpailu työpaikoista. Dipat käy kaupaksi perinteisillä aloilla, vaikka olisi Oulun yliopistosta. Amk-inssit käy myös kaupaksi hyvin. Tuotantotalous on tosin poikkeus, mutta hyvin näyttää kelpaavan myös Lutin tutapojat.
Nyt alkoi kiinnostamaan, miksi tuotantotalous on niin erityistapaus ja miksi juuri Lutti? En siis asiaa tunne ennalta, kiinnostaa.
T. Humanisti.
Aallon tutasta on tullut sellainen meemiala. Sinne pääsee vain lahjakkaimmat ihmiset, vaikka omasta mielestäni Aallon teknillinen fysiikka on paljon vaikeampi. Tutaan hakeutuu enemmän sosiaalisesti lahjakkaat pöhinäihmiset, joilla on myös matemaattista älyä. Eri lipastoilla tutan ohjelmat poikkeaa aika paljon toisistaan. Aallon tuta on enemmän kaupallistekninen ala, kun taas esim Tampereen tuta on selkeästi painottunut teollisuuteen tuotannon näkökulmasta. Paljon vaikeampaa on työpaikan löytyminen ollut Tampereen tutapojilla kuin Aallon.
Okei, kiitos vastauksesta! Entäs tuo Lappeenrannan (Lutin) tuta?
Lappeenrannan tuta on enemmän Aaltoon hakijoiden kakkosvaihtoehto. Mutta kyllä sieltäkin valmistuneita on mm. Accenturella ja muilla konsulttitaloilla ihan mukavasti. Selkeästi enemmän painottunut Aallon tavoin kaupalliseen konsultointiin.
Accenture ei ole mitenkään hotinta hottia....huonot palkat, teinit töissä...
Aallon tutasta on tullut sellainen meemiala. Sinne pääsee vain lahjakkaimmat ihmiset, vaikka omasta mielestäni Aallon teknillinen fysiikka on paljon vaikeampi. Tutaan hakeutuu enemmän sosiaalisesti lahjakkaat pöhinäihmiset, joilla on myös matemaattista älyä. Eri lipastoilla tutan ohjelmat poikkeaa aika paljon toisistaan. Aallon tuta on enemmän kaupallistekninen ala, kun taas esim Tampereen tuta on selkeästi painottunut teollisuuteen tuotannon näkökulmasta. Paljon vaikeampaa on työpaikan löytyminen ollut Tampereen tutapojilla kuin Aallon.