Lue keskustelun säännöt.
Miten yhdysvaltalaiset yliopistot eroavat suomalaisista?
Jostain joskus kuulin, että kaikki opiskelevat myös olikon matikkaa ja kirjallisuutta, vaikka ne eivät liittyisikään omaan tulevaan ammattiin toisin kuin Suomessa. Ja usein kuulee sanottavan, että Suomen lukiolla on enemmän yhtäistä Yhdysvaltojen collegen kanssa kuin high schoolin. Pitävätkö nämä paikkaansa?
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen ammattikorkeakoulu vastaa muuten ammattikoulutasoa ulkomailla mutta työtä ulkomailta hakevat usein virheellisesti kertovat omaavansa korkeakoulutuksen. Se voi joskus mennä ulkomaalaisille työnantajille läpi koska Suomen koulumaailmaa ei tunneta useinkaan ulkomailla kovin hyvin. Usein totuus kuitenkin paljastuu esim. siinä vaiheessa kun haetaan jenkeissä Green Cardia parin vuoden työnteon jälkeen ja pitää toimittaa paremmat todistukset opiskeluista. Tuleekin green cardin sijaan äkkilähtö takaisin kotimaahan.
Tämä on täyttä pötyä.
Tosiaan täyttä pötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Sieklä on myös huippu yliopistoja.
Amerikkalaiset yliopistot ovat maailmanlaajuisesti laadukkaampia ja arvostetumpia kuin suomalaiset jotka itseasiassa ovat kaikissa rankingeissa häntäpäässä maailmanlistoilla. Toki Amerikassa on myös niitä Suomen tasolle jääviä yliopistoja mutta niistä ei juuri kuule. Suomalainen joutuu yleensä täydentämään yliopistokoulutustaan opiskelemalla lisää ulkomailla . Myös aasialaiset jotka pääsevät helposti ja edullisesti Suomeen opiskelemaan yliopistoon käyttävät sitä yleensä ponnahduslautana ja välietappina parempiin yliopistomaihin ja yliopistoihin. Tavannut muutaman sellaisen elämäni aikana.
Sen voi suorittaa ilman lukemista ja tenttejä pelaamalla kori- tai amerikkalaista jalkapalloa sekä bilettämällä ankarasti.
Siellä on merkillisiä salaseuroja, joihin rikkaiden lapset kuuluvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa opiskelijoista viettää sen ajan juhlimalla ja sekstaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Ne eroavat sillä tavalla, että yleensä kansainvälisissä vertailuissa ensimmäisen viiden joukossa on USA:n yliopistoja. Suomen paras Helsingin yliopisto yltää sijalle 60-70.
Suomi pärjää ainoastaan jos vertaillaan propagandakoneiston tehokkuutta aivopesemään kansaa uskomaan omaan hienouteensa.
Tuo on vain se toinen pää. USA:ssa on valtava määrä myös hyvin heikkotasoisia yliopistoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amerikkalaiset yliopistot ovat niin kalliita ettei kenelläkään ole varaa opiskella niissä. Vain upporikkaiden lapsilla on varaa yliopistoihin. Yliopistoista valmistuneet ovat niin isoissa veloissa ettei heillä ole varaa sairasvakuutuksiin. Siksi amerikassa kaikki ihmiset kuolevat kaduille kun heillä ei ole varaa sairaalaan.
t. viides kolonna
Tahti on tiukempi ja potkut saa ilmeisesti aika helposti, esim. jos poissaoloja on paljon tai ei läpäise kursseja tietyssä ajassa. Suomessa taas vaatii aika paljon että yliopistosta erotetaan, itse en ole koskaan edes kuullut sellaisista tapauksista. Tietenkään kurssia ei välttämättä pääse läpi, jos on ollut liian monta kertaa pois, mutta sitten voi vain tulla ensi vuonna uudelleen tai suorittaa kurssin kirjatenttinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo ”High school” vastaa lähinnä suomalaista yläastetta, lukio on paljon vaativampi kuin high school ja ylioppilastutkinto onkin ”Matriculation examination” eli yliopiston pääsykoe, mikä se Suomessa alunperin on ollutkin ja edelleen ylioppilastutkinnon englanninkielinen nimitys on tuo matriculation examination, minkä voisi kääntää ”matrikulaatiotutkinto”, matrikulaatio on kypsyyskoe yliopisto-opintoja varten, yliopistot USA:ssa vaativat tiedot ja taidot, jotka tuo matriculation examination varmistaa. Edelleen tai ainakin v. 1999 Suomessa yliopistoissa piti täyttää matrikkelikortti, jossa kysyttiin henkilötiedot ja mistä lukiosta on kirjoittanut ylioppilaaksi. Ylioppilaslakkiin sai vaihdettua sitten oman ylioppilaskunnan lyyran tai kokardi sen tarkempi oikea nimitys on oikeastaan. Helsingin yliopistossa tuo lyyra tai kokardi on siis se lyyra mikä ylioppilaslakeissa jostain syystä on edelleen valmiiksi se ostettaessa, eli Helsingin yliopiston ylioppilaat eivät tuota lyyraa tai kokardia vaihda siis. Ihmeellinen jäänne tuo, että tuo lyyra lakissa on edelleen automaattisesti jäänteenä ajalta kun Suomessa ei ollut kuin yksi yliopisto eli Helsingin yliopisto tai oikeastaan siis Keisarillinen Aleksanterin yliopisto Helsingissä ja ylioppilastutkinto oli tuon yliopiston pääsykoe. Lakki voisi nykyään olla ostettaessa ilman lyyraa eli ne lukion käyneet, jotka eivät yliopistoon pääsisi tai hakisi eivät pitäisi lakissa mitään lyyraa. Sitten yliopistojen ylioppilaat laittaisivat lakkiinsa oman ylioppilaskuntansa lyyran. Nyt sen vaihtavat siis muut kuin Helsingin yliopistoon päässeet ylioppilaat. Kuitenkaan lukion käyneistä ei yliopistoon pääse kuin 17%. Itse asiassa koko lakkia ei tarvittaisi kuin yliopistoihin päässeillä eli jos on käyny lukion niin ei lakkia saisi, se olisi järkevintä ja lakin saisi sitten vasta yliopistoon päässeet hankkia omalta ylioppilaskunnaltaan. Esim. teekkarithan aaavatkin lakkinsa omalta ylioppilaskunnaltaan vasta ensimmäisenä vappuna. Koko teekkarilakki ylioppilaslakkina on toisaalta varsin typerä viritelmä, se kun on kopioitu jostain merkanttilakista kauppakoulun käyneiltä ammattikoululaisilta heidän valmistujaislakkina alunperin.
College taas vastaa lähinnä suomalaista / eurooppalaista ammattikorkeakoulua. University on sitten taas kansainvälinen akateeminen oikea yliopisto ja esim. lääkärit, juristit, ekonomit, papit jne. akateemiset ammattitutkinnot ovatkin University -tutkintoja jenkeissäkin. Sitten jenkeissä on esim. lääkäreillä ns. premed -koulutus eli lääketieteelliseen tiedekuntaan jenkeissä vaaditaan tuon ylioppilastutkinnon jälkeen pari vuotta lääketieteelliseen valmistavaa yliopistokoulutusta, lähinnä vaativampaa fysiikkaa ja kemiaa sekä matematiikkaa, vastaa lähinnä Suomen lukioikoukutuksen pitkää matematiikkaa ja pitkää fysiikkaa sekä kemiaa eli kaikki pitkän matematiikan kurssit lukiosta sekä kaikki fysiikan ja kemian kurssit mukaan lukien esim. moderni fysiikka ja lisäksi kemiasta myös biokemiaa ja vaativampaa kemiaa, jota ei lukiossa Suomessa edes opeteta, Suomessa tuo biokemia taas on yliopistossa ihan lääketieteellisessä tiedekunnassa lääkiksen ekana vuonna
Amerikkalaisesta yliopistosta valmistunut menee töihin ja tekee paljon rahaa.
Suomalaisesta yliopistosta valmistunut menee kortistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amerikkalaisesta yliopistosta valmistunut menee töihin ja tekee paljon rahaa.
Suomalaisesta yliopistosta valmistunut menee kortistoon.
Tuskinpa jotain antropologiaa tms. opiskellut USA:ssakaan pääsee automaattisesti koville palkoille, vaikka olisi valmistunut huippuyliopistosta. Erona on se, että USA:ssa ei juurikaan ole mitään kortistoa, vaan korkeakoulutettukin joutuu nöyrtymään vaikka mäkkäriin töihin, jos ei muuta työtä löydy. Usein pienen omakotitalon hintaan verrattava opintolaina niskassa.
Esim. Harvardin yliopistossa saa valtavasti negatiivisia pisteitä siihen pyrkiessään, jos on a) askenaasijuutalainen tai b) kaukoitämaalainen. Syy: näillä on kuulemma huono persoona. Harvardin yliopistossa sinne pyrkiessään saa runsaasti lisäpisteitä, jos on hyvä persoona eli on afroamerikkalainen.
Harwardin yliopisto, jos Esko Ahokin oli opettajana, on yksi maailman arvostetuimmista yliopistoista, koska se kiinnittää nykyään huomiota ihmisen persoonaan tekemättä mitään persollaisuustestiä. Hyvin loogista. Näin saamme maailmaan parempia johtajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietämättä mitä ketjussa on aikaisemmin kirjoitettu.
USA:n yliopistot saavat käyttää rotua ja sen pohjalta laadittuja kiintiöitä valitessaan opiskelijoita. Positiivinen syrjintä on siis sallittua.
Muuten parhaat yliopistot olisivat täynnä aasialaistaustaisia ja juutalaisia.
SAT-kokeen maksimipisteet ovat 1600.
SAT-koe mittaa pyrkijöiden taitoja matematiikassa (pisteet 200-800), lukemisessa (10-40), kirjoittamisessa ja kielitaidossa (10-40). Kaksi jälkimmäistä osiota lasketaan yhteen ja kerrotaan 10:llä.
Aasialaistaustaisten sisäänpääsypisteet ovat 1550, eli melkein maksimi.
Valkoisilla vastaavat pisteet ovat 1410.
Mustilla ja latinoilla pisteet ovat 1100.
Tästä voi vetää haluamansa johtopäätökset.
Siellä on hyvin eritasoisia yliopistoja. Parempia ja huonompia kun Suomessa.
Jenkkien High Schooleissa on eroa. Parhaissa kouluissa parhaat oppilaat tekevät joko AP-kursseja (Advanced Placement) tai käyvät suoraan paikallisen collegen kursseja. Itse tein yhden AP-kurssin, yhden tunnin päivässä vuoden ajan, ja kuittasin sillä ensimmäisen puolen vuoden korkeakouluopinnot.
suomessa voi olla kirjoilla koko ikänsä tuloksista niin väliä tuet jatkuu. yli viikari tilasi ranskasta monen alan todistukset kuponki uutisista. taitaa olla ainoastaan englannin koulujen papereilla jotain arvoa.
vanhakyynikko kirjoitti:
Tietämättä mitä ketjussa on aikaisemmin kirjoitettu.
USA:n yliopistot saavat käyttää rotua ja sen pohjalta laadittuja kiintiöitä valitessaan opiskelijoita. Positiivinen syrjintä on siis sallittua.
Muuten parhaat yliopistot olisivat täynnä aasialaistaustaisia ja juutalaisia.
SAT-kokeen maksimipisteet ovat 1600.
SAT-koe mittaa pyrkijöiden taitoja matematiikassa (pisteet 200-800), lukemisessa (10-40), kirjoittamisessa ja kielitaidossa (10-40). Kaksi jälkimmäistä osiota lasketaan yhteen ja kerrotaan 10:llä.
Aasialaistaustaisten sisäänpääsypisteet ovat 1550, eli melkein maksimi.
Valkoisilla vastaavat pisteet ovat 1410.
Mustilla ja latinoilla pisteet ovat 1100.
Tästä voi vetää haluamansa johtopäätökset.
Jäi mainitsematta muutama lieveilmiö.
1/3 valkoisista pyrkijöistä on kysyttäessä ilmoittanut antaneensa väärän etnisen taustan pyrkien jostain helpommasta kiintiöstä sisään.
Mm. intialaiset opiskelijat leikkaavat silmäripsiään päästäkseen sisään mustat- ja latinotkiintiössä.
Etnisen taustansa saa ilmoittaa ihan itse. Ei tutkita tai vaadita todistuksia.
Fiilispohjalla mennään!
Yhdysvalloissa suoritetaan yleisesti vain kandi. Harva jatkaa kandista suoraan maisteriopintoihin. Tosin kandi on monesti 4 vuotinen tutkinto. Toisin kuin Suomessa jossa se on 3 vuotinen. Suomessa toki on korkea käsitys omasta koulujärjestelmästä. Vähän ehkä turhaan. Peruskoulu on ollut tasaisen hyvä suoriutuja, mutta sekin on tuhottu jatkuvilla uudistuksilla, jotka kuulostavat paperilla kivalta. Olemme hyvää vauhtia tippumassa Euroopan keskikastiin.
En ole yhdysvalloissa opiskellut, mutta koska Youtube on keksitty, niin Yhdysvaltalaisten yliopistojen luentoja löytyy. Tasoero varsinkin opetuksessa on huikea amerikkalaisten yliopistojen hyväksi. Samoin tuntuu, että tehtävää kursseilla on huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Samoin kurssit ovat laajempia. En kyllä noiden perusteella uskalla väittää suomalaista yliopistoa mitenkään paremmaksi tai vaativammaksi. Suurin osahan lähinnä keskittyy erinäiseen ryyppäämiseen. Toki amerikassa on myös monenlaista koulua ja osa on ihan pilipalitasoa, mutta kyllä ne huiput on oikeasti hyviä oppilaitoksia, joiden rinnalla Suomen yliopistolaitos kalpenee.
Kyllähän ne rankingeissa pärjää paremmin, eikä siellä lorvita vuositolkulla suorittamassa jotain tutkintoa.
Kouluja yllapidetaan suureksi osaksi kiinteistoverovaroilla. Ei tarvitse olla jarjen jattilainen ymmartaakseen etta koyhalla alueella on myos koyhemmat koulut. Sitapaitsi nailla alueilla on paljon sukupolvesta toiseen jatkunutta koulukielteisyytta. Miksi vaivautua kun huumeita myymalla paasee kasiksi isoihin rahoihin jo nuorena ilman kouluja.
Naiden vastapainoksi on taas paljon nuoria joille se koyhakin koulu on rauhan satama siina ymparistossa. Tekevat parhaansa ja ponnistavat sielta ylospain.