Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten yhdysvaltalaiset yliopistot eroavat suomalaisista?
Jostain joskus kuulin, että kaikki opiskelevat myös olikon matikkaa ja kirjallisuutta, vaikka ne eivät liittyisikään omaan tulevaan ammattiin toisin kuin Suomessa. Ja usein kuulee sanottavan, että Suomen lukiolla on enemmän yhtäistä Yhdysvaltojen collegen kanssa kuin high schoolin. Pitävätkö nämä paikkaansa?
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman parhaimmat yliopistot ovat pääasiassa USA:ssa, mutta esim. kaikki suomalaiset yliopistot taitavat olla maailman 500 parhaan joukossa. USA ei siihen suoritukseen taivu.
Eli hajonta on aika valtavaa.
Åbo Akademi ei yllä ranking-listoilla 500 parhaimman joukkoon.
Ei varmaan kun sinne pääsee kuka tahansa, joka osaa pyöröovista kävellä sisään Ruotsin lippu kädessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko HEL-NYC käynyt jo kertomassa faktat asiassa?
Vierailija kirjoitti:
Laita nimia, katsoin Harvardin proffalistaa eika siella ollut yhtaan suomalaista.
Linkki: https://news.martinos.org/matti-hamalainen-named-full-professor/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
Amerikkalaisella kaverillani on yliopistotutkinto joka vastaa täällä suoraan tradenomia.
Koska ensin suoritetaan Bachelor-tutkinto tietyssä yliopistossa. Sillä saa jo hyvin töitä, joihin Suomessa vaaditaan maisteritutkinto, koska se nyt vaan on ollut tapana tehdä. Bachelorin jälkeen voi hakea graduate schooliin, jossa voi tehdä Masters- tai Doctorate-tutkinnon. Suurin osa ei tee näitä, ellei halua akateemiselle uralle tai esim. työstä saa parempaa palkkaa niin. Tai tässä vaiheessa voi hakea myös lääkikseen tai opiskelemaan lakia.
Tästä syystä amerikkalaiset ovat korkeakoulututkinnon suorittaneita työmarkkinoilla jo 22-vuotiaina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen ranking-listaukset suosivat englanninkielisiä yliopistoja. Opetuksen tasoa niissä ei mitata ja sitä olisikin vaikea mitata kvantitatiivisesti.
Suomen yliopistoissa saa kyllä laadukasta opetusta.On siellä useita ei-englannin kielisiä yliopistoja myöskin Suomen edellä. Ja hyvillä paikoilla. Suomi ei kilpaile kärkisijoista minkään laskukaavan mukaan.
Zurichin Tech on 6. sijalla
Singaporesta on sitten jo 11 ja 13 sijalla ja sitten on taas Sveitsi.
15. Kiinassa Tsinghua
24. Tokio
37. 38 Etelä-Korea ja Japani
En tähän nyt luettele kaikkia tietenkään mutta muutamia...
50. Tech Munich
52. Universite PSL Ranska
57. Delft Tech University Alankomaat ( Suomea lähin parhaimpiin rankattu yliopisto)
61. University of Amsterdam
Ja tässä välissä oli jo monta aasialaista yliopistoa. Venäläinenkin Moskovassa sijaitseva yliopisto 74. ja tässä välissä oli monta saksalaista ja ainakin yks ranskis yo.
Eka pohjoismaalainen löytyy Tanskasta sijalla 76. University of Copenhagen.
Suomalaista yliopistoa ei löydy sadan joukosta. Eikä edes lähelle. Ruotsalainen mahtui ihan sadan hännille
Tarkennan vastaustani: rankingit suosivat yliopistoja, joissa tehdään englanninkielistä tutkimusta. On monia muitakin kriteereitä, jotka eivät ole välttämättä kaikkein valideimpia ja joiden vuoksi suomalaiset yliopistot eivät niissä nouse huipulle - siitä huolimatta, että meikäläisissä yliopistoissa opiskelleita kyllä arvostetaan. Kannattaa tutustua noihin rankingien kriteereihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa on monen tasoisia yliopistoja. Parhaat ovar tosi hyviä, mutta myös erittäin kalliita. Stipendejä saa muutama promille hakijoista.
Pienet yliopistot eivät tasolla häikäise. Eikä niiden tutkintotodistuksilla luoda uraa.
Kannattaa myös ymmärtää portaittaisuus. College on yhdistelmä suomalaista lukiota ja yliopiston yleisopintoja. Collegessa opiskellaan laajalla kirjolla aineita. Pelkällä college-tutkinnolla ei käytännössä tee jenkeissä mitään.
.
Höpöhöpö. Assosiate-tutkinto on kaksivuotinen, jossa käytännössä pelkästään se yleissivistävä osuus, sillä voi olla vaikea päästä mihinkään. Tämän voi suorittaa esim. Community collegeista.
College-tutkinnolla viitataan yleisesti Bachelor-tutkintoon, joka on nelivuotinen. Suurin osa jättää opintonsa siihen ja löytää oikein hyviä työpaikkoja sillä, softainsinööreistä opettajiin ja finanssialalle, sairaanhoitajaksi tms.
Myöskään yliopiston koko ei kerro mitään sen hyvyydestä. On erittäin tasokkaita pieniä, yleensä yksityisiä yliopistoja, joiden tutkinnot avaavat ovia moneen paikkaan. Mm. CalTech, Vassar ja Amtech on kohtuullisen pieniä huippuyliopistoja.
Stipendejä puolestaan saa niin taloudellisen tilanteen vuoksi kuin meriittien puolestakin. Yliopisto antaa jälkimmäisiä, lisäksi on mahdollista hakea kaikenlaisia pieniä stipendejä muualta. Toki noita full ride -stipendejä (kaikki maksetaan sulle, eli opinnot ja asuminen sulle ilmaista) saa todella harva, mutta osan opinnoista saa kyllä stipendeillä tai work-studylla rahoitettua, kun on vaan ite aktiivinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi pärjää toki väkilukuun suhteutettuna erittäin hyvin myös ranking-listoilla. Kuten täällä jo mainittiinkin, Åbo Akademia lukuunottamatta kaikki Suomen yliopistot yltävät 500 parhaan joukkoon, mikä on erinomainen saavutus huomioiden sen, että yliopistoja on maailmanlaajuisesti noin 16 000. Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa hyvää on sen sijaan nimenomaan tuo, että kaikki "joutuvat" opiskelemaan paljon yleissivistäviä opintoja. Kapea-alaisen osaamisen sijaan laajalla yleissivistyksellä on helpompi sekä pärjätä työelämässä ja yhteiskunnassa että valita aidosti mielekkäältä tuntuva pääaine. Suomalaiset nuoret sen sijaan joutuvat arpomaan jo ennen yliopiston aloittamista omaa alaansa joskus varsin hatarallakin mutu-tuntumalla.
Mitä tulee suomalaisen lukion ja high schoolien vertailuun, sekään ei ole mielekästä, sillä maidemme toisen asteen koulutussysteemit poikkeavat toisistaan merkittävästi. Ensinnäkin, kuten yhdysvaltalaisten yliopistojen, myös high schoolien välillä on valtavia tasoeroja. Opettajan ammattia ei juurikaan arvosteta USA:laisessa kulttuurissa: opettajankoulutus on Suomeen verrattuna heikoissa kantimissa ja alalle valikoituvat ihmiset eivät käy läpi samanlaista pääsykoeruljanssia, saatika (usein) suorita ylempää korkeakoulututkintoa.
Toisekseen julkisen systeemin kouluissa, jotka sijaitsevat köyhillä ghettoalueilla, opetuksen laatu kärsii valtavien sosiaalisten ongelmien vuoksi; näihin kouluihin myös päätyvät vähemmän motivoituneet opettajat, jotka joutuvat opettamaan heikoista lähtökohdista tulevia teini-ikäisiä vielä peräti lukemaan ja kirjoittamaan. Sen sijaan kalliissa yksityiskoulussa opettajat ovat usein akateemisemmin suuntautuneita, rahoituksen takia välineistö parempaa, kurssitarjonta monipuolisempaa ja oppilasaines on pääosin akateemisista perheistä.
Kolmannekseen Yhdysvalloista puuttuu toisen asteen ammatillinen suuntautumisvaihtoehto, joten high schoolista voi valmistua lähtökohtaisesti sekä erittäin helpoilla (meidän peruskoulutasoa lähellä olevilla) kursseilla, tai valita vaikeusasteeltaan myös advanced level -kursseja, jotka hipovat suomalaista yliopistotasoa.
-41
Ihan mielenkiinnosta: Jos Yhdysvalloissa ei ole toisen asteen ammatillista koulutusta, niin miten kaikki duunariammattien työntekijät koulutetaan? Käyvätkö kaikki bussikuskit, putkimiehet, suutarit, siivoojat, kokit jne. myös yliopiston vai onko heidän koulutukseen jokin muu tapa?
Tuohon minäkin haluaisin vastauksen. Onko kaikki duunarit itseoppineita?
Kai niitä tulee vocational tai trade scooleista,putkareita ym. Luulisi että bussikuskit koulutetaan jollain kurssilla. Tietääkö kukaan enemmän "amerikan amiksista"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketjua lukematta, tämä pähkäily ihan Perhe on pahin - elokuvan perusteella :D
Siinä ihmeteltiin, miksi henkilö ei jatkanut opiskelua lääkäriksi, vaan jäi sairaanhoitajaksi. Opiskellaanko siellä Collegessa vai universityssa hoitsuksi?
Ja eikö se ole niin, että ensin on college, ja sitten jatko-opinnot universityssa?
Miksi voi valmistua collegesta?
Kiitos jos joku viitsisi vastata :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset insinöörit eivät ole mitenkään erityisen haluttua kamaa Suomen ulkopuolella. Joskus Nokian aikaan Nokian mukana pääsi useita mutta nykyään aika nihkeää on.
Suomalaisesta yliopistosta ja sen tasosta ei kannata edes keskustella. Kaikki asioista tietävät että se on surkea.
Puolituttu TKK:lta valmistunut DI (suomalainen, mutta asunut jo pidempään USAssa) kertoi muutama kuukausi sitten olleensa työpaikkahaastattelussa isossa USAlaisessa teknologiayrityksessä. Viimeisessä vaiheessa haastattelemassa oli kuusi Stanfordista valmistunutta tohtoria. Niinpä vain heille kelpasi tämä TKK:n kasvatti.
Kerroppa missä näin oli ja miten hän tiesi ketä muita haastatellaan? Kun työhaastattelut tehdään täällä tällä hetkellä puhelimitse, sääntöjen mukaan, on tehty jo vuoden ajan eikä ehdokkaille kerrota muista haastateltavista. Koskaan. Kauheeta paskapuhetta:) Ei niitä ehdokkaita myöskään normaalissa tilanteessa kutsuta paikalle samaan aikaan vaan eri päivinä. Et todellakaan tiedä kenen kanssa kilpailet työpaikasta.
Turha tästä vängätä. Yksinkertaisella Linkedin haulla löytää satoja suomalaisista yliopistoista valmistuneita insinöörejä, jotka työskentelevät amerikkalaisissa huippuyhtiöissä (USA:ssa). Suomalaisilla on hyvä maine teknologiapiireissä ja osaajat varmasti löytävät sieltä hyviä töitä.
Tottakai on, mutta vielä enemmän sitä väkeä on Intiasta ja Kiinasta, koska alalla on täällä huutava pula osaajista. Osa suomalaisista lienee tullut Nokian tms. expattina ja siirtynyt siitä eteenpäin muihin firmoihin kerättyään työkokemusta USA:sta. Harva varmaan on ihan ilman kontakteja pompannut USA:han töihin suoraan koulun penkiltä tai jostain eri firmasta Suomesta. Jo työhaastettulussa USA:ssa on vaikea saada työluparulianssin takia ja se on melko vaikea läpäistä, jos ei ole mitään kosketusta USAlaiseen työkulttuuriin ja treenannut haastattelussa oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenkkisarjoissa naureskellaan Arizona State University ? on rupusista rupuin
Ja silti se on QS-rankingissa sijalla 220, ts. parempi kuin Suomalaiset yliopistot, poislukien HY esim. Tampereen yliopisto on sijalla +600.
https://www.collegemagazine.com/cms-top-10-journalism-schools-2016/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen ranking-listaukset suosivat englanninkielisiä yliopistoja. Opetuksen tasoa niissä ei mitata ja sitä olisikin vaikea mitata kvantitatiivisesti.
Suomen yliopistoissa saa kyllä laadukasta opetusta.On siellä useita ei-englannin kielisiä yliopistoja myöskin Suomen edellä. Ja hyvillä paikoilla. Suomi ei kilpaile kärkisijoista minkään laskukaavan mukaan.
Zurichin Tech on 6. sijalla
Singaporesta on sitten jo 11 ja 13 sijalla ja sitten on taas Sveitsi.
15. Kiinassa Tsinghua
24. Tokio
37. 38 Etelä-Korea ja Japani
En tähän nyt luettele kaikkia tietenkään mutta muutamia...
50. Tech Munich
52. Universite PSL Ranska
57. Delft Tech University Alankomaat ( Suomea lähin parhaimpiin rankattu yliopisto)
61. University of Amsterdam
Ja tässä välissä oli jo monta aasialaista yliopistoa. Venäläinenkin Moskovassa sijaitseva yliopisto 74. ja tässä välissä oli monta saksalaista ja ainakin yks ranskis yo.
Eka pohjoismaalainen löytyy Tanskasta sijalla 76. University of Copenhagen.
Suomalaista yliopistoa ei löydy sadan joukosta. Eikä edes lähelle. Ruotsalainen mahtui ihan sadan hännille
Tarkennan vastaustani: rankingit suosivat yliopistoja, joissa tehdään englanninkielistä tutkimusta. On monia muitakin kriteereitä, jotka eivät ole välttämättä kaikkein valideimpia ja joiden vuoksi suomalaiset yliopistot eivät niissä nouse huipulle - siitä huolimatta, että meikäläisissä yliopistoissa opiskelleita kyllä arvostetaan. Kannattaa tutustua noihin rankingien kriteereihin!
Kaikki vähänkin merkittävät tutkimustulokset ts. julkaisut tehdään englanniksi, myös Suomessa. Suomenkieliset yliopistot eivät nouse huipulle, koska ne eivät pärjää rankingeissa, vaikka yritystä aivan varmasti on. Lähtökohtaisesti asiaan vaikuttaa palkkaus ja fasiliteetit, on aika vaikea houkutella ja pitää huippuja, jos elintaso on alle puolet siitä mitä esim. USA:ssa.
Totuus on että esim. USA:ssa suomalaisia yliopistoja ei edes tunneta, pääasiassa sen takia että ranking sijoitukset ovat keskinkertaisia. Henkilökohtaiset meriitit ratkaisevat, esim. työntekijän meriitit tunnetussa yrityksessä tai tutkijan henkilökohtaiset julkaisut tai jos pääset vierailevaksi tutkijaksi USA:n ja osoitat siellä kykysi. Akateemisessa maailmassa tutkijan henkilökohtaiset julkaisut ovat meriitti no1.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset insinöörit eivät ole mitenkään erityisen haluttua kamaa Suomen ulkopuolella. Joskus Nokian aikaan Nokian mukana pääsi useita mutta nykyään aika nihkeää on.
Suomalaisesta yliopistosta ja sen tasosta ei kannata edes keskustella. Kaikki asioista tietävät että se on surkea.
Puolituttu TKK:lta valmistunut DI (suomalainen, mutta asunut jo pidempään USAssa) kertoi muutama kuukausi sitten olleensa työpaikkahaastattelussa isossa USAlaisessa teknologiayrityksessä. Viimeisessä vaiheessa haastattelemassa oli kuusi Stanfordista valmistunutta tohtoria. Niinpä vain heille kelpasi tämä TKK:n kasvatti.
Kerroppa missä näin oli ja miten hän tiesi ketä muita haastatellaan? Kun työhaastattelut tehdään täällä tällä hetkellä puhelimitse, sääntöjen mukaan, on tehty jo vuoden ajan eikä ehdokkaille kerrota muista haastateltavista. Koskaan. Kauheeta paskapuhetta:) Ei niitä ehdokkaita myöskään normaalissa tilanteessa kutsuta paikalle samaan aikaan vaan eri päivinä. Et todellakaan tiedä kenen kanssa kilpailet työpaikasta.
Turha tästä vängätä. Yksinkertaisella Linkedin haulla löytää satoja suomalaisista yliopistoista valmistuneita insinöörejä, jotka työskentelevät amerikkalaisissa huippuyhtiöissä (USA:ssa). Suomalaisilla on hyvä maine teknologiapiireissä ja osaajat varmasti löytävät sieltä hyviä töitä.
Tottakai on, mutta vielä enemmän sitä väkeä on Intiasta ja Kiinasta, koska alalla on täällä huutava pula osaajista. Osa suomalaisista lienee tullut Nokian tms. expattina ja siirtynyt siitä eteenpäin muihin firmoihin kerättyään työkokemusta USA:sta. Harva varmaan on ihan ilman kontakteja pompannut USA:han töihin suoraan koulun penkiltä tai jostain eri firmasta Suomesta. Jo työhaastettulussa USA:ssa on vaikea saada työluparulianssin takia ja se on melko vaikea läpäistä, jos ei ole mitään kosketusta USAlaiseen työkulttuuriin ja treenannut haastattelussa oloa.
Suurinosa on varmasti tullut Suomessa olevien kv. firmojen kautta ja Nokia oli suurin reitti. Harvoja on tullut oman osaamisen perusteella suoraan hakemalla, koska se vaatii sellaista osaamista mistä on selvästi USA:ssa pulaa ja vastaanottava firma joutuu tekemään mittavan lupaprosessin. Erikoislääkärit pääsevät melko helposti USA:n ja palkat ovat huikeat.
Alkua hankaloittaa se että sinulla on vain työlupa ja et voi vaihtaa yritystä tuosta vain, vasta kun muutaman vuoden kuluttua saat Green Cardin olet muiden työnhakioiden tasolla ja voit hakea vapaasti töitä.
Sitten on vielä Green Card lottery, josta saa arvottuna suoraan Green Cardin, sanomattakin on selvää että se on erittäin suosittu ja suomalaisellakin kiintiöllä mahdollisuudet saada Green Card ovat pienet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ranskan yliopistoista saa 5 paperit keralla vaikkei käy kuin kääntymässä
Nuo jenkkiyliopistot on laadultaan ihan kuraa. Tutkinnoilla voi pyyhkiä persettä lähinnä.
Vierailija kirjoitti:
Nuo jenkkiyliopistot on laadultaan ihan kuraa. Tutkinnoilla voi pyyhkiä persettä lähinnä.
Juu näin varmasti on, kun sen kuran ja perseen asiantuntija niin sanoo, mutta on ne siltikin parempia kuin suomalaiset.
Suomen yliopistot on aika tasa-arvoisia. Jenkkilipastoihin pitää laittaa hakukirjettä, pitää olla suosittelija, verkostoja yms. Yliopistot haluavat älykkään hyvän tyypin kokoelmiinsa. Pitää olla meriittejä, tyyliin shakkikerhon puheenjohtajuus, amerikkalaisen jalkapallon kapteenin nauha joukkueessa, rockbändin kitaristi tjsp. Tavis ei ole mitään vaikka älyä olisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissä taitaa olla tärkeämpää se, mistä koulusta on valmistunut. Suomessahan se on aivan sama, onko Aallosta vai Oulusta dippalapun hommannut, poislukien tuotantotalous.
No, on sillä kyllä väliä onko tutkinto Helsingin yliopistosta tai jostain Vaasan tekusta.
Ehkä joo jos ala on sellainen, jolla on kova kilpailu työpaikoista. Dipat käy kaupaksi perinteisillä aloilla, vaikka olisi Oulun yliopistosta. Amk-inssit käy myös kaupaksi hyvin. Tuotantotalous on tosin poikkeus, mutta hyvin näyttää kelpaavan myös Lutin tutapojat.
Nyt alkoi kiinnostamaan, miksi tuotantotalous on niin erityistapaus ja miksi juuri Lutti? En siis asiaa tunne ennalta, kiinnostaa.
T. Humanisti.
Iso-Britanniassa yliopisto-opinnot olivat Suomen lukion tasoisia. Turhauduin siellä täysin vaihtovuotenani. Epäilisin samaa USA:n yliopistoista.
Alue: Aihe vapaa
No paljon parempiahan ne amerikkalaiset yliopistot ovat. Ja välittävät opiskelijoistaan.