Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten yhdysvaltalaiset yliopistot eroavat suomalaisista?
Jostain joskus kuulin, että kaikki opiskelevat myös olikon matikkaa ja kirjallisuutta, vaikka ne eivät liittyisikään omaan tulevaan ammattiin toisin kuin Suomessa. Ja usein kuulee sanottavan, että Suomen lukiolla on enemmän yhtäistä Yhdysvaltojen collegen kanssa kuin high schoolin. Pitävätkö nämä paikkaansa?
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Ainakin siellä on kalliit lukukausimaksut. Ja jos et saa tenttiä kolmannella yrityksellä läpi, lennät yliopistosta ulos, eikä paluuta ole. Ja siellä edetään tarkasti opetussuunnitelman mukaan, eikä lusmuilua siedetä.
Lukukausimaksut voi olla euroina, jopa kymmeniätuhansia euroja.
Eikä mitään tukia, vaan opiskellaan pankkilainalla tai perhe maksaa.
Lopeta se demaripropaganda, ei lennä ulos ja tukia löytyy mittavasti. Lainaa saa helpolla. Suomen tasoisissa yliopistoissa maksu on esim. MSU maksu on $15000 / vuosi, jonka maksaa paljon Suomea korkeammalla palkalla nopeasti pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suoritan Yhdysvalloissa kandidaatin tutkintoa pienessä yksityisessä yliopistossa, jossa lukuvuosimaksu asumiskuluineen on melkein 100 000 dollaria. Itse kuitenkin käyn koulussa koko opiskeluiden kattavalla stipendillä.
Tuolla hinnalla kuitenkin saa paljon vastineeksi kuten koulutuksen omalla alalla sekä altistumista muille aloille. Professorit tuntevat opiskelijansa nimeltä, hengaavat näiden kanssa kurssien ulkopuolella, ja jokaiselle opiskelijalle löytyy oma yhteisö koulusta. Kurssien tasosta sen verran että introductory kurssit kemiassa ja biologiassa kattavat kaiken tiedon mitä IB:n kaksivuotinen kurssi kattaa. Eli luulisin että normaalissa suomalaisessa lukiossa pitkän aineen verran ja vähän enemmän. Loput kurssit ovat erittäin vaativia ja hyvin jatko-opiskeluihin valmistavia.
Luulenkin että stereotypiat amerikkalaisesta yliopistosta tulevat elokuvista, joissa kuvataan opiskelijoiden arkea julkisissa opinahjoissa, kuten state school tai community college. Nämä ovat yleensä tarkoitettu niille, jotka haluavat bilettää eikä kuluttaa aikaansa opiskeluun.
Täällä on niin paljon erilaisia kouluja kuin Suomessa, niin voi olla hankalaa puhua kattavasti koko koulutussysteemistä.
Eikös teillä ole rapakon takana etäopiskelua yhä?
Itse olen täysin eri mieltä lukion ja high schoolin suuresta tasoerosta. Ei todellakaan ole suomalainen lukio tasokkaampi, näin omaan kokemukseen verrattuna, olen käynyt molemmat ja myös kummassakin maassa pikkukaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
En ole USA:ssa opiskellut mutta minulla on ollut useita amerikkalaisia maineikkaista yliopistoista väitelleitä luennoitsijoita ja proffia. Menemättä muiden esiin ottamiin teknisiin tai tilastollisiin eroihin, sellainen vahva kulttuurillinen ero on opetuskunnassa ja vaatimuksissa, että amerikkalaiset edellyttävät (kuin brititkin) selkeää akateemista kirjoittamista ja suullista itseilmaisua.
Suomalaiset proffat enimmäkseen hyväksyvät että opiskelijat vain tuppisuina kuuntelevat ja omaksuvat tietoa, mutta englanninkielinen puhekulttuuri ja asenne akateemisuuteen edellyttävät, että osaat sanoa muutakin kuin: "Joo, musta toi on hyvä, samaa mieltä/Minustakin asia on tärkeä, ehdottomasti" tms. Pitää pystyä ilmaisemaan ja perustelemaan asiansa, ja toki tämä liittyy nyt lähinnä yhteiskunnallisiin ja humanistisiin aloihin oman kokemukseni mukaan. Suomalaisten kolmen sanan vastausta katsotaan nenän vartta pitkin ja heidät opetetaan argumentoimaan. Sitä pidin hyvänä oppina verrattuna täysin luentovetoisiin suomalaisten proffien kursseihin. Suomesta valmistuu liikaa puhetaidottomia tuppisuita jotka pystyvät selvittämään oman alansa saloja vain kirjallisesti ja tyypillisesti varsin suppeasti.
Totta, mutta tähän vaikuttaa myös se, miten Suomessa luennoijat/proffat suhtautuu opiskelijoiden näkemyksiin luennoilla. Oma kokemukseni on, että periaatteessa kyllä kannustetaan olemaan kriittisiä ja tuomaan mielipiteitä esiin, mutta käytännössä proffan näkemys on kuitenkin se ainoa oikea näkemys ja opiskelijan näkemys kyseenalaistetaan, jos hän tohtii jotain sanoa. Tietysti opiskelijoitakin pitää totuttaa omien näkemysten kriittiseen arviointiin, mutta ehkä siinä kannustavuudessa itseilmaisuun on eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoritan Yhdysvalloissa kandidaatin tutkintoa pienessä yksityisessä yliopistossa, jossa lukuvuosimaksu asumiskuluineen on melkein 100 000 dollaria. Itse kuitenkin käyn koulussa koko opiskeluiden kattavalla stipendillä.
Tuolla hinnalla kuitenkin saa paljon vastineeksi kuten koulutuksen omalla alalla sekä altistumista muille aloille. Professorit tuntevat opiskelijansa nimeltä, hengaavat näiden kanssa kurssien ulkopuolella, ja jokaiselle opiskelijalle löytyy oma yhteisö koulusta. Kurssien tasosta sen verran että introductory kurssit kemiassa ja biologiassa kattavat kaiken tiedon mitä IB:n kaksivuotinen kurssi kattaa. Eli luulisin että normaalissa suomalaisessa lukiossa pitkän aineen verran ja vähän enemmän. Loput kurssit ovat erittäin vaativia ja hyvin jatko-opiskeluihin valmistavia.
Luulenkin että stereotypiat amerikkalaisesta yliopistosta tulevat elokuvista, joissa kuvataan opiskelijoiden arkea julkisissa opinahjoissa, kuten state school tai community college. Nämä ovat yleensä tarkoitettu niille, jotka haluavat bilettää eikä kuluttaa aikaansa opiskeluun.
Täällä on niin paljon erilaisia kouluja kuin Suomessa, niin voi olla hankalaa puhua kattavasti koko koulutussysteemistä.
Eikös teillä ole rapakon takana etäopiskelua yhä?
Ei kaikissa osavaltioissa. Nyt aletaan muutenkin palailla normiin.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi pärjää toki väkilukuun suhteutettuna erittäin hyvin myös ranking-listoilla. Kuten täällä jo mainittiinkin, Åbo Akademia lukuunottamatta kaikki Suomen yliopistot yltävät 500 parhaan joukkoon, mikä on erinomainen saavutus huomioiden sen, että yliopistoja on maailmanlaajuisesti noin 16 000. Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa hyvää on sen sijaan nimenomaan tuo, että kaikki "joutuvat" opiskelemaan paljon yleissivistäviä opintoja. Kapea-alaisen osaamisen sijaan laajalla yleissivistyksellä on helpompi sekä pärjätä työelämässä ja yhteiskunnassa että valita aidosti mielekkäältä tuntuva pääaine. Suomalaiset nuoret sen sijaan joutuvat arpomaan jo ennen yliopiston aloittamista omaa alaansa joskus varsin hatarallakin mutu-tuntumalla.
Mitä tulee suomalaisen lukion ja high schoolien vertailuun, sekään ei ole mielekästä, sillä maidemme toisen asteen koulutussysteemit poikkeavat toisistaan merkittävästi. Ensinnäkin, kuten yhdysvaltalaisten yliopistojen, myös high schoolien välillä on valtavia tasoeroja. Opettajan ammattia ei juurikaan arvosteta USA:laisessa kulttuurissa: opettajankoulutus on Suomeen verrattuna heikoissa kantimissa ja alalle valikoituvat ihmiset eivät käy läpi samanlaista pääsykoeruljanssia, saatika (usein) suorita ylempää korkeakoulututkintoa.
Toisekseen julkisen systeemin kouluissa, jotka sijaitsevat köyhillä ghettoalueilla, opetuksen laatu kärsii valtavien sosiaalisten ongelmien vuoksi; näihin kouluihin myös päätyvät vähemmän motivoituneet opettajat, jotka joutuvat opettamaan heikoista lähtökohdista tulevia teini-ikäisiä vielä peräti lukemaan ja kirjoittamaan. Sen sijaan kalliissa yksityiskoulussa opettajat ovat usein akateemisemmin suuntautuneita, rahoituksen takia välineistö parempaa, kurssitarjonta monipuolisempaa ja oppilasaines on pääosin akateemisista perheistä.
Kolmannekseen Yhdysvalloista puuttuu toisen asteen ammatillinen suuntautumisvaihtoehto, joten high schoolista voi valmistua lähtökohtaisesti sekä erittäin helpoilla (meidän peruskoulutasoa lähellä olevilla) kursseilla, tai valita vaikeusasteeltaan myös advanced level -kursseja, jotka hipovat suomalaista yliopistotasoa.
-41
Ihan mielenkiinnosta: Jos Yhdysvalloissa ei ole toisen asteen ammatillista koulutusta, niin miten kaikki duunariammattien työntekijät koulutetaan? Käyvätkö kaikki bussikuskit, putkimiehet, suutarit, siivoojat, kokit jne. myös yliopiston vai onko heidän koulutukseen jokin muu tapa?
Tuohon minäkin haluaisin vastauksen. Onko kaikki duunarit itseoppineita?
Kai niitä tulee vocational tai trade scooleista,putkareita ym. Luulisi että bussikuskit koulutetaan jollain kurssilla. Tietääkö kukaan enemmän "amerikan amiksista"?
USA:ssa on pitänyt laittaa kiintiöt ulkomaalaisille, ettei kaikki opiskelijat huippuyliopistoissa olisi aasialaisia. Urheilemalla pääsee yliopistoon tyhmäkin. Erikoinen hakusysteemi, jossa saa etua, jos vanhemmat ovat käyneet saman yliopiston. Esim. Obaman perheen molemmat vanhemmat on harvardilaisia, kuten nyt tytärkin. Outoa on myös opiskeluajan lyhyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin siellä on kalliit lukukausimaksut. Ja jos et saa tenttiä kolmannella yrityksellä läpi, lennät yliopistosta ulos, eikä paluuta ole. Ja siellä edetään tarkasti opetussuunnitelman mukaan, eikä lusmuilua siedetä.
Lukukausimaksut voi olla euroina, jopa kymmeniätuhansia euroja.
Eikä mitään tukia, vaan opiskellaan pankkilainalla tai perhe maksaa.
Aika moni opiskelija käy töissä. Tietysti aivan mahdoton ajatus suomalaisille opiskelijoille. Olen aina miettinyt että miten on mahdollista että muualla maailmassa nuoret pystyvät maksamaan opiskelunsa ja vieläpä valmistuvat nopeasti. Saavat heti työpaikan ja pärjäävät elämässä. Suomessa sellainen ei toimi.
On täällä Usassa kaikenlaisia tukia joita voi hakea kun hakee opiskelemaan mutta pitää olla hyvät arvosanat. Niitä kutsutaan mm. stipendeiksi. Mutta on muitakin ja opiskelulainoja saa monin eri tavoin anteeksi. Opiskelulainaan on voitu laittaa vaikka ehdoksi että jos opiskelet näin ja näin nopeasti niin sun ei tarvitse maksaa korkoja ollenkaan ja muita diilejä. Sellaisen jota opiskelu ei oikein kiinnosta kannattaa pysytellä poissa yliopistoista. Tulee liian kalliiksi. Aika harvalla perheellä on varaa maksaa opiskeluja vaan nuoret maksavat ihan itse. Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka paljon yliopisto-opiskelijoita Suomesta valmistuisi kun pitäisi itse maksaa tai sitten vastaavasti opiskella hullun lailla jotta saa stipendit:) Ei varmaan neljäsosaa nykyisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoritan Yhdysvalloissa kandidaatin tutkintoa pienessä yksityisessä yliopistossa, jossa lukuvuosimaksu asumiskuluineen on melkein 100 000 dollaria. Itse kuitenkin käyn koulussa koko opiskeluiden kattavalla stipendillä.
Tuolla hinnalla kuitenkin saa paljon vastineeksi kuten koulutuksen omalla alalla sekä altistumista muille aloille. Professorit tuntevat opiskelijansa nimeltä, hengaavat näiden kanssa kurssien ulkopuolella, ja jokaiselle opiskelijalle löytyy oma yhteisö koulusta. Kurssien tasosta sen verran että introductory kurssit kemiassa ja biologiassa kattavat kaiken tiedon mitä IB:n kaksivuotinen kurssi kattaa. Eli luulisin että normaalissa suomalaisessa lukiossa pitkän aineen verran ja vähän enemmän. Loput kurssit ovat erittäin vaativia ja hyvin jatko-opiskeluihin valmistavia.
Luulenkin että stereotypiat amerikkalaisesta yliopistosta tulevat elokuvista, joissa kuvataan opiskelijoiden arkea julkisissa opinahjoissa, kuten state school tai community college. Nämä ovat yleensä tarkoitettu niille, jotka haluavat bilettää eikä kuluttaa aikaansa opiskeluun.
Täällä on niin paljon erilaisia kouluja kuin Suomessa, niin voi olla hankalaa puhua kattavasti koko koulutussysteemistä.
Eikös teillä ole rapakon takana etäopiskelua yhä?
Useimmat kurssit ovat jo palanneet normaaliin malliin, mutta kaikkialla käytetään maskeja. On ollut jo pitkään mukavan lämmintä säätä että voi turvallisesti tavata muita ihmisiä, toki maskit päällä pitäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TKK:lta DI:ksi valmistuneita tyyppejä on tälläkin hetkellä professoreina esim. Stanfordissa, Harvardissa ja Carnegie Mellon -yliopistossa full professor -tasolla. Toki nämä kaikki ovat myös väitelleet tohtoreiksi, osa Suomessa ja osa USAssa.
Miksiköhän tätä on alapeukutettu? Eihän tämä ole mikään mielipidekysymys, vaan fakta.
Todista se:D satun toimimaan yhdessä näistä enkä löydä todisteita väittämällesi. Mihin väitteesi perustuu?
Laita nimia, katsoin Harvardin proffalistaa eika siella ollut yhtaan suomalaista.
Vierailija kirjoitti:
USA:ssa on pitänyt laittaa kiintiöt ulkomaalaisille, ettei kaikki opiskelijat huippuyliopistoissa olisi aasialaisia. Urheilemalla pääsee yliopistoon tyhmäkin. Erikoinen hakusysteemi, jossa saa etua, jos vanhemmat ovat käyneet saman yliopiston. Esim. Obaman perheen molemmat vanhemmat on harvardilaisia, kuten nyt tytärkin. Outoa on myös opiskeluajan lyhyys.
Urheilijoilla on omat systeeminsä. Ei se ihan noin mene. Aika moni entinen yliopiston urheilija on nykyään menestynyt lääkäri tai asianajaja tms.
Opiskelut täällä ei kestä yhtään sen lyhyempää aikaa kuin Suomessa mutta on harvinaista että opiskelijat venyttäisivät opiskeluaikaansa joka Suomessa on ihan normaalia. Vanutaan ja venytään yliopiston listoilla opiskelijoina vuosikausia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistojen ranking-listaukset suosivat englanninkielisiä yliopistoja. Opetuksen tasoa niissä ei mitata ja sitä olisikin vaikea mitata kvantitatiivisesti.
Suomen yliopistoissa saa kyllä laadukasta opetusta.
Tulevaisuudessa suomalainen yliopisto on historiaa. Ei riitä opiskelijoita kun syntyvyys on niin vähentynyt ja työpaikatkin kadonneet. Suomalaisen tulevaisuus on ulkomailla myös opiskelujen kohdalta. .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TKK:lta DI:ksi valmistuneita tyyppejä on tälläkin hetkellä professoreina esim. Stanfordissa, Harvardissa ja Carnegie Mellon -yliopistossa full professor -tasolla. Toki nämä kaikki ovat myös väitelleet tohtoreiksi, osa Suomessa ja osa USAssa.
Miksiköhän tätä on alapeukutettu? Eihän tämä ole mikään mielipidekysymys, vaan fakta.
Todista se:D satun toimimaan yhdessä näistä enkä löydä todisteita väittämällesi. Mihin väitteesi perustuu?
Laita nimia, katsoin Harvardin proffalistaa eika siella ollut yhtaan suomalaista.
Nimet ovat jo edellisellä sivulla viestissä 225
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen ranking-listaukset suosivat englanninkielisiä yliopistoja. Opetuksen tasoa niissä ei mitata ja sitä olisikin vaikea mitata kvantitatiivisesti.
Suomen yliopistoissa saa kyllä laadukasta opetusta.
On siellä useita ei-englannin kielisiä yliopistoja myöskin Suomen edellä. Ja hyvillä paikoilla. Suomi ei kilpaile kärkisijoista minkään laskukaavan mukaan.
Zurichin Tech on 6. sijalla
Singaporesta on sitten jo 11 ja 13 sijalla ja sitten on taas Sveitsi.
15. Kiinassa Tsinghua
24. Tokio
37. 38 Etelä-Korea ja Japani
En tähän nyt luettele kaikkia tietenkään mutta muutamia...
50. Tech Munich
52. Universite PSL Ranska
57. Delft Tech University Alankomaat ( Suomea lähin parhaimpiin rankattu yliopisto)
61. University of Amsterdam
Ja tässä välissä oli jo monta aasialaista yliopistoa. Venäläinenkin Moskovassa sijaitseva yliopisto 74. ja tässä välissä oli monta saksalaista ja ainakin yks ranskis yo.
Eka pohjoismaalainen löytyy Tanskasta sijalla 76. University of Copenhagen.
Suomalaista yliopistoa ei löydy sadan joukosta. Eikä edes lähelle. Ruotsalainen mahtui ihan sadan hännille
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen ranking-listaukset suosivat englanninkielisiä yliopistoja. Opetuksen tasoa niissä ei mitata ja sitä olisikin vaikea mitata kvantitatiivisesti.
Suomen yliopistoissa saa kyllä laadukasta opetusta.
Miten ne suosivat englanninkielisiä? Tieteen kieli on käytännössä englanti, myös suomenkielisissä ahjoissa. Opetuksen tasoa pyritään myös mittaamaan rankingeissa, ei tietenkään kaikissa.
Suomen yliopistot ovat ihan kohtuulaadukkaita, mutta eivät yllä huipulle. Suomessa pedagogiikka mättää isolla osalla proffista, luennot ovat kuivaa yksinpuhelua slideiltä. Youtubesta voi seurata huippujen luontoja, toki aiheetkin ovat mielenkiintoisia, mutta luennoitsijat käyttävät paljon erilaisia esimerkkejä, animaatioita yms. ja vuoropuheluakin esiintyy
Niin, mikä on suomalaisen yliopiston tulevaisuus? Edes lähitulevaisuus? Paljon työttömiä vastavalmistuneita. Miten voi olla?
Lex kirjoitti:
Itse olen täysin eri mieltä lukion ja high schoolin suuresta tasoerosta. Ei todellakaan ole suomalainen lukio tasokkaampi, näin omaan kokemukseen verrattuna, olen käynyt molemmat ja myös kummassakin maassa pikkukaupungissa.
Pikkukaupunkisi lienee ollut melko vaalea väestöltään? Tummemmilla alueilla kouluissa onkin sitten hieman eri meininki.
Vierailija kirjoitti:
USA:ssa on pitänyt laittaa kiintiöt ulkomaalaisille, ettei kaikki opiskelijat huippuyliopistoissa olisi aasialaisia. Urheilemalla pääsee yliopistoon tyhmäkin. Erikoinen hakusysteemi, jossa saa etua, jos vanhemmat ovat käyneet saman yliopiston. Esim. Obaman perheen molemmat vanhemmat on harvardilaisia, kuten nyt tytärkin. Outoa on myös opiskeluajan lyhyys.
Tuo etta yliopistoon paasee tyhmakin urheilemalla on taas sita suomalaista kansantarua. Urheilijoilla on tarkat akateemiset vaatimukset ja jos ei pysty perassa niin joutuu pois joukkueesta ja siina samalla lahtevat myos stipendit.
Onhan tytolla jo valmiina hyvat geenit ja kaikki muut vaatimukset pitaa tayttaa niinkuin muidenkin.
Alue: Aihe vapaa
Näin on, huippu yliopistojen alumniverkostot kantaa hautaan asti.