Lue keskustelun säännöt.
Ajatuksia Mensan testin pätevyydestä
25.01.2020 |
Tein niitä eilen ja seuraavaa tuli mieleen.
Kaikki tehtävät olivat päättelytehtäviä, miten kuvio jatkuu. Tämä on tietysti sen takia, että testi olisi universaali. Kuitenkin voisi kuvitella, että se sopii hyvin ihmisille, joilla on hyvä hahmotuskyky. Esimerkiksi sellaiset, jotka harrastavat kuvataidetta tai työssään tulkitsevat visuaalista informaatiota, saattavat olla paremmin ehdollistuneita käsittelemään visuaalista informaatiota nopeasti.
Se, mikä tehtävissä oli vaikeinta, oli mielestäni tajuta, että mitä tässä haetaan, eli minkä säännönmukaisuuden olisi jatkuttava. Kuvioista voi löytää monia jatkuvuuksia, joista vain yksi on tietysti oikea. Voisi luulla, että liian luova tai monipuolinen ajatteluprosessi häiritsee oikeaan tulokseen pääsyä tarpeeksi nopeasti. Vai onko sitten älykkyyttä juuri se, että näkee nopeasti, että tässä tehtävässä vastaus on ihan simppeli, mutta tässä toisessa pitää kaivaa se monimutkaisesti?
Kolmas asianhaara on se, että luulisi persoonallisuuden piirteiden vaikuttavan tapaan tehdä testiä. Onko perusteellinen ja tehtävän oikein saaminen on tärkeämpää kuin nopeasti lopouun saattaminen (tehtäviä voi myös skipata tai arvata), ahdistuuko helposti stressistä eli kokeeko painetta ja negatiivista jännitystä jne.
Tähän ei tarvitse tulla vinoilemaan, että harmi kun sait huonon tuloksen. Kestän kyllä tulokseni, mutta kaipaan mielipiteitä, mitä muilla on tullut tuosta testistä. Tein siis eilen ilmaista Mensan nettitestiä.
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Älykkäät ihmiset saattavat usein olla epä-älykkään oloisia muiden mielestä, koska tieto omasta älystä rentouttaa olemaan oma itsensä. Se on pääoma, joka ei katoa vaikken joka hetki loistaisi kirkkaasti ja kauas. Kun ei tarvitse todistella mitään voi helposti sulautua massaan halutessaan.
Ja kun älykkyyttä ei käytetä, se vähenee pikku hiljaa käytön puutteessa, kuten muutkin taidot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertovatko mensalaiset tuloksensa toisilleen? Jos, niin millaisissa asioissa huomaa esim eron äo 135 ihmisen ja äo 150+ ihmisen välillä?
Ja huomaako arkielämässä jotenkin tavallisten älykkäiden (esim äo 115-130?) ja mensalaisten eron? Pystyykö joku kuvailemaan?
Itse olen tehnyt tuon nettitestin pari kertaa viimeisen viiden vuoden aikana, ja saanut kummallakin kerralla 120+ tuloksen. Se vastaa hyvin kokemustani, eli pärjään kyllä asioissa hyvin ja minua pidetään yleensä fiksuna, mutta esim opiskellessani osa kursseista tuntui todella vaikeilta kovasta työstä huolimatta. Näin myös ihmisiä jotka tajusivat samat asiat hyvin nopeasti.
Teen teknistä suunnittelutyötä, ja on ollut mielenkiintoista huomata, kuinka iso ero on ihmisten kyvyssä prosessoida asioita ja muodostaa niistä näkemyksiä. Huomaan kuitenkin, että helpointa on älykkyyden puolesta luokitella sellaiset, jotka eivät oikein pysty työhön. Loppujen, eli valtaosan, kohdalla on vaikea sanoa, mikä on persoonallisuutta ja temperamenttiä, mikä älykkyyttä. Parhaiten homma sujuu kuitenkin yhteistyössä, ei yksittäisen ihmisen oivallusten varassa.
Ilmeisesti on niin, että jos joku suorittaa lukion pitkän matematiikan kurssit hyvin, pärjää myös Mensan testissä? Tunteeko joku ketään, joka oli hyvä pitkässä matematiikassa, mutta ei silti menestynyt Mensan testissä?
Vierailija kirjoitti:
Kertovatko mensalaiset tuloksensa toisilleen? Jos, niin millaisissa asioissa huomaa esim eron äo 135 ihmisen ja äo 150+ ihmisen välillä?
Ja huomaako arkielämässä jotenkin tavallisten älykkäiden (esim äo 115-130?) ja mensalaisten eron? Pystyykö joku kuvailemaan?
Itse olen tehnyt tuon nettitestin pari kertaa viimeisen viiden vuoden aikana, ja saanut kummallakin kerralla 120+ tuloksen. Se vastaa hyvin kokemustani, eli pärjään kyllä asioissa hyvin ja minua pidetään yleensä fiksuna, mutta esim opiskellessani osa kursseista tuntui todella vaikeilta kovasta työstä huolimatta. Näin myös ihmisiä jotka tajusivat samat asiat hyvin nopeasti.
Teen teknistä suunnittelutyötä, ja on ollut mielenkiintoista huomata, kuinka iso ero on ihmisten kyvyssä prosessoida asioita ja muodostaa niistä näkemyksiä. Huomaan kuitenkin, että helpointa on älykkyyden puolesta luokitella sellaiset, jotka eivät oikein pysty työhön. Loppujen, eli valtaosan, kohdalla on vaikea sanoa, mikä on persoonallisuutta ja temperamenttiä, mikä älykkyyttä. Parhaiten homma sujuu kuitenkin yhteistyössä, ei yksittäisen ihmisen oivallusten varassa.
Olen joskus kuullut väitteen, että 10 pisteen ero alkaa olla sellainen että sen voi jollain tavalla huomata.
Vierailija kirjoitti:
mensan testi on huono juttu. kun tehdään lyijykynällä. testin katsojat voivat helposti. ohittaa sellaisen ihmisen. jonka ei haluta kuulua joukkoon. siis hylätään henkilön testi. kylmästi.
siinähän voi pyyhiä oikean vastauksen pois ja laittaa väärän vastauksen tilalle.
ihmettelin. kun aikoinaan olin testissä. niin kaksi valvojaa. jo toivotti naisen ja miehen tervetulleeksi mensan jäseniksi. vaikka vasta palautettin testi. olivat varmaja. testaajat. että molemmat olivat läpäisseet testin. kumma juttu.
ihmettelin kovasti asiaa. mitähän hyväveli juttuja sekin oli. otetaan vaan sopivat mensan jäseniksi.
ja turha tulla urputtamaan. onhan siellä siivojia. rakennusmiehiä. jne. jäsenenä.
Sellainen reality-check, että testin pitäjät eivät papereita tarkasta, eivätkä kenenkään rukseja muuttele. Paperit lähetetään kuoressa psykologille. Samassa kuoressa ei mene yhteystietoja, vaan ne paritetaan vasta myöhemmin. Toki testikaavakkeessa on nimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertovatko mensalaiset tuloksensa toisilleen? Jos, niin millaisissa asioissa huomaa esim eron äo 135 ihmisen ja äo 150+ ihmisen välillä?
Ja huomaako arkielämässä jotenkin tavallisten älykkäiden (esim äo 115-130?) ja mensalaisten eron? Pystyykö joku kuvailemaan?
Itse olen tehnyt tuon nettitestin pari kertaa viimeisen viiden vuoden aikana, ja saanut kummallakin kerralla 120+ tuloksen. Se vastaa hyvin kokemustani, eli pärjään kyllä asioissa hyvin ja minua pidetään yleensä fiksuna, mutta esim opiskellessani osa kursseista tuntui todella vaikeilta kovasta työstä huolimatta. Näin myös ihmisiä jotka tajusivat samat asiat hyvin nopeasti.
Teen teknistä suunnittelutyötä, ja on ollut mielenkiintoista huomata, kuinka iso ero on ihmisten kyvyssä prosessoida asioita ja muodostaa niistä näkemyksiä. Huomaan kuitenkin, että helpointa on älykkyyden puolesta luokitella sellaiset, jotka eivät oikein pysty työhön. Loppujen, eli valtaosan, kohdalla on vaikea sanoa, mikä on persoonallisuutta ja temperamenttiä, mikä älykkyyttä. Parhaiten homma sujuu kuitenkin yhteistyössä, ei yksittäisen ihmisen oivallusten varassa.
Mensalaiset eivät tuloksistaan puhu, se ei ole kiinnostava asia. Nykyisellä testillä ei edes saada tarkkoja tuloksia yli 135.
Eron kyllä huomaa, jo yksi keskihajonta on selvä ero.
Mistä se sitten tiedetään, että Mensan testi mittaa älykkyyttä luotettavasti? Miten älykkyystestin pätevyyden voi mitata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olenko liian älykäs mensaan, kun sain testistä kaikki oikein?
Kuviopäättelytestien kaikki vastaukset ovat simppeleitä ja tarkoitus onkin löytää se yksinkertaisin ratkaisu. Ne vaikeimmat tehtävät itse asiassa ovat yleensä kaikista simppeleimpiä, mutta ne vaativat parempaa oivalluskykyä, siinä missä helpommat tehtävät ovat mekaanisesti pääteltävissä.
Olen huomannut, että moni keskitason, tai vähän keskitasoa älykkäämpikin on näkevinään kuviopäättelytesteissä kaavoja, jotka eivät ole loogisesti oikein. On totta, että loogisesti valideja yhteyksiä voi vetää lähes rajattomasti, koska on aina mahdolista löytää (yleensä matemaattisesti) monimutkaisia yhteyksiä kuvioden välille. Mutta jos olet löytävinäsi monimutkaisen yhteyden, on vastauksesi todennäköisesti loogisesti väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan valideja pointteja. Nuo nettitestit ovat liian rajallisia sekä tehtävien, että käytettävissä olevan ajan suhteen. Täällä moni tuntuu uskovan, että älykkyys on vain nopeutta, mutta niinhän se ei ole. Toisten kohdalla nuo tulokset voivat korreloida hyvin, toisten huonosti.
Ja harjoittelemalla voi noiden simppelien nettitestien tuloksia parantaa kymmeniä pisteitä.
En lukenut koko ketjua, ehkä joku muukin jo sanoi, että ei Mensan virallisessa testissä sinänsä ole visuaalisuuden kanssa kauheasti tekemistä, koska siellä on vain valkoisia ja mustia palloja (muistaakseni 4 x 4 ruudukko, josta sitten osa palloista mustattiin ja osa ei), ei mitään kuvioiden täydentämisiä, nuolia, neliöitä, kolmioita tms.
Jotain loogista ajattelua ja sen nopeutta se kai jonkinasteisesti kuvaa. Läpäisin testissä Mensan rajan ja olen tietyissä asioissa näppärämpi keksimään ratkaisuja kuin jotkut toiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät ole minkään arvoisia!
Yritin tehdä muutaman ja en osannut mitään.
Kävin myöhemmin Psykologin tekemissä testeissä. Niitä tehtiin kahtena päivänä useampi tunti. Olivat monipuolisia.
Tulos 125.
Vierailija kirjoitti:
Kuviopäättelytestien kaikki vastaukset ovat simppeleitä ja tarkoitus onkin löytää se yksinkertaisin ratkaisu. Ne vaikeimmat tehtävät itse asiassa ovat yleensä kaikista simppeleimpiä, mutta ne vaativat parempaa oivalluskykyä, siinä missä helpommat tehtävät ovat mekaanisesti pääteltävissä.
Olen huomannut, että moni keskitason, tai vähän keskitasoa älykkäämpikin on näkevinään kuviopäättelytesteissä kaavoja, jotka eivät ole loogisesti oikein. On totta, että loogisesti valideja yhteyksiä voi vetää lähes rajattomasti, koska on aina mahdolista löytää (yleensä matemaattisesti) monimutkaisia yhteyksiä kuvioden välille. Mutta jos olet löytävinäsi monimutkaisen yhteyden, on vastauksesi todennäköisesti loogisesti väärin.
Hyvä huomio
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti on niin, että jos joku suorittaa lukion pitkän matematiikan kurssit hyvin, pärjää myös Mensan testissä? Tunteeko joku ketään, joka oli hyvä pitkässä matematiikassa, mutta ei silti menestynyt Mensan testissä?
Tunnen kyllä. Minä itse. Lukion pitkä matikka meni kiitettävin arvosanoin.
Kokeilin Mensan testejä. Niitä oli jotain 20 vuotta sitten kokeilta in valituissa paloissa. En ymmärtänyt ollenkaan. En osannut täydentää kuvioita.
Olen nyt DI. Valmistuin ongelmitta.
Teetäykn Psykologin tekemät viralliset testit ihan siksi, että minua häiritsi tämä asia. Kirjoitin tähän ketjuun jo aiemmin. Tulos oli 125.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tehnyt tuon nettitestin pari kertaa viimeisen viiden vuoden aikana, ja saanut kummallakin kerralla 120+ tuloksen. Se vastaa hyvin kokemustani, eli pärjään kyllä asioissa hyvin ja minua pidetään yleensä fiksuna, mutta esim opiskellessani osa kursseista tuntui todella vaikeilta kovasta työstä huolimatta. Näin myös ihmisiä jotka tajusivat samat asiat hyvin nopeasti.
Teen teknistä suunnittelutyötä...
Oletko siis mielestäsi teknisesti lahjakas?
Äh, nuo nettitestit ovat puuduttavia. Aloitin, tein ehkä puoleenväliin ja kyllästyin, skippasin siis. Tulos tuosta (loput siis tekemättä) oli 92. XD
Minulla on jonkinlainen hahmottamishäiriö (vaikuttaa mm. liikenteessä eli en uskaltaudu edes pyörällä saati sitten autolla muualle kuin pihatielle), ehkä vaikuttaa....
Tietämätön mensalainen kirjoitti:
ÄÖ 153 kirjoitti:
ÄÖ käsitteenä on melko kyseenalainen, ja monet alan asiantuntijat ovat jo vuosikausia tehneet pesäeroa siitä.
Mutta sellaisena kuin se käsite on, niin Mensan testi kyllä mittaa sitä melko hyvin.
Mitö tuo nimmarisi ÄÖ tarkoittaa? Onko se millä keskihajonnalla verrattavissa ÄOn kanssa?
Etko ole kuullut älykkyysösämäärästä?
Olen tehnyt monesti noita nettitestejä, ja vaikka tulokset on ihan ok, ei noilla minusta voi mitata kaikkia älykkyyden lajeja.
Loogista ajattelua ja matematiikkaa lähinnä, mutta ei kaikkea älykkyyttä pysty edes mittaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan. Vähän samanlainen juttu on se persoonallisuustesti, jossa pitää piirtää. Siinä kuulemma saa paremmat pisteet, jos piirustus jatkuu sen ruudun reunojen yli. Mutta joku voisi ajatella, että reunan yli piirtäminen ei ole edes sallittua testissä, tai että niin tekeminen kertoo persoonasta, joka on niin sanotusti rajaton ja käyttäytyy sopimattomasti...
Persoonallisuustesti ja ”paremmat” pisteet? Just juu.
Noita käytetään esim. oppilaitosten pääsykokeissa. Niistä voi saada enemmän tai vähemmän pisteitä. Esim. itse sain huonoimmat mahdolliset pisteet, en kyllä tiedä miksi.
Ohis tähän äo-testaukseen, mutta mäkin tein arkkitehtuurin piirustuskokeissa pari ihan mielettömän hyvää työtä mielestäni. Taitavasti piirretty, tajuttu tehtävän ajatus ihan nappiin, ihan vaan sairaan hyviä. Sit tein pari aivan pskaa työtä, yks vielä oikein lillui vesivärissä ja varmaan kasteli muidenkin työt ja oli aivan karsea, ei mitään ajatusta. No voihan vttu. Sain kaikista mun töistä samat pisteet, jokaisesta saman verran. Sit kun vielä katsoin julkaistuja "parhaita" töitä niin yks täydet pisteet saanut oli uskomattoman samanlainen kuin mun tekemä, mutta piirustusteknisesti huonompi. No en päässyt sisään, en ole edes hakenut uudestaan sinne.
Älykkäät ihmiset saattavat usein olla epä-älykkään oloisia muiden mielestä, koska tieto omasta älystä rentouttaa olemaan oma itsensä. Se on pääoma, joka ei katoa vaikken joka hetki loistaisi kirkkaasti ja kauas. Kun ei tarvitse todistella mitään voi helposti sulautua massaan halutessaan.