Lue keskustelun säännöt.
Ajatuksia Mensan testin pätevyydestä
25.01.2020 |
Tein niitä eilen ja seuraavaa tuli mieleen.
Kaikki tehtävät olivat päättelytehtäviä, miten kuvio jatkuu. Tämä on tietysti sen takia, että testi olisi universaali. Kuitenkin voisi kuvitella, että se sopii hyvin ihmisille, joilla on hyvä hahmotuskyky. Esimerkiksi sellaiset, jotka harrastavat kuvataidetta tai työssään tulkitsevat visuaalista informaatiota, saattavat olla paremmin ehdollistuneita käsittelemään visuaalista informaatiota nopeasti.
Se, mikä tehtävissä oli vaikeinta, oli mielestäni tajuta, että mitä tässä haetaan, eli minkä säännönmukaisuuden olisi jatkuttava. Kuvioista voi löytää monia jatkuvuuksia, joista vain yksi on tietysti oikea. Voisi luulla, että liian luova tai monipuolinen ajatteluprosessi häiritsee oikeaan tulokseen pääsyä tarpeeksi nopeasti. Vai onko sitten älykkyyttä juuri se, että näkee nopeasti, että tässä tehtävässä vastaus on ihan simppeli, mutta tässä toisessa pitää kaivaa se monimutkaisesti?
Kolmas asianhaara on se, että luulisi persoonallisuuden piirteiden vaikuttavan tapaan tehdä testiä. Onko perusteellinen ja tehtävän oikein saaminen on tärkeämpää kuin nopeasti lopouun saattaminen (tehtäviä voi myös skipata tai arvata), ahdistuuko helposti stressistä eli kokeeko painetta ja negatiivista jännitystä jne.
Tähän ei tarvitse tulla vinoilemaan, että harmi kun sait huonon tuloksen. Kestän kyllä tulokseni, mutta kaipaan mielipiteitä, mitä muilla on tullut tuosta testistä. Tein siis eilen ilmaista Mensan nettitestiä.
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Vähemmän älykkäät eivät voi sanoa, ettei mitattavaa älykkyyttä ole olemassa, koska eivät pysty tunnistamaan älykkyyttä ylipäätään. He eivät ymmärrä älyn olemusta ja tasoja, joten eivät käsitä kuinka voidaan liikkua mitattavalla sektorilla. He eivät siis "näe" älykkyyttä vaikka se seisoisi heidän edessään. Tämähän on siis sama, kuin sokea väittäisi kaikille muille, ettei pituuseroja ole olemassa, koska hän ei niitä havaitse, vaikka he joilla on näkökyky tallella, havaitsevat tietysti.
Vähemmän älykkäät sortuvat typeriin metaforiin. Vähemmän älykäs ei ole sokea, jolta puuttuu näkökyky kokonaan, lisäksi mikään ei estä sokeaa ymmärtämästä pituuden konseptia, tai mittaamasta pituutta.
Mikään ei sinänsä estä tyhmää ymmärtämästä älykkyyden konseptia, mutta joskus tuntuu ottavan henkisesti koville ja vastarinta on armotonta.
Mitään älykkyyttä ei ole. Se mistä sinä puhut on edelleenkin menestys tuossa testissä mitattuna sen perusteella miten se on laadittu. Älä yritä korottaa sitä miksikään muuksi.
Se testitulos on se, mitä älykkyydeksi kutsutaan. Ihan määritelmällinen juttu, eikä mitään korottamista. Sulla ei nyt oo termit hallussa, jos miellät älykkyyden joksikin muuksi kuin se määritelmän mukaan ja testattavasti on.
Ei vaan sen testin tuloksien perusteella voidaan ilmaista ”älykkyysosamäärä”, joka mukamas kertoo ihmisen suhteellisesta ”älykkyydestä” muuhun populaatioon verrattuna. Todellisuudessa se yhä edelleen mittaa vain sitä miten hyvä olet testin tekemisessä muihin verrattuna.
Älykkyydestä voidaan puhua arkikielessä, mutta sitten sillä ei ole enää mitään tekemistä minkään testien kanssa. Se ilmentyy aivan muulla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Näkeekö?
http://putiikki.sirkussirkus.com/product?category=2&subcategory=puujala…
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/M%C3%BCller-L…
Niinpä. Mittanauha on keksitty syystä, koska monessa tapauksessa se on aika hyödyllinen tieto. Kysy vaikka vaatturiltasi. Nykyaikaiset räätälit turvautuvat tieteen uutuuksiin, kuten mittanauhaan, eivätkä enää katsele silmällä kokoa kohdilleen, kuten vielä vuohenvuotien aikaan tehtiin.
Ja siltikin mittanauha on edelleen vain suora jossa on merkintöjä. Sitä ei sen kummemmin tarvitse laatia, koska pituus on itsestäänselvä käsite ja mitattavissa oleva näkyvän universumin ominaisuus, joka tunnettiin jo esihistoriallisista ajoista lähtien.
Älykkyystestit sen sijaan ovat höpöilyä ja pseudotiedettä.
Kyllä kuule mittanauhakin on pitänyt joskus keksiä. Aluksi käytettiin jotai keppejä ja reisiluita, mutta niiden ongelmana oli satunnainen vaihtelu. Piti käyttää samaa keppiä eikä mittaa voitu siirtää ja verrata. Siksi kehitettiin standardit pituudelle ja myöskin teknisiä apuvälineitä tehokkaaseen ja luotettavaan mittaamiseen. Mittanauha on yksi monista, nyt vain esimerkki, joten älykkäänä ihmisenä et varmasti takerru sen pintapuolisiin ja erityisiin omonaisuuksiin itse asian käsittämisen sijaan.
Hyvin monia asioita voidaan mitata. Jos ne ovat mitattavissa, ne ovat olemassa. Mittanauha on yksinkertaisille tarkoitettu yksinkertainen esimerkki, mutta voimme puhua ihan hyvin vaikkapa hiukkaskiihdyttimen partikkelisieppareista joilla myös mitataan olemassaolevia asioita. Siitä välistä havainnollistava esimerkki voisi ola ihmisen kestävyyskunto. Sitä voidaan mitata monin eri tavoin. Yksi implementaatio on Cooperin testi. Se ei ole suora, vaan käyrä, mutta pituusmitta on silti lopputulos eikä mittasuure ole pituus.
Pelkkä tyhjä perusteeton väite ei tietenkään tee mistään pseudotiedettä.
Jep, on ”älykkyystestejä” joissa valitaan oikea kuvio ja niitä, joissa mittaillaan kalloja. Molemmilla yhtä vähän tekemistä älykkyyden kanssa.
Älykkyys on määritelmällisesti aivojen suorituskykyä, joten sellaista mittaava päättelytehtävästö on ihan järkevä ja toimivaksi havaittu mittari. Sen sijaan pääkopan ulkoinen muoto ei tutkitusti korreloi mitenkään aivojen suorituskyvyn kanssa. Se on huuhaata. Sinulla on jotenkin päässyt nämä erilaiset konseptit sotkeentumaan pahan kerran.
Ei ole vaan kulttuurinen asia. Aivot eivät ole mikään moottori, jonka suorituskykyä (tehoa) olisi mahdollista ilmaista millään muotoa johdettavalla suureella.
Jos älykkyystestejä kutsuttaisiin vaikka päättelykykytesteiksi, ihmiset eivät ehkä suhtautuisi niihin niin tunteikkaasti ja turhanpäiväinen kiisteleminen loppuisi.
Nro 88
mensan testin pystyy pikkulapsikin ratkaisemaan. täysin turha koko testi. en liittynyt koska ihmettelin testitilaisuuden päättyessä. järjestäjä valvoja toivotti kaksi testaajaa jo tervetulleeksi jäse iniksi. tuttuja olivat. ihmettelin että testi tehtiin lyijykynällä. ei hyvä juttu ollenkaan. pitäisi tehdä kuulakärkikynällä ettei kukaan pääse muuttelemaan vastauksia.
jos nyt valitat kirjoituksestani niin EVVK.
ps minulla vieläkin kirje tallella testistäni ja siinä toivotus jäseneksi. höpö höpl juttu koko mensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Vähemmän älykkäät eivät voi sanoa, ettei mitattavaa älykkyyttä ole olemassa, koska eivät pysty tunnistamaan älykkyyttä ylipäätään. He eivät ymmärrä älyn olemusta ja tasoja, joten eivät käsitä kuinka voidaan liikkua mitattavalla sektorilla. He eivät siis "näe" älykkyyttä vaikka se seisoisi heidän edessään. Tämähän on siis sama, kuin sokea väittäisi kaikille muille, ettei pituuseroja ole olemassa, koska hän ei niitä havaitse, vaikka he joilla on näkökyky tallella, havaitsevat tietysti.
Vähemmän älykkäät sortuvat typeriin metaforiin. Vähemmän älykäs ei ole sokea, jolta puuttuu näkökyky kokonaan, lisäksi mikään ei estä sokeaa ymmärtämästä pituuden konseptia, tai mittaamasta pituutta.
Mikään ei sinänsä estä tyhmää ymmärtämästä älykkyyden konseptia, mutta joskus tuntuu ottavan henkisesti koville ja vastarinta on armotonta.
Mitään älykkyyttä ei ole. Se mistä sinä puhut on edelleenkin menestys tuossa testissä mitattuna sen perusteella miten se on laadittu. Älä yritä korottaa sitä miksikään muuksi.
Se testitulos on se, mitä älykkyydeksi kutsutaan. Ihan määritelmällinen juttu, eikä mitään korottamista. Sulla ei nyt oo termit hallussa, jos miellät älykkyyden joksikin muuksi kuin se määritelmän mukaan ja testattavasti on.
Ei vaan sen testin tuloksien perusteella voidaan ilmaista ”älykkyysosamäärä”, joka mukamas kertoo ihmisen suhteellisesta ”älykkyydestä” muuhun populaatioon verrattuna. Todellisuudessa se yhä edelleen mittaa vain sitä miten hyvä olet testin tekemisessä muihin verrattuna.
Älykkyydestä voidaan puhua arkikielessä, mutta sitten sillä ei ole enää mitään tekemistä minkään testien kanssa. Se ilmentyy aivan muulla tavalla.
Millä muulla tavalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Näkeekö?
http://putiikki.sirkussirkus.com/product?category=2&subcategory=puujala…
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/M%C3%BCller-L…
Niinpä. Mittanauha on keksitty syystä, koska monessa tapauksessa se on aika hyödyllinen tieto. Kysy vaikka vaatturiltasi. Nykyaikaiset räätälit turvautuvat tieteen uutuuksiin, kuten mittanauhaan, eivätkä enää katsele silmällä kokoa kohdilleen, kuten vielä vuohenvuotien aikaan tehtiin.
Ja siltikin mittanauha on edelleen vain suora jossa on merkintöjä. Sitä ei sen kummemmin tarvitse laatia, koska pituus on itsestäänselvä käsite ja mitattavissa oleva näkyvän universumin ominaisuus, joka tunnettiin jo esihistoriallisista ajoista lähtien.
Älykkyystestit sen sijaan ovat höpöilyä ja pseudotiedettä.
Kyllä kuule mittanauhakin on pitänyt joskus keksiä. Aluksi käytettiin jotai keppejä ja reisiluita, mutta niiden ongelmana oli satunnainen vaihtelu. Piti käyttää samaa keppiä eikä mittaa voitu siirtää ja verrata. Siksi kehitettiin standardit pituudelle ja myöskin teknisiä apuvälineitä tehokkaaseen ja luotettavaan mittaamiseen. Mittanauha on yksi monista, nyt vain esimerkki, joten älykkäänä ihmisenä et varmasti takerru sen pintapuolisiin ja erityisiin omonaisuuksiin itse asian käsittämisen sijaan.
Hyvin monia asioita voidaan mitata. Jos ne ovat mitattavissa, ne ovat olemassa. Mittanauha on yksinkertaisille tarkoitettu yksinkertainen esimerkki, mutta voimme puhua ihan hyvin vaikkapa hiukkaskiihdyttimen partikkelisieppareista joilla myös mitataan olemassaolevia asioita. Siitä välistä havainnollistava esimerkki voisi ola ihmisen kestävyyskunto. Sitä voidaan mitata monin eri tavoin. Yksi implementaatio on Cooperin testi. Se ei ole suora, vaan käyrä, mutta pituusmitta on silti lopputulos eikä mittasuure ole pituus.
Pelkkä tyhjä perusteeton väite ei tietenkään tee mistään pseudotiedettä.
Jep, on ”älykkyystestejä” joissa valitaan oikea kuvio ja niitä, joissa mittaillaan kalloja. Molemmilla yhtä vähän tekemistä älykkyyden kanssa.
Älykkyys on määritelmällisesti aivojen suorituskykyä, joten sellaista mittaava päättelytehtävästö on ihan järkevä ja toimivaksi havaittu mittari. Sen sijaan pääkopan ulkoinen muoto ei tutkitusti korreloi mitenkään aivojen suorituskyvyn kanssa. Se on huuhaata. Sinulla on jotenkin päässyt nämä erilaiset konseptit sotkeentumaan pahan kerran.
Ei ole vaan kulttuurinen asia. Aivot eivät ole mikään moottori, jonka suorituskykyä (tehoa) olisi mahdollista ilmaista millään muotoa johdettavalla suureella.
Moottori on hitaalla käyville huono analogia, vähän parempi simpletonien hahmotettavaksi olisi ehkä tietokoneprosessori, koska sen suorituskykyä (tehoa) mitataan tiedonkäsittelynopeudella, joka sattuukin rinnastumaan aivojen funktioon jo perin nasevasti.
Pitkälti opeteltavissa menestyminen Mensa-testissä. Itse läpäisin ne lukiossa nimenomaan opettelemalla miten noita ratkotaan. Eli jäseneksi halutessaan pääsee kyllä tällainen keskitasonkin kaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jotkut loistaa äo-testissä mutta eivät osaa hoitaa käytännön asioitaan järkevästi. Vaikea sitä älyä on mitata.
Vierailija kirjoitti:
mensan testin pystyy pikkulapsikin ratkaisemaan. täysin turha koko testi. en liittynyt koska ihmettelin testitilaisuuden päättyessä. järjestäjä valvoja toivotti kaksi testaajaa jo tervetulleeksi jäse iniksi. tuttuja olivat. ihmettelin että testi tehtiin lyijykynällä. ei hyvä juttu ollenkaan. pitäisi tehdä kuulakärkikynällä ettei kukaan pääse muuttelemaan vastauksia.
jos nyt valitat kirjoituksestani niin EVVK.
ps minulla vieläkin kirje tallella testistäni ja siinä toivotus jäseneksi. höpö höpl juttu koko mensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mensan testin pystyy pikkulapsikin ratkaisemaan. täysin turha koko testi. en liittynyt koska ihmettelin testitilaisuuden päättyessä. järjestäjä valvoja toivotti kaksi testaajaa jo tervetulleeksi jäse iniksi. tuttuja olivat. ihmettelin että testi tehtiin lyijykynällä. ei hyvä juttu ollenkaan. pitäisi tehdä kuulakärkikynällä ettei kukaan pääse muuttelemaan vastauksia.
jos nyt valitat kirjoituksestani niin EVVK.
ps minulla vieläkin kirje tallella testistäni ja siinä toivotus jäseneksi. höpö höpl juttu koko mensa.
Äärimmäisen harva lapsi (pitää olla +130 ÄO) pystyy testin "ratkaisemaan".
Etkä ole jäsen, kuulostat 80-90 ÄO vajakilta. Testiä ei 'ratkaista', siinä on pisteskaala.
Vierailija kirjoitti:
No jotkut loistaa äo-testissä mutta eivät osaa hoitaa käytännön asioitaan järkevästi. Vaikea sitä älyä on mitata.
"Käytännön asioiden hoitamisella" ei ole mitään tekemistä ÄO:n kanssa. Maailmalla moni käyttää apulaisiakin niiden turhanpäiväisten arkisten asioiden hoitamiseen.
Se on näköjään todella monelle alle 100 ÄO ihmiselle vaikea ymmärtää paikkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jotkut loistaa äo-testissä mutta eivät osaa hoitaa käytännön asioitaan järkevästi. Vaikea sitä älyä on mitata.
Älyä on helppo mitata äo-testeillä. Käytännön asioiden hoitamisen järkevyyttä sillä ei voida mitata, mutta vaikeahkoa sitä on mitata oikein millään muullakaan. Tiesit varmaan, että metrimitalla on helppo mitata ihmisen tai lankun pituus, mutta hyvin hankala mitata esimerkiksi parisuhteen laatua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mensan testi ei kerro ihmisen älykkyydestä yhtään mitään. Se on liian suppa mittari edes loogisen päättelyn taidolle. Älykkään ihmisen kyllä tunnistaa ilman testejäkin.
Toki se jotain kertoo, samoin kuin se, oletko korkeasti koulutettu vai et. Se ei kuitenkaan kerro sinusta kaikkea.
Koulutus kertoo oikeastaan vielä Mensan testiäkin vähemmän älykkyydestä. Koulutukseen kun hakeudutaan yleensä oman mielenkiinnon pohjalta, ei älykkyyden pohjalta. Ihminen voi olla huippuälykäs, vaikka hänellä ei olisi edes peruskoulun päättötodistusta. Samoin kuin ihminen voi olla hyvin vähän älykäs, vaikka hänellä olisi kymmenen maisterin tutkintoa. Hyvällä muistilla ja kyvyllä tuottaa asiatyylistä tekstiä pärjää suurimmassa osassa korkeakouluista hyvinkin pitkälle, vaikka ei olisi erityisen älykäs.
Laaja-alaiseen, psykologin tekemään älykkyystestaukseen sisältyy noiden spatiaalisten ja matemaattisten testien lisäksi myös mm. muistin (työ- ja pitkäkestoinen muisti) sekä kielellisen lahjakkuuden testaus. Hyvä muisti ja kyky tuottaa kulloinkin vaaditun mukaista tekstiä ovat siis, yllätys yllätys, älykkyyttä nekin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mensan testi ei kerro ihmisen älykkyydestä yhtään mitään. Se on liian suppa mittari edes loogisen päättelyn taidolle. Älykkään ihmisen kyllä tunnistaa ilman testejäkin.
Toki se jotain kertoo, samoin kuin se, oletko korkeasti koulutettu vai et. Se ei kuitenkaan kerro sinusta kaikkea.
Koulutus kertoo oikeastaan vielä Mensan testiäkin vähemmän älykkyydestä. Koulutukseen kun hakeudutaan yleensä oman mielenkiinnon pohjalta, ei älykkyyden pohjalta. Ihminen voi olla huippuälykäs, vaikka hänellä ei olisi edes peruskoulun päättötodistusta. Samoin kuin ihminen voi olla hyvin vähän älykäs, vaikka hänellä olisi kymmenen maisterin tutkintoa. Hyvällä muistilla ja kyvyllä tuottaa asiatyylistä tekstiä pärjää suurimmassa osassa korkeakouluista hyvinkin pitkälle, vaikka ei olisi erityisen älykäs.
Laaja-alaiseen, psykologin tekemään älykkyystestaukseen sisältyy noiden spatiaalisten ja matemaattisten testien lisäksi myös mm. muistin (työ- ja pitkäkestoinen muisti) sekä kielellisen lahjakkuuden testaus. Hyvä muisti ja kyky tuottaa kulloinkin vaaditun mukaista tekstiä ovat siis, yllätys yllätys, älykkyyttä nekin!
Ei vaan ne ovat vaihtoehtoisia mittareita mitata älykkyyttä. Kielelliset kyvyt edellyttävät kuitenkin myös hankittuja taitoja, joten se ei ole niin "puhdas" älykkyysmittari. Älykkyys eli aivojen suorituskyky on sellainen asia, että se näkyy hyvin monenlaisissa kognitiivisissa toiminnoissa - siten, että omaksuttua taitoa käytetään tehokkaammin, kekseliäämmin, ylipäänsä paremmalla tasolla. Älykkyyttä voidaan periaatteessa mitata millä tahansa kognitiivisia toimintoja edellyttävällä taidolla ja siihen soveltuvalla testillä. Jos käytetään useampaa hyväksi havaittua testiä yhdessä, mittaustulos tarkkenee. Nämä erilaiset taidot ja toiminnot eivät kuitenkaan itsessään ole älykkyyttä, vaan ne ovat vain älykkyyden ilmentymistä ihmisen toimintorajapinnoissa. Älykkyys on osatekijä kyseisen taidon tasossa, ja jos muut tekijät saadaan vakioitua, älykkyyden määrä voidaan erotella.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee heti nousta jatkumosta ärsytys. Nuoli ylös, oikealle, alas, vasemmalle, mihin seuraava? Oletus kaiketi taas ylös, prkl, jospa se on kiertänyt niin kovaa että lentänyt huitsin nevadaan tai nuolen kiertäjää vaan vttt ja kääntääkin takaisin päin tai kello pysähtyykin just nyt ja tähän.
Hirveästi vaihtoehtoja joista joku on keksinyt tällä mennään.
Siinä haetaan loogista vaihtoehtoa. Esittämäsi vaihtoehtoteoriat eivät ole loogisia, ja kuten loogista on, testi tehdään logiikan mukaan, eikä niin, että joutuisi keksimään jonkun oman teorian nuolen kohtalosta.
Älykkyystestit ovat aika huolella koeponnistettu, sillä älykkyys on ihmisen psyykkisistä ominaisuuksista ylivoimaisesti tutkituin. Sitä ei saa kaupasta rahalla, eikä lukemalla, eikä psykologin vastaanotolla. Se on armoton, mutta kiehtova ominaisuus.
Keskivertojantteri katsoo mielellään, kuinka erityisen älykäs koira, simpanssi, tai delfiini performoi. Niitä nimittäin voi katsoa alas päin, vaikka ne lajinsa huippuja ovatkin. Erityisen älykäs ihminen taas koetaan uhaksi. Kilpailijaksi, jolla on saavuttamaton etu. Myöskin despoottisissa järjestelmissä älymystö likvidoidaan ensimmäiseksi.
Kamputsean punaiset khmerit veivät tuon niin pitkälle, että silmälasien pito riitti tappotuomioon, vaikka niillä ei ole mitään suoraa yhteyttä älykkyyteen.
Tästäkin keskustelusta muuten huomaa sävyjä, joiden vuoksi en missään nimessä kertoisi Mensa-jäsenyydestäni julkisesti edes työyhteisössäni.
Lettutieteen Vihtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee heti nousta jatkumosta ärsytys. Nuoli ylös, oikealle, alas, vasemmalle, mihin seuraava? Oletus kaiketi taas ylös, prkl, jospa se on kiertänyt niin kovaa että lentänyt huitsin nevadaan tai nuolen kiertäjää vaan vttt ja kääntääkin takaisin päin tai kello pysähtyykin just nyt ja tähän.
Hirveästi vaihtoehtoja joista joku on keksinyt tällä mennään.Siinä haetaan loogista vaihtoehtoa. Esittämäsi vaihtoehtoteoriat eivät ole loogisia, ja kuten loogista on, testi tehdään logiikan mukaan, eikä niin, että joutuisi keksimään jonkun oman teorian nuolen kohtalosta.
Älykkyystestit ovat aika huolella koeponnistettu, sillä älykkyys on ihmisen psyykkisistä ominaisuuksista ylivoimaisesti tutkituin. Sitä ei saa kaupasta rahalla, eikä lukemalla, eikä psykologin vastaanotolla. Se on armoton, mutta kiehtova ominaisuus.
Keskivertojantteri katsoo mielellään, kuinka erityisen älykäs koira, simpanssi, tai delfiini performoi. Niitä nimittäin voi katsoa alas päin, vaikka ne lajinsa huippuja ovatkin. Erityisen älykäs ihminen taas koetaan uhaksi. Kilpailijaksi, jolla on saavuttamaton etu. Myöskin despoottisissa järjestelmissä älymystö likvidoidaan ensimmäiseksi.
Kamputsean punaiset khmerit veivät tuon niin pitkälle, että silmälasien pito riitti tappotuomioon, vaikka niillä ei ole mitään suoraa yhteyttä älykkyyteen.
Tästäkin keskustelusta muuten huomaa sävyjä, joiden vuoksi en missään nimessä kertoisi Mensa-jäsenyydestäni julkisesti edes työyhteisössäni.
Loistava pointti. Äly ei todellakaan ole neutraali ominaisuus ihmislajissa vaan siitä joutuu nopeasti ns. vihollisleiriin, koska 98% ihmisistä ei ole lähelläkään mensatasoa.
Äärimmillään ja typerimmillään tuo tosiaan johti mm. siihen että punakhmerit keräsivät kaikki mahdolliset akateemikot, opettajat jne. jotka käyttivät silmälaseja ja ampuivat heidät montun reunalle. Eivät 90 ÄO aseenheiluttelijat pärjää poliittisissa argumenteissa älyköille, he olisivat vain nolanneet punakhmerit julkisesti.
Joten älyköt piti tappaa pois häiritsemästä omaa diktatuuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys tarkoittaa nimenomaan kykyä ratkaista ongelma nopeasti. Älykkäällä ihmisellä on tehokas "prosessori" aivoissaan.
AP: lle: Ajattele asia näin päin: Jos ihminen on älykäs, miten voisi olla mahdollista, että hän ei selviäisi niistä Mensan tehtävistä?
Suurin osa ihmisistä on älykkyydeltään keskivertoja. Hyvin älykkäät (esim. Mensan rajan ylittävät) ovat poikkeus. Tästä on myös haittaa, esim. yksinäisyyden tunne.
Kyllä kai jokainen niistä testeistä selviää, joku paremmilla, joku huonommilla pisteillä. Tehtäväthän vaikeutuu graduaalisesti, joten vain aivan huippuälykkäälle kaikki tehtävät olisivat itsestäänselviä.
Voisi ajatella, että olisi kaksi yhtä älykästä ihmistä, mutta toisella on kokemusta kuvioiden pyörittelystä, hyvä itseluottamus ja nopea temperamentti. Toinen ei ole koskaan juuri tehnyt kuvallisia tehtäviä, on luonteeltaan neuroottinen ja perusteellinen, haluaisi saada vaikean tehtävän loppuun, vaikka siinä kestää aikaa. Toinen saa 120 pistettä huonon tekniikkansa takia ja toinen 140 hyvän luontaisen tekniikkansa takia. ..vai kuuluuko älykkyyteen, että osaa äkkiä hioa toimintatapansa optimaalisesti persoonallisista ominaisuuksista huolimatta? ApMuilla tekijöillä kuin älykkyydellä (persoonallisuus, itseluottamus, huolellisuus, keskittyminen jne.) on merkitystä silloin, kun älykkyyttä ei ole riittävästi tehtävien nopeaan ratkomiseen. Eli nämä muut tekijät vaikuttavat kyllä keskivertoälykkään ihmisen saamaan pistemäärään. Hyvin älykkäälle tehtävät ovat niin helppoja, että mitkään väliintulevat tekijät eivät haittaa testin suoritusta.
Jos vieläkin on vaikea ymmärtää, niin ajattele jotakin helppoa ongelmaa, kuten paljonko on 1+1. Vaikeuttaako adhd tai persoonallisuus tämän ongelman ratkiasemista?
Et nyt taida oikein tietää keskittymishäiriöiden olemuksesta. Kysehän on osaltaan ongelmasta suunnata motivaatiota. Oletko itse miten kiinnostunut itsestäänselvyyksistä? Motivoivatko erittäin helpot ongelmat niin että ihan innostut? Kyllä se on aidot haasteet ainakin itselläni, mitkä pitävät aivoja edes auttavalla tasolla hereillä (jopa ylikeskittyneinä) kun taas yhdentekevät rutiinit ovat käytännössä mahdottomia tylsyydessään. Eli joko kiinnostaa tai ei kiinnosta ja tämä määrittelee paljon enemmän kuin neurotyypillisillä toiminnan mahdollisuuksia tai suoriutumista.
Ei se kovin hyvää kuvaa anna ihmisestä, joka ilmoittautuu ja saapuu testiin, maksaa siitä jotain 40€ eikä saa motivoitua itseään tekemään mahdollisimman hyvää tulosta. Jos motivaatio ei riitä äo-testiin, sen voi jättää tekemättä, mutta nähdä paljon vaivaa ja olla keskittymättä, koska jotkut tehtävät ja kuviot tuntuvat tylsältä, vaikka tietää miten se vaikuttaa lopputulokseen, jos vastaa väärin, on aika "hassua". Vai eikö keskittymishäiriöiset ymmärrä miten pisteet lasketaan? Vai eikö se ole tarpeeksi motivoivaa saada mahdollisimman hyvä tulos, jotta pyrkisi keskittymään? Jos taas keskittyy parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka sitten se olisi huonoa keskittymistä, koska muuhun ei kykene ja vastaukset ovat mitä ovat, niin silloinhan
testi kuvaa henkilön suorituskykyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystestit mittaavat aina pelkästään sitä miten hyvä olet kyseisen testin tekemisessä. Mitään älykkyyttä sinänsä ei ole olemassa, ja kaikkein vähiten se liittyy johonkin testien tekemiseen.
Tismalleen!
Pituuttakaan ei ole olemassa. Ihmisistä ei voi mitenkään sanoa, kuka on toista pidempi. Mittaustapahtuma on vain testi, jolla ihmistä verrataan mittanauhaan. Se ei mitenkään liity pituuteen, jota siis ei ole. Jokainen voi olla niin pitkä kuin tahtoo ja ihmisten pituudet ovat vain omia arvioita, joihin on tietenkin oikeus kaikilla.
Nyt tasa-arvo ja järki kehiin tähän kaiken mittaamiseen.
En muuten ole lihava, koska painoa ei ole.
Yrität olla nokkela, mutta kaivat vain omaa kuoppaasi. Pituuden näkee kuka tahansa kun avaa silmänsä.
Ja tietysti sitten on vielä se että loppujen lopuksi se pituuskin on itsessään täysin hyödytön tieto.
Vähemmän älykkäät eivät voi sanoa, ettei mitattavaa älykkyyttä ole olemassa, koska eivät pysty tunnistamaan älykkyyttä ylipäätään. He eivät ymmärrä älyn olemusta ja tasoja, joten eivät käsitä kuinka voidaan liikkua mitattavalla sektorilla. He eivät siis "näe" älykkyyttä vaikka se seisoisi heidän edessään. Tämähän on siis sama, kuin sokea väittäisi kaikille muille, ettei pituuseroja ole olemassa, koska hän ei niitä havaitse, vaikka he joilla on näkökyky tallella, havaitsevat tietysti.
Vähemmän älykkäät sortuvat typeriin metaforiin. Vähemmän älykäs ei ole sokea, jolta puuttuu näkökyky kokonaan, lisäksi mikään ei estä sokeaa ymmärtämästä pituuden konseptia, tai mittaamasta pituutta.
Mikään ei sinänsä estä tyhmää ymmärtämästä älykkyyden konseptia, mutta joskus tuntuu ottavan henkisesti koville ja vastarinta on armotonta.
Jos tämä väite pitäisi paikkansa, joka ikinen ihminen kykenisi ymmärtämään konsepteja, mutta se ei pidä paikkaansa. Mitä alemmas mennään äo-pisteissä ihmisten kohdalla, sitä vaikeammaksi se ymmärtäminen heille muuttuu. Vaikka se tuntuu pahalta ajatella, niin maailmassa on ihmisiä, jotka eivät opi koskaan edes yksinkertaisempia laskuja. He eivät ymmärrä määriä tai käsitteitä esim. Ihmisten ymmärryskyvyssä on suuriakin eroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jotkut loistaa äo-testissä mutta eivät osaa hoitaa käytännön asioitaan järkevästi. Vaikea sitä älyä on mitata.
"Käytännön asioiden hoitamisella" ei ole mitään tekemistä ÄO:n kanssa. Maailmalla moni käyttää apulaisiakin niiden turhanpäiväisten arkisten asioiden hoitamiseen.
Se on näköjään todella monelle alle 100 ÄO ihmiselle vaikea ymmärtää paikkansa.
Aijaa, yksi teorianero antoi hampuusille pikku juttelun jälkeen avaimet äitinsä asuntoon. Varasti omaisuutta ja häipyi.
Älykkyys on määritelmällisesti aivojen suorituskykyä, joten sellaista mittaava päättelytehtävästö on ihan järkevä ja toimivaksi havaittu mittari. Sen sijaan pääkopan ulkoinen muoto ei tutkitusti korreloi mitenkään aivojen suorituskyvyn kanssa. Se on huuhaata. Sinulla on jotenkin päässyt nämä erilaiset konseptit sotkeentumaan pahan kerran.