Lue keskustelun säännöt.
Ajatuksia Mensan testin pätevyydestä
25.01.2020 |
Tein niitä eilen ja seuraavaa tuli mieleen.
Kaikki tehtävät olivat päättelytehtäviä, miten kuvio jatkuu. Tämä on tietysti sen takia, että testi olisi universaali. Kuitenkin voisi kuvitella, että se sopii hyvin ihmisille, joilla on hyvä hahmotuskyky. Esimerkiksi sellaiset, jotka harrastavat kuvataidetta tai työssään tulkitsevat visuaalista informaatiota, saattavat olla paremmin ehdollistuneita käsittelemään visuaalista informaatiota nopeasti.
Se, mikä tehtävissä oli vaikeinta, oli mielestäni tajuta, että mitä tässä haetaan, eli minkä säännönmukaisuuden olisi jatkuttava. Kuvioista voi löytää monia jatkuvuuksia, joista vain yksi on tietysti oikea. Voisi luulla, että liian luova tai monipuolinen ajatteluprosessi häiritsee oikeaan tulokseen pääsyä tarpeeksi nopeasti. Vai onko sitten älykkyyttä juuri se, että näkee nopeasti, että tässä tehtävässä vastaus on ihan simppeli, mutta tässä toisessa pitää kaivaa se monimutkaisesti?
Kolmas asianhaara on se, että luulisi persoonallisuuden piirteiden vaikuttavan tapaan tehdä testiä. Onko perusteellinen ja tehtävän oikein saaminen on tärkeämpää kuin nopeasti lopouun saattaminen (tehtäviä voi myös skipata tai arvata), ahdistuuko helposti stressistä eli kokeeko painetta ja negatiivista jännitystä jne.
Tähän ei tarvitse tulla vinoilemaan, että harmi kun sait huonon tuloksen. Kestän kyllä tulokseni, mutta kaipaan mielipiteitä, mitä muilla on tullut tuosta testistä. Tein siis eilen ilmaista Mensan nettitestiä.
Kommentit (196)
Te jotka olette nettitestin tuloksen mukaan todennäköisesti Mensa-tasoa, oletteko pärjänneet myös virallisessa testissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä iän vaikutus? Huomaahan sen itsestään, että sama ihminen on 20-vuotiaana älykkäämpi kuin 10-vuotiaana, 30-vuotiaana älykkäämpi kuin 20-vuotiaana ja 40-vuotiaana älykkäämpi kuin 30-vuotiaana (siis yleensä, en väitä ettei poikkeuksia voisi olla). Onko eri-ikäisille erilaiset älykkyystestit vai miten homma menee?
Olen ap:n kanssa samaa mieltä siitä, että älykkyystestit ovat lähinnä päättelytestejä, joilla mitataan loogista ajattelukykyä.
Saan huipputuloksia, vaikka matematiikassa olen surkea. Olen hyvä juuri logiikassa ja visuaalisuudessa, eli eiköhän testeissä mitata niitä.
Jos ei tajua mitä niissä haetaan takaa niin ei sulla ole älykkyyttä. Palikka testi.
Nuo testit peilaavat matemaattista älyä, visuaalista hahmotusta ja loogista päättelykykyä. Ei mielestäni kattavasti mittaa älykkyyttä. Suuntaa antavat kyllä.
Viisaus onkin sitten ihan eri juttu ja sitä ei pysty millään testeillä mittaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehtinyt lukea koko ketjua, mutta ainakin silloin kun itse tein Mensan virallisen testin siinä oli vain yhdenlaisia tehtäviä ja vain mustia ja valkoisia palloja.
Ainoa tuntemani Mensan jäsen elää köyhyysrajan alapuolella, koska ei kykene pysymään työpaikoissa. Niitä on siis ollut tuttavuutemme aikoina useita. Joko määräaikaista työsuhdetta ei jatketa tai sitten hän on itse lähtenyt kävelemään. Kynnyskysymykseksi nousevat aina vaikeudet ihmissuhteissa.
Tarvittaisiin joku toinen kerho ja tosienlainen testi, jolla kartoitetaan viisautta, ei älykkyyttä. Tällaisen kerhon jäsenyys voisi olla suositus ihmiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokuhan voi olla myös vain hidas, vaikka olisi kuinka älykäs...
No enpä sanoisi... eipä sellaisesta älystä juuri paljoa hyötyä ainakaan ole.
Tuossa testissä on aikaraja juuri siksi, että tyhmäkin keksii luultavasti vastauksen jos saa kauan miettiä. Älykäs taas tajuaa nopeasti vastauksen. Virallisessa testissä on vielä vähemmän aikaa per tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa tuntemani Mensan jäsen elää köyhyysrajan alapuolella, koska ei kykene pysymään työpaikoissa. Niitä on siis ollut tuttavuutemme aikoina useita. Joko määräaikaista työsuhdetta ei jatketa tai sitten hän on itse lähtenyt kävelemään. Kynnyskysymykseksi nousevat aina vaikeudet ihmissuhteissa.
Tarvittaisiin joku toinen kerho ja tosienlainen testi, jolla kartoitetaan viisautta, ei älykkyyttä. Tällaisen kerhon jäsenyys voisi olla suositus ihmiselle.
Taitaa olla adhd-mensalainen,ja nuita ilmeisesti paljonkin.
Minäkin tunnen yhden.
Duunit vaihtuu yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokuhan voi olla myös vain hidas, vaikka olisi kuinka älykäs...
Ja tosi musikaalinen, vaikka ei olisikaan sävelkorvaa...?
Tuo vertaus ei ole osuva, koska esim. nuotilleen laulaminen ei taida kovin hyvin onnistua edes ajan kanssa.
Mutta tosiaan, on eri asia olla tajuamatta tehtävää ollenkaan tai tajuta se vaikka hieman pitemmän ajan jälkeen. Ja sitten, jos älykkyystestistä poistettaisiin aikaraja (tai ei kai niitä kaikissa olekaan, mutta esim. Mensassa on), niin samalla poistuisi osa stressistä, joka voi joillakin häiritä keskittymistä. Niinpä aikarajalla versus ilman sitä samassakin ajassa tehty testi tuottaisi luultavasti paremman tuloksen.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa tuntemani Mensan jäsen elää köyhyysrajan alapuolella, koska ei kykene pysymään työpaikoissa. Niitä on siis ollut tuttavuutemme aikoina useita. Joko määräaikaista työsuhdetta ei jatketa tai sitten hän on itse lähtenyt kävelemään. Kynnyskysymykseksi nousevat aina vaikeudet ihmissuhteissa.
Tarvittaisiin joku toinen kerho ja tosienlainen testi, jolla kartoitetaan viisautta, ei älykkyyttä. Tällaisen kerhon jäsenyys voisi olla suositus ihmiselle.
Et ole selvästikää älykäs, pahoittelen...
Se ei poista älykkyyttä, jos tutullasi on vaikkapa adhd/add tai mt-ongelmia, joista syistä työ- tai ihmissuhdeongelmat johtuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ap:n kanssa samaa mieltä siitä, että älykkyystestit ovat lähinnä päättelytestejä, joilla mitataan loogista ajattelukykyä.
Saan huipputuloksia, vaikka matematiikassa olen surkea. Olen hyvä juuri logiikassa ja visuaalisuudessa, eli eiköhän testeissä mitata niitä.
Tätä on vaikea tajuta: miten ihminen voi olla matikassa surkea, mutta menestyä hyvin päättelyä mittaavassa äo-testissä. Matikassa tarvitaan juuri päättelykykyä, ei aina mutta monissa matikan tehtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ap:n kanssa samaa mieltä siitä, että älykkyystestit ovat lähinnä päättelytestejä, joilla mitataan loogista ajattelukykyä.
Saan huipputuloksia, vaikka matematiikassa olen surkea. Olen hyvä juuri logiikassa ja visuaalisuudessa, eli eiköhän testeissä mitata niitä.
Tätä on vaikea tajuta: miten ihminen voi olla matikassa surkea, mutta menestyä hyvin päättelyä mittaavassa äo-testissä. Matikassa tarvitaan juuri päättelykykyä, ei aina mutta monissa matikan tehtävissä.
Varmasti on vaikea tajuta, mutta minut on testattu ihan virallisesti, joten noinkin voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teimme aikoinamme opiskeluporukassa aika paljon Mensan testiä vastaavan testin jossa keikki tehtävät visuaalisia "kuvion jatkuvuus" tyyppisiä tehtäviä. Opiskelimme siis kaikki visuaalis-teknistä alaa. Ja meistä lähes jokainen sai testissä täydet pisteet. En epäile ettemmekö olisi olleet sinällään kaikki älykkäistä mutta tuskin nyt kaikki kuitenkaan huippuälykkäitä. Tämän jälkeen olen suhtautunut vähän skeptisesti näiden testien kykyyn saada esiin jokin yleinen älykkyys kaikenkattavasti ja ketään suosimatta. Kyllä helppoudesta hahmottaa visuaalisia asioita on näissä melkoisesti hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ap:n kanssa samaa mieltä siitä, että älykkyystestit ovat lähinnä päättelytestejä, joilla mitataan loogista ajattelukykyä.
Saan huipputuloksia, vaikka matematiikassa olen surkea. Olen hyvä juuri logiikassa ja visuaalisuudessa, eli eiköhän testeissä mitata niitä.
Tätä on vaikea tajuta: miten ihminen voi olla matikassa surkea, mutta menestyä hyvin päättelyä mittaavassa äo-testissä. Matikassa tarvitaan juuri päättelykykyä, ei aina mutta monissa matikan tehtävissä.
Matematiikassa tarvitaan kyllä päättelykykyäkin, mutta ennen kaikkea opittuja ratkaisumenetelmiä. Päättely liittyy lähinnä siihen, mitä menetelmää ja kuinka soveltaa kulloinkin. Jos sitä ulkoa opetellen ja harjoituksella rutinoituen hankittua työkalupakkia ei ole, ei mikään maailman päättelykyky auta ratkomaan matemaattisia ongelmia kuin ehkä erikoistapauksissa.
Siksi älykkyyttä ei yleensä ottaen juuri mitata matemaattisiin tehtävin, tai ne ovat korkeintaan hyvin alkeellisia peruslaskutehtäviä ja varsinainen päättely testataan esim. puuttuvan luvun tai laskutoimituksen tunnistamisella.
Vierailija kirjoitti:
Teimme aikoinamme opiskeluporukassa aika paljon Mensan testiä vastaavan testin jossa keikki tehtävät visuaalisia "kuvion jatkuvuus" tyyppisiä tehtäviä. Opiskelimme siis kaikki visuaalis-teknistä alaa. Ja meistä lähes jokainen sai testissä täydet pisteet. En epäile ettemmekö olisi olleet sinällään kaikki älykkäistä mutta tuskin nyt kaikki kuitenkaan huippuälykkäitä. Tämän jälkeen olen suhtautunut vähän skeptisesti näiden testien kykyyn saada esiin jokin yleinen älykkyys kaikenkattavasti ja ketään suosimatta. Kyllä helppoudesta hahmottaa visuaalisia asioita on näissä melkoisesti hyötyä.
Eihän testin tyyppi kerro mitään sen vaikeustasosta. Netti pursuaa ”saman tyyppisiä” testejä joka ovat pilipalia. Ei niiden ole tarkoituskaan erotella huoppuälykkäitä eikä niitä tietenkään ole massiivisen väestötestauksen pohjalta validoitu antamaan uskottavia tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokuhan voi olla myös vain hidas, vaikka olisi kuinka älykäs...
Ja tosi musikaalinen, vaikka ei olisikaan sävelkorvaa...?
Tuo vertaus ei ole osuva, koska esim. nuotilleen laulaminen ei taida kovin hyvin onnistua edes ajan kanssa.
Mutta tosiaan, on eri asia olla tajuamatta tehtävää ollenkaan tai tajuta se vaikka hieman pitemmän ajan jälkeen. Ja sitten, jos älykkyystestistä poistettaisiin aikaraja (tai ei kai niitä kaikissa olekaan, mutta esim. Mensassa on), niin samalla poistuisi osa stressistä, joka voi joillakin häiritä keskittymistä. Niinpä aikarajalla versus ilman sitä samassakin ajassa tehty testi tuottaisi luultavasti paremman tuloksen.
Se aikaraja on täysin oleellinen tekijä. Älykkyys on ennenkaikkea aivojen päättelykyvyn nopeutta ja työmuistin laajuutta; montako erillistä asiaa yhtä aikaa kykenee pitämään mielessä ja yhdistelemään. Yleensä tyhmää sanotaan hitaaksi ja hyvästä syystä. Äly on nopeutta, ei juuri muuta. Keskinkertainen tajuaa kyllä älykkyystehtävät ja pystyy ne ratkaisemaan ajan kanssa ja ehkä apuvälinein (kynä+paperi, jotka käytössä myös esim Mensan testissä). Muistin puutteen voi korvata muistiinpanoilla ja aikarajan puuttuessa kynämenetelmän hitaus ei haittaa suorittamista. Vain vakavasti älyvammaiset ehkä eivät enää pysty jäsentelemään tehtäviä ja eivät kykene keskittymään systemaattiseen ratkaisemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokuhan voi olla myös vain hidas, vaikka olisi kuinka älykäs...
Ja tosi musikaalinen, vaikka ei olisikaan sävelkorvaa...?
Tuo vertaus ei ole osuva, koska esim. nuotilleen laulaminen ei taida kovin hyvin onnistua edes ajan kanssa.
Mutta tosiaan, on eri asia olla tajuamatta tehtävää ollenkaan tai tajuta se vaikka hieman pitemmän ajan jälkeen. Ja sitten, jos älykkyystestistä poistettaisiin aikaraja (tai ei kai niitä kaikissa olekaan, mutta esim. Mensassa on), niin samalla poistuisi osa stressistä, joka voi joillakin häiritä keskittymistä. Niinpä aikarajalla versus ilman sitä samassakin ajassa tehty testi tuottaisi luultavasti paremman tuloksen.
Se aikaraja on täysin oleellinen tekijä. Älykkyys on ennenkaikkea aivojen päättelykyvyn nopeutta ja työmuistin laajuutta; montako erillistä asiaa yhtä aikaa kykenee pitämään mielessä ja yhdistelemään. Yleensä tyhmää sanotaan hitaaksi ja hyvästä syystä. Äly on nopeutta, ei juuri muuta. Keskinkertainen tajuaa kyllä älykkyystehtävät ja pystyy ne ratkaisemaan ajan kanssa ja ehkä apuvälinein (kynä+paperi, jotka käytössä myös esim Mensan testissä). Muistin puutteen voi korvata muistiinpanoilla ja aikarajan puuttuessa kynämenetelmän hitaus ei haittaa suorittamista. Vain vakavasti älyvammaiset ehkä eivät enää pysty jäsentelemään tehtäviä ja eivät kykene keskittymään systemaattiseen ratkaisemiseen.
Tuo, että äly olisi nopeutta, on minusta liian yksinkertaistettua.
Joiden äly on pohdiskelua, joillakin äly laukkaa nopeammin. En usko, että kaikki tiedemiehetkään ovat sellaisia, että vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.
Vierailija kirjoitti:
Entä iän vaikutus? Huomaahan sen itsestään, että sama ihminen on 20-vuotiaana älykkäämpi kuin 10-vuotiaana, 30-vuotiaana älykkäämpi kuin 20-vuotiaana ja 40-vuotiaana älykkäämpi kuin 30-vuotiaana (siis yleensä, en väitä ettei poikkeuksia voisi olla). Onko eri-ikäisille erilaiset älykkyystestit vai miten homma menee?
Käsittääkseni ainakin lapsille on olemassa ikään suhteutettuja testejä. Sanotaan, että aivojen kehitys on valmis vasta 25-vuotiaana. Toisaalta aivot kehittyvät ja muuttuvat läpi elämän.
Ei ole turhanpäiväistä tulla huijatuksi ja esim. menettää rahaa.