Lue keskustelun säännöt.
Ajatuksia Mensan testin pätevyydestä
25.01.2020 |
Tein niitä eilen ja seuraavaa tuli mieleen.
Kaikki tehtävät olivat päättelytehtäviä, miten kuvio jatkuu. Tämä on tietysti sen takia, että testi olisi universaali. Kuitenkin voisi kuvitella, että se sopii hyvin ihmisille, joilla on hyvä hahmotuskyky. Esimerkiksi sellaiset, jotka harrastavat kuvataidetta tai työssään tulkitsevat visuaalista informaatiota, saattavat olla paremmin ehdollistuneita käsittelemään visuaalista informaatiota nopeasti.
Se, mikä tehtävissä oli vaikeinta, oli mielestäni tajuta, että mitä tässä haetaan, eli minkä säännönmukaisuuden olisi jatkuttava. Kuvioista voi löytää monia jatkuvuuksia, joista vain yksi on tietysti oikea. Voisi luulla, että liian luova tai monipuolinen ajatteluprosessi häiritsee oikeaan tulokseen pääsyä tarpeeksi nopeasti. Vai onko sitten älykkyyttä juuri se, että näkee nopeasti, että tässä tehtävässä vastaus on ihan simppeli, mutta tässä toisessa pitää kaivaa se monimutkaisesti?
Kolmas asianhaara on se, että luulisi persoonallisuuden piirteiden vaikuttavan tapaan tehdä testiä. Onko perusteellinen ja tehtävän oikein saaminen on tärkeämpää kuin nopeasti lopouun saattaminen (tehtäviä voi myös skipata tai arvata), ahdistuuko helposti stressistä eli kokeeko painetta ja negatiivista jännitystä jne.
Tähän ei tarvitse tulla vinoilemaan, että harmi kun sait huonon tuloksen. Kestän kyllä tulokseni, mutta kaipaan mielipiteitä, mitä muilla on tullut tuosta testistä. Tein siis eilen ilmaista Mensan nettitestiä.
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen käynyt Mensan testissä 17-vuotiaana lukiolaisena. Arvelin olevani melko älykäs, mutta utelias tietämään kuinka älykäs. Mietin kyllä etukäteen miten siihen tulokseen pitäisi sitten suhtautua ja olin sitä mieltä, että jos tulos ei ole kovin hyvä, niin se ei ole mitenkään minun vikani eikä siitä pidä mieltänsä pahoittaa. Ja yhtä lailla, jos tulos on hyvä, niin ei se ole mikään saavutus tai asia mistä voisin olla ylpeä.
Silloin oli erilainen mitta-asteikko ja tulokseni oli 145, kun Mensan raja oli 148. Olin alimmilla pisteillä "erittäin älykäs", älykkäämpi kuin 97% suomalaisista mutta liian tyhmä Mensaan. Houkuttelin myös muutaman koulukaverin, joita arvelin älykkäiksi ja he kaikki vetivät minua paremmat tulokset. Kaikista fiksuin oli älykkäämpi kuin 99,7% suomalaisista, en muista hänen pisteitään. Oma poikaystäväni kävi myös testissä ja jekutti minua että tuloksessa luki 99. Olin tästä kovasti ihmeissäni kun pidin häntä ihan fiksuna, mutta hän olikin älykkäämpi kuin 99% suomalaisista ja ÄO oli jotain ihan muuta kuin 99.
Minusta ei koskaan tullut oikein mitään, vaikka älyä olisi ollut. Muista syistä olen päätynyt alisuoriutujaksi ja tämä on ollut elämässäni vaikea asia, kipuilen sitä vielä näin viisikymppisenäkin. Pääsin opiskelemaan TKK:lle teknillisen fysiikan osastolle ja kaikki vuosikurssini opiskelukaverit ovat pärjänneet hienosti. Minä en edes valmistunut, en pystynyt opiskelemaan kun lukiossa en ollut tottunut puurtamaan ja epäonnistumisen pelko lamaannutti minut. Myöhemmin opiskelin AMK-tutkinnon (jossa viimeisen illan paniikkilukeminen tuotti yllättävän hyviä arvosanoja koska vaatimustaso oli luokattoman alhainen) mutta en päässyt edes sitä vastaaviin töihin vaan teen ihan suorittavan tason työtä pienellä palkalla.
Tietyllä tapaa olen kyllä iloinen siitä että olen kohtuullisen älykäs. Mieheni on minua huomattavasti älykkäämpi ja saimme lapsen, joka on minua reippaasti älykkäämpi, ei kuitenkaan ihan yhtä älykäs kuin mieheni. Tämä tuntuu olevan ainoa hyvä asia mitä olen voinut yhteiskunnalle antaa - fiksu ja tasapainoinen lapsi (joka on jo nuori aikuinen). Kaikesta päätellen en ole antanut hänelle eteenpäin niitä ongelmia jotka ovat estäneet minua menestymästä elämässä ja hän on saanut mukavasti jalkansa työelämään ja opinnotkin sujuvat.
Omista koulukavereistani kaksi, jotka olivat minua piirun verran tyhmempiä (silti todella älykkäitä) ovat tehneet aivan käsittämättömän hienot urat. He ovat ilmeisesti olleet tasapainoisempia ja ennen kaikkia oppivat jo lukiossa puurtamaan. Ja ovat menestyneet loistavasti, väitelleet tohtoreiksi ja menestyneet urillaan. Siitä erinomaisesta älykkyydestä ei loppupeleissä ole paljonkaan iloa jos muut asiat eivät ole kunnossa niin että sitä älykkyyttä pystyisi hyödyntämään. Tasapainoinen ihminen joka pystyy hyödyntämään potentiaalinsa menee heittämällä ohi älykkäästä, joka ei sisäisten ongelmiensa takia pysty hyödyntämään älykkyyttään.
Älykkyyttä koskevat keskustelut väljähtyvät poikkeuksetta siihen, että sekaan otetaan arvokysymyksiä ja muita "inhimillisiä" näkökulmia. Kun on kysymys tehtävänratkaisukyvystä, ei tarvitse sepustaa tasapainoisuudesta tai potentiaalista, kuten sinä olet tehnyt, tai liikunnallisesta, taiteellisesta tai sosiaalisesta yms. "älykkyydestä", joilla lievitetään omaa pahaa mieltä siitä, että oma ÄO-numero ei ole niin korkea kuin sen toivoisi olevan.
Itse olen Mensan jäsen, mutta minusta tuossa on kyllä ihan oikeaa ajatusta. Jos itse olet jäsen, tiedät, että Mensassa on myös paljon enemmän tai vähemmän syrjäytyneitä alisuorittajia, jotka ovat tavallaan liian älykkäitä elämään keskivertoihmisten kanssa eivätkä ymmärrä heitä. Mensa on myös vertaistukijärjestö, jossa löytää seuraa muista ihmisistä, jotka tajuavat asiat nopeammin kuin muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokuhan voi olla myös vain hidas, vaikka olisi kuinka älykäs...
Ja tosi musikaalinen, vaikka ei olisikaan sävelkorvaa...?
Tuo vertaus ei ole osuva, koska esim. nuotilleen laulaminen ei taida kovin hyvin onnistua edes ajan kanssa.
Mutta tosiaan, on eri asia olla tajuamatta tehtävää ollenkaan tai tajuta se vaikka hieman pitemmän ajan jälkeen. Ja sitten, jos älykkyystestistä poistettaisiin aikaraja (tai ei kai niitä kaikissa olekaan, mutta esim. Mensassa on), niin samalla poistuisi osa stressistä, joka voi joillakin häiritä keskittymistä. Niinpä aikarajalla versus ilman sitä samassakin ajassa tehty testi tuottaisi luultavasti paremman tuloksen.
Se aikaraja on täysin oleellinen tekijä. Älykkyys on ennenkaikkea aivojen päättelykyvyn nopeutta ja työmuistin laajuutta; montako erillistä asiaa yhtä aikaa kykenee pitämään mielessä ja yhdistelemään. Yleensä tyhmää sanotaan hitaaksi ja hyvästä syystä. Äly on nopeutta, ei juuri muuta. Keskinkertainen tajuaa kyllä älykkyystehtävät ja pystyy ne ratkaisemaan ajan kanssa ja ehkä apuvälinein (kynä+paperi, jotka käytössä myös esim Mensan testissä). Muistin puutteen voi korvata muistiinpanoilla ja aikarajan puuttuessa kynämenetelmän hitaus ei haittaa suorittamista. Vain vakavasti älyvammaiset ehkä eivät enää pysty jäsentelemään tehtäviä ja eivät kykene keskittymään systemaattiseen ratkaisemiseen.
Tuo, että äly olisi nopeutta, on minusta liian yksinkertaistettua.
Joiden äly on pohdiskelua, joillakin äly laukkaa nopeammin. En usko, että kaikki tiedemiehetkään ovat sellaisia, että vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.
Kaikki tiedemiehet eivät olekaan älykkäitä.
Älykäs voi toki myös pohdiskella pitkän kaavan kautta. Hän vain ehtii samassa ajassa pohdiskella enemmän kuin hidas/tyhmä.
Tuo on myös ihan älytön ja väärä stereotypia, että kaikki tiedemiehet tai vastaavat olisivat älykkäitä. :D
Se on kylläkin manse, eikä mensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain tosta ilmaistestistä 145. Mitä se tarkoittaa? En ole älykäs.
Jos olet tehnyt Mensan testin, mihin ryhmään näistä sijoittaisit itsesi ja miten testissä kävi?
1) hyvä matematiikassa, hyvä kielissä
2) hyvä matematiikassa, huono kielissä
3) huono matematiikassa, hyvä kielissä
4) huono matematiikassa, huono kielissä
Te testissä menestyneet, oletteko kaikki ryhmästä 1 tai 2?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hauskinta on että luulette että testin tehtävät on tulkinnanvaraisia :D ihan loogisia tehtäviä ne on alusta loppuun.
Kyllä Mensan testi mittaa yhdenlaista lahjakkuutta ja Mensan jösenet ovat henkilöitä jotka ovat suoriutuneet erityisen hyvin tästä testistä, ei sen enempää. Kuitenkin siis parhqiten pärjännyt prosentt joten poikkeuksellisen kyvykkäitä. Yritin, en päässyt.
Ihmettelin joskus että vanhan Cattel&Cattelin testin väitettiin olevan "culture fair", joka on aika kova väittämä. Se voisi pitää paikkansa jos eri kulttuureista kerätyt satunnaiset populaatiot saisivat tutkimuksessa täsmälleen saman keskiarvon, mutta muutenhan tuo on vähän uskon asia.
Kuitenkin sitten jotkut tutkijat ( muistaakseni mm. Tatu Vanhanen) olivat todenneet että eri väestöryhmillä on erilaiset äo:t (ja valkoiset eurooppalaiset eivät olleet älykkäimpiä). Kysymys: kuinka tällaiseen lopputulokseen voi päätyä? Jos testi olisintestattu eri väestöryhmille "reiluiksi" se ei voisi samalla antaa eri vöestöryhmille eri tasoisia tuloksia. Ja kääntäen.
Eli perustuuko tuo "culture fair" johonkin eri asiaan kuin kulttuurien väliseen testaamiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet tehnyt Mensan testin, mihin ryhmään näistä sijoittaisit itsesi ja miten testissä kävi?
1) hyvä matematiikassa, hyvä kielissä
2) hyvä matematiikassa, huono kielissä
3) huono matematiikassa, hyvä kielissä
4) huono matematiikassa, huono kielissäTe testissä menestyneet, oletteko kaikki ryhmästä 1 tai 2?
Laiska matematiikassa mutta pärjännyt ok, laiska kielissä ja pärjännyt hyvin. Läpäisin.
Vierailija kirjoitti:
Entä iän vaikutus? Huomaahan sen itsestään, että sama ihminen on 20-vuotiaana älykkäämpi kuin 10-vuotiaana, 30-vuotiaana älykkäämpi kuin 20-vuotiaana ja 40-vuotiaana älykkäämpi kuin 30-vuotiaana (siis yleensä, en väitä ettei poikkeuksia voisi olla). Onko eri-ikäisille erilaiset älykkyystestit vai miten homma menee?
Älykkyysosamäärä tarkoittaa juuri sitä, millä tasolla ihmisen älykkyys on ikään nähden. Jos 10-vuotiaan älykkyys on 5-vuotiaan tasolla, hänen älykkyysosamääränsä on 50 ja niin edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä iän vaikutus? Huomaahan sen itsestään, että sama ihminen on 20-vuotiaana älykkäämpi kuin 10-vuotiaana, 30-vuotiaana älykkäämpi kuin 20-vuotiaana ja 40-vuotiaana älykkäämpi kuin 30-vuotiaana (siis yleensä, en väitä ettei poikkeuksia voisi olla). Onko eri-ikäisille erilaiset älykkyystestit vai miten homma menee?
Älykkyysosamäärä tarkoittaa juuri sitä, millä tasolla ihmisen älykkyys on ikään nähden. Jos 10-vuotiaan älykkyys on 5-vuotiaan tasolla, hänen älykkyysosamääränsä on 50 ja niin edelleen.
Eli jos 20-vuotiaan ÄO on 150, niin hän on yhtä älykäs kuin normaali 30-vuotias?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Mensan testi mittaa yhdenlaista lahjakkuutta ja Mensan jösenet ovat henkilöitä jotka ovat suoriutuneet erityisen hyvin tästä testistä, ei sen enempää. Kuitenkin siis parhqiten pärjännyt prosentt joten poikkeuksellisen kyvykkäitä. Yritin, en päässyt.
Ihmettelin joskus että vanhan Cattel&Cattelin testin väitettiin olevan "culture fair", joka on aika kova väittämä. Se voisi pitää paikkansa jos eri kulttuureista kerätyt satunnaiset populaatiot saisivat tutkimuksessa täsmälleen saman keskiarvon, mutta muutenhan tuo on vähän uskon asia.
Kuitenkin sitten jotkut tutkijat ( muistaakseni mm. Tatu Vanhanen) olivat todenneet että eri väestöryhmillä on erilaiset äo:t (ja valkoiset eurooppalaiset eivät olleet älykkäimpiä). Kysymys: kuinka tällaiseen lopputulokseen voi päätyä? Jos testi olisintestattu eri väestöryhmille "reiluiksi" se ei voisi samalla antaa eri vöestöryhmille eri tasoisia tuloksia. Ja kääntäen.
Eli perustuuko tuo "culture fair" johonkin eri asiaan kuin kulttuurien väliseen testaamiseen?
Testihän on yksinkertaisten kuvioiden looginen suhde ja vertailu toisiinsa, sen siivotumpaa siitä ei voi tehdä. Onko olemassa kulttuuri, jossa tämä on jotenkin haastava konsepti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet tehnyt Mensan testin, mihin ryhmään näistä sijoittaisit itsesi ja miten testissä kävi?
1) hyvä matematiikassa, hyvä kielissä
2) hyvä matematiikassa, huono kielissä
3) huono matematiikassa, hyvä kielissä
4) huono matematiikassa, huono kielissäTe testissä menestyneet, oletteko kaikki ryhmästä 1 tai 2?
En menestynyt testissä, mutta olen hyvä matikassa ja vielä parempi kielissä.
Loogisuus + taito soveltaa = älykkyys. Tietenkin noissa testeissä vaihtoehtoja on useita. Tarkoitus onkin valita se loogisin. Tämän takia pitkän matematiikan osaamista on alettu suosia. Matematiikan hallinta vaatii loogisuutta ja kykyä soveltaa, mitkä antavat viitteitä älykkyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet tehnyt Mensan testin, mihin ryhmään näistä sijoittaisit itsesi ja miten testissä kävi?
1) hyvä matematiikassa, hyvä kielissä
2) hyvä matematiikassa, huono kielissä
3) huono matematiikassa, hyvä kielissä
4) huono matematiikassa, huono kielissäTe testissä menestyneet, oletteko kaikki ryhmästä 1 tai 2?
Olen 1. vaihtoehto. Kaikessa hyvä. Kävin virallisessa ja tulos mensatasoa.
Vierailija kirjoitti:
Katariina Souri kuulemma on päässyt Mensaan, mutta kun lukee hänen kirjojaan niin niistä ei mitenkään tule sellainen fiilis, että "onpa harvinaisen älykkään ihmisen kirjoittamaa tekstiä". En tarkoita että pitäisin häntä tyhmänä, sitä vain että ei se Mensa-älykkyys välttämättä näy ihmisestä ainakaan joka tilanteessa ja kaikin tavoin.
Älykäs tunnistaa toisen älykkään helpommin kuin keskivertoälykäs. Älykkäät ihmiset ei ole puristettu samasta tunnistettavasta muotista.
Vierailija kirjoitti:
Katariina Souri kuulemma on päässyt Mensaan, mutta kun lukee hänen kirjojaan niin niistä ei mitenkään tule sellainen fiilis, että "onpa harvinaisen älykkään ihmisen kirjoittamaa tekstiä". En tarkoita että pitäisin häntä tyhmänä, sitä vain että ei se Mensa-älykkyys välttämättä näy ihmisestä ainakaan joka tilanteessa ja kaikin tavoin.
No ihan taatusti ei ole mitään auraa ympärillä, joka aina hohkaisi eikä Mensan testillä testata lainkaan kielellistä lahjakkuutta tai mielikuvitusta.
Kuulun kyselyn ryhmään 1. On ollut helppo oppia matikkaa sekä kieliä.
mensan testi on huono juttu. kun tehdään lyijykynällä. testin katsojat voivat helposti. ohittaa sellaisen ihmisen. jonka ei haluta kuulua joukkoon. siis hylätään henkilön testi. kylmästi.
siinähän voi pyyhiä oikean vastauksen pois ja laittaa väärän vastauksen tilalle.
ihmettelin. kun aikoinaan olin testissä. niin kaksi valvojaa. jo toivotti naisen ja miehen tervetulleeksi mensan jäseniksi. vaikka vasta palautettin testi. olivat varmaja. testaajat. että molemmat olivat läpäisseet testin. kumma juttu.
ihmettelin kovasti asiaa. mitähän hyväveli juttuja sekin oli. otetaan vaan sopivat mensan jäseniksi.
ja turha tulla urputtamaan. onhan siellä siivojia. rakennusmiehiä. jne. jäsenenä.
Ei varmasti jokainen vastaus tulekaan, mutta ainakin mensan testin kaltaisten tehtävien helpot vastaukset. Äly on kaikilla samanlaista. Kaikki eivät ole älykkäitä ”omalla tavallaan”, mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää...