Ajatuksia Mensan testin pätevyydestä
Tein niitä eilen ja seuraavaa tuli mieleen.
Kaikki tehtävät olivat päättelytehtäviä, miten kuvio jatkuu. Tämä on tietysti sen takia, että testi olisi universaali. Kuitenkin voisi kuvitella, että se sopii hyvin ihmisille, joilla on hyvä hahmotuskyky. Esimerkiksi sellaiset, jotka harrastavat kuvataidetta tai työssään tulkitsevat visuaalista informaatiota, saattavat olla paremmin ehdollistuneita käsittelemään visuaalista informaatiota nopeasti.
Se, mikä tehtävissä oli vaikeinta, oli mielestäni tajuta, että mitä tässä haetaan, eli minkä säännönmukaisuuden olisi jatkuttava. Kuvioista voi löytää monia jatkuvuuksia, joista vain yksi on tietysti oikea. Voisi luulla, että liian luova tai monipuolinen ajatteluprosessi häiritsee oikeaan tulokseen pääsyä tarpeeksi nopeasti. Vai onko sitten älykkyyttä juuri se, että näkee nopeasti, että tässä tehtävässä vastaus on ihan simppeli, mutta tässä toisessa pitää kaivaa se monimutkaisesti?
Kolmas asianhaara on se, että luulisi persoonallisuuden piirteiden vaikuttavan tapaan tehdä testiä. Onko perusteellinen ja tehtävän oikein saaminen on tärkeämpää kuin nopeasti lopouun saattaminen (tehtäviä voi myös skipata tai arvata), ahdistuuko helposti stressistä eli kokeeko painetta ja negatiivista jännitystä jne.
Tähän ei tarvitse tulla vinoilemaan, että harmi kun sait huonon tuloksen. Kestän kyllä tulokseni, mutta kaipaan mielipiteitä, mitä muilla on tullut tuosta testistä. Tein siis eilen ilmaista Mensan nettitestiä.
Kommentit (196)
Ei psykologin testeistä numeroa anneta.
Toki sieltä voidaan sanoa jonkun sortin arvio jos tutkittava alkaa vänkäämään, että pääsee siitä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Jokuhan voi olla myös vain hidas, vaikka olisi kuinka älykäs...
Itse asiassa älykkyys mittaa aivojen nopeutta, kykyä ratkaista tehtävät nopeasti ja oikein. Esim. Mensan testissä on 27s aikaa yhtä tehtävää kohden. Älykkäimmät ratkovat tehtäviä nopeasti.
Vähemmälläkin älyllä voi ratkaista suurimman osan tehtävistä, mutta aikaa menee enemmän kuin annettu 27s/tehtävä
Nämä testit mittaa monesti matemaattis loogista päättelykykyä jossa länsimainen koulutus vaikuttaa paljon. Tehtävissä päättely ketjuja jotka noudattavat jotain kaavaa esim ensimmäisen asteen yhtälöitä plus miinus ja kertolaskuina. Ei mittaa älykkyyttä tarpeeksi kattavasti ja myös maalaisjärki on älykkyyttä vaikka ei testeissä pätjäisi.
Testit ovat helppoja kun tietää muutaman perusidean, jota niissä viljellään:
1. Kuva saadaan edellisestä kuvasta kun sitä käännetään esim. 45 astetta (erilaisia kääntämisen variaatioita on useita)
2. Kolmas kuva saadaan kahdesta ensimmäisestä kun ne laitetaan päällekäin
3. Kolmas kuva saadaan kahdesta ensimmäisestä siten, että kuvaan tulevat vain ne osat jotka ovat "yhteisiä"
4. Kolmas kuva saadaan kahdesta ensimmäisestä siten, että kuvaan tulevat vain ne osat jotka eivät ole "yhteisiä"
5. Kuvio A + kuvio B = kuvio C, näitä sääntöjä voi olla tehtävässä useampia
6. Jokaisella rivillä on yksi kuvio kutakin
7. Kuvassa yksi osakuvio liikkuu esim. myötäpäivään, toinen vastapäivään (tästä erilaisia variaatioita)
jne. näitä on tietysti vielä enemmän mutta nuo ovat aika tyypillisiä kuviopäättelytesteissä.
Kun tietää nuo perustekniikat, on helppoa ja nopeaa testata mikä tekniikka tehtävässä toimii. Poissulkutekniikalla oikea vastaus löytyy nopeasti.
Eikö tuo testin tulos ole suuntaa antava? Vai onko edes sitä?
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo testin tulos ole suuntaa antava? Vai onko edes sitä?
Jos tulos on tarpeeksi korkea, se on pil lua antava.
Älykkyystestit perustuvat siihen periaatteeseen, että olivatpa älykkyyttä mittaavat tehtävät millaisia tahansa niin niissä pärjäävät keskimäärin aina samat ihmiset.
Käykää tekeen mensan testi ja keskustellaan sitten ;)
Vierailija kirjoitti:
Miksi älykkyyden mittaaminen herättää niin suuria tunteita?? Kauhee tarve selitellä, ettei lukema kerro siitä ja tästä. Se, että joku on 195cm pitkä, ei myöskään kerro luonteesta tai että on varmasti loistava koripallossa. Ei, se kertoo vain ihmisen pituuden faktana, kuten Mensan testi ÄO:n.
Ehkä siksi, että se ei oikeasti vaikuta mittaavan älykkyyttä.
En ole itse tehnyt koskaan älykkyystestiä, mutta olen henkilökohtaisesti tuntenut kolme mensalaista (siis sellaisia, jotka ovat ilmiantaneet itsensä mensalaisiksi) ja yksikään näistä ei ole ollut mielestäni kovinkaan älykäs. Jokainen näistä on yrittänyt houkutella mua mensan testiin, koska olen ollut heidän mielestään sen verran kyvykäs, että kuulemma pääsisin heti läpi.
Olen koko elämäni ajan muutenkin kuullut todella huippuälykkäiltä (ei siis mensalaisilta) olevani todella älykäs.
Itse en ymmärrä sitä ollenkaan enkä edes uskaltaisi mennä älykkyystestiin, ettei paljastuisi, että olenkin vajaamielinen, ainoastaan outo, minkä jotkut saattavat tulkita virheellisesti älykkyydeksi.
Sen kuitenkin olen havainnut ja mitä yritänkin tässä sepustuksessa kertoa, eli summa summarum: Ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia eri asioissa ja ehkäpä jonkinlaista yleispätevääkin loogista päättelykykyä, mikä johtaa esim. nopeaan oppimiskykyyn ja hyviin ongelmanratkaisutaitoihin.
Se, että tämänhetkiset älykkyystestit mittaisivat yleisälykkyyttä luotettavalla tasolla on silti edelleen debatin aihe, ei se, että toiset ovat älykkäämpiä kuin toiset.
Ja btw, pistetään vähän tuulta lisää myllyyn: olen lähihoitaja, tarvitsen paljon päätä työssäni enkä ole alisuoriutuja. Ei kaikkien älykkäiden tarvitse olla mitään tähtitieteiden tohtoreita.
Mikä oli se ongelma? On olemassa yksi vakioitu mittausmenetelmä älykkyydelle ja tuo on se. Ihmisiä ei voi vakioida. Testissä voi olla monta oikeaa ratkaisua, mutta olennaista on nopeus, jolla oikean ratkaisun löytää. Se kertoo aivojen kyvystä prosessoida vastaanottamaansa informaatiota.
Ja tietenkin asiaan vaikuttaa ihmisen viitekehys. Jos ei ole harjoitellut logiikkaa pätkän vertaa, ei sitä siinä testihetkellä myöskään osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi älykkyyden mittaaminen herättää niin suuria tunteita?? Kauhee tarve selitellä, ettei lukema kerro siitä ja tästä. Se, että joku on 195cm pitkä, ei myöskään kerro luonteesta tai että on varmasti loistava koripallossa. Ei, se kertoo vain ihmisen pituuden faktana, kuten Mensan testi ÄO:n.
Ehkä siksi, että se ei oikeasti vaikuta mittaavan älykkyyttä.
En ole itse tehnyt koskaan älykkyystestiä, mutta olen henkilökohtaisesti tuntenut kolme mensalaista (siis sellaisia, jotka ovat ilmiantaneet itsensä mensalaisiksi) ja yksikään näistä ei ole ollut mielestäni kovinkaan älykäs. Jokainen näistä on yrittänyt houkutella mua mensan testiin, koska olen ollut heidän mielestään sen verran kyvykäs, että kuulemma pääsisin heti läpi.
Olen koko elämäni ajan muutenkin kuullut todella huippuälykkäiltä (ei siis mensalaisilta) olevani todella älykäs.
No älä, ja ihan lähihoitaja :D
No, voit vaikka ollakin, mutta mielipiteen laukaiseminen älykkyyden mittavälineestä tuntematta sitä pätkääkään ei ole älykästä, se on pelkkää Dunning & Krugeria. Ei sun tartte olla mieltä asioista, joita en ymmärrä etkä tunne.
Noiden ihmisten höpinä on mutua ja ilmeinen tarkoitus on ollut päästä sun jalkoväliin tai kukkarolle. Onko sulla mitään todisteita siitä, että he ovat läpäisseet testin?
Arvaatko potilaiden kuumeen vai mittaatko sen jollain? Niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi älykkyyden mittaaminen herättää niin suuria tunteita?? Kauhee tarve selitellä, ettei lukema kerro siitä ja tästä. Se, että joku on 195cm pitkä, ei myöskään kerro luonteesta tai että on varmasti loistava koripallossa. Ei, se kertoo vain ihmisen pituuden faktana, kuten Mensan testi ÄO:n.
Ehkä siksi, että se ei oikeasti vaikuta mittaavan älykkyyttä.
En ole itse tehnyt koskaan älykkyystestiä, mutta olen henkilökohtaisesti tuntenut kolme mensalaista (siis sellaisia, jotka ovat ilmiantaneet itsensä mensalaisiksi) ja yksikään näistä ei ole ollut mielestäni kovinkaan älykäs. Jokainen näistä on yrittänyt houkutella mua mensan testiin, koska olen ollut heidän mielestään sen verran kyvykäs, että kuulemma pääsisin heti läpi.
Olen koko elämäni ajan muutenkin kuullut todella huippuälykkäiltä (ei sii
No nyt tuli huippuälykäs kommentti loistavine perusteluineen :D
En vähempää odottanut.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo testin tulos ole suuntaa antava? Vai onko edes sitä?
Nettitestin tulos on hyvinkin lähellä sitä, mitä tulisi virallisesta testistä.
Minusta virallisen testin tehtävät olivat helpompia kuin nettitestin, mutta aikaa oli huomattavasti vähemmän. Ja ei, en yltänyt sinne 2% joukkoon :)
Pidän kuviotehtävistä. Mutta matikka hankala nopeassa tilanteessa, ellei ole kokemusta siitä alueesta ja jos on huono kompakysymys / tarina.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti on niin, että jos joku suorittaa lukion pitkän matematiikan kurssit hyvin, pärjää myös Mensan testissä? Tunteeko joku ketään, joka oli hyvä pitkässä matematiikassa, mutta ei silti menestynyt Mensan testissä?
Pärjääminen pitkän matematiikan kursseilla ei mitenkään automaattisesti tarkoita korkeaa älykkyyttä. Haastavaakin matematiikkaa voi oppia vaikka ÄO olisi tavallista keskitasoa.
Älykkyys ei tarkoita, että olisi hyvä kaikessa. Oppiminen vaatii kärsivällisyyttä ja sitkeyttä. Älykäs oppii nopeammin, mutta ei hänkään opettelematta osaa asioita
Pitkä matikka kiitettävästi, mutta et keksinyt kolmella jaollista lukua tähän? eri