Kuinka petit tai petät kumppaniasi?
Mikä ajaa tai ajoi sinut tekemään niin? Miksi haluat kahta suhdetta samaan aikaan? Tuntuuko se hyvältä?
Kommentit (332)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En petä fyysisesti, mutta viestittelen ahkerasti kaverin/vanhan tutun kanssa. Joskus aika tuhmiakin juttuja. Olen aika ihastunut, mutta molemmilla on perhe eikä aikomusta erota. Molemmat tahoillaan "ihan tyytyväisiä".
Mikroaaltouunipettäjä, te vuosituhannen uusi ihmisvariaatio. Huoh.
Mitä on ”tuhmat jutut”? Jotain alapäätarinointia? Kirjallista kuvailua elimistä?
Surullista.
Sellaista pientä flirttiä ja vihjailua pitkin päivää. Joskus kerromme mitä toisillemme haluaisimme tehdä.
Ja näemme monesti ihan "livenä" mutta mitään ei tapahdu emmekä silloin puhu 'tuhmia' vaikka olisimme kaksinkin - emme ole koskaan edes suudelleet. Molemmat ovat toisilleen pientä piristystä arkeen.
Hyi vittu 😁 Kyllä voi olla ihmiset reppanoita. ”Mä haluaisin koskettaa sua sinne!” ”Nussittuna nukkuisit paremmin!” Haluaisin nähdä sun peeeniksen ja tietää miltä maistut - hihihihi - pikkarit kastui, päivä piristyi!”
Toivottavasti joku joskus toimittaa viestittelynne lapsillenne. Mitä nuorempia, sen parempi.
Juuri tuollaisia viestejä ne ovatkin 😄
Humalassa mielijohteesta, ei koskaan selvinpäin. En silti ole tapahtuneita katunut kuin siitä iskostetusta periaatteesta että pettäminen on väärin, ne huonot parisuhteet ei merkanneet juuri mitään siinä vaiheessa niin parin päivän morkkiksella selvinnyt kun vaan pitänyt omana tietonaan.
Ja nämä suhteet sitten pian päättyneetkin, ei tosin pettämisdraamaan. Turha väkisin nostaa erossa esille jotain satunnaista säätämistä kun ongelmat ihan muualla, veisi sitten huomion todellisilta syiltä.
Miksi ette hyväksy, että toisilla ihmisillä on parisuhteen lisäksi vaikka 150 sukupuolikumppania vuodessa.
Samoin miksi ette hyväksy, että jollain voi olla elämässään vain yksi kumppani.
Jokainen elää miten haluaa joku jättää elämättä kokonaan.
Houkutuksia on ollut, mutta pitäydyn mieluummin tutussa ja turvallisessa vikoineen kuin etsisin uutta vielä viallisempaa. Käteenvetämällä lähtee pahimmat halut.
Pidemmän tarkastelun tuloksena olen päätynyt tutkimuksia lukemalla siihen, että ne joilla on korkea seksuaalivietti, on suurempi riski bipoon ja skitsofreniaan. Tämän lisäksi ulkonäkökeskeiset ovat suuremmassa riskissä pettämisen suhteen kuin tavikset ja rumaksi luokitellut. Eli jos oma muija välillä pihtaa ja on tavis tai ruma, niin se oikeastaan on ihan hyvä asia. Tällöin suhdetta voi rakentaa syvällisempien arvojen ja yhteen hiileen puhaltamisen näkökulmista.
Kokenut mies.
Olen parisuhteessa onnellinen, silti minulla on muutaman kerran viikossa uusi sukupuolikumppani. Näin on ollut vuosia, tuhansia ja hyviä, että huonompia.
N. 41
Ulospäin ei varmasti uskoisi, mutta olemme jo kuukausia nukkuneetkin erillisissä huoneissa. Olemme yhdessä taloudellisista syistä ja välttelemme kaikkea fyysistä kontaktia.
En koe syyllisyyttä että joskus kaipaan kosketusta muunkin kun nyrkin alta.
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...Sitten on psykologien mielestä ihmisiä, jotka pettää, vaikka olisivat suhteessaan onnellisia. Sitä on jotenkin vaikea kuvitella, mutta ehkä heitäkin on.
Uskallan väittää että psykologit ovat oikeassa tässä.
Liittyy vahvasti ihmistyyppiin joka hakee jatkuvasti elämyksiä ja extreme-kokemuksia elämässään.
Sama porukka kaahailee nopeilla autoilla ja harrastaa muutenkin jos ei nyt suoraan rajoja rikkovaa, niin ainakin niitä hipovaa elämäntapaa.
Big Five persoonallisuuspiirteistä nämä kumpuavat. Neuroottisuus, ekstroversio ja impulssikontrollin heikkous eivät ole koskaan hyviä asioita pitkän parisuhteen näkökulmista, mutta ne ovat toisaalta piirteitä, joihin voi helposti ihastua.
- Eri
Vierailija kirjoitti:
Millä elämänkokemuksella te revitte nää jutut?
Onko teidän mielestä suhde aina huono jos jompikumpi pettää? Ei ole.Melko musta-Valkosta ajattelua, että kerran sovittu tai luvattu pitää pitää seuraavat 30-60vuotta.
Minäkin nuorena luulin tietäväni kaikesta kaiken ja lupailin yhtä jos toista ja ihan aidosti uskoinkin niin. Kummasti sitä vuosien myötä ymmärrys laajenee, eikä kaikkea katsele yhden putken läpi.
Joskus ero on paras ratkaisu, mutta ei se aina automaattisesti niinkään ole. Turha mennä toisia neuvomaan miten tää elämä kuuluu elää. Jos sun ajatusmaailma on kapea, anna muiden olla ihan rauhassa mitä on.
Sama pätee sinuun, turha sinunkaan tulla sanomaan mitä kenenkin pitää elämässään hyväksyä.
Jos ei hyväksy pettämistä , niin ei hyväksy .
Avoin suhde jos ei pysty uskollisena olemaan.
Ymmärrätkö että pettäminen on valehtelua? Ei ihmiset yleensä valehtelua hyväksy missään muussakaan asiassa.
Jos ei voi pysyä uskollisena vaikka oli itsekin niin luullut suhteen alussa, pitää asia ottaa puheeksi ja toinen voi sitten suhtautua siihen niin kuin haluaa.
Reilu peli.
Vierailija kirjoitti:
Minulle seksi on tärkeää!
Siitä syystä minulla on hyvää seksiä 16 vuotta nuoremman avovaimoni kanssa 5-8 kertaa viikossa.Kuitenkin minulla on joka viikko 2-3 uutta sukupuolikumppania iältään 25 v tai nuorempia.
Uusia kumppaneita koska koetussa naisessa / tytössä ei ole mielenkiintoa.Vuonna 2019 kumppaneita oli 1 + n. 130.
En minä petä ketään niin kauan kuin pidän huolen, että varmasti tyydytän avo kumppanini.
M. 55
Chonburi, Thailand
Mikäs siinä jos jokainen tietää täsmälleen missä mennään ja on mukana aidosti vapaaehtoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette hyväksy, että toisilla ihmisillä on parisuhteen lisäksi vaikka 150 sukupuolikumppania vuodessa.
Samoin miksi ette hyväksy, että jollain voi olla elämässään vain yksi kumppani.
Jokainen elää miten haluaa joku jättää elämättä kokonaan.
Hyväksytään toki, mutta se pitää olla reilulla pelillä kumppania kohtaan ett molemmat tietävät missä mennään. Ei niin että itse olet uskollinen ja ajattelet että se on ykai parisuhteen perusta ja toinen ajattelee että jos ei kerro niin saa mennä niin moneen reikään moloaan tunkemaan kuin kerkiää. Se on valehtelua ja toisen huijaamista. Hakekoon reilusti kumppanin joka jakaa samat arvot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin toivon, että kaikki pettäjät joutuu myös petetyiksi. Pettäminen on pahinta, mitä voi puolisolleen tehdä. Erotkaa ensin ja uittakaa sitten vehkeitänne missä mieli tekee.
Höpsistä.
Uskottomuudesta kiinni jääminen on pahinta mitä voi puolisolleen tehdä.
Mielestäni pettäminen ei itsessään ole niin mahdottoman paha asia, mutta puolisoaan pitää kunnioittaa sen verran edes, että peittelee jälkensä tarpeeksi hyvin.Eli selvennetäänpä tätä. Pettäminen - eli toisen luottamuksen rikkominen - ei ole paha asia jos siitä ei jää kiinni, ja on tarpeeksi psykopaatti peittääkseen jälkensä?
Junalauta mikä narsistilogiikan helmi!
Olet ymmärtänyt täysin oikein.
”Mitä silmä ei näe, sitä sydän ei sure”-fraasi pätee ihan hyvin tässäkin paikassa.Entä ”sen minkä rakkuloina, haisevana vuotona ja kutinana alapäässä tuntee, se satuttaa”?
Ei mulla oikein muuta ole sinulle neuvoa kuin että älä pane tautisia.
Nainen ei välttämättä tiedä kantavansa tautia eikä miehet todellakaan sellaisia kysele! Paljaalla vaan...ja sitten kotona uudestaan. Hrrr...
No jokaisella varmaan on joku tuttu lääkäri joka kirjoittaa zitromaxit, se on helppo liuottaa vaimon aamukahviin tai puuroon. Tarpeeksi tuju tuutti niin lähtee kerta-annoksella eikä toisen tarvi koskaan tietää.
Atsitromysiiniä saa apteekista 3 eurolla millaisen kuurin vaan sen syöttäminen toiselle on helppoa.
Isompi ongelma on laittaa g-penisilliini injektio salaa puolison lihakseen, kun syfilistesti on positiivinen.
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä elämänkokemuksella te revitte nää jutut?
Onko teidän mielestä suhde aina huono jos jompikumpi pettää? Ei ole.Melko musta-Valkosta ajattelua, että kerran sovittu tai luvattu pitää pitää seuraavat 30-60vuotta.
Minäkin nuorena luulin tietäväni kaikesta kaiken ja lupailin yhtä jos toista ja ihan aidosti uskoinkin niin. Kummasti sitä vuosien myötä ymmärrys laajenee, eikä kaikkea katsele yhden putken läpi.
Joskus ero on paras ratkaisu, mutta ei se aina automaattisesti niinkään ole. Turha mennä toisia neuvomaan miten tää elämä kuuluu elää. Jos sun ajatusmaailma on kapea, anna muiden olla ihan rauhassa mitä on.
Yhdessä sovittua voi myös yhdessä muuttaa myöhemmin, jos elämäntilanne on muuttunut. Vaikka alunperin olisi sovittu yksiavioisuudesta, voidaan myöhemmin keskustella suhteen tilasta ja vaikka sopia siitä avoimesta suhteesta, jos se on molemmille ok. Tai sitten yrittää parantaa yhteiselämää jotenkin muuten.
En ymmärrä, miksi tuota keskustelua ei voi edes yrittää käydä, jos taustalla ei ole se itsekäs syy, että itse kyllä haluaisi olla myös muisen kanssa mutta ei halua suoda samaa mahdollisuutta kumppanille.
Koska kyse on siitä, että alitajuisesti kiksit saa kumppanin _pettämisestä_ - salaisesta touhusta, alistamisesta, luottamuksen rikkomisesta, ei niinkään vieraasta seksistä. Kusetuksen onnistumisesta. Ei tässä mitään keskuteluja tai avoimia liittoja haluta, halutaan pahuuden tuomaa jännitystä. Nuo kuvottavat vienti-inssit ovat sentään rehellisiä: pikkutyttölihaa metsästetään ja sen jälkeen heistä on _hienoa_ kikkailla niin, ettei kotona/tuttavapiirissä koskaan voitaisi edes arvata heidän perverssejä puolipedaripiirteitään ja ihmisyytensä irvokkuutta.
Aika rankkaa tekstiä ja analyysiä työnnät tänne... :-/
Voisitko hieman avata miksi assosioit vienti-inssit ja pedaripiirteet noin vahvasti toisiinsa?
Alkaa hieman häiritä tuo, oman kokemukseni mukaan ihan aikuista seuraa kuitenkin suurin osa hakee.
Sinullahan on vaimo joka myös voi hakea tarpeidensa tyydytyksen mistä milloinkin haluaa.
Eikö se näin ole?
Ettähän te silloin toisianne petä jos asia on näin järjestetty.
Olet väärässä ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette hyväksy, että toisilla ihmisillä on parisuhteen lisäksi vaikka 150 sukupuolikumppania vuodessa.
Samoin miksi ette hyväksy, että jollain voi olla elämässään vain yksi kumppani.
Jokainen elää miten haluaa joku jättää elämättä kokonaan.
Koska minä en halua elää sellaisen kanssa jolla on 150 muuta sukupuolikumppania vuodessa.
Koska minäkin haluan elää niin kuin minä haluan elää ja se on niin että myös kumppani on uskollinen.
En hyväksy että minulle valehdellaan.
Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä elämänkokemuksella te revitte nää jutut?
Onko teidän mielestä suhde aina huono jos jompikumpi pettää? Ei ole.Melko musta-Valkosta ajattelua, että kerran sovittu tai luvattu pitää pitää seuraavat 30-60vuotta.
Minäkin nuorena luulin tietäväni kaikesta kaiken ja lupailin yhtä jos toista ja ihan aidosti uskoinkin niin. Kummasti sitä vuosien myötä ymmärrys laajenee, eikä kaikkea katsele yhden putken läpi.
Joskus ero on paras ratkaisu, mutta ei se aina automaattisesti niinkään ole. Turha mennä toisia neuvomaan miten tää elämä kuuluu elää. Jos sun ajatusmaailma on kapea, anna muiden olla ihan rauhassa mitä on.
Yhdessä sovittua voi myös yhdessä muuttaa myöhemmin, jos elämäntilanne on muuttunut. Vaikka alunperin olisi sovittu yksiavioisuudesta, voidaan myöhemmin keskustella suhteen tilasta ja vaikka sopia siitä avoimesta suhteesta, jos se on molemmille ok. Tai sitten yrittää parantaa yhteiselämää jotenkin muuten.
En ymmärrä, miksi tuota keskustelua ei voi edes yrittää käydä, jos taustalla ei ole se itsekäs syy, että itse kyllä haluaisi olla myös muisen kanssa mutta ei halua suoda samaa mahdollisuutta kumppanille.
Koska kyse on siitä, että alitajuisesti kiksit saa kumppanin _pettämisestä_ - salaisesta touhusta, alistamisesta, luottamuksen rikkomisesta, ei niinkään vieraasta seksistä. Kusetuksen onnistumisesta. Ei tässä mitään keskuteluja tai avoimia liittoja haluta, halutaan pahuuden tuomaa jännitystä. Nuo kuvottavat vienti-inssit ovat sentään rehellisiä: pikkutyttölihaa metsästetään ja sen jälkeen heistä on _hienoa_ kikkailla niin, ettei kotona/tuttavapiirissä koskaan voitaisi edes arvata heidän perverssejä puolipedaripiirteitään ja ihmisyytensä irvokkuutta.
Aika rankkaa tekstiä ja analyysiä työnnät tänne... :-/
Voisitko hieman avata miksi assosioit vienti-inssit ja pedaripiirteet noin vahvasti toisiinsa?
Alkaa hieman häiritä tuo, oman kokemukseni mukaan ihan aikuista seuraa kuitenkin suurin osa hakee.Sinullahan on vaimo joka myös voi hakea tarpeidensa tyydytyksen mistä milloinkin haluaa.
Eikö se näin ole?
Ettähän te silloin toisianne petä jos asia on näin järjestetty.
Olet väärässä ketjussa.
En pidä ajatuksesta että vaimollani olisi syrjähyppyjä.
Toisaalta en halua kehittää ajatuksesta mitään pakkomiellettäkään, olen päättänyt luottaa häneen.
Nyt kun vastasin kysymykseesi, vastaatko ystävällisesti tuohon minun esittämääni...
Työkaverin kanssa pidetään hauskaa. Olemme pian tehneet tätä puoli vuotta.
Molemmat naimisissa muttemme saa tarpeeksi huomiota omilta kumppaneiltamme. Seksimme on täydellistä.
Vierailija kirjoitti:
Olen parisuhteessa onnellinen, silti minulla on muutaman kerran viikossa uusi sukupuolikumppani. Näin on ollut vuosia, tuhansia ja hyviä, että huonompia.
N. 41
Jos kumppanisi tietää tämän , niin se on ok.
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä elämänkokemuksella te revitte nää jutut?
Onko teidän mielestä suhde aina huono jos jompikumpi pettää? Ei ole.Melko musta-Valkosta ajattelua, että kerran sovittu tai luvattu pitää pitää seuraavat 30-60vuotta.
Minäkin nuorena luulin tietäväni kaikesta kaiken ja lupailin yhtä jos toista ja ihan aidosti uskoinkin niin. Kummasti sitä vuosien myötä ymmärrys laajenee, eikä kaikkea katsele yhden putken läpi.
Joskus ero on paras ratkaisu, mutta ei se aina automaattisesti niinkään ole. Turha mennä toisia neuvomaan miten tää elämä kuuluu elää. Jos sun ajatusmaailma on kapea, anna muiden olla ihan rauhassa mitä on.
Yhdessä sovittua voi myös yhdessä muuttaa myöhemmin, jos elämäntilanne on muuttunut. Vaikka alunperin olisi sovittu yksiavioisuudesta, voidaan myöhemmin keskustella suhteen tilasta ja vaikka sopia siitä avoimesta suhteesta, jos se on molemmille ok. Tai sitten yrittää parantaa yhteiselämää jotenkin muuten.
En ymmärrä, miksi tuota keskustelua ei voi edes yrittää käydä, jos taustalla ei ole se itsekäs syy, että itse kyllä haluaisi olla myös muisen kanssa mutta ei halua suoda samaa mahdollisuutta kumppanille.
Koska kyse on siitä, että alitajuisesti kiksit saa kumppanin _pettämisestä_ - salaisesta touhusta, alistamisesta, luottamuksen rikkomisesta, ei niinkään vieraasta seksistä. Kusetuksen onnistumisesta. Ei tässä mitään keskuteluja tai avoimia liittoja haluta, halutaan pahuuden tuomaa jännitystä. Nuo kuvottavat vienti-inssit ovat sentään rehellisiä: pikkutyttölihaa metsästetään ja sen jälkeen heistä on _hienoa_ kikkailla niin, ettei kotona/tuttavapiirissä koskaan voitaisi edes arvata heidän perverssejä puolipedaripiirteitään ja ihmisyytensä irvokkuutta.
Aika rankkaa tekstiä ja analyysiä työnnät tänne... :-/
Voisitko hieman avata miksi assosioit vienti-inssit ja pedaripiirteet noin vahvasti toisiinsa?
Alkaa hieman häiritä tuo, oman kokemukseni mukaan ihan aikuista seuraa kuitenkin suurin osa hakee.Sinullahan on vaimo joka myös voi hakea tarpeidensa tyydytyksen mistä milloinkin haluaa.
Eikö se näin ole?
Ettähän te silloin toisianne petä jos asia on näin järjestetty.
Olet väärässä ketjussa.En pidä ajatuksesta että vaimollani olisi syrjähyppyjä.
Toisaalta en halua kehittää ajatuksesta mitään pakkomiellettäkään, olen päättänyt luottaa häneen.Nyt kun vastasin kysymykseesi, vastaatko ystävällisesti tuohon minun esittämääni...
Eli vaimosi ei saa tehdä samaa kuin sinä.
Pitihän se arvata.
Tässä se on nyt rautalangasta väännettynä miksi avoimia suhteita ei oikeasti paljoa ole.
Itselle varataan eri oikeudet kuin annettaisiin toiselle.
Pesunkestävä kaksinaismoralisti.
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä elämänkokemuksella te revitte nää jutut?
Onko teidän mielestä suhde aina huono jos jompikumpi pettää? Ei ole.Melko musta-Valkosta ajattelua, että kerran sovittu tai luvattu pitää pitää seuraavat 30-60vuotta.
Minäkin nuorena luulin tietäväni kaikesta kaiken ja lupailin yhtä jos toista ja ihan aidosti uskoinkin niin. Kummasti sitä vuosien myötä ymmärrys laajenee, eikä kaikkea katsele yhden putken läpi.
Joskus ero on paras ratkaisu, mutta ei se aina automaattisesti niinkään ole. Turha mennä toisia neuvomaan miten tää elämä kuuluu elää. Jos sun ajatusmaailma on kapea, anna muiden olla ihan rauhassa mitä on.
Yhdessä sovittua voi myös yhdessä muuttaa myöhemmin, jos elämäntilanne on muuttunut. Vaikka alunperin olisi sovittu yksiavioisuudesta, voidaan myöhemmin keskustella suhteen tilasta ja vaikka sopia siitä avoimesta suhteesta, jos se on molemmille ok. Tai sitten yrittää parantaa yhteiselämää jotenkin muuten.
En ymmärrä, miksi tuota keskustelua ei voi edes yrittää käydä, jos taustalla ei ole se itsekäs syy, että itse kyllä haluaisi olla myös muisen kanssa mutta ei halua suoda samaa mahdollisuutta kumppanille.
Koska kyse on siitä, että alitajuisesti kiksit saa kumppanin _pettämisestä_ - salaisesta touhusta, alistamisesta, luottamuksen rikkomisesta, ei niinkään vieraasta seksistä. Kusetuksen onnistumisesta. Ei tässä mitään keskuteluja tai avoimia liittoja haluta, halutaan pahuuden tuomaa jännitystä. Nuo kuvottavat vienti-inssit ovat sentään rehellisiä: pikkutyttölihaa metsästetään ja sen jälkeen heistä on _hienoa_ kikkailla niin, ettei kotona/tuttavapiirissä koskaan voitaisi edes arvata heidän perverssejä puolipedaripiirteitään ja ihmisyytensä irvokkuutta.
Aika rankkaa tekstiä ja analyysiä työnnät tänne... :-/
Voisitko hieman avata miksi assosioit vienti-inssit ja pedaripiirteet noin vahvasti toisiinsa?
Alkaa hieman häiritä tuo, oman kokemukseni mukaan ihan aikuista seuraa kuitenkin suurin osa hakee.Sinullahan on vaimo joka myös voi hakea tarpeidensa tyydytyksen mistä milloinkin haluaa.
Eikö se näin ole?
Ettähän te silloin toisianne petä jos asia on näin järjestetty.
Olet väärässä ketjussa.En pidä ajatuksesta että vaimollani olisi syrjähyppyjä.
Toisaalta en halua kehittää ajatuksesta mitään pakkomiellettäkään, olen päättänyt luottaa häneen.Nyt kun vastasin kysymykseesi, vastaatko ystävällisesti tuohon minun esittämääni...
Eli vaimosi ei saa tehdä samaa kuin sinä.
Pitihän se arvata.
Tässä se on nyt rautalangasta väännettynä miksi avoimia suhteita ei oikeasti paljoa ole.
Itselle varataan eri oikeudet kuin annettaisiin toiselle.
Pesunkestävä kaksinaismoralisti.
Kyllä. Mutta sitähän ”Myyntimies Mynttinen” on edustanutkin täällä. Narsistista kaksinaismoralistia, läheltä liipaavaa psykopatiaa:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3594131/insinoori-ja-kiire
”You’re welcome, mate! :)
Samassa veneessä ollaan, kiva jos olin avuksi.
Stoori kannattaa harjoitella muutaman kerran, että sen kertominen sujuu luontevasti, ja alkaa tuntua itsestäkin jo lähes ”aidolta muistolta”.
Hyvin rakennettu valhe muistuttaa totuutta mahdollisimman paljon...
Tässä tarinassahan vahinkopakkaaminen on totta, ja pelkästään tapahtumapaikka ja kumin alkuperäinen omistaja keksittyä. :-p”
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä elämänkokemuksella te revitte nää jutut?
Onko teidän mielestä suhde aina huono jos jompikumpi pettää? Ei ole.Melko musta-Valkosta ajattelua, että kerran sovittu tai luvattu pitää pitää seuraavat 30-60vuotta.
Minäkin nuorena luulin tietäväni kaikesta kaiken ja lupailin yhtä jos toista ja ihan aidosti uskoinkin niin. Kummasti sitä vuosien myötä ymmärrys laajenee, eikä kaikkea katsele yhden putken läpi.
Joskus ero on paras ratkaisu, mutta ei se aina automaattisesti niinkään ole. Turha mennä toisia neuvomaan miten tää elämä kuuluu elää. Jos sun ajatusmaailma on kapea, anna muiden olla ihan rauhassa mitä on.
Yhdessä sovittua voi myös yhdessä muuttaa myöhemmin, jos elämäntilanne on muuttunut. Vaikka alunperin olisi sovittu yksiavioisuudesta, voidaan myöhemmin keskustella suhteen tilasta ja vaikka sopia siitä avoimesta suhteesta, jos se on molemmille ok. Tai sitten yrittää parantaa yhteiselämää jotenkin muuten.
En ymmärrä, miksi tuota keskustelua ei voi edes yrittää käydä, jos taustalla ei ole se itsekäs syy, että itse kyllä haluaisi olla myös muisen kanssa mutta ei halua suoda samaa mahdollisuutta kumppanille.
Koska kyse on siitä, että alitajuisesti kiksit saa kumppanin _pettämisestä_ - salaisesta touhusta, alistamisesta, luottamuksen rikkomisesta, ei niinkään vieraasta seksistä. Kusetuksen onnistumisesta. Ei tässä mitään keskuteluja tai avoimia liittoja haluta, halutaan pahuuden tuomaa jännitystä. Nuo kuvottavat vienti-inssit ovat sentään rehellisiä: pikkutyttölihaa metsästetään ja sen jälkeen heistä on _hienoa_ kikkailla niin, ettei kotona/tuttavapiirissä koskaan voitaisi edes arvata heidän perverssejä puolipedaripiirteitään ja ihmisyytensä irvokkuutta.
Aika rankkaa tekstiä ja analyysiä työnnät tänne... :-/
Voisitko hieman avata miksi assosioit vienti-inssit ja pedaripiirteet noin vahvasti toisiinsa?
Alkaa hieman häiritä tuo, oman kokemukseni mukaan ihan aikuista seuraa kuitenkin suurin osa hakee.Sinullahan on vaimo joka myös voi hakea tarpeidensa tyydytyksen mistä milloinkin haluaa.
Eikö se näin ole?
Ettähän te silloin toisianne petä jos asia on näin järjestetty.
Olet väärässä ketjussa.En pidä ajatuksesta että vaimollani olisi syrjähyppyjä.
Toisaalta en halua kehittää ajatuksesta mitään pakkomiellettäkään, olen päättänyt luottaa häneen.Nyt kun vastasin kysymykseesi, vastaatko ystävällisesti tuohon minun esittämääni...
Eli vaimosi ei saa tehdä samaa kuin sinä.
Pitihän se arvata.
Tässä se on nyt rautalangasta väännettynä miksi avoimia suhteita ei oikeasti paljoa ole.
Itselle varataan eri oikeudet kuin annettaisiin toiselle.
Pesunkestävä kaksinaismoralisti.
En ymmärrä logiikkaasi.
Leikitään hetki ajatusleikkiä että vaimoni pettäisi minua (voi olla tottakin, en voi mistään 100% varmuudella tietää).
En usko että vaimoni varsinaisesti riemastuisi jos kuulisi minun olleen uskoton, luulisin että hän olisi minuun pettynyt, ja ihan yhtä paljon verrattuna tilanteeseen jossa hän on itse ollut uskollinen.
P.S. Et ole vieläkään vastannut minun kysymykseeni, siihen lienee joku syy?
Uskallan väittää että psykologit ovat oikeassa tässä.
Liittyy vahvasti ihmistyyppiin joka hakee jatkuvasti elämyksiä ja extreme-kokemuksia elämässään.
Sama porukka kaahailee nopeilla autoilla ja harrastaa muutenkin jos ei nyt suoraan rajoja rikkovaa, niin ainakin niitä hipovaa elämäntapaa.