Lue keskustelun säännöt.
Ikuisuusasiasta: miehen omistamasta talosta ja vaimon osallistumisesta asumiskuluihin
03.01.2020 |
Tiedän, että tämä on ikuinen ja loppuun kaluttu aihe, mutta jospa vielä irtoaisi. Minulta ainakin irtoaa.
Mies on ostamassa taloa ja suunnittelee lyhentävänsä lainaa noin viidelläsadalla eurolla kuussa. Lainanlyhennyksen päälle tietysti tulee lämmitys ym. omakotitaloasumisen kulut. Tontti oma.
Minun osuuteni asumiskuluista on ”sovitusti” 300 euroa.
Eikö se ole aika paljon? Voiko lämmitykseen ja muihin laskuihin mennä 600 euroa kuussa, jolloin maksaisin puolet kaikesta sälästä siinä lainan ympärillä?
Meillä on avioehto, ja se selittänee miksi tämä pikkuisen hiertää. En ole eroamassa tai hyötymässä, mutta tuntuu hullulta, että maksaisin talosta, josta en tule omistamaan prosenttiakaan.
Tietysti keskustelen vielä miehen kanssa, mutta toivoisin asiallisia mietteitä aiheesta. Olenko ihan taukki, kun en ole valmis maksamaan asumisestani kolmeasataa?
Ja kun joku kysyy miksen osallistu talon ostoon: olen opiskelija.
Kommentit (566)
Ap sun kannattaa tarttua tähän diiliin mahdollisimman pian ennen kuin mies tajuaa, miten halvalla päästää sut asumaan taloonsa. Todellakin ilomielin suostuisin jos olisin tilanteessasi ja hykertelisin salaa tyytyväisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää tämä aihe ihan suunnattomasti. Minusta tuntuu että suurin osa ihmisistä ei ymmärrä omistusasumista tai vuokrausta. Myöskään moni ei ymmärrä kuinka paljon ihminen kuluttaa asuntoa ja alentaa sen arvoa! Myös jos mietitään korjauskustannuksia, niin ei ne nosta asunnon arvoa vaan pitävät asunnon arvon samassa tasossa. Vuokranantajat ottavat vuokralaiselta isompaa kustannusta johtuen siitä että myös vuokrattaviin asuntoihin tulee korjauskustannuksia jne. Ja jos tutustutte aiheeseen enemmän, niin huomaatte myös että vuokranantajat eivät saa mitenkään isoa voittoa vuokrattavasta kämpästä (saavat lihaa leivänpäälle).
300Eur kustannukset ovat täysin oikeutetut vaikka en nyt tiedä millaisesta kämpästä on kyse. Ei sillä summalla kerrytetä toisen omaisuutta millään tavalla vaikka "yhtiövastike" okt on pienempi kuin toi summa! Jossain vaiheessa tulee niitä pakollisia remontteja jotka eivät nosta arvoa!
Kyllä sillä kerryttää kiinteää omaisuutta toiselle. Toinen joutuisi maksamaan nuo kustannukset omasta pussistaan ilman toista henkilöä, jolloin laina vastaavasti lyhenisi hitaammin. 10 vuodessa lyhennetty 36 000 euroa.
Vastaavasti ap voisi asua omassa yksiössä, jossa kulut olisi esim 1000 euroa kuukaudessa. Omat kulut, oma lainanlyhennys ja ap:lla olisi omaisuutta 10 vuoden päästä.
Omaisuus, vaikkakin kuluja aiheuttava, on aina omaisuutta. Ap:lla jää käteen tuulen huuhtoma takapuoli 10 vuoden päästä tässä asetelmassa. Ja miehellä ei. Mies mahdollistaa ap:lla tilannettaan.
Ap valmistuu neljässä vuodessa ja sen jälkeen toivottavasti saa työpaikan. Miten voi jäädä tuulen huuhtoma takapuoli kuuden vuoden jälkeen, jos asumiskustannukset ovat vain 300 euroa kuussa?
"Toivottavasti" saa. Ja mitä tapahtuu asumiskuviolle sitten? Eiköhän "kulut" vaan nouse maagisesti. Jos tarkoitus on ostaa mieheltä osuus asunnosta, niin sitten se tehdään heti. Jos ei ole, niin mitään ei tapahdu sen kuuden vuodenkaan päästä. Nainen maksaa kuluja miehelle, kun voisi maksaa kuluja omastaan.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti edessä on ero, jos 300eurosta pitää puntaroida. Tai hankkikaa se kämppä yhdessä ja osallistu kaikkiin kustannuksiin tasapuolisesti. Myös niihin korjauskustannuksiin.
Onhan se kuitenkin puolet nostamastani lainasta.
Monikin on eroa joko ehdottanut tai toivonut. Minun mielestäni kuitenkin tämä on enemmänkin keskustelun paikka kuin avioeroon johtava kriisi.
Olen nyt saanut monia hyviä vastauksia ja perspektiiviä asiaan, kiitos näistä kommenteista.
Ap
Meillä on OK talossa n. 300 e /kk kulut ja ainoostaan palkasta olen osallistunut kuluihin vaikka ei ole vaadittu mitään. Opiskelijana. sairauspäivärahalla tai työttömänä en ole mitään maksanut. Puolisollani on varaa asua vaikka yksintin talossa eikä ole minua vuokralaiseksi tarvinnut. Yhteiseen hyväänhän ne rahat kaikki menevät niin naurettavaa nuppineulanpäiden halkominen. Avio- ja avopuolisoiden tulot lasketaan yhteen eikä puolisoa voi ottaa vuokralaiseksi. Isompituloinen joutuu maksamaan pieni tuloisen asumiskulut. Älkää menkö samaan huusholliin kirjoille jos se ei ole selvää.
Vierailija kirjoitti:
Ap sun kannattaa tarttua tähän diiliin mahdollisimman pian ennen kuin mies tajuaa, miten halvalla päästää sut asumaan taloonsa. Todellakin ilomielin suostuisin jos olisin tilanteessasi ja hykertelisin salaa tyytyväisenä.
Mies pistää naisen maksamaan lainanlyhennyksiään ja kulujaan talosta matalien korkojen aikaan ja nainen on tässä joku hyötyjä? Alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi naisilla ei noi talousasiat tunnu olevan hanskassa, ja miksi miehet on ne joilla on omaisuutta...
Ainut oikea ratkaisu on, että ap saa jonkun nimellisen osuuden talosta, esim 5-10%, joka sitten nostetaan 50% kun ap valmistuu. Näin ap on maksanut omaansa, ja kuluja omastaan. Hän hyötyy myös kiinteistön mahdollisesta arvonnoususta ja osallistuu remonttikuluihin. Ap hyötyy myös nollakorkojen aikakaudesta. Näin ap ja mies ovat tasahyötyasemessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää tämä aihe ihan suunnattomasti. Minusta tuntuu että suurin osa ihmisistä ei ymmärrä omistusasumista tai vuokrausta. Myöskään moni ei ymmärrä kuinka paljon ihminen kuluttaa asuntoa ja alentaa sen arvoa! Myös jos mietitään korjauskustannuksia, niin ei ne nosta asunnon arvoa vaan pitävät asunnon arvon samassa tasossa. Vuokranantajat ottavat vuokralaiselta isompaa kustannusta johtuen siitä että myös vuokrattaviin asuntoihin tulee korjauskustannuksia jne. Ja jos tutustutte aiheeseen enemmän, niin huomaatte myös että vuokranantajat eivät saa mitenkään isoa voittoa vuokrattavasta kämpästä (saavat lihaa leivänpäälle).
300Eur kustannukset ovat täysin oikeutetut vaikka en nyt tiedä millaisesta kämpästä on kyse. Ei sillä summalla kerrytetä toisen omaisuutta millään tavalla vaikka "yhtiövastike" okt on pienempi kuin toi summa! Jossain vaiheessa tulee niitä pakollisia remontteja jotka eivät nosta arvoa!
Kyllä sillä kerryttää kiinteää omaisuutta toiselle. Toinen joutuisi maksamaan nuo kustannukset omasta pussistaan ilman toista henkilöä, jolloin laina vastaavasti lyhenisi hitaammin. 10 vuodessa lyhennetty 36 000 euroa.
Vastaavasti ap voisi asua omassa yksiössä, jossa kulut olisi esim 1000 euroa kuukaudessa. Omat kulut, oma lainanlyhennys ja ap:lla olisi omaisuutta 10 vuoden päästä.
Omaisuus, vaikkakin kuluja aiheuttava, on aina omaisuutta. Ap:lla jää käteen tuulen huuhtoma takapuoli 10 vuoden päästä tässä asetelmassa. Ja miehellä ei. Mies mahdollistaa ap:lla tilannettaan.
Ap valmistuu neljässä vuodessa ja sen jälkeen toivottavasti saa työpaikan. Miten voi jäädä tuulen huuhtoma takapuoli kuuden vuoden jälkeen, jos asumiskustannukset ovat vain 300 euroa kuussa?
"Toivottavasti" saa. Ja mitä tapahtuu asumiskuviolle sitten? Eiköhän "kulut" vaan nouse maagisesti. Jos tarkoitus on ostaa mieheltä osuus asunnosta, niin sitten se tehdään heti. Jos ei ole, niin mitään ei tapahdu sen kuuden vuodenkaan päästä. Nainen maksaa kuluja miehelle, kun voisi maksaa kuluja omastaan.
No jos haluaa maksaa kuluja moninkertaisesti, niin siitä sitten vaan, sen sijaan että voisi alkaa kerryttää omaisuutta itselleen noilla 300 euron kustannuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sun kannattaa tarttua tähän diiliin mahdollisimman pian ennen kuin mies tajuaa, miten halvalla päästää sut asumaan taloonsa. Todellakin ilomielin suostuisin jos olisin tilanteessasi ja hykertelisin salaa tyytyväisenä.
Mies pistää naisen maksamaan lainanlyhennyksiään ja kulujaan talosta matalien korkojen aikaan ja nainen on tässä joku hyötyjä? Alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi naisilla ei noi talousasiat tunnu olevan hanskassa, ja miksi miehet on ne joilla on omaisuutta...
Ainut oikea ratkaisu on, että ap saa jonkun nimellisen osuuden talosta, esim 5-10%, joka sitten nostetaan 50% kun ap valmistuu. Näin ap on maksanut omaansa, ja kuluja omastaan. Hän hyötyy myös kiinteistön mahdollisesta arvonnoususta ja osallistuu remonttikuluihin. Ap hyötyy myös nollakorkojen aikakaudesta. Näin ap ja mies ovat tasahyötyasemessa.
Tai mahdollisesta arvonalennuksesta ja niistä remonttikuluista. Itse en ostaisi prosenttiakaan tällä diilillä vaan sijoittaisin omat rahani mieluummin. Ja olen siis nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää tämä aihe ihan suunnattomasti. Minusta tuntuu että suurin osa ihmisistä ei ymmärrä omistusasumista tai vuokrausta. Myöskään moni ei ymmärrä kuinka paljon ihminen kuluttaa asuntoa ja alentaa sen arvoa! Myös jos mietitään korjauskustannuksia, niin ei ne nosta asunnon arvoa vaan pitävät asunnon arvon samassa tasossa. Vuokranantajat ottavat vuokralaiselta isompaa kustannusta johtuen siitä että myös vuokrattaviin asuntoihin tulee korjauskustannuksia jne. Ja jos tutustutte aiheeseen enemmän, niin huomaatte myös että vuokranantajat eivät saa mitenkään isoa voittoa vuokrattavasta kämpästä (saavat lihaa leivänpäälle).
300Eur kustannukset ovat täysin oikeutetut vaikka en nyt tiedä millaisesta kämpästä on kyse. Ei sillä summalla kerrytetä toisen omaisuutta millään tavalla vaikka "yhtiövastike" okt on pienempi kuin toi summa! Jossain vaiheessa tulee niitä pakollisia remontteja jotka eivät nosta arvoa!
Kyllä sillä kerryttää kiinteää omaisuutta toiselle. Toinen joutuisi maksamaan nuo kustannukset omasta pussistaan ilman toista henkilöä, jolloin laina vastaavasti lyhenisi hitaammin. 10 vuodessa lyhennetty 36 000 euroa.
Vastaavasti ap voisi asua omassa yksiössä, jossa kulut olisi esim 1000 euroa kuukaudessa. Omat kulut, oma lainanlyhennys ja ap:lla olisi omaisuutta 10 vuoden päästä.
Omaisuus, vaikkakin kuluja aiheuttava, on aina omaisuutta. Ap:lla jää käteen tuulen huuhtoma takapuoli 10 vuoden päästä tässä asetelmassa. Ja miehellä ei. Mies mahdollistaa ap:lla tilannettaan.
Ap valmistuu neljässä vuodessa ja sen jälkeen toivottavasti saa työpaikan. Miten voi jäädä tuulen huuhtoma takapuoli kuuden vuoden jälkeen, jos asumiskustannukset ovat vain 300 euroa kuussa?
"Toivottavasti" saa. Ja mitä tapahtuu asumiskuviolle sitten? Eiköhän "kulut" vaan nouse maagisesti. Jos tarkoitus on ostaa mieheltä osuus asunnosta, niin sitten se tehdään heti. Jos ei ole, niin mitään ei tapahdu sen kuuden vuodenkaan päästä. Nainen maksaa kuluja miehelle, kun voisi maksaa kuluja omastaan.
Jos ovat hyvässä parisuhteessa varmasti mies voi myydä osuuden kämpästä myöhemmässä vaiheessa jolloin voivat alkaa kasvattaa yhdessä omaisuutta. Jos sattumalta löytäisin paremmanpuoliskon, voisin hyvinkin kuvitella myyväni osuuden asunnostani. Koska se auttaisi minua kerryttämään omaisuutta sijoittamalla. Plus se lisäisi varmasti paremmanpuoliskon osallistumishaluja paljon enemmän asunnon muuttamiseksi meidän yhteiseksi jne. Ainut huonopuoli on että jos uusikumppani on varaton nyt, hän joutuisi maksamaan nyt jo yksin lainaa kun olen jo maksanut yli puolet lainasta pois. Jos taas hänellä olisi jo omaisuutta tarpeeksi päästäisiin kumpikin velattomaksi ja kerryttämään säästöjä järkevämmin.
Hämmästyttävää, miten monikaan ei teidä tarkasti omia asumiskustannuksiaan omakotitalossa. Meillä ne ovat 320 €/kk. Tähän on laskettu kiinteistövero, vakuutukset, lämmitys, käyttösähkö, vesimaksut, jätemaksut, nuohous ja puut. Olen laskenut koko vuoden kustannukset yhteen ja jakanut ne 12:sta. Näin saadaan kuukausittainen asumismeno tietoon.
Jos minä olisin Ap, sopisin miehen kanssa niin, että ensimmäinen vuosi katsotaan paljon asumismenot ovat per/kk (tuolla yllämainitulla metodilla). Voisin vaikka maksaa sen pyydetyn 300 €/kk siihen asti, kunnes asumismenot ovat tarkasti tiedossa. Vuoden jälkeen tehdään tasauslasku; jos asumismenot ovat olleet vähemmän kuin 600 €/kk, mies hyvittää maksamani ylimääräisen ja seuraava vuosi mennään oikaistulla summalla/kk. Mies vastaa lainasta kokonaan yksin, koska omaisuus on yksin hänen.
Käytännössä 600 €:n asumismenot/kk tarkoittaisivat isoa, harvaa omakotitaloa vuokratontilla ja alueella, jossa on järkky kiinteistövero. Lisäksi lämpöjä pidetään jossain 25 asteessa talvella...?
Eli; sitten kun opinnot vaihtuvat työelämään, aloittaisin sijoittamisen. Esim. ostamalla sellaisen sijoitusasunnon, johon olisi mahdollista joskus vaikka itsekin muuttaa.... Näin oma selusta olisi turvattu, jos avioehtoaviomieheni sattuisi tympäsemään jossain vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap valmistuu neljän vuoden kuluttua, hän on silloin jo ihan varmasti maha pystyssä. Vai onko miehelle tehty vasektomia?
Siinä on mukava maksella miehelle vuokraa olemattomasta äitiyspäivärahasta ja etsiä samalla vastavalmistuneena pienen lapsen äitinä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Taas tätä mammojen järjenjuoksua parhaimmillaan.
Jos asuttais vaikka vuokralla 900€/kk, niin ois ihan fine maksaa se 450, muttakun onkin MIEHEN kämppä kyseessä niin sille sialle kolmekin hunttia on liikaa 🤣
Ei ole kyse mammojen järjenjuoksusta vaan talonpoikaisjärjestä ja omien rajojen pitämisestä. Sekin on sallittua, vaikka ollaan naimisissa.
Kun asun vuokralla 900 e/kk niin se asumismeno on todellisuudessakin 900 e. Eli puolet on 450 e.
Mutta nyt tässä puhutaan siitä mikä on miehen todellinen asumismenot lainanlyhennyksen jälkeen. Ja mikä olisi siitä summasta kohtuullista aloittajan maksaa.
Onko asumismenojen summa 600 euroa? Onko summa 400 euroa? Tai jotain muuta.
Ihan oikein on miettiä, on kyseessä ihan kuka tahansa, vaikka se oma mies, maksaako kohtuuttomasti vai sopivasti?
Vai maksaisitko sinä iloisesti vaikka 200 euroa kuussa ylimääräistä rahaa miehesi tilille perusteetonta asumiskulua vain siitä ilosta kun se on mun miäs?
Eli jos aloittajan mies esim. maksaa kuussa asumismenoja 400 euroa josta aloittaja maksaa 300 euroa niin onko kohtuullista?
Mehän nyt emme tässä aloittajan tapauksessa tiedä mikä se koko "vuokra" nyt on, se tarvisi kartoittaa.
Myös olisi hyvä tietää mitkä ovat nyt aloittajan kuukausitulot, sekin nyt merkkaa tässä tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ajattelisin niin, että 300e/kk on lähes ilmaista asumista. Hävettäisi oikein maksaa noin vähän asumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap valmistuu neljän vuoden kuluttua, hän on silloin jo ihan varmasti maha pystyssä. Vai onko miehelle tehty vasektomia?
Siinä on mukava maksella miehelle vuokraa olemattomasta äitiyspäivärahasta ja etsiä samalla vastavalmistuneena pienen lapsen äitinä töitä.
Useampikin on puhunut lapsista, ja ei, meille ei ole tulossa lapsia. Se olisikin jo liikaa. :D
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää tämä aihe ihan suunnattomasti. Minusta tuntuu että suurin osa ihmisistä ei ymmärrä omistusasumista tai vuokrausta. Myöskään moni ei ymmärrä kuinka paljon ihminen kuluttaa asuntoa ja alentaa sen arvoa! Myös jos mietitään korjauskustannuksia, niin ei ne nosta asunnon arvoa vaan pitävät asunnon arvon samassa tasossa. Vuokranantajat ottavat vuokralaiselta isompaa kustannusta johtuen siitä että myös vuokrattaviin asuntoihin tulee korjauskustannuksia jne. Ja jos tutustutte aiheeseen enemmän, niin huomaatte myös että vuokranantajat eivät saa mitenkään isoa voittoa vuokrattavasta kämpästä (saavat lihaa leivänpäälle).
300Eur kustannukset ovat täysin oikeutetut vaikka en nyt tiedä millaisesta kämpästä on kyse. Ei sillä summalla kerrytetä toisen omaisuutta millään tavalla vaikka "yhtiövastike" okt on pienempi kuin toi summa! Jossain vaiheessa tulee niitä pakollisia remontteja jotka eivät nosta arvoa!
Kyllä sillä kerryttää kiinteää omaisuutta toiselle. Toinen joutuisi maksamaan nuo kustannukset omasta pussistaan ilman toista henkilöä, jolloin laina vastaavasti lyhenisi hitaammin. 10 vuodessa lyhennetty 36 000 euroa.
Vastaavasti ap voisi asua omassa yksiössä, jossa kulut olisi esim 1000 euroa kuukaudessa. Omat kulut, oma lainanlyhennys ja ap:lla olisi omaisuutta 10 vuoden päästä.
Omaisuus, vaikkakin kuluja aiheuttava, on aina omaisuutta. Ap:lla jää käteen tuulen huuhtoma takapuoli 10 vuoden päästä tässä asetelmassa. Ja miehellä ei. Mies mahdollistaa ap:lla tilannettaan.
Laskelmasi ei osu Ap:n tilanteeseen tällä hetkellä, mutta kertomassasi tilanteessa tietenkin pitäisi maksaa miehelle 300 e/kk ja sijoittaa 700 e/kk sijoitusasuntoon. Tai osakkeisiin, rahastoihin tms. Eli yhteensä pitäisi sijoittaa 1 000 e/kk. Käteen jää vähän pienempi sijoitusasunto sivummalta tai muiden sijoitusten tuotot, ja asuminen on ollut laadukkaampaa.
Ja huom. lisäksi sijoitusasunnosta saa koko ajan vuokratuottoa, jota ei tietenkään tule silloin jos itse asuu siellä. Eli on todennäköisesti kannattavampaa maksaa 300 e asumisestaan puolisolle ja laittaa 700 e sijoitusasuntoon tms. kuin hankkia itselleen erillinen asunto ja maksaa sitä 1 000 e/kk.
Minusta 300e kuussa ei ole paljoa asumisesta. Mutta.
Pidä huoli ettet joudu tilanteeseen jossa sinä maksat kaiken arjen pyörittämiseen tarvittavan! Kuten ruoka, netti, vakuutukset, pienet rempat ja sisustus, lomamatkat, lasten kulut (jos tulee) yms. Siinä voit vain hävitä. Ja sinä päivänä kun olet töissä, niin ostat jonkun sijoitusyksiön itsellesi joka on sun eläkesäästö. sun rahat ei saa olla niitä joilla tehdään kaikkea kivaa ja jotka vaan poltetaan savuna ilmaan.
Pidäpä muuten huoli että saat alivuokralaissopparin poikaystävältä, muuten et saa asumistukea johon olet oikeutettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sun kannattaa tarttua tähän diiliin mahdollisimman pian ennen kuin mies tajuaa, miten halvalla päästää sut asumaan taloonsa. Todellakin ilomielin suostuisin jos olisin tilanteessasi ja hykertelisin salaa tyytyväisenä.
Mies pistää naisen maksamaan lainanlyhennyksiään ja kulujaan talosta matalien korkojen aikaan ja nainen on tässä joku hyötyjä? Alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi naisilla ei noi talousasiat tunnu olevan hanskassa, ja miksi miehet on ne joilla on omaisuutta...
Ainut oikea ratkaisu on, että ap saa jonkun nimellisen osuuden talosta, esim 5-10%, joka sitten nostetaan 50% kun ap valmistuu. Näin ap on maksanut omaansa, ja kuluja omastaan. Hän hyötyy myös kiinteistön mahdollisesta arvonnoususta ja osallistuu remonttikuluihin. Ap hyötyy myös nollakorkojen aikakaudesta. Näin ap ja mies ovat tasahyötyasemessa.
Maksan nyt vuokraa 1000 euroa kuukaudessa. Kumpikohan on parempi vaihtoehto: Ostan osuuden talosta, jonka arvonnousu tai -alennuksesta ei ole mitään tietoa ja joudun kuitenkin maksamaan osuuteni kaikista juoksevista kustannuksista remontteja myöten vai päätän maksaa sen 300 euroa kuussa ja alan säästää 700 euroa kuussa asumalla omakotitalossa tontteineen kerrostalokämpän sijaan?
Kun on tehty avioehto ja asumisesta vielä haluttaisiin jyvittää erikseen kuluja asunon yksinään omistavalle puolisolle olisi kaikkein viisainta ja selkeintä molempien oikeusturvan kannalta ostaa talo yhdessä 50/50.
Ap:n miehen idea on, että hän käytännössä perisi aviopuolisoltaan vuokraa omistamastaan asunnosta. Hän siis toisaalta haluaa pitää omaisuutensa 100% erillään vaimonsa omaisuudesta, mutta samalla haluaa laskuttaa vaimoaan sen käytöstä.
Jos olisin ap hankkisin tässä tilanteessa oman asunnon vaikka sen kustannukset olisivatkin korkeammat. Silloin asumisesi olisi esimerkiksi vuokrasopimuksen suojaamaa. Ap:n miehen haluamassa järjestelyssä hän olsii pelkkä hyyryläinen ja vielä maksaisi siitä. Myös oikeusturva tällaisessa järjestelyssä on erittäin kyseenalainen.
Luulisi näin perinpohjaisesti omasta oikeusturvastaan kiinnostuneen miehen ymmärtävän myös muiden olevan kiinnostuneita omastaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta 300e kuussa ei ole paljoa asumisesta. Mutta.
Pidä huoli ettet joudu tilanteeseen jossa sinä maksat kaiken arjen pyörittämiseen tarvittavan! Kuten ruoka, netti, vakuutukset, pienet rempat ja sisustus, lomamatkat, lasten kulut (jos tulee) yms. Siinä voit vain hävitä. Ja sinä päivänä kun olet töissä, niin ostat jonkun sijoitusyksiön itsellesi joka on sun eläkesäästö. sun rahat ei saa olla niitä joilla tehdään kaikkea kivaa ja jotka vaan poltetaan savuna ilmaan.
Pidäpä muuten huoli että saat alivuokralaissopparin poikaystävältä, muuten et saa asumistukea johon olet oikeutettu.
Muilta osin hyvä kommentti, mutta
1. Ap on naimisissa
2. Kela tulkitsee hyvin herkästi vastakkaista sukupuolta olevat kämppikset parisuhteessa oleviksi, jolloin ruokakunnan tulot lasketaan yhteen eikä Ap:n tapauksessa tule asumistukea miehen tulojen takia.
Naisten ei ikinä pidä suostua itseään koskeviin huonoihin diileihin, eli mies kasvattaa omaisuuttaan samalla kun nainen maksaa juoksevat menot!
Toivottavasti edessä on ero, jos 300eurosta pitää puntaroida. Tai hankkikaa se kämppä yhdessä ja osallistu kaikkiin kustannuksiin tasapuolisesti. Myös niihin korjauskustannuksiin.