Ikuisuusasiasta: miehen omistamasta talosta ja vaimon osallistumisesta asumiskuluihin

Puolison omaisuuden kerryttämistä pelkääville tiedoksi, ok-talo ei enää ole mikään varma ja riskitön sijoitus ainakaan pk-seudun ulkopuolella. Jos kyseessä vanhempi talo, peruskorjauksiin voi helposti kulua kymmeniä tuhansia, satakin tuhatta, ainakin jos joudut teettämään remontit etkä itse osaa tehdä niitä. Eteenpäin myynti voi olla myös vaikeaa, jopa suuri riski sekin: jos uusi ostaja löytää piilevän kosteusvaurion (josta myyjäkään ei tiennyt mitään) ja haastaa oikeuteen, myyjä saattaa joutua pulittamaan oikeudenkäyntikuluja ja korvauksia taas kymmeniä tuhansia.

Ok-talon omistaja joutuu kantamaan tätä vastuutaakkaa ja huolta harteillaan sen lisäksi, että maksaa lainat ja muut kulut, jolloin tuntuu vähän röyhkeältä ajatella, että kumppani ajattelee automaattisesti, että hänelle ei saisi asuminen maksaa mitään. Nämä jutut yleensä sisäistää vasta, kun on itse siinä taloudellisen vastuunkantajan roolissa.

Olen itse vanhassa ok-talossa yksin asuva nainen ja talonomistaja. En osaisi edes kuvitella, että jos nyt myisin taloni ja muuttaisin miehen omistamaan ok-taloon, että vaatisin asua siinä ilmaiseksi. Luultavasti olisin hiton huojentunut, etten olisi yksin vastuussa rakenteiden kunnosta ja remonteista ja maksaisin mielelläni sovitun summan siitä, että saisin asua vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä näitä "300 euroa ei oo mitään, ei sillä saa kummosta vuokra-asuntoa"? Eikai kyse oo siitä saako sillä vuokra-asuntoa, vaan siitä onko tässä tilanteessa ok maksaa asulisesta ton verran. Mun vanhemmilla on 150 neliön omakotitalo helsingissä isolla tontilla ja asumiskustannukset on 400e/kk kaikki yhteenlaskettuna. (Laina siis maksettu jo). Kuitenkin pitää huomioida se että mies lainaa maksaessaan kerryttää omaisuutta itselleen asunnon muodossa. Sulta taas tuo 300€ menee "hukkaan", koska vaikka maksaisit 10 vuotta 300e/k (joka on 10v laskettuna yli 30 000e), ei sulle eron ym.tullen jää tuosta maksamastasi summasta senttiäkään. Eli musta ihan kohtuullinen. Entä, jos maksaisitte kiinteät kulut reilusti puoliksi (sähkö, vesi ym kuukausittaiset kulut) ja remppa- ym juttujen suhteen neuvottelisitte etukäteen jonkun summan tai osuuden minkä sinä sitten maksaisit niistä? (Tämänkään osuuden ei mielestäni tulisi olla kovin suuri koska se menee miehen asuntoon ja nostaa talon arvoa, sinulle siitä ei ole mitään hyötyä jatkossa)

Juuri tätä minä hain, kiitos kommentistasi. 

Minäkin ajattelin, että jos vaikka aluksi maksaisinkin tuon 300 euroa kuussa, mutta sitten ajan juoksussa ihan excelin avulla laskisi kaikki kiinteät kulut, joista lopulta maksaisin puolet. Vaikka se lopullinen summa hurahtaisikin sinne kolmensadan paikkeille, niin ainakin se olisi reilua ja oikeudenmukaista.

Ja heille, jotka puhuivat asumistuesta: en saa asumistukea miehen tulojen vuoksi. 

Ap

Oletko katsonut muita asumisvaihtoehtoja tuohon summaan? Suosittelen muuttamaan muualle, jos löydät samantasoisen asunnon halvemmalla. 

Siis asumuseroa vai avioeroa suosittelet näiden tietojen pohjalta? Ei ihme, että joka toinen liitto päättyy eroon.

No se oli vaan herätys suhteellisuudentajuun eikä mitään muuta. Et sitä edes ymmärtänyt. 

Vierailija kirjoitti:

Puolison omaisuuden kerryttämistä pelkääville tiedoksi, ok-talo ei enää ole mikään varma ja riskitön sijoitus ainakaan pk-seudun ulkopuolella. Jos kyseessä vanhempi talo, peruskorjauksiin voi helposti kulua kymmeniä tuhansia, satakin tuhatta, ainakin jos joudut teettämään remontit etkä itse osaa tehdä niitä. Eteenpäin myynti voi olla myös vaikeaa, jopa suuri riski sekin: jos uusi ostaja löytää piilevän kosteusvaurion (josta myyjäkään ei tiennyt mitään) ja haastaa oikeuteen, myyjä saattaa joutua pulittamaan oikeudenkäyntikuluja ja korvauksia taas kymmeniä tuhansia.

Ok-talon omistaja joutuu kantamaan tätä vastuutaakkaa ja huolta harteillaan sen lisäksi, että maksaa lainat ja muut kulut, jolloin tuntuu vähän röyhkeältä ajatella, että kumppani ajattelee automaattisesti, että hänelle ei saisi asuminen maksaa mitään. Nämä jutut yleensä sisäistää vasta, kun on itse siinä taloudellisen vastuunkantajan roolissa.

Olen itse vanhassa ok-talossa yksin asuva nainen ja talonomistaja. En osaisi edes kuvitella, että jos nyt myisin taloni ja muuttaisin miehen omistamaan ok-taloon, että vaatisin asua siinä ilmaiseksi. Luultavasti olisin hiton huojentunut, etten olisi yksin vastuussa rakenteiden kunnosta ja remonteista ja maksaisin mielelläni sovitun summan siitä, että saisin asua vain.

Tykkäsin tästäkin. Perspektiiviä tilanteeseen, kiitos.

Ap

Tässä puuttuu paljon oleellista tietoa.

1. Onko teillä muuten yhteiset rahat vai erilliset?

2. Onko miehellä varaa maksaa koko asumisesta, vai onko talon ostaminen siitä kiinni, että sinä maksat osuutesi?

3. Nouseeko asumiskustannuksesi nykyisestä tilanteesta?

Yleisesti olen aina kauhuissani kun (useimmiten) naiset ovat sitä mieltä, etteivät halua maksaa asumisesta. Se, että "kerryttää miehen omaisuutta jos tulee ero" kuulostaa siltä, että on jo yksi jalka ulkona avioliitosta. Mitä jos ei tule eroa? Olet asunut erittäin halvalla koko liittosi ajan. Toki pitää pystyä säästämään pahan päivän varalle, mutta suhteellisuudentajua pitää löytyä. Mikä tahansa asumismuoto 300 eurolla kuussa on halpa, ihan sama miten sitä kääntää ja vääntää ja mistä se koostuu. Lisäksi on väärin sanoa, ettet saa siitä mitään - saathan asua kauniissa yhteisessä omakotitalossa, etkä joudu soluasuntoon johonkin lähiöön. Siitä maksaisin ilomielin vaikka 600€ kuussa.

Nyt tuo kyttääminen siitä, ettei mies mitenkään saa hyötyä sinun asumiskustannuksista edes kympillä kuulostaa siltä, että on tärkeämpää että mies ei "voita" kun että itse saat hyvän asumistilanteen. Mieluummin vaikka sinne soluun kun että vahingossakaan maksaisit miehelle liikaa!

Taas tätä mammojen järjenjuoksua parhaimmillaan.

Jos asuttais vaikka vuokralla 900€/kk, niin ois ihan fine maksaa se 450, muttakun onkin MIEHEN kämppä kyseessä niin sille sialle kolmekin hunttia on liikaa 🤣

Vierailija kirjoitti:

Tässä puuttuu paljon oleellista tietoa.

1. Onko teillä muuten yhteiset rahat vai erilliset?

2. Onko miehellä varaa maksaa koko asumisesta, vai onko talon ostaminen siitä kiinni, että sinä maksat osuutesi?

3. Nouseeko asumiskustannuksesi nykyisestä tilanteesta?

Yleisesti olen aina kauhuissani kun (useimmiten) naiset ovat sitä mieltä, etteivät halua maksaa asumisesta. Se, että "kerryttää miehen omaisuutta jos tulee ero" kuulostaa siltä, että on jo yksi jalka ulkona avioliitosta. Mitä jos ei tule eroa? Olet asunut erittäin halvalla koko liittosi ajan. Toki pitää pystyä säästämään pahan päivän varalle, mutta suhteellisuudentajua pitää löytyä. Mikä tahansa asumismuoto 300 eurolla kuussa on halpa, ihan sama miten sitä kääntää ja vääntää ja mistä se koostuu. Lisäksi on väärin sanoa, ettet saa siitä mitään - saathan asua kauniissa yhteisessä omakotitalossa, etkä joudu soluasuntoon johonkin lähiöön. Siitä maksaisin ilomielin vaikka 600€ kuussa.

Nyt tuo kyttääminen siitä, ettei mies mitenkään saa hyötyä sinun asumiskustannuksista edes kympillä kuulostaa siltä, että on tärkeämpää että mies ei "voita" kun että itse saat hyvän asumistilanteen. Mieluummin vaikka sinne soluun kun että vahingossakaan maksaisit miehelle liikaa!

Hyviä pointteja. Lainaahan joutuisin nostamaan joka tapauksessa.

Ap

Onneksi itselläni on oma asunto, niin ei mahdollisessa tulevassa suhteessa tarvitse mietiskellä tällaisia. Minusta on suhteen kannalta haitallista kaikki suhteen sisäiset vuokranmaksu- ja tuloerotilanteet. Paras tilanne on silloin, kun molemmat ovat suunnilleen yhtä varakkaita tai köyhiä - oli lopputulos sitten yhdessä maksettu omakotitalo tai yhdessä maksettu vuokra. Tai sitten toki pitkässä ja vakiintuneessa suhteessa täydellinen yhteen hiileen puhaltaminen, jossa kumpikaan ei koe varojen olevan erillisiä.

Vierailija kirjoitti:

Jos olette naimisissa, niin ostatte talon puoliksi. Mies lyhentää lainaa aluksi enemmän, sinä sillä kolmellasadalla, jonka nyt pystyt maksamaan.

Ja jos tulee ero, omistat puolet kämpästä, tai jos sitä ei ole ehditty pankille maksaa, puolet velasta.

Yksikään mies ei antaisi vaimonsa ostaa omakotitaloa, josta itse makselisi asumiskuluja kuin mikäkin alivuokralainen.

Jos papin aamenen jälkeen ei sen vertaa kykene sitoutumaan, että sallii puolisolleen omistusoikeuden yhteiseen kotiin, ei kannata edes asua yhdessä. Ja avioeronhan saa, jos on asunut pari vuotta eri osoitteessa. 

Ap voi aluksi ostaa pienemmänkin osuuden kuin puolet, osuuden voi mitoittaa tulojen mukaan. Kannattaa kysyä esim. pankista neuvoja. Puolisot voivat tehdä sopimuksen myös siitä, että ap:n omistusosuutta kasvatetaan myöhemmin 50 %:iin.

Halpa vuokra. Ton verran on noin pinen kerrostalokaksion yhtiövastike, mutta vuokralla joutuisit maksamaan......€ paikkakunnasta riippuen. Säästäisin itse rahastoon, osakkeisiin, omaan asunto on tms.

Tuossa on vaan se ongelma, että mies voi heittää sinut puuhalle ihan milloin vain ilman varoitusta tai aikaa etsiä oma kämppä. Entäs jos teette miehen kanssa kirjallisen vuokrasopimuksen tai sitten asut omassa.

Nyt on niin, että olette naimisissa ja rakentamassa yhteistä elämää YHDESSÄ. Tällä hetkellä asutte vuokralla ja maksat melkein puolet vuokrasta, vaikka olet opiskelija ja et saa miehen tulojen vuoksi varmaan tälläkään hetkellä asumistukea. Tilanne on väärä ja osuus vuokranmaksusta tulisi laskea prosentuaalisesti tulojenne mukaan. Ette ole vain kämppikset, vaan PERHE. Näin ei voi ajatella talouksia aivan noin erillisiksi, koska Kelakaan ei näin tee tukia määrittäessä.

Meillä on ollut vastaava tilanne. Olin jo töissä, kun silloin tuleva mieheni vielä opiskeli. Maksoin vuokran kokonaan työtuloistani ja säästin tulevaa ensiasuntoamme varten. Hän maksoi autosta aiheutuvat kulut ja muuten ruokia yms. Olimme tiukilla ja elintasoni oli toki matalampi kuin jos olisin ollut yhdessä jo työssä käyvän kumppanin kanssa.

Kun ostimme ensimmäisen asuntomme (kaksio), merkitsimme sen 100%:sti minun nimiini. Sillä ASP-tili oli minun nimissäni. Maksoimme kuitenkin YHTEISESTI kaikki kulut mukaanlukien vastikkeet ja lainanlyhennyksen.

Möimme tämän asunnon ja rakensimme seuraavan. Se oli 49 mieheni nimissä. Annoin asunnon myyntivoiton kokonaisuudessaan rakentamisen pesämunaksi. Otimme lisälainan tällä kertaa yhdessä.

Talo valmistui ja jäin äitiyslomalle. Mies maksoi paljon suuremman osan lainanlyhennyksistä ja muista kuluista. Hoitovapaan ajalle haimme puoli vuotta taukoa lyhennyksistä.

Kymmenen vuotta kului ja muutimme seuraavaan asuntoon. Haimme lisää yhteistä lainaa, jolla remontoimme talon. Mies omisti nyt 50% eli hän välttyi kaupan yhteydessä varainsiirtoverolta. 

Jokin aika sitten mies sai isot voitot myydessään osuuden omistamastaan yrityksestä. Hän maksoi kaikki velkamme pois. 

Koko varallisuutemme on kasvatettu yhdessä. Hänen mielestään oli luonnollista maksaa pois yhteinen velka. Meillä ei ole avioehtoa. 

 Suosittelisin, että hankitte talon omistuksen puoliksi, sillä tilanne, että olet opiskelija on väliaikainen. Elämässä tapahtuu kaikkea muutakin eli voi tulla työttömyyttä, sairautta, äitiys/isyyslomia yms. eli talouden pitää joustaa ja ennen kaikkea pitää rakentaa tulevaisuutta yhtenäisesti ja perheenä. 

Nuo taloudelliset järjestelyt, joita nyt teette johtaa ennen pitkää eroon, sillä tilanne on niin epäreilu. Se tulee entistä epäreilummaksi, jos hoidat tulevia lapsia kotona. Valitan, eli jos tilanne on nyt tuo, niin odotatte talon ostoa, kunnes olet töissä ja voitte ottaa yhteisen lainan.

Minulla kaikki rahat, mitkä saan, menee yhteiseen käyttöön (vastike, laskuja, ruoat yms.). Olen myös opiskelija. Totta kai minunkin täytyy osallistua elämisen kustannuksiin! 300€ muka liikaa asumisesta, ei hyvänen aika... Miten joku voikin olla noin itsekäs kuin ap.

Vierailija kirjoitti:

Taas tätä mammojen järjenjuoksua parhaimmillaan.

Jos asuttais vaikka vuokralla 900€/kk, niin ois ihan fine maksaa se 450, muttakun onkin MIEHEN kämppä kyseessä niin sille sialle kolmekin hunttia on liikaa 🤣

Näin ajattelevia miehiäkin löytyy, jos asunto tai talo kuuluukin naiselle.

Vierailija kirjoitti:

Olisi jotenkin todella outuoa, ettei kaikkia elämiskuluja jaettaisi. 

Muuten tämä kommentti nojaa todella vanhentuneisiin sukupuolirooleihin. Itse näkisin, että lähtökohtaisesti yhteiset menot jaetaan suhteessa tuloihin ja kotityöt puoliksi. 

Mutta kotitöiden hinnoittelu rahassa taas tuntuu todella vieraalta. Olettamus taas tuntuu olevan, että nainen kokkailee miehelle aterioita. En todellakaan ole törmännyt tähän yhdessäkään lapsettomassa taloudessa. 

Mutta jos kotityöt hinnoitellaan niin sitten näihin sisältyy luonnollisesti myös talon huolto- ja ylläpitotyöt. Ap:lla tuskin on näihin hirveästi annettavaa, koska on niin kuutamolla asumisasioista. Saattaa rahat loppua, kun alkaa maksaa miehelle remonteista. 

Vanhentunutta tai ei niin jopa avoliitto katsotaan Suomessa edelleen yhteistaloudeksi. Opiskelija ei saa asumistukea puolison tulojen perusteella, ei toimeentulotukea jne. Mistä sitten on lähtöisin tämä tarve maksaa kaikki puoliksi suhteessa missä toinen käy töissä ja omistaa ja toinen saa pientä opintotukea, vielä pienempää rahaa johtuen toisen isoista tuloista?! Mikä tuossa on se avioliiton tarkoitus ylipäätään? Todellinen sitoutuminen puuttuu täysin, kumpikin vaan petaa tulevaa eroa varten. :D Mut hei, nykyaika! (Y) Seuraava on varmaan se, että molemmat saa pitää Tinderin ihan varmuuden vuoksi, ettei vaan avioliitto muuta mitään OMASSA elämässä sekunniksikaan.

Jos tapaat kypsällä iällä Tinderissä Jorman, jolla on omakotitalo, jonka hän on ostanut 90-luvun alussa ja ehtinyt jo kokonaan maksaa pois tai perinyt sen vanhemmiltaan JA Jorma pyytää sinua muuttamaan luokseen, on ihan ok, että maksat asumisestasi sen kolmesataa kuussa. Tämä vieläpä siinä tapauksessa, että Jorma ottaisi ja kosisi.

Sen sijaan se ei ole ok, että menet naimisiin miehen kanssa, joka asuu vuokralla ja joka vaikka muutaman vuoden liiton jälkeen ilmoittaa ostavansa omalla rahallaan omakotitalon, jonka kuluihin sinä osallistut.

Jos joku ei näe eroa näiden kahden tapauksen välillä, niin ero niissä nyt joka tapauksessa on. 

Vierailija kirjoitti:

Halpa vuokra. Ton verran on noin pinen kerrostalokaksion yhtiövastike, mutta vuokralla joutuisit maksamaan......€ paikkakunnasta riippuen. Säästäisin itse rahastoon, osakkeisiin, omaan asunto on tms.

Tuossa on vaan se ongelma, että mies voi heittää sinut puuhalle ihan milloin vain ilman varoitusta tai aikaa etsiä oma kämppä. Entäs jos teette miehen kanssa kirjallisen vuokrasopimuksen tai sitten asut omassa.

Ei kyllä voi heittää pihalle milloin vain ilman varoitusta, jos on vakituinen osoite asunnossa. Tuosta ei kyllä tarvitse huolehtia. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla kaikki rahat, mitkä saan, menee yhteiseen käyttöön (vastike, laskuja, ruoat yms.). Olen myös opiskelija. Totta kai minunkin täytyy osallistua elämisen kustannuksiin! 300€ muka liikaa asumisesta, ei hyvänen aika... Miten joku voikin olla noin itsekäs kuin ap.

Saatko asumistukea?

Minä en, saan opintotukea ja -lainaa, joilla maksan melkein puolet vuokrasta, laskuista ja ruoasta, eli _kaikki_ menee elämiseen.

Sama juttu, jos maksan 300 € elämisestä, mikään ei muutu. Minulle ei jää mitään säästöön, kun mies kerryttää omaisuutta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Taas tätä mammojen järjenjuoksua parhaimmillaan.

Jos asuttais vaikka vuokralla 900€/kk, niin ois ihan fine maksaa se 450, muttakun onkin MIEHEN kämppä kyseessä niin sille sialle kolmekin hunttia on liikaa 🤣

Totta, jos ap olisi mies ja asuisi naisen omistamassa talossa, haukuttaisiin jo pihiksi ja ettei edes saa eikä ansaitse naista😂

Millä opiskelija tai työmarkkinatuella opiskeleva maksaa 300 euroa. Toimeentulotuki on vähän vajaa 500 euroa ja siitä ei kuulu maksaa vuokria, sähköä ja vettä. Jos saat enemmän rahaa kuin sen 500 euroa niin sen ylittävän osan voit antaa asumiskuluihisi. Avopuoliso on elatusvelvollinen ja jos mies ottaa kirjoille asumaan niin ei hän voi mitä tahansa kyniä tulottomalta opiskelijalta tai työttömältä. Mies jos ostaa talon niin laskee että hänen omat rahat riittävät asumiskulujen maksamineen koska sinä et ole palkkatyössä etkä omista siitä mitään. 

Tässä jotain todellisia kuluja omakotitalostamne (150 m2) pääkaupunkiseudulla:

Sähkö+lämmitys 3500 eur / vuosi

Kiinteistövero 800 eur / vuosi

Vesi 450 eur / vuosi

Jätehuolto 110 eur / vuosi

Kotivakuutus 1000 eur / vuosi

Yhteensä näistä tulee 490 euroa kuukaudessa. Lisäksi tämän päälle tulevat kaikki korjaukset, mahdollisten lainojen korot jne.

Minusta ap:n mainitsema 300 euroa kuukaudessa on hyvin kohtuullinen.

Vierailija kirjoitti:

Halpa vuokra. Ton verran on noin pinen kerrostalokaksion yhtiövastike, mutta vuokralla joutuisit maksamaan......€ paikkakunnasta riippuen. Säästäisin itse rahastoon, osakkeisiin, omaan asunto on tms.

Tuossa on vaan se ongelma, että mies voi heittää sinut puuhalle ihan milloin vain ilman varoitusta tai aikaa etsiä oma kämppä. Entäs jos teette miehen kanssa kirjallisen vuokrasopimuksen tai sitten asut omassa.

Edes avoliitossa ei saa heittää toista pihalle saman tien, vaan pitää antaa kohtuullinen muuttoaika. Jos toinen kieltäytyy muuttamasta vapaaehtoisesti, pitää ensin hakea tuomioistuimesta häätöpäätös ja vasta päätöksen voimaan tultua hänet saa häätää ulos ulosottomiehen avulla. Käytännössä avopuolisolla on siis sama suoja kuin vuokralaisella, jos hän on kirjoilla asunnossa.