Ikuisuusasiasta: miehen omistamasta talosta ja vaimon osallistumisesta asumiskuluihin

Vierailija kirjoitti:

Voi mennäkin 600e/kk.

Joka tapauksessa, halvalla pääset.

Meillä oli hetken okt vuokralla. Vuokra oli jo 900e/kk joka sisälsi onneksi puut ja tien aurauksen. Mutta jätemaksu ja sähkö siihen päälle.

Okt:ssa asuessa kantsii sitä rahaa haalia jemmaan muutenkin.

"Meillä" oli ..., mutta kun tässä on kyse siitä, että ap:n aviomies vuokraisi taloa omalle vaimolleen. 

Totta kai meillä kaikilla on asumiskuluja, mutta eri juttu on, kannattaako omalle avuomiehelle alkaa maksamaan vuokraa, kun mies menee ja ostaa "oman" talon, vaikka on naimisissa ja talo pitäisi tietenkin ostaa vaimon kanssa yhteisesti.

Vai ajatteletko, että aviomies on koko heidän avioliiton ajan ap "vuokraisäntä".   Vai missa vaiheessa vuokranmaksu omalla aviomiehelle lakkaa? haudassa?

Miksi ap maksaisi koko elämänsä miehelle asuntoa, kun voisi jonkun muun miehen kanssa maksaa YHTEISTÄ asuntoa/taloa.

En ole varma, haluaisiko itse miehen, joka kesken avioliiton menee yksin ostamaan talon ja ottaa minut siihen vuokralle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi mennäkin 600e/kk.

Joka tapauksessa, halvalla pääset.

Meillä oli hetken okt vuokralla. Vuokra oli jo 900e/kk joka sisälsi onneksi puut ja tien aurauksen. Mutta jätemaksu ja sähkö siihen päälle.

Okt:ssa asuessa kantsii sitä rahaa haalia jemmaan muutenkin.

"Meillä" oli ..., mutta kun tässä on kyse siitä, että ap:n aviomies vuokraisi taloa omalle vaimolleen. 

Totta kai meillä kaikilla on asumiskuluja, mutta eri juttu on, kannattaako omalle avuomiehelle alkaa maksamaan vuokraa, kun mies menee ja ostaa "oman" talon, vaikka on naimisissa ja talo pitäisi tietenkin ostaa vaimon kanssa yhteisesti.

Vai ajatteletko, että aviomies on koko heidän avioliiton ajan ap "vuokraisäntä".   Vai missa vaiheessa vuokranmaksu omalla aviomiehelle lakkaa? haudassa?

Miksi ap maksaisi koko elämänsä miehelle asuntoa, kun voisi jonkun muun miehen kanssa maksaa YHTEISTÄ asuntoa/taloa.

En ole varma, haluaisiko itse miehen, joka kesken avioliiton menee yksin ostamaan talon ja ottaa minut siihen vuokralle.

Ap:lla ei omien sanojensa mukaan ole varaa maksaa yhteistä asuntoa. Tulot eivät riitä sekä osuuteen kuluista että lainanlyhennyksestä.

Sano että maksat puolet vedestä ja sähköstä. Lopuilla lyhennetään lainaan ja miehesi myy osuuden talosta sinulle. Näin leudoilla talvella ei mitenkään saada menemään 300e/kk talon kuluihin.

Vierailija kirjoitti:

Muutamakin vastaajista on vedonnut siihen että mutku aviopari eikä vuokrasuhde.

Juu, tuo oli hyvä pointti. Joskus 50-luvulla.

Nykyään yli 50% aviopareista eroaa, ja peräti 80% tapauksista eron ottaa nainen.

Avioliitosta on tullut vain yksi elämänvaihe jossa ollaan sen aikaa että lapset on hankittu ja kasvatettu. Sitä ennen on sinkkuilunuoruus, ja sen jälkeen on Uusi Elämä voimaantuneena nelikymppisenä ilman miestä.

Kun yhtälöön lisätään se että nimenomaan miehellä varallisuus ratkaisee paljon onko tsäänssejä pariutua toisella kierroksella, on aika helvetin ymmärrettävää ettei mies tuossa vaiheessa suostu maksamaan taloa vaimonkin puolesta.

 

Avioerokaan ei estä avioparia ostamaan yhteista asuntoa. Lainan voi puolittaa ja kumpikin maksaa omaa puoltaan , niin kuin haluaa. 

Sen talon kun voi sitten myydä, kun tuskin se mieskään pystyy välttämättä omilla tuloillaan sitä taloa maksamaan. Mutta kun hän perii vaimoltaa vuokraa, hän pystyy asuntoa maksamaan.  miksi se vaimokaan olisi niin helvetin tyhmä, että maksaisi miehelee asuntoa joka eron tullen jäisi yksin miehelle ja nainen säisi lähteä näppejään nuollen? Oisko naiselle hyvä diili? Opiskelijana ap saa paljon edullisemmin sinkkuna kun saa tute, kuin niin, että maksaa aviomiehelleen vuokraa, koska on avioon mennessään menettänyt tuet. Aviopuolisolla kun on elatusvelvollisuus.

Mieshän tuossa vain kartuttaa omaisuuttaa vaimonsa maksaessa, eikä kuitenkaan koskaan saa omistaa neliöäkään.

Avioliitoista noin 40% päätyy eroon ja yleensä naiset ovat yli 40v ja miehet yli 42v kun ero tulee, Tuohon mennessä on yleensä ehditty tehdä lapset ja rakentaa yhteistä elämää. Sinunko mielestäsi naisen pitäisi koko tuo  aika maksaa miehelle vuokraa yhteisestä kodista, kun mies sitten yksin saa koko kodin, kun ero tulee?

Ei muuta kuin akka ja  kersat pihalle, kun mies on löytänyt uuden ja nuoremman "vuokran maksajan". 

Kyllä se asunto on avioliitossa ostettava yhteisesti ja kun lapsia tulee, niin siitä ei saa vain yksin nainen kärsiä rahallisesti.  

Jos et ole huomannut, niin naiset käy nykyään töissä ja tienaavat ihan siinä kuin miehetkin. Monesti vain on niin, että nainen maksaa ruuat, pesuaineet , lasten vaatteet, harrastukset ym ja mies asuntolainan ja eron tullen väittää, että talo on hänen, kun on sen maksanutkin. Tällä perusteella se mies on naisen, kun nainen sen on ruokkinutkin. Avioliitossa rahat on aika yhteisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä mieheltä kysyin, että mitä mieltä hän on tilanteesta, jossa aviomies perii vaimoltaan vuokraa, kun ostaa talon. Ja kyseessä siis aviopari.

Mies vastasi, että "kyllähän niitä on kaikenlaisia hulluja". Ja että on "todella outoa, että vaimolta peritään vuokraa".

Kyllähän tuon vuokran vaatimisen ymmärtää, jos kyseessä vieras ihminen, mutta omalta aviopuolisolta?

Eihän tuossa kyllä vuokraa peritä vaan asumiskustannuksia. Kuluihin menee varmasti 200 euroa ja kyllä minä oikein mielelläni maksaisin 100 euroa pientä korvausta asumisesta. Tälla tavoin saisin säästettyä 700 euroa kuussa sijoituksiin. 

Paljonpa pystyt sijoittamaan jos opiskelija olet. Mutta toisaalta, myös asunto on sijoitus. Miksi et maksa miehesi kanssa yhdessä teidän molempien omaa kotia, vaan mieluummin sijoitat rahasi muualle?

Toki jos miehesi vaatii sinulta koko teidän loppuelämän ajan 300e/kk /vuokraa, niin tuleehan sitä muitakin kuluja, kuten ruoka ja ehkä auto ym. Ja kun saat lapsia miehesi kanssa, joudut ehkä maksamaan miehellesi isompaa vuokraa, koska lapsetkin kuluttaa asuntoa ja vesilasku ym suurenee.

Sinun kannattaa varmaan laittaa ne sijoittamasi rahat johonkin asuntoon, että ehdit maksaa itsellesikin kodin, jos miehesi vaikka kuolee. Vaikka tietenkin, jos sinulla on paljon sijoituksia, jotka on helppo muuttaa rahaksi, voit sitten  äkkiä ostaakin sen uuden kodin. Entinenhän oli vain miehen nimissä  ja avioehtokin oli, joten siitä et saa  mitään. Tämä siis ainakin ap:n tilanne.

Ja jos lapsia ei ole, aviomiehen sukulaiset perii sinun ja miehesi yhteisen kodin. Sinähän asuit siinä vain "vuokralla" ja maksoit asumiskulut.

En ajattele tuota 300 euroa vuokrana vaan osallistumisena kuluihin, koska kuluihin tuo menisis. Ja jos mies kuolee, ei minun leskenä tarvitse siitä muutta mihinkään, kun asunto jäisi minulle. 

Nyt et ymmärrä. Ei ap peri miehensä asuntoa. Heillä kun on avioehto ja asunto on yksin vain miehen. Ap joutuu pihalle kun mies kuolee. Jos sinä kuitenkin omistat asunnon miehesi kuoltua on tilanteesi eri. 

Eikä ap kuluta asuntoa edes tuon 300e edestä kuussa, koska mies asunnon omistajana joutuu yksin maksamaan rempat/kiinteistäverot ym. Ne eivät vuokralaiselle kuulu. AP aviovaimonahan on miehensä vuokralainen. Vesi ja sähkökin kuuluvat monesti esim opiskelija-asunnoissa vuokraan. Muita kuluja ei vuokrlainen maksa. Ne kuuluvat kiinteistön omistajalle.

Miksi ei perisi, jos avioehto ei koske avio-oikeutta kuolintapauksessa vaan ainoastaan avioerossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamakin vastaajista on vedonnut siihen että mutku aviopari eikä vuokrasuhde.

Juu, tuo oli hyvä pointti. Joskus 50-luvulla.

Nykyään yli 50% aviopareista eroaa, ja peräti 80% tapauksista eron ottaa nainen.

Avioliitosta on tullut vain yksi elämänvaihe jossa ollaan sen aikaa että lapset on hankittu ja kasvatettu. Sitä ennen on sinkkuilunuoruus, ja sen jälkeen on Uusi Elämä voimaantuneena nelikymppisenä ilman miestä.

Kun yhtälöön lisätään se että nimenomaan miehellä varallisuus ratkaisee paljon onko tsäänssejä pariutua toisella kierroksella, on aika helvetin ymmärrettävää ettei mies tuossa vaiheessa suostu maksamaan taloa vaimonkin puolesta.

 

Avioerokaan ei estä avioparia ostamaan yhteista asuntoa. Lainan voi puolittaa ja kumpikin maksaa omaa puoltaan , niin kuin haluaa. 

Sen talon kun voi sitten myydä, kun tuskin se mieskään pystyy välttämättä omilla tuloillaan sitä taloa maksamaan. Mutta kun hän perii vaimoltaa vuokraa, hän pystyy asuntoa maksamaan.  miksi se vaimokaan olisi niin helvetin tyhmä, että maksaisi miehelee asuntoa joka eron tullen jäisi yksin miehelle ja nainen säisi lähteä näppejään nuollen? Oisko naiselle hyvä diili? Opiskelijana ap saa paljon edullisemmin sinkkuna kun saa tute, kuin niin, että maksaa aviomiehelleen vuokraa, koska on avioon mennessään menettänyt tuet. Aviopuolisolla kun on elatusvelvollisuus.

Mieshän tuossa vain kartuttaa omaisuuttaa vaimonsa maksaessa, eikä kuitenkaan koskaan saa omistaa neliöäkään.

Avioliitoista noin 40% päätyy eroon ja yleensä naiset ovat yli 40v ja miehet yli 42v kun ero tulee, Tuohon mennessä on yleensä ehditty tehdä lapset ja rakentaa yhteistä elämää. Sinunko mielestäsi naisen pitäisi koko tuo  aika maksaa miehelle vuokraa yhteisestä kodista, kun mies sitten yksin saa koko kodin, kun ero tulee?

Ei muuta kuin akka ja  kersat pihalle, kun mies on löytänyt uuden ja nuoremman "vuokran maksajan". 

Kyllä se asunto on avioliitossa ostettava yhteisesti ja kun lapsia tulee, niin siitä ei saa vain yksin nainen kärsiä rahallisesti.  

Jos et ole huomannut, niin naiset käy nykyään töissä ja tienaavat ihan siinä kuin miehetkin. Monesti vain on niin, että nainen maksaa ruuat, pesuaineet , lasten vaatteet, harrastukset ym ja mies asuntolainan ja eron tullen väittää, että talo on hänen, kun on sen maksanutkin. Tällä perusteella se mies on naisen, kun nainen sen on ruokkinutkin. Avioliitossa rahat on aika yhteisiä. 

Mies on saanut lainan yksin, joten tietenkin hän pystyy sitä myös ihan yksin maksamaankin. Että lopeta tuollainen ihme uhriutuminen naisen asemasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi mennäkin 600e/kk.

Joka tapauksessa, halvalla pääset.

Meillä oli hetken okt vuokralla. Vuokra oli jo 900e/kk joka sisälsi onneksi puut ja tien aurauksen. Mutta jätemaksu ja sähkö siihen päälle.

Okt:ssa asuessa kantsii sitä rahaa haalia jemmaan muutenkin.

"Meillä" oli ..., mutta kun tässä on kyse siitä, että ap:n aviomies vuokraisi taloa omalle vaimolleen. 

Totta kai meillä kaikilla on asumiskuluja, mutta eri juttu on, kannattaako omalle avuomiehelle alkaa maksamaan vuokraa, kun mies menee ja ostaa "oman" talon, vaikka on naimisissa ja talo pitäisi tietenkin ostaa vaimon kanssa yhteisesti.

Vai ajatteletko, että aviomies on koko heidän avioliiton ajan ap "vuokraisäntä".   Vai missa vaiheessa vuokranmaksu omalla aviomiehelle lakkaa? haudassa?

Miksi ap maksaisi koko elämänsä miehelle asuntoa, kun voisi jonkun muun miehen kanssa maksaa YHTEISTÄ asuntoa/taloa.

En ole varma, haluaisiko itse miehen, joka kesken avioliiton menee yksin ostamaan talon ja ottaa minut siihen vuokralle.

Ap:lla ei omien sanojensa mukaan ole varaa maksaa yhteistä asuntoa. Tulot eivät riitä sekä osuuteen kuluista että lainanlyhennyksestä.

Jos avioparilla ei ole varaa ostaa yhteistä asuntoa, sitä ei yleensä silloin osteta. Sitten odotetaan, että ajankohta on sopiva ja talo voidaan ostaa. Jos mies nyt kuitenkin talon haluaa ostaa, hänen on tyytyminen siihen, että talo ostetaan kummankin niniin, kuten avioliitossa kuuluu ja ap alkaa maksamaan taloa kun valmistuu. Hullua on, jos mies yksin ostaa talon vaikka hänen vaimollaan ei ole varaa sitä opiskelijana alkaa maksamaan. Avioliitto on yhteinen yritys, eikä siinä sooloilla. 

Vai onko niin, että kun ap valmistuu, hänkin sitten ostaa oman talon. Sitten molemmilla on omat, kun ei avioliitossakaan voida sopia, että talo ostetaan sitten, kun se on molemmille mahdollista.

Minusta parasta on sellainen suhde, jossa kumpikaan ei hae toisesta rahallista hyötyä vaan suhteessa molemmat on ihan muista syistä. Paras tilanne on, että pienempituloinen on valmis maksamaan asumisestaan reilun summan ja parempituloinen on valmis joustamaan ja tulemaan vastaan. Minusta tuo 300 euroa on kuitenkin niin pieni summa, että mies on jo tullut vastaan. Ap sen sijaan haluaa hyötyä suhteestaan vielä enemmän. Minusta se ei ole hyvä lähtökohta suhteelle. Minä voin hyvin maksaa enemmän ja minä olen maksanutkin enemmän, mutta ap:n kaltaiselle ihmiselle en ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuo 300 euroa on kohtuullinen korvaus. Kiinteistövero, jätemaksut, lämmityskulut, vakuutukset ja ylläripyllärit putket jäässä yms. Ei ehkä kannata vaatia mieheltä tarkkoja laskelmia, koska sinun osuutesi saattaa nousta. Jos pystyt pitämään osuutesi tuossa 300 eurossa, niin olet mielestäni voiton puolella. Erotessa ei tarvitse stressata asunnon myymisestä. Keräät vain tavarasi ja kohti uusia seikkailuja. Avioehdon vastustamisen peruste järkevälle ihmiselle on ainoastaan se, että hankittava omaisuus maksetaan ihan oikeasti yhdessä.

Kohtuullinen korvaus mistä? Aiheuttamistaan kuluista? Aiheuttaako ap miehelle 300 euron kuukausittaiset kulut?

Väitätkö, että miehellä yksin asuessaan menisi kuussa 300 euroa vähemmän kiinteistöveroon, jätemaksuihin, lämmitykseen ja vakuutuksiin?

Eiköhän hän joutuisi ne 600 euron kulut maksamaan siinäkin tapauksessa vaikka asuisi yksin.

Tämä on muutenkin ihan hullua. Aviomies ostaa yksin talon ja laittaa aviovaimonsa maksamaan vuokraa?

Ihan hulluksi on maailma mennyt. Enenvanhaankin mies saattoi sen talon yksin nimiinsä ostaa, mutta ei hän kyllä vaimoltaan siitä yhteisestä kodista vuokraa vaatinut.

Mietityttää vaan se, että jos tämä aviopari saa lapsia, joutuuko vaimo sitten maksamaan enemmän vuokraa, kun asuntokin kuluu enemmän? Vettä ja sähköäkin kuluu enemmän, niin kai se vuokrakin sitten nousee?

Eiköhän tuossa mene 200 euroa puoliin juoksevista kuluista ja 100 jää vuokran osuudeksi. Onpa ihan hirveästi vuokraa. Mies hoitaa muut kulut remontteineen. Sopisi oikein hyvin tuollainen vuokra ja huoketon elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamakin vastaajista on vedonnut siihen että mutku aviopari eikä vuokrasuhde.

Juu, tuo oli hyvä pointti. Joskus 50-luvulla.

Nykyään yli 50% aviopareista eroaa, ja peräti 80% tapauksista eron ottaa nainen.

Avioliitosta on tullut vain yksi elämänvaihe jossa ollaan sen aikaa että lapset on hankittu ja kasvatettu. Sitä ennen on sinkkuilunuoruus, ja sen jälkeen on Uusi Elämä voimaantuneena nelikymppisenä ilman miestä.

Kun yhtälöön lisätään se että nimenomaan miehellä varallisuus ratkaisee paljon onko tsäänssejä pariutua toisella kierroksella, on aika helvetin ymmärrettävää ettei mies tuossa vaiheessa suostu maksamaan taloa vaimonkin puolesta.

 

Avioerokaan ei estä avioparia ostamaan yhteista asuntoa. Lainan voi puolittaa ja kumpikin maksaa omaa puoltaan , niin kuin haluaa. 

Sen talon kun voi sitten myydä, kun tuskin se mieskään pystyy välttämättä omilla tuloillaan sitä taloa maksamaan. Mutta kun hän perii vaimoltaa vuokraa, hän pystyy asuntoa maksamaan.  miksi se vaimokaan olisi niin helvetin tyhmä, että maksaisi miehelee asuntoa joka eron tullen jäisi yksin miehelle ja nainen säisi lähteä näppejään nuollen? Oisko naiselle hyvä diili? Opiskelijana ap saa paljon edullisemmin sinkkuna kun saa tute, kuin niin, että maksaa aviomiehelleen vuokraa, koska on avioon mennessään menettänyt tuet. Aviopuolisolla kun on elatusvelvollisuus.

Mieshän tuossa vain kartuttaa omaisuuttaa vaimonsa maksaessa, eikä kuitenkaan koskaan saa omistaa neliöäkään.

Avioliitoista noin 40% päätyy eroon ja yleensä naiset ovat yli 40v ja miehet yli 42v kun ero tulee, Tuohon mennessä on yleensä ehditty tehdä lapset ja rakentaa yhteistä elämää. Sinunko mielestäsi naisen pitäisi koko tuo  aika maksaa miehelle vuokraa yhteisestä kodista, kun mies sitten yksin saa koko kodin, kun ero tulee?

Ei muuta kuin akka ja  kersat pihalle, kun mies on löytänyt uuden ja nuoremman "vuokran maksajan". 

Kyllä se asunto on avioliitossa ostettava yhteisesti ja kun lapsia tulee, niin siitä ei saa vain yksin nainen kärsiä rahallisesti.  

Jos et ole huomannut, niin naiset käy nykyään töissä ja tienaavat ihan siinä kuin miehetkin. Monesti vain on niin, että nainen maksaa ruuat, pesuaineet , lasten vaatteet, harrastukset ym ja mies asuntolainan ja eron tullen väittää, että talo on hänen, kun on sen maksanutkin. Tällä perusteella se mies on naisen, kun nainen sen on ruokkinutkin. Avioliitossa rahat on aika yhteisiä. 

Mies on saanut lainan yksin, joten tietenkin hän pystyy sitä myös ihan yksin maksamaankin. Että lopeta tuollainen ihme uhriutuminen naisen asemasta.

Ai sinäkö tunnet ap:n miehen ja tiedät, että hän pystyy sen yksin maksamaan? Okei.

Lopetapa sinäkin se uhriutuminen miehenä.

Ps. harva mies pystyy yksin asunnon/talon maksamaan. Täällä ainakin kaikki talot on menneet myyntiin, jos ero on tullut. Kumpikaan ei koskaan ole yksin pystynyt taloa maksamaan. 

Ja aina talon on ostanut pariskunta, jossa molemmat taloa maksaa.

Mutta tietenkin hyvin rikas ja hyvin toimeen tuleva mies tai nainen siihenkin pystyy(maksamaan taloa yksin, riipuu tietenkin talon hinnasta)

mutta kun suurin osa ihmisistä (myös miehistä) on tavallisia palkan saajia niin ei se yksin maksaminen kovin monelta onnistu. Harva ihminen myöskään yksin asuessaan edes haluaa omakotitaloa. 

Että jospa lopetat nuo naisvihaiset kommenttisi.

Kuulostaa hyvin kohtuulliselta. Et ainakaan tule ryöstetyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamakin vastaajista on vedonnut siihen että mutku aviopari eikä vuokrasuhde.

Juu, tuo oli hyvä pointti. Joskus 50-luvulla.

Nykyään yli 50% aviopareista eroaa, ja peräti 80% tapauksista eron ottaa nainen.

Avioliitosta on tullut vain yksi elämänvaihe jossa ollaan sen aikaa että lapset on hankittu ja kasvatettu. Sitä ennen on sinkkuilunuoruus, ja sen jälkeen on Uusi Elämä voimaantuneena nelikymppisenä ilman miestä.

Kun yhtälöön lisätään se että nimenomaan miehellä varallisuus ratkaisee paljon onko tsäänssejä pariutua toisella kierroksella, on aika helvetin ymmärrettävää ettei mies tuossa vaiheessa suostu maksamaan taloa vaimonkin puolesta.

 

Avioerokaan ei estä avioparia ostamaan yhteista asuntoa. Lainan voi puolittaa ja kumpikin maksaa omaa puoltaan , niin kuin haluaa. 

Sen talon kun voi sitten myydä, kun tuskin se mieskään pystyy välttämättä omilla tuloillaan sitä taloa maksamaan. Mutta kun hän perii vaimoltaa vuokraa, hän pystyy asuntoa maksamaan.  miksi se vaimokaan olisi niin helvetin tyhmä, että maksaisi miehelee asuntoa joka eron tullen jäisi yksin miehelle ja nainen säisi lähteä näppejään nuollen? Oisko naiselle hyvä diili? Opiskelijana ap saa paljon edullisemmin sinkkuna kun saa tute, kuin niin, että maksaa aviomiehelleen vuokraa, koska on avioon mennessään menettänyt tuet. Aviopuolisolla kun on elatusvelvollisuus.

Mieshän tuossa vain kartuttaa omaisuuttaa vaimonsa maksaessa, eikä kuitenkaan koskaan saa omistaa neliöäkään.

Avioliitoista noin 40% päätyy eroon ja yleensä naiset ovat yli 40v ja miehet yli 42v kun ero tulee, Tuohon mennessä on yleensä ehditty tehdä lapset ja rakentaa yhteistä elämää. Sinunko mielestäsi naisen pitäisi koko tuo  aika maksaa miehelle vuokraa yhteisestä kodista, kun mies sitten yksin saa koko kodin, kun ero tulee?

Ei muuta kuin akka ja  kersat pihalle, kun mies on löytänyt uuden ja nuoremman "vuokran maksajan". 

Kyllä se asunto on avioliitossa ostettava yhteisesti ja kun lapsia tulee, niin siitä ei saa vain yksin nainen kärsiä rahallisesti.  

Jos et ole huomannut, niin naiset käy nykyään töissä ja tienaavat ihan siinä kuin miehetkin. Monesti vain on niin, että nainen maksaa ruuat, pesuaineet , lasten vaatteet, harrastukset ym ja mies asuntolainan ja eron tullen väittää, että talo on hänen, kun on sen maksanutkin. Tällä perusteella se mies on naisen, kun nainen sen on ruokkinutkin. Avioliitossa rahat on aika yhteisiä. 

Mies on saanut lainan yksin, joten tietenkin hän pystyy sitä myös ihan yksin maksamaankin. Että lopeta tuollainen ihme uhriutuminen naisen asemasta.

Ai sinäkö tunnet ap:n miehen ja tiedät, että hän pystyy sen yksin maksamaan? Okei.

Lopetapa sinäkin se uhriutuminen miehenä.

Ps. harva mies pystyy yksin asunnon/talon maksamaan. Täällä ainakin kaikki talot on menneet myyntiin, jos ero on tullut. Kumpikaan ei koskaan ole yksin pystynyt taloa maksamaan. 

Ja aina talon on ostanut pariskunta, jossa molemmat taloa maksaa.

Mutta tietenkin hyvin rikas ja hyvin toimeen tuleva mies tai nainen siihenkin pystyy(maksamaan taloa yksin, riipuu tietenkin talon hinnasta)

mutta kun suurin osa ihmisistä (myös miehistä) on tavallisia palkan saajia niin ei se yksin maksaminen kovin monelta onnistu. Harva ihminen myöskään yksin asuessaan edes haluaa omakotitaloa. 

Että jospa lopetat nuo naisvihaiset kommenttisi.

Minä olen nainen. Ja tiedän, että omakotitaloon voi ottaa lainaa yksin. 300e/kk ei lainaa lyhennellä, se summa on tosiaan noin puolet asumiskuluista. Olet ihan pihalla, sori nyt vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamakin vastaajista on vedonnut siihen että mutku aviopari eikä vuokrasuhde.

Juu, tuo oli hyvä pointti. Joskus 50-luvulla.

Nykyään yli 50% aviopareista eroaa, ja peräti 80% tapauksista eron ottaa nainen.

Avioliitosta on tullut vain yksi elämänvaihe jossa ollaan sen aikaa että lapset on hankittu ja kasvatettu. Sitä ennen on sinkkuilunuoruus, ja sen jälkeen on Uusi Elämä voimaantuneena nelikymppisenä ilman miestä.

Kun yhtälöön lisätään se että nimenomaan miehellä varallisuus ratkaisee paljon onko tsäänssejä pariutua toisella kierroksella, on aika helvetin ymmärrettävää ettei mies tuossa vaiheessa suostu maksamaan taloa vaimonkin puolesta.

 

Avioerokaan ei estä avioparia ostamaan yhteista asuntoa. Lainan voi puolittaa ja kumpikin maksaa omaa puoltaan , niin kuin haluaa. 

Sen talon kun voi sitten myydä, kun tuskin se mieskään pystyy välttämättä omilla tuloillaan sitä taloa maksamaan. Mutta kun hän perii vaimoltaa vuokraa, hän pystyy asuntoa maksamaan.  miksi se vaimokaan olisi niin helvetin tyhmä, että maksaisi miehelee asuntoa joka eron tullen jäisi yksin miehelle ja nainen säisi lähteä näppejään nuollen? Oisko naiselle hyvä diili? Opiskelijana ap saa paljon edullisemmin sinkkuna kun saa tute, kuin niin, että maksaa aviomiehelleen vuokraa, koska on avioon mennessään menettänyt tuet. Aviopuolisolla kun on elatusvelvollisuus.

Mieshän tuossa vain kartuttaa omaisuuttaa vaimonsa maksaessa, eikä kuitenkaan koskaan saa omistaa neliöäkään.

Avioliitoista noin 40% päätyy eroon ja yleensä naiset ovat yli 40v ja miehet yli 42v kun ero tulee, Tuohon mennessä on yleensä ehditty tehdä lapset ja rakentaa yhteistä elämää. Sinunko mielestäsi naisen pitäisi koko tuo  aika maksaa miehelle vuokraa yhteisestä kodista, kun mies sitten yksin saa koko kodin, kun ero tulee?

Ei muuta kuin akka ja  kersat pihalle, kun mies on löytänyt uuden ja nuoremman "vuokran maksajan". 

Kyllä se asunto on avioliitossa ostettava yhteisesti ja kun lapsia tulee, niin siitä ei saa vain yksin nainen kärsiä rahallisesti.  

Jos et ole huomannut, niin naiset käy nykyään töissä ja tienaavat ihan siinä kuin miehetkin. Monesti vain on niin, että nainen maksaa ruuat, pesuaineet , lasten vaatteet, harrastukset ym ja mies asuntolainan ja eron tullen väittää, että talo on hänen, kun on sen maksanutkin. Tällä perusteella se mies on naisen, kun nainen sen on ruokkinutkin. Avioliitossa rahat on aika yhteisiä. 

Mies on saanut lainan yksin, joten tietenkin hän pystyy sitä myös ihan yksin maksamaankin. Että lopeta tuollainen ihme uhriutuminen naisen asemasta.

Ai sinäkö tunnet ap:n miehen ja tiedät, että hän pystyy sen yksin maksamaan? Okei.

Lopetapa sinäkin se uhriutuminen miehenä.

Ps. harva mies pystyy yksin asunnon/talon maksamaan. Täällä ainakin kaikki talot on menneet myyntiin, jos ero on tullut. Kumpikaan ei koskaan ole yksin pystynyt taloa maksamaan. 

Ja aina talon on ostanut pariskunta, jossa molemmat taloa maksaa.

Mutta tietenkin hyvin rikas ja hyvin toimeen tuleva mies tai nainen siihenkin pystyy(maksamaan taloa yksin, riipuu tietenkin talon hinnasta)

mutta kun suurin osa ihmisistä (myös miehistä) on tavallisia palkan saajia niin ei se yksin maksaminen kovin monelta onnistu. Harva ihminen myöskään yksin asuessaan edes haluaa omakotitaloa. 

Että jospa lopetat nuo naisvihaiset kommenttisi.

Eiköhän pysty yksin maksamaan, jos lainan saa yksin. Yksin minäkin asuntoa maksan.

Vierailija kirjoitti:

Minusta parasta on sellainen suhde, jossa kumpikaan ei hae toisesta rahallista hyötyä vaan suhteessa molemmat on ihan muista syistä. Paras tilanne on, että pienempituloinen on valmis maksamaan asumisestaan reilun summan ja parempituloinen on valmis joustamaan ja tulemaan vastaan. Minusta tuo 300 euroa on kuitenkin niin pieni summa, että mies on jo tullut vastaan. Ap sen sijaan haluaa hyötyä suhteestaan vielä enemmän. Minusta se ei ole hyvä lähtökohta suhteelle. Minä voin hyvin maksaa enemmän ja minä olen maksanutkin enemmän, mutta ap:n kaltaiselle ihmiselle en ikinä.

Olet siis ollut naimisissa ja miehesi on mennyt ostamaan oman talon sinulta kysymättä? Ottanut sinut siihen sitten vuokralaiseksi? Oman vaimonsa?

Ihmeellisiä avioliittoja ihmisillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta parasta on sellainen suhde, jossa kumpikaan ei hae toisesta rahallista hyötyä vaan suhteessa molemmat on ihan muista syistä. Paras tilanne on, että pienempituloinen on valmis maksamaan asumisestaan reilun summan ja parempituloinen on valmis joustamaan ja tulemaan vastaan. Minusta tuo 300 euroa on kuitenkin niin pieni summa, että mies on jo tullut vastaan. Ap sen sijaan haluaa hyötyä suhteestaan vielä enemmän. Minusta se ei ole hyvä lähtökohta suhteelle. Minä voin hyvin maksaa enemmän ja minä olen maksanutkin enemmän, mutta ap:n kaltaiselle ihmiselle en ikinä.

Olet siis ollut naimisissa ja miehesi on mennyt ostamaan oman talon sinulta kysymättä? Ottanut sinut siihen sitten vuokralaiseksi? Oman vaimonsa?

Ihmeellisiä avioliittoja ihmisillä.

Olen eri, mutta puhut vuokrasta vaikka kyse on vain osallistumista asumiskuluihin. Kannattaa tehdä laskelmat kaikista omakotitalon kuluista. Miksi miehen pitäisi kustantaa kaiken ja toinen asuisi vain ilmaiseksi osallistumatta mihinkään kuluihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamakin vastaajista on vedonnut siihen että mutku aviopari eikä vuokrasuhde.

Juu, tuo oli hyvä pointti. Joskus 50-luvulla.

Nykyään yli 50% aviopareista eroaa, ja peräti 80% tapauksista eron ottaa nainen.

Avioliitosta on tullut vain yksi elämänvaihe jossa ollaan sen aikaa että lapset on hankittu ja kasvatettu. Sitä ennen on sinkkuilunuoruus, ja sen jälkeen on Uusi Elämä voimaantuneena nelikymppisenä ilman miestä.

Kun yhtälöön lisätään se että nimenomaan miehellä varallisuus ratkaisee paljon onko tsäänssejä pariutua toisella kierroksella, on aika helvetin ymmärrettävää ettei mies tuossa vaiheessa suostu maksamaan taloa vaimonkin puolesta.

 

Avioerokaan ei estä avioparia ostamaan yhteista asuntoa. Lainan voi puolittaa ja kumpikin maksaa omaa puoltaan , niin kuin haluaa. 

Sen talon kun voi sitten myydä, kun tuskin se mieskään pystyy välttämättä omilla tuloillaan sitä taloa maksamaan. Mutta kun hän perii vaimoltaa vuokraa, hän pystyy asuntoa maksamaan.  miksi se vaimokaan olisi niin helvetin tyhmä, että maksaisi miehelee asuntoa joka eron tullen jäisi yksin miehelle ja nainen säisi lähteä näppejään nuollen? Oisko naiselle hyvä diili? Opiskelijana ap saa paljon edullisemmin sinkkuna kun saa tute, kuin niin, että maksaa aviomiehelleen vuokraa, koska on avioon mennessään menettänyt tuet. Aviopuolisolla kun on elatusvelvollisuus.

Mieshän tuossa vain kartuttaa omaisuuttaa vaimonsa maksaessa, eikä kuitenkaan koskaan saa omistaa neliöäkään.

Avioliitoista noin 40% päätyy eroon ja yleensä naiset ovat yli 40v ja miehet yli 42v kun ero tulee, Tuohon mennessä on yleensä ehditty tehdä lapset ja rakentaa yhteistä elämää. Sinunko mielestäsi naisen pitäisi koko tuo  aika maksaa miehelle vuokraa yhteisestä kodista, kun mies sitten yksin saa koko kodin, kun ero tulee?

Ei muuta kuin akka ja  kersat pihalle, kun mies on löytänyt uuden ja nuoremman "vuokran maksajan". 

Kyllä se asunto on avioliitossa ostettava yhteisesti ja kun lapsia tulee, niin siitä ei saa vain yksin nainen kärsiä rahallisesti.  

Jos et ole huomannut, niin naiset käy nykyään töissä ja tienaavat ihan siinä kuin miehetkin. Monesti vain on niin, että nainen maksaa ruuat, pesuaineet , lasten vaatteet, harrastukset ym ja mies asuntolainan ja eron tullen väittää, että talo on hänen, kun on sen maksanutkin. Tällä perusteella se mies on naisen, kun nainen sen on ruokkinutkin. Avioliitossa rahat on aika yhteisiä. 

Mies on saanut lainan yksin, joten tietenkin hän pystyy sitä myös ihan yksin maksamaankin. Että lopeta tuollainen ihme uhriutuminen naisen asemasta.

Ai sinäkö tunnet ap:n miehen ja tiedät, että hän pystyy sen yksin maksamaan? Okei.

Lopetapa sinäkin se uhriutuminen miehenä.

Ps. harva mies pystyy yksin asunnon/talon maksamaan. Täällä ainakin kaikki talot on menneet myyntiin, jos ero on tullut. Kumpikaan ei koskaan ole yksin pystynyt taloa maksamaan. 

Ja aina talon on ostanut pariskunta, jossa molemmat taloa maksaa.

Mutta tietenkin hyvin rikas ja hyvin toimeen tuleva mies tai nainen siihenkin pystyy(maksamaan taloa yksin, riipuu tietenkin talon hinnasta)

mutta kun suurin osa ihmisistä (myös miehistä) on tavallisia palkan saajia niin ei se yksin maksaminen kovin monelta onnistu. Harva ihminen myöskään yksin asuessaan edes haluaa omakotitaloa. 

Että jospa lopetat nuo naisvihaiset kommenttisi.

Eiköhän pysty yksin maksamaan, jos lainan saa yksin. Yksin minäkin asuntoa maksan.

Asunnolla ja asunnolla on ero. Joku maksaa asunnostaan syrjäseudulla 30 000e ja joku toinen ökytalosta 500 000e .  Kyllä minäkin tiedän paljon naisia jotka on maksaneet asuntonsa ihan itse. Ja totta sellaisia on, mutta eri asia on, kuinka moni perheetön /yksin elävä ostaa omakotitalon. Ja vielä harvempi aviopuoliso maksattaa omaa asuntoaan aviopuolisollaan.

Eikä läheskään kaikki pysty lainojaan lyhentämään, vaikka ovat lainan saaneet.

Avioliitto ja vuokrasuhteet on kaksi eri asiaa. Vuokralla asuessa molemmat puolisot maksaa oman osansa vuokrasta, mutta naimisiin mentyä yleensä ostetaan YHTEINEN asunto, jota kumpinin maksaa, eikä niin, että toinen on siinä vuokralla. 

Mutta kukin tyylillään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä mieheltä kysyin, että mitä mieltä hän on tilanteesta, jossa aviomies perii vaimoltaan vuokraa, kun ostaa talon. Ja kyseessä siis aviopari.

Mies vastasi, että "kyllähän niitä on kaikenlaisia hulluja". Ja että on "todella outoa, että vaimolta peritään vuokraa".

Kyllähän tuon vuokran vaatimisen ymmärtää, jos kyseessä vieras ihminen, mutta omalta aviopuolisolta?

Eihän tuossa kyllä vuokraa peritä vaan asumiskustannuksia. Kuluihin menee varmasti 200 euroa ja kyllä minä oikein mielelläni maksaisin 100 euroa pientä korvausta asumisesta. Tälla tavoin saisin säästettyä 700 euroa kuussa sijoituksiin. 

Paljonpa pystyt sijoittamaan jos opiskelija olet. Mutta toisaalta, myös asunto on sijoitus. Miksi et maksa miehesi kanssa yhdessä teidän molempien omaa kotia, vaan mieluummin sijoitat rahasi muualle?

Toki jos miehesi vaatii sinulta koko teidän loppuelämän ajan 300e/kk /vuokraa, niin tuleehan sitä muitakin kuluja, kuten ruoka ja ehkä auto ym. Ja kun saat lapsia miehesi kanssa, joudut ehkä maksamaan miehellesi isompaa vuokraa, koska lapsetkin kuluttaa asuntoa ja vesilasku ym suurenee.

Sinun kannattaa varmaan laittaa ne sijoittamasi rahat johonkin asuntoon, että ehdit maksaa itsellesikin kodin, jos miehesi vaikka kuolee. Vaikka tietenkin, jos sinulla on paljon sijoituksia, jotka on helppo muuttaa rahaksi, voit sitten  äkkiä ostaakin sen uuden kodin. Entinenhän oli vain miehen nimissä  ja avioehtokin oli, joten siitä et saa  mitään. Tämä siis ainakin ap:n tilanne.

Ja jos lapsia ei ole, aviomiehen sukulaiset perii sinun ja miehesi yhteisen kodin. Sinähän asuit siinä vain "vuokralla" ja maksoit asumiskulut.

En ajattele tuota 300 euroa vuokrana vaan osallistumisena kuluihin, koska kuluihin tuo menisis. Ja jos mies kuolee, ei minun leskenä tarvitse siitä muutta mihinkään, kun asunto jäisi minulle. 

Nyt et ymmärrä. Ei ap peri miehensä asuntoa. Heillä kun on avioehto ja asunto on yksin vain miehen. Ap joutuu pihalle kun mies kuolee. Jos sinä kuitenkin omistat asunnon miehesi kuoltua on tilanteesi eri. 

Eikä ap kuluta asuntoa edes tuon 300e edestä kuussa, koska mies asunnon omistajana joutuu yksin maksamaan rempat/kiinteistäverot ym. Ne eivät vuokralaiselle kuulu. AP aviovaimonahan on miehensä vuokralainen. Vesi ja sähkökin kuuluvat monesti esim opiskelija-asunnoissa vuokraan. Muita kuluja ei vuokrlainen maksa. Ne kuuluvat kiinteistön omistajalle.

Leskillä on asumisoikeus yhteiseen kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta parasta on sellainen suhde, jossa kumpikaan ei hae toisesta rahallista hyötyä vaan suhteessa molemmat on ihan muista syistä. Paras tilanne on, että pienempituloinen on valmis maksamaan asumisestaan reilun summan ja parempituloinen on valmis joustamaan ja tulemaan vastaan. Minusta tuo 300 euroa on kuitenkin niin pieni summa, että mies on jo tullut vastaan. Ap sen sijaan haluaa hyötyä suhteestaan vielä enemmän. Minusta se ei ole hyvä lähtökohta suhteelle. Minä voin hyvin maksaa enemmän ja minä olen maksanutkin enemmän, mutta ap:n kaltaiselle ihmiselle en ikinä.

Olet siis ollut naimisissa ja miehesi on mennyt ostamaan oman talon sinulta kysymättä? Ottanut sinut siihen sitten vuokralaiseksi? Oman vaimonsa?

Ihmeellisiä avioliittoja ihmisillä.

Olen eri, mutta puhut vuokrasta vaikka kyse on vain osallistumista asumiskuluihin. Kannattaa tehdä laskelmat kaikista omakotitalon kuluista. Miksi miehen pitäisi kustantaa kaiken ja toinen asuisi vain ilmaiseksi osallistumatta mihinkään kuluihin?

Avioliitto on yleensä yhteinen yritys. Ehkäpä se ap sitten joskus kun on valmistunut maksaa senkin edestä niitä asumiskuluja. Ja kun tulevaisuudesta ei tiedä, ap:n mies voi vaikka sairastua ja tulla työkyvyttömäksi, niin silloin ap elättää hänet. 

Vai onko niin, että kun ap valmistuu, hänkin ostaa oman talon? Hulluahan hänen olisi koko elämänsä maksaa miehelleen vuokraa/asumiskuluja ja 50 vuoden päästä todeta, ettei omista edes asuantoaan?

Vai miten luulet, että ap koskaan saa omaa asuntoa, jos tämä talo on yksin ap:n aviomiehen, kuin ostamalla oman talon.  Miksi aviolitossakin molempien on ostettava omat talot? eikö se yksi talo voi olla yhteinen.

 Ja eikö avioparit yleensä osta talon vasta siinä  vaiheessa, kun se kummallekin on mahdollista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä mieheltä kysyin, että mitä mieltä hän on tilanteesta, jossa aviomies perii vaimoltaan vuokraa, kun ostaa talon. Ja kyseessä siis aviopari.

Mies vastasi, että "kyllähän niitä on kaikenlaisia hulluja". Ja että on "todella outoa, että vaimolta peritään vuokraa".

Kyllähän tuon vuokran vaatimisen ymmärtää, jos kyseessä vieras ihminen, mutta omalta aviopuolisolta?

Eihän tuossa kyllä vuokraa peritä vaan asumiskustannuksia. Kuluihin menee varmasti 200 euroa ja kyllä minä oikein mielelläni maksaisin 100 euroa pientä korvausta asumisesta. Tälla tavoin saisin säästettyä 700 euroa kuussa sijoituksiin. 

Paljonpa pystyt sijoittamaan jos opiskelija olet. Mutta toisaalta, myös asunto on sijoitus. Miksi et maksa miehesi kanssa yhdessä teidän molempien omaa kotia, vaan mieluummin sijoitat rahasi muualle?

Toki jos miehesi vaatii sinulta koko teidän loppuelämän ajan 300e/kk /vuokraa, niin tuleehan sitä muitakin kuluja, kuten ruoka ja ehkä auto ym. Ja kun saat lapsia miehesi kanssa, joudut ehkä maksamaan miehellesi isompaa vuokraa, koska lapsetkin kuluttaa asuntoa ja vesilasku ym suurenee.

Sinun kannattaa varmaan laittaa ne sijoittamasi rahat johonkin asuntoon, että ehdit maksaa itsellesikin kodin, jos miehesi vaikka kuolee. Vaikka tietenkin, jos sinulla on paljon sijoituksia, jotka on helppo muuttaa rahaksi, voit sitten  äkkiä ostaakin sen uuden kodin. Entinenhän oli vain miehen nimissä  ja avioehtokin oli, joten siitä et saa  mitään. Tämä siis ainakin ap:n tilanne.

Ja jos lapsia ei ole, aviomiehen sukulaiset perii sinun ja miehesi yhteisen kodin. Sinähän asuit siinä vain "vuokralla" ja maksoit asumiskulut.

En ajattele tuota 300 euroa vuokrana vaan osallistumisena kuluihin, koska kuluihin tuo menisis. Ja jos mies kuolee, ei minun leskenä tarvitse siitä muutta mihinkään, kun asunto jäisi minulle. 

Nyt et ymmärrä. Ei ap peri miehensä asuntoa. Heillä kun on avioehto ja asunto on yksin vain miehen. Ap joutuu pihalle kun mies kuolee. Jos sinä kuitenkin omistat asunnon miehesi kuoltua on tilanteesi eri. 

Eikä ap kuluta asuntoa edes tuon 300e edestä kuussa, koska mies asunnon omistajana joutuu yksin maksamaan rempat/kiinteistäverot ym. Ne eivät vuokralaiselle kuulu. AP aviovaimonahan on miehensä vuokralainen. Vesi ja sähkökin kuuluvat monesti esim opiskelija-asunnoissa vuokraan. Muita kuluja ei vuokrlainen maksa. Ne kuuluvat kiinteistön omistajalle.

Leskillä on asumisoikeus yhteiseen kotiin.

Se ei ole yhteinen koti.  Se on ap:n miehen koti. Heillä on avioehto. AP:lle ei se talo kuulu mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä mieheltä kysyin, että mitä mieltä hän on tilanteesta, jossa aviomies perii vaimoltaan vuokraa, kun ostaa talon. Ja kyseessä siis aviopari.

Mies vastasi, että "kyllähän niitä on kaikenlaisia hulluja". Ja että on "todella outoa, että vaimolta peritään vuokraa".

Kyllähän tuon vuokran vaatimisen ymmärtää, jos kyseessä vieras ihminen, mutta omalta aviopuolisolta?

Eihän tuossa kyllä vuokraa peritä vaan asumiskustannuksia. Kuluihin menee varmasti 200 euroa ja kyllä minä oikein mielelläni maksaisin 100 euroa pientä korvausta asumisesta. Tälla tavoin saisin säästettyä 700 euroa kuussa sijoituksiin. 

Paljonpa pystyt sijoittamaan jos opiskelija olet. Mutta toisaalta, myös asunto on sijoitus. Miksi et maksa miehesi kanssa yhdessä teidän molempien omaa kotia, vaan mieluummin sijoitat rahasi muualle?

Toki jos miehesi vaatii sinulta koko teidän loppuelämän ajan 300e/kk /vuokraa, niin tuleehan sitä muitakin kuluja, kuten ruoka ja ehkä auto ym. Ja kun saat lapsia miehesi kanssa, joudut ehkä maksamaan miehellesi isompaa vuokraa, koska lapsetkin kuluttaa asuntoa ja vesilasku ym suurenee.

Sinun kannattaa varmaan laittaa ne sijoittamasi rahat johonkin asuntoon, että ehdit maksaa itsellesikin kodin, jos miehesi vaikka kuolee. Vaikka tietenkin, jos sinulla on paljon sijoituksia, jotka on helppo muuttaa rahaksi, voit sitten  äkkiä ostaakin sen uuden kodin. Entinenhän oli vain miehen nimissä  ja avioehtokin oli, joten siitä et saa  mitään. Tämä siis ainakin ap:n tilanne.

Ja jos lapsia ei ole, aviomiehen sukulaiset perii sinun ja miehesi yhteisen kodin. Sinähän asuit siinä vain "vuokralla" ja maksoit asumiskulut.

En ajattele tuota 300 euroa vuokrana vaan osallistumisena kuluihin, koska kuluihin tuo menisis. Ja jos mies kuolee, ei minun leskenä tarvitse siitä muutta mihinkään, kun asunto jäisi minulle. 

Nyt et ymmärrä. Ei ap peri miehensä asuntoa. Heillä kun on avioehto ja asunto on yksin vain miehen. Ap joutuu pihalle kun mies kuolee. Jos sinä kuitenkin omistat asunnon miehesi kuoltua on tilanteesi eri. 

Eikä ap kuluta asuntoa edes tuon 300e edestä kuussa, koska mies asunnon omistajana joutuu yksin maksamaan rempat/kiinteistäverot ym. Ne eivät vuokralaiselle kuulu. AP aviovaimonahan on miehensä vuokralainen. Vesi ja sähkökin kuuluvat monesti esim opiskelija-asunnoissa vuokraan. Muita kuluja ei vuokrlainen maksa. Ne kuuluvat kiinteistön omistajalle.

Leskillä on asumisoikeus yhteiseen kotiin.

Se ei ole yhteinen koti.  Se on ap:n miehen koti. Heillä on avioehto. AP:lle ei se talo kuulu mitenkään.

Testamentin voi myös tehdä. Meillä on avioehto, kun kummallakin on omat asunnot. Asumme miehen asunnossa ja omani on vuokrattavana. Kuolintapauksessa lapsettomina perimme toisemme sitten.