Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ikuisuusasiasta: miehen omistamasta talosta ja vaimon osallistumisesta asumiskuluihin
03.01.2020 |
Tiedän, että tämä on ikuinen ja loppuun kaluttu aihe, mutta jospa vielä irtoaisi. Minulta ainakin irtoaa.
Mies on ostamassa taloa ja suunnittelee lyhentävänsä lainaa noin viidelläsadalla eurolla kuussa. Lainanlyhennyksen päälle tietysti tulee lämmitys ym. omakotitaloasumisen kulut. Tontti oma.
Minun osuuteni asumiskuluista on ”sovitusti” 300 euroa.
Eikö se ole aika paljon? Voiko lämmitykseen ja muihin laskuihin mennä 600 euroa kuussa, jolloin maksaisin puolet kaikesta sälästä siinä lainan ympärillä?
Meillä on avioehto, ja se selittänee miksi tämä pikkuisen hiertää. En ole eroamassa tai hyötymässä, mutta tuntuu hullulta, että maksaisin talosta, josta en tule omistamaan prosenttiakaan.
Tietysti keskustelen vielä miehen kanssa, mutta toivoisin asiallisia mietteitä aiheesta. Olenko ihan taukki, kun en ole valmis maksamaan asumisestani kolmeasataa?
Ja kun joku kysyy miksen osallistu talon ostoon: olen opiskelija.
Kommentit (566)
OP, olet stereotyyppinen kateellinen suomalainen. Et tajua, kuinka voitat tässä miehesi ehdottamassa skenaariossa koska olet liian keskittynyt tuijottamaan ja kadehtimaan miten myös miehesi hyötyisi tästä tilanteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Talon omistamisen hyöty on siinä, että kartuttaa omaa omaisuuttaan. Jos olisin maksanut talostamme pelkkää 'vuokraa' aloittajan tavoin, en saisi siitä mitään itselleni. Nyt kun olen maksanut lainaa pois ja talon arvo on kasvanut huomattavasti, niin minulla on käytössäni 14 vuoden asumisen jälkeen yli 100 000 euroa rahaa, jos myyn talon pois.
Asuntomme sijaitsee Helsingin kehyskunnassa. Asuntoa on maksettu noin 8 vuotta. Nyt myydessämme sen, rahaa jäisi 120 000e. Asunnon arvonnousua harmiksemme emme ole saamassa.
Jos pitäisi päättää ostanko puolet seuraavasta asunnosta, tai osallistunko asumiskuluihin 300e/kk. Valitsisin ilomielin jälkimmäisen vaihtoehdon. Laskelma alla.
Sijoittamalla 60 000e ja jonka jälkeen 700e/kk jo 14 vuoden päästä rahaa kertyisi 5% vuosituotolla yli 290 000e(sijoitettu oma raha 177 600e).
Laina-ajan ollessa 25 vuotta, rahaa kertyisi samalla kaavalla 625 734e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Laskelman voi tehdä myös varovaisemmalla vuosituotto-olettamalla. 3% vuosituotto kerryttäisi potin 25 vuodessa vain 439 107e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Jos luvut ei mielestäsi näytä uskottavilta, tutustu korkoa korolle "ilmiöön".
Mutta osallistuitko kuluihin 300e/kk, rahana joka ei tuota sinulle mitään, jos tulosi olisivat alle 300e/kk? Ei olisi mitään takeita siitä että saat asua kyseisessä talossa edes niin kauan että ehtisit tienata sen verran että pystyisit sijoittamaankin jotain? Jos olisi mahdollista, ja selvästikin jopa todennäköistä, että muutaman vuoden päästä joudut pihalle talosta niin että käteesi on jäänyt vain entistä suurempi lainataakka, koska olet joutunut ottamaan lainaa maksaaksesi kuukausittain tuon 300e omalle aviomiehellesi, joka on voinut omat rahansa keskittää lainan maksuun kartuttaen omaisuuttaan, kun se sinun 300e on mennyt juokseviin kuluihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talon omistamisen hyöty on siinä, että kartuttaa omaa omaisuuttaan. Jos olisin maksanut talostamme pelkkää 'vuokraa' aloittajan tavoin, en saisi siitä mitään itselleni. Nyt kun olen maksanut lainaa pois ja talon arvo on kasvanut huomattavasti, niin minulla on käytössäni 14 vuoden asumisen jälkeen yli 100 000 euroa rahaa, jos myyn talon pois.
Asuntomme sijaitsee Helsingin kehyskunnassa. Asuntoa on maksettu noin 8 vuotta. Nyt myydessämme sen, rahaa jäisi 120 000e. Asunnon arvonnousua harmiksemme emme ole saamassa.
Jos pitäisi päättää ostanko puolet seuraavasta asunnosta, tai osallistunko asumiskuluihin 300e/kk. Valitsisin ilomielin jälkimmäisen vaihtoehdon. Laskelma alla.
Sijoittamalla 60 000e ja jonka jälkeen 700e/kk jo 14 vuoden päästä rahaa kertyisi 5% vuosituotolla yli 290 000e(sijoitettu oma raha 177 600e).
Laina-ajan ollessa 25 vuotta, rahaa kertyisi samalla kaavalla 625 734e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Laskelman voi tehdä myös varovaisemmalla vuosituotto-olettamalla. 3% vuosituotto kerryttäisi potin 25 vuodessa vain 439 107e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Jos luvut ei mielestäsi näytä uskottavilta, tutustu korkoa korolle "ilmiöön".
Mutta osallistuitko kuluihin 300e/kk, rahana joka ei tuota sinulle mitään, jos tulosi olisivat alle 300e/kk? Ei olisi mitään takeita siitä että saat asua kyseisessä talossa edes niin kauan että ehtisit tienata sen verran että pystyisit sijoittamaankin jotain? Jos olisi mahdollista, ja selvästikin jopa todennäköistä, että muutaman vuoden päästä joudut pihalle talosta niin että käteesi on jäänyt vain entistä suurempi lainataakka, koska olet joutunut ottamaan lainaa maksaaksesi kuukausittain tuon 300e omalle aviomiehellesi, joka on voinut omat rahansa keskittää lainan maksuun kartuttaen omaisuuttaan, kun se sinun 300e on mennyt juokseviin kuluihin?
Jos olisit lukenut koko ketjun, tietäisit, että ap ottaa JOKA TAPAUKSESSA sen lainan, vaikka asuisi yksin yksiössään ja saaden myös asumistukea. Eli nainen EI HÄVIÄ mitään, ainoastaan saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talon omistamisen hyöty on siinä, että kartuttaa omaa omaisuuttaan. Jos olisin maksanut talostamme pelkkää 'vuokraa' aloittajan tavoin, en saisi siitä mitään itselleni. Nyt kun olen maksanut lainaa pois ja talon arvo on kasvanut huomattavasti, niin minulla on käytössäni 14 vuoden asumisen jälkeen yli 100 000 euroa rahaa, jos myyn talon pois.
Asuntomme sijaitsee Helsingin kehyskunnassa. Asuntoa on maksettu noin 8 vuotta. Nyt myydessämme sen, rahaa jäisi 120 000e. Asunnon arvonnousua harmiksemme emme ole saamassa.
Jos pitäisi päättää ostanko puolet seuraavasta asunnosta, tai osallistunko asumiskuluihin 300e/kk. Valitsisin ilomielin jälkimmäisen vaihtoehdon. Laskelma alla.
Sijoittamalla 60 000e ja jonka jälkeen 700e/kk jo 14 vuoden päästä rahaa kertyisi 5% vuosituotolla yli 290 000e(sijoitettu oma raha 177 600e).
Laina-ajan ollessa 25 vuotta, rahaa kertyisi samalla kaavalla 625 734e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Laskelman voi tehdä myös varovaisemmalla vuosituotto-olettamalla. 3% vuosituotto kerryttäisi potin 25 vuodessa vain 439 107e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Jos luvut ei mielestäsi näytä uskottavilta, tutustu korkoa korolle "ilmiöön".
Mutta osallistuitko kuluihin 300e/kk, rahana joka ei tuota sinulle mitään, jos tulosi olisivat alle 300e/kk? Ei olisi mitään takeita siitä että saat asua kyseisessä talossa edes niin kauan että ehtisit tienata sen verran että pystyisit sijoittamaankin jotain? Jos olisi mahdollista, ja selvästikin jopa todennäköistä, että muutaman vuoden päästä joudut pihalle talosta niin että käteesi on jäänyt vain entistä suurempi lainataakka, koska olet joutunut ottamaan lainaa maksaaksesi kuukausittain tuon 300e omalle aviomiehellesi, joka on voinut omat rahansa keskittää lainan maksuun kartuttaen omaisuuttaan, kun se sinun 300e on mennyt juokseviin kuluihin?
Jos olisit lukenut koko ketjun, tietäisit, että ap ottaa JOKA TAPAUKSESSA sen lainan, vaikka asuisi yksin yksiössään ja saaden myös asumistukea. Eli nainen EI HÄVIÄ mitään, ainoastaan saa.
Olen lukenut koko ketjun ja ap nimenomaan häviää. Jos hän asuisi yksiössään saaden asumistuen, hänen kulunsa asumisensa suhteen eivät olisi 300e/kk vaan vähemmän. Tällöin hän voi nostaa lainaa vähemmän tai vaikka sitten sijoittaa nostamaansa lainaa jos meinaa sen kuukausittain nostaa.
300e /kk asumismenoihin on opiskelijalle paljon ja hyvin harva opiskelija, varsinkin jos ei tienaa opiskelun ohessa töillä, olisi valmis tuollaista summaa maksamaan kuin pakkotilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talon omistamisen hyöty on siinä, että kartuttaa omaa omaisuuttaan. Jos olisin maksanut talostamme pelkkää 'vuokraa' aloittajan tavoin, en saisi siitä mitään itselleni. Nyt kun olen maksanut lainaa pois ja talon arvo on kasvanut huomattavasti, niin minulla on käytössäni 14 vuoden asumisen jälkeen yli 100 000 euroa rahaa, jos myyn talon pois.
Asuntomme sijaitsee Helsingin kehyskunnassa. Asuntoa on maksettu noin 8 vuotta. Nyt myydessämme sen, rahaa jäisi 120 000e. Asunnon arvonnousua harmiksemme emme ole saamassa.
Jos pitäisi päättää ostanko puolet seuraavasta asunnosta, tai osallistunko asumiskuluihin 300e/kk. Valitsisin ilomielin jälkimmäisen vaihtoehdon. Laskelma alla.
Sijoittamalla 60 000e ja jonka jälkeen 700e/kk jo 14 vuoden päästä rahaa kertyisi 5% vuosituotolla yli 290 000e(sijoitettu oma raha 177 600e).
Laina-ajan ollessa 25 vuotta, rahaa kertyisi samalla kaavalla 625 734e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Laskelman voi tehdä myös varovaisemmalla vuosituotto-olettamalla. 3% vuosituotto kerryttäisi potin 25 vuodessa vain 439 107e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Jos luvut ei mielestäsi näytä uskottavilta, tutustu korkoa korolle "ilmiöön".
Mutta osallistuitko kuluihin 300e/kk, rahana joka ei tuota sinulle mitään, jos tulosi olisivat alle 300e/kk? Ei olisi mitään takeita siitä että saat asua kyseisessä talossa edes niin kauan että ehtisit tienata sen verran että pystyisit sijoittamaankin jotain? Jos olisi mahdollista, ja selvästikin jopa todennäköistä, että muutaman vuoden päästä joudut pihalle talosta niin että käteesi on jäänyt vain entistä suurempi lainataakka, koska olet joutunut ottamaan lainaa maksaaksesi kuukausittain tuon 300e omalle aviomiehellesi, joka on voinut omat rahansa keskittää lainan maksuun kartuttaen omaisuuttaan, kun se sinun 300e on mennyt juokseviin kuluihin?
Jos olisit lukenut koko ketjun, tietäisit, että ap ottaa JOKA TAPAUKSESSA sen lainan, vaikka asuisi yksin yksiössään ja saaden myös asumistukea. Eli nainen EI HÄVIÄ mitään, ainoastaan saa.
Olen lukenut koko ketjun ja ap nimenomaan häviää. Jos hän asuisi yksiössään saaden asumistuen, hänen kulunsa asumisensa suhteen eivät olisi 300e/kk vaan vähemmän. Tällöin hän voi nostaa lainaa vähemmän tai vaikka sitten sijoittaa nostamaansa lainaa jos meinaa sen kuukausittain nostaa.
300e /kk asumismenoihin on opiskelijalle paljon ja hyvin harva opiskelija, varsinkin jos ei tienaa opiskelun ohessa töillä, olisi valmis tuollaista summaa maksamaan kuin pakkotilanteessa.
No hyvin harva opiskelija asuu omakotitalossa, mutta HÄN HALUAA muuttaa sinne. Ja sitä ap ei ole kertonut, että onko mies kysynyt ap:ta tekemään töitä, esim. muutamia vuoroja kaupan kassalla viikonloppuisin, ettei tarvitsisi lainaa ottaa. Ap ei vain halua tehdä töitä opiskelujen ohella, paitsi kesäisin. Moni korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelija kyllä tekee töitä välillä iltaisin kustantaakseen omaa elämäänsä. Tarkoitus ei ole siipeillä toisen kukkarolla. Nyt on kyse aikuisesta ihmisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talon omistamisen hyöty on siinä, että kartuttaa omaa omaisuuttaan. Jos olisin maksanut talostamme pelkkää 'vuokraa' aloittajan tavoin, en saisi siitä mitään itselleni. Nyt kun olen maksanut lainaa pois ja talon arvo on kasvanut huomattavasti, niin minulla on käytössäni 14 vuoden asumisen jälkeen yli 100 000 euroa rahaa, jos myyn talon pois.
Asuntomme sijaitsee Helsingin kehyskunnassa. Asuntoa on maksettu noin 8 vuotta. Nyt myydessämme sen, rahaa jäisi 120 000e. Asunnon arvonnousua harmiksemme emme ole saamassa.
Jos pitäisi päättää ostanko puolet seuraavasta asunnosta, tai osallistunko asumiskuluihin 300e/kk. Valitsisin ilomielin jälkimmäisen vaihtoehdon. Laskelma alla.
Sijoittamalla 60 000e ja jonka jälkeen 700e/kk jo 14 vuoden päästä rahaa kertyisi 5% vuosituotolla yli 290 000e(sijoitettu oma raha 177 600e).
Laina-ajan ollessa 25 vuotta, rahaa kertyisi samalla kaavalla 625 734e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Laskelman voi tehdä myös varovaisemmalla vuosituotto-olettamalla. 3% vuosituotto kerryttäisi potin 25 vuodessa vain 439 107e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Jos luvut ei mielestäsi näytä uskottavilta, tutustu korkoa korolle "ilmiöön".
Mutta osallistuitko kuluihin 300e/kk, rahana joka ei tuota sinulle mitään, jos tulosi olisivat alle 300e/kk? Ei olisi mitään takeita siitä että saat asua kyseisessä talossa edes niin kauan että ehtisit tienata sen verran että pystyisit sijoittamaankin jotain? Jos olisi mahdollista, ja selvästikin jopa todennäköistä, että muutaman vuoden päästä joudut pihalle talosta niin että käteesi on jäänyt vain entistä suurempi lainataakka, koska olet joutunut ottamaan lainaa maksaaksesi kuukausittain tuon 300e omalle aviomiehellesi, joka on voinut omat rahansa keskittää lainan maksuun kartuttaen omaisuuttaan, kun se sinun 300e on mennyt juokseviin kuluihin?
Jos olisit lukenut koko ketjun, tietäisit, että ap ottaa JOKA TAPAUKSESSA sen lainan, vaikka asuisi yksin yksiössään ja saaden myös asumistukea. Eli nainen EI HÄVIÄ mitään, ainoastaan saa.
Olen lukenut koko ketjun ja ap nimenomaan häviää. Jos hän asuisi yksiössään saaden asumistuen, hänen kulunsa asumisensa suhteen eivät olisi 300e/kk vaan vähemmän. Tällöin hän voi nostaa lainaa vähemmän tai vaikka sitten sijoittaa nostamaansa lainaa jos meinaa sen kuukausittain nostaa.
300e /kk asumismenoihin on opiskelijalle paljon ja hyvin harva opiskelija, varsinkin jos ei tienaa opiskelun ohessa töillä, olisi valmis tuollaista summaa maksamaan kuin pakkotilanteessa.
No hyvin harva opiskelija asuu omakotitalossa, mutta HÄN HALUAA muuttaa sinne. Ja sitä ap ei ole kertonut, että onko mies kysynyt ap:ta tekemään töitä, esim. muutamia vuoroja kaupan kassalla viikonloppuisin, ettei tarvitsisi lainaa ottaa. Ap ei vain halua tehdä töitä opiskelujen ohella, paitsi kesäisin. Moni korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelija kyllä tekee töitä välillä iltaisin kustantaakseen omaa elämäänsä. Tarkoitus ei ole siipeillä toisen kukkarolla. Nyt on kyse aikuisesta ihmisestä.
No jos tiedät että ap HALUAA muuttaa ja EI halua tehdä töitä opintojen ohessa niin sitten hän varmaan muuttaa. Itse en muuttaisi ja ottaisi noin isoja taloudellisia riskejä, enkä haluaisi olla aviossakaan puolison kanssa joka ei tue heikommassa tilanteessa.
Miksi tämä tilanne nähdään koko ajan niin että ap hyötyy, siipeilee. Mutta kun kyseessä on se että apn mies hyötyy apsta niin se on hys hys. Jälkimmäinenhän on tapahtunut koko ajan. Ap on kertonut nytkin maksavansa vuokrasta puolet vaikkei saa asumistukea miehensä takia,jääden joka kuukausi tappiolle. Mies pääsee koko ajan vähemmillä kuluilla asuessaan apn kanssa, hän voittaa joka kuukausi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talon omistamisen hyöty on siinä, että kartuttaa omaa omaisuuttaan. Jos olisin maksanut talostamme pelkkää 'vuokraa' aloittajan tavoin, en saisi siitä mitään itselleni. Nyt kun olen maksanut lainaa pois ja talon arvo on kasvanut huomattavasti, niin minulla on käytössäni 14 vuoden asumisen jälkeen yli 100 000 euroa rahaa, jos myyn talon pois.
Asuntomme sijaitsee Helsingin kehyskunnassa. Asuntoa on maksettu noin 8 vuotta. Nyt myydessämme sen, rahaa jäisi 120 000e. Asunnon arvonnousua harmiksemme emme ole saamassa.
Jos pitäisi päättää ostanko puolet seuraavasta asunnosta, tai osallistunko asumiskuluihin 300e/kk. Valitsisin ilomielin jälkimmäisen vaihtoehdon. Laskelma alla.
Sijoittamalla 60 000e ja jonka jälkeen 700e/kk jo 14 vuoden päästä rahaa kertyisi 5% vuosituotolla yli 290 000e(sijoitettu oma raha 177 600e).
Laina-ajan ollessa 25 vuotta, rahaa kertyisi samalla kaavalla 625 734e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Laskelman voi tehdä myös varovaisemmalla vuosituotto-olettamalla. 3% vuosituotto kerryttäisi potin 25 vuodessa vain 439 107e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Jos luvut ei mielestäsi näytä uskottavilta, tutustu korkoa korolle "ilmiöön".
Mutta osallistuitko kuluihin 300e/kk, rahana joka ei tuota sinulle mitään, jos tulosi olisivat alle 300e/kk? Ei olisi mitään takeita siitä että saat asua kyseisessä talossa edes niin kauan että ehtisit tienata sen verran että pystyisit sijoittamaankin jotain? Jos olisi mahdollista, ja selvästikin jopa todennäköistä, että muutaman vuoden päästä joudut pihalle talosta niin että käteesi on jäänyt vain entistä suurempi lainataakka, koska olet joutunut ottamaan lainaa maksaaksesi kuukausittain tuon 300e omalle aviomiehellesi, joka on voinut omat rahansa keskittää lainan maksuun kartuttaen omaisuuttaan, kun se sinun 300e on mennyt juokseviin kuluihin?
Jos olisit lukenut koko ketjun, tietäisit, että ap ottaa JOKA TAPAUKSESSA sen lainan, vaikka asuisi yksin yksiössään ja saaden myös asumistukea. Eli nainen EI HÄVIÄ mitään, ainoastaan saa.
Olen lukenut koko ketjun ja ap nimenomaan häviää. Jos hän asuisi yksiössään saaden asumistuen, hänen kulunsa asumisensa suhteen eivät olisi 300e/kk vaan vähemmän. Tällöin hän voi nostaa lainaa vähemmän tai vaikka sitten sijoittaa nostamaansa lainaa jos meinaa sen kuukausittain nostaa.
300e /kk asumismenoihin on opiskelijalle paljon ja hyvin harva opiskelija, varsinkin jos ei tienaa opiskelun ohessa töillä, olisi valmis tuollaista summaa maksamaan kuin pakkotilanteessa.
No hyvin harva opiskelija asuu omakotitalossa, mutta HÄN HALUAA muuttaa sinne. Ja sitä ap ei ole kertonut, että onko mies kysynyt ap:ta tekemään töitä, esim. muutamia vuoroja kaupan kassalla viikonloppuisin, ettei tarvitsisi lainaa ottaa. Ap ei vain halua tehdä töitä opiskelujen ohella, paitsi kesäisin. Moni korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelija kyllä tekee töitä välillä iltaisin kustantaakseen omaa elämäänsä. Tarkoitus ei ole siipeillä toisen kukkarolla. Nyt on kyse aikuisesta ihmisestä.
No jos tiedät että ap HALUAA muuttaa ja EI halua tehdä töitä opintojen ohessa niin sitten hän varmaan muuttaa. Itse en muuttaisi ja ottaisi noin isoja taloudellisia riskejä, enkä haluaisi olla aviossakaan puolison kanssa joka ei tue heikommassa tilanteessa.
Miksi tämä tilanne nähdään koko ajan niin että ap hyötyy, siipeilee. Mutta kun kyseessä on se että apn mies hyötyy apsta niin se on hys hys. Jälkimmäinenhän on tapahtunut koko ajan. Ap on kertonut nytkin maksavansa vuokrasta puolet vaikkei saa asumistukea miehensä takia,jääden joka kuukausi tappiolle. Mies pääsee koko ajan vähemmillä kuluilla asuessaan apn kanssa, hän voittaa joka kuukausi.
No sellaista se nyt on kun on niin suuret tuloerot. Sitä paitsi tuo 300e ei riitä kaikkiin ruokakuluihin kuitenkaan, joten..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talon omistamisen hyöty on siinä, että kartuttaa omaa omaisuuttaan. Jos olisin maksanut talostamme pelkkää 'vuokraa' aloittajan tavoin, en saisi siitä mitään itselleni. Nyt kun olen maksanut lainaa pois ja talon arvo on kasvanut huomattavasti, niin minulla on käytössäni 14 vuoden asumisen jälkeen yli 100 000 euroa rahaa, jos myyn talon pois.
Asuntomme sijaitsee Helsingin kehyskunnassa. Asuntoa on maksettu noin 8 vuotta. Nyt myydessämme sen, rahaa jäisi 120 000e. Asunnon arvonnousua harmiksemme emme ole saamassa.
Jos pitäisi päättää ostanko puolet seuraavasta asunnosta, tai osallistunko asumiskuluihin 300e/kk. Valitsisin ilomielin jälkimmäisen vaihtoehdon. Laskelma alla.
Sijoittamalla 60 000e ja jonka jälkeen 700e/kk jo 14 vuoden päästä rahaa kertyisi 5% vuosituotolla yli 290 000e(sijoitettu oma raha 177 600e).
Laina-ajan ollessa 25 vuotta, rahaa kertyisi samalla kaavalla 625 734e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Laskelman voi tehdä myös varovaisemmalla vuosituotto-olettamalla. 3% vuosituotto kerryttäisi potin 25 vuodessa vain 439 107e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Jos luvut ei mielestäsi näytä uskottavilta, tutustu korkoa korolle "ilmiöön".
Mutta osallistuitko kuluihin 300e/kk, rahana joka ei tuota sinulle mitään, jos tulosi olisivat alle 300e/kk? Ei olisi mitään takeita siitä että saat asua kyseisessä talossa edes niin kauan että ehtisit tienata sen verran että pystyisit sijoittamaankin jotain? Jos olisi mahdollista, ja selvästikin jopa todennäköistä, että muutaman vuoden päästä joudut pihalle talosta niin että käteesi on jäänyt vain entistä suurempi lainataakka, koska olet joutunut ottamaan lainaa maksaaksesi kuukausittain tuon 300e omalle aviomiehellesi, joka on voinut omat rahansa keskittää lainan maksuun kartuttaen omaisuuttaan, kun se sinun 300e on mennyt juokseviin kuluihin?
Jos olisit lukenut koko ketjun, tietäisit, että ap ottaa JOKA TAPAUKSESSA sen lainan, vaikka asuisi yksin yksiössään ja saaden myös asumistukea. Eli nainen EI HÄVIÄ mitään, ainoastaan saa.
Olen lukenut koko ketjun ja ap nimenomaan häviää. Jos hän asuisi yksiössään saaden asumistuen, hänen kulunsa asumisensa suhteen eivät olisi 300e/kk vaan vähemmän. Tällöin hän voi nostaa lainaa vähemmän tai vaikka sitten sijoittaa nostamaansa lainaa jos meinaa sen kuukausittain nostaa.
300e /kk asumismenoihin on opiskelijalle paljon ja hyvin harva opiskelija, varsinkin jos ei tienaa opiskelun ohessa töillä, olisi valmis tuollaista summaa maksamaan kuin pakkotilanteessa.No hyvin harva opiskelija asuu omakotitalossa, mutta HÄN HALUAA muuttaa sinne. Ja sitä ap ei ole kertonut, että onko mies kysynyt ap:ta tekemään töitä, esim. muutamia vuoroja kaupan kassalla viikonloppuisin, ettei tarvitsisi lainaa ottaa. Ap ei vain halua tehdä töitä opiskelujen ohella, paitsi kesäisin. Moni korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelija kyllä tekee töitä välillä iltaisin kustantaakseen omaa elämäänsä. Tarkoitus ei ole siipeillä toisen kukkarolla. Nyt on kyse aikuisesta ihmisestä.
No jos tiedät että ap HALUAA muuttaa ja EI halua tehdä töitä opintojen ohessa niin sitten hän varmaan muuttaa. Itse en muuttaisi ja ottaisi noin isoja taloudellisia riskejä, enkä haluaisi olla aviossakaan puolison kanssa joka ei tue heikommassa tilanteessa.
Miksi tämä tilanne nähdään koko ajan niin että ap hyötyy, siipeilee. Mutta kun kyseessä on se että apn mies hyötyy apsta niin se on hys hys. Jälkimmäinenhän on tapahtunut koko ajan. Ap on kertonut nytkin maksavansa vuokrasta puolet vaikkei saa asumistukea miehensä takia,jääden joka kuukausi tappiolle. Mies pääsee koko ajan vähemmillä kuluilla asuessaan apn kanssa, hän voittaa joka kuukausi.
No sellaista se nyt on kun on niin suuret tuloerot. Sitä paitsi tuo 300e ei riitä kaikkiin ruokakuluihin kuitenkaan, joten..
Tässä päästään taas sen perimmäisen kysymyksen juurelle että miksi halutaan elää avioliitossa tai edes parisuhteessa saman katon alla jos taloudelliset asiat leikataan viivottimella ja halutaan pitää yhteisessä taloudessa yllä noin isoa elintasoeroa? Eikö silloin kannattaisi vain pysyä sinkkuna tai elää parisuhteessa omista asunnoista käsin? Parisuhteeseen ei oikein kuulu se periaate että "rikas rikastuu ja köyhä köyhtyy".
Tää ketju on kyllä uskomatonta shaipaa pääosin. Selkeästi täällä ei montaa omakotitalo-asujaa kirjoita, kun ei ymmärretä paljonko se oikeasti maksaa.
Itse ilomielin maksaisin 300 e asumisesta okt:ssa, sehän on puoli-ilmaista. Ei 300 eurolla saa kunnollista vuokrakämppää kuin jostain perähikiältä.
Kun päättää opiskella vuosikausia, pitää miettiä miten sen rahoittaa. Se ei voi perustua siihen, että toinen maksaa kaiken.
Tilannehan voi olla se, että miehen tulot eivät ole niin suuret, että voisi yksin maksaa kahden ihmisen elämisen sekä omakotitalo-asumisen.
Itsekin opiskelen SEKÄ käyn töissä. Saadakseen 300 euroa käteen, täytyy töitä tehdä 3-4pv kuussa riippuen palkasta. Onko se oikeasti liikaa vaadittu?
En mäkään haluaisi käydä töissä samaan aikaan opiskelun (Amk) kanssa, mutta kyllä aikuisen ihmisen täytyy itse kantaa vastuuta itsestään.
Sitten taas jos toinen hoitaa kotona yhteisiä lapsia, asia on täysin eri. Yhteiset lapset on yhteinen proggis, mutta opiskelu on ap:n oma päätös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju on kyllä uskomatonta shaipaa pääosin. Selkeästi täällä ei montaa omakotitalo-asujaa kirjoita, kun ei ymmärretä paljonko se oikeasti maksaa.
Itse ilomielin maksaisin 300 e asumisesta okt:ssa, sehän on puoli-ilmaista. Ei 300 eurolla saa kunnollista vuokrakämppää kuin jostain perähikiältä.Kun päättää opiskella vuosikausia, pitää miettiä miten sen rahoittaa. Se ei voi perustua siihen, että toinen maksaa kaiken.
Tilannehan voi olla se, että miehen tulot eivät ole niin suuret, että voisi yksin maksaa kahden ihmisen elämisen sekä omakotitalo-asumisen.
Itsekin opiskelen SEKÄ käyn töissä. Saadakseen 300 euroa käteen, täytyy töitä tehdä 3-4pv kuussa riippuen palkasta. Onko se oikeasti liikaa vaadittu?
En mäkään haluaisi käydä töissä samaan aikaan opiskelun (Amk) kanssa, mutta kyllä aikuisen ihmisen täytyy itse kantaa vastuuta itsestään.
Sitten taas jos toinen hoitaa kotona yhteisiä lapsia, asia on täysin eri. Yhteiset lapset on yhteinen proggis, mutta opiskelu on ap:n oma päätös.
Sitä omakotitaloa ei ole PAKKO ostaa silloin kun toinen on opiskelija ja hyvin pienituloinen. Sen voi ostaa sitten kun siihen on kummallakin varaa.
Esitin vaimolle kysymyksen kumman hän valitsisi, puolet asunnosta(kuluineen) vai 300e/kk "vuokran". Vastasi, että vain pihi mies pyytäisi vaimoltaan vuokraa.
Veljeni on sattumoisin muuttamassa yhteen naisystävänsä kanssa. Talo lainoineen on jäänyt naiselle hänen edellisestä suhteesta. Kun toin tämän esille. Hän totesi lähes epäuskoisena " Ai eikö veljesi meinaa maksaa mitään, no miten vain." :D Vastasin, ettei kyse ole veljestäni, vaan tästä keskustelusta. Uskoakseni veljeni tulee osallistumaan myös asumiskuluihin, en ole asiaa häneltä tarkemmin kysellyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju on kyllä uskomatonta shaipaa pääosin. Selkeästi täällä ei montaa omakotitalo-asujaa kirjoita, kun ei ymmärretä paljonko se oikeasti maksaa.
Itse ilomielin maksaisin 300 e asumisesta okt:ssa, sehän on puoli-ilmaista. Ei 300 eurolla saa kunnollista vuokrakämppää kuin jostain perähikiältä.Kun päättää opiskella vuosikausia, pitää miettiä miten sen rahoittaa. Se ei voi perustua siihen, että toinen maksaa kaiken.
Tilannehan voi olla se, että miehen tulot eivät ole niin suuret, että voisi yksin maksaa kahden ihmisen elämisen sekä omakotitalo-asumisen.
Itsekin opiskelen SEKÄ käyn töissä. Saadakseen 300 euroa käteen, täytyy töitä tehdä 3-4pv kuussa riippuen palkasta. Onko se oikeasti liikaa vaadittu?
En mäkään haluaisi käydä töissä samaan aikaan opiskelun (Amk) kanssa, mutta kyllä aikuisen ihmisen täytyy itse kantaa vastuuta itsestään.
Sitten taas jos toinen hoitaa kotona yhteisiä lapsia, asia on täysin eri. Yhteiset lapset on yhteinen proggis, mutta opiskelu on ap:n oma päätös.
Minä asun omakotitalossa. Opiskelijana en olisi sellaiseen muuttanut enkä maksanut 300e asumiskuluja mistään luukusta. Se olisi tullut aivan liian kalliiksi jos asumistuen jälkeen jäisi vielä 300e maksettavaa.
Monet tuntuu keskustelevan tässä nyt siitä näkökulmasta kuin se omakotitalo olisi joku välttämättömyys. Kuin ainoa mahdollisuus olisi ostaa se nyt, muuten sitä ei saa ostettua koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju on kyllä uskomatonta shaipaa pääosin. Selkeästi täällä ei montaa omakotitalo-asujaa kirjoita, kun ei ymmärretä paljonko se oikeasti maksaa.
Itse ilomielin maksaisin 300 e asumisesta okt:ssa, sehän on puoli-ilmaista. Ei 300 eurolla saa kunnollista vuokrakämppää kuin jostain perähikiältä.Kun päättää opiskella vuosikausia, pitää miettiä miten sen rahoittaa. Se ei voi perustua siihen, että toinen maksaa kaiken.
Tilannehan voi olla se, että miehen tulot eivät ole niin suuret, että voisi yksin maksaa kahden ihmisen elämisen sekä omakotitalo-asumisen.
Itsekin opiskelen SEKÄ käyn töissä. Saadakseen 300 euroa käteen, täytyy töitä tehdä 3-4pv kuussa riippuen palkasta. Onko se oikeasti liikaa vaadittu?
En mäkään haluaisi käydä töissä samaan aikaan opiskelun (Amk) kanssa, mutta kyllä aikuisen ihmisen täytyy itse kantaa vastuuta itsestään.
Sitten taas jos toinen hoitaa kotona yhteisiä lapsia, asia on täysin eri. Yhteiset lapset on yhteinen proggis, mutta opiskelu on ap:n oma päätös.Sitä omakotitaloa ei ole PAKKO ostaa silloin kun toinen on opiskelija ja hyvin pienituloinen. Sen voi ostaa sitten kun siihen on kummallakin varaa.
Juuri näin. Tässä kohtaa kannattaisi ehkä jopa erota ja muuttaa edulliseen opiskelija-asuntoon. Mies kirjoille vanhemmilleen. Tämän jälkeen "pimeäksi" alivuokralaiseksi ex-vaimon yksiöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä ainoastaan todella itsekäs ihminen, jolla ei ole loppupelissä aikomusta olla puolisonsa kanssa yhdessä kovin pitkään muutenkaan, haluaa elää yhteistä elämää ja yhteistä taloutta niin, että se toinen osapuoli joutuu velkarahalla kattamaan näitä kustannuksia. Jos yhdessä eletään sen pitää olla kannattavaa kummallekin. Ei niin että toisen velkataakka kasvaa vain isommaksi siksi että ollaan muutettu saman katon alle. Kenenkään ei ole pakko elättää toista tai kustantaa toisen elämää, mutta silloin sitten asutaan ja eletään niin ettei se käy huonommin toimeentulevalle liian kalliiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamakin vastaajista on vedonnut siihen että mutku aviopari eikä vuokrasuhde.
Juu, tuo oli hyvä pointti. Joskus 50-luvulla.
Nykyään yli 50% aviopareista eroaa, ja peräti 80% tapauksista eron ottaa nainen.
Avioliitosta on tullut vain yksi elämänvaihe jossa ollaan sen aikaa että lapset on hankittu ja kasvatettu. Sitä ennen on sinkkuilunuoruus, ja sen jälkeen on Uusi Elämä voimaantuneena nelikymppisenä ilman miestä.
Kun yhtälöön lisätään se että nimenomaan miehellä varallisuus ratkaisee paljon onko tsäänssejä pariutua toisella kierroksella, on aika helvetin ymmärrettävää ettei mies tuossa vaiheessa suostu maksamaan taloa vaimonkin puolesta.
Avioerokaan ei estä avioparia ostamaan yhteista asuntoa. Lainan voi puolittaa ja kumpikin maksaa omaa puoltaan , niin kuin haluaa.
Sen talon kun voi sitten myydä, kun tuskin se mieskään pystyy välttämättä omilla tuloillaan sitä taloa maksamaan. Mutta kun hän perii vaimoltaa vuokraa, hän pystyy asuntoa maksamaan. miksi se vaimokaan olisi niin helvetin tyhmä, että maksaisi miehelee asuntoa joka eron tullen jäisi yksin miehelle ja nainen säisi lähteä näppejään nuollen? Oisko naiselle hyvä diili? Opiskelijana ap saa paljon edullisemmin sinkkuna kun saa tute, kuin niin, että maksaa aviomiehelleen vuokraa, koska on avioon mennessään menettänyt tuet. Aviopuolisolla kun on elatusvelvollisuus.
Mieshän tuossa vain kartuttaa omaisuuttaa vaimonsa maksaessa, eikä kuitenkaan koskaan saa omistaa neliöäkään.
Avioliitoista noin 40% päätyy eroon ja yleensä naiset ovat yli 40v ja miehet yli 42v kun ero tulee, Tuohon mennessä on yleensä ehditty tehdä lapset ja rakentaa yhteistä elämää. Sinunko mielestäsi naisen pitäisi koko tuo aika maksaa miehelle vuokraa yhteisestä kodista, kun mies sitten yksin saa koko kodin, kun ero tulee?
Ei muuta kuin akka ja kersat pihalle, kun mies on löytänyt uuden ja nuoremman "vuokran maksajan".
Kyllä se asunto on avioliitossa ostettava yhteisesti ja kun lapsia tulee, niin siitä ei saa vain yksin nainen kärsiä rahallisesti.
Jos et ole huomannut, niin naiset käy nykyään töissä ja tienaavat ihan siinä kuin miehetkin. Monesti vain on niin, että nainen maksaa ruuat, pesuaineet , lasten vaatteet, harrastukset ym ja mies asuntolainan ja eron tullen väittää, että talo on hänen, kun on sen maksanutkin. Tällä perusteella se mies on naisen, kun nainen sen on ruokkinutkin. Avioliitossa rahat on aika yhteisiä.
Mies on saanut lainan yksin, joten tietenkin hän pystyy sitä myös ihan yksin maksamaankin. Että lopeta tuollainen ihme uhriutuminen naisen asemasta.
Laitapa kohalles: Olet tavannut naisen, joka on jo työelämässä. Itse olet juuria aloittanut opiskelun. Rakasteutte ja menette naimisiin. Nainen haluaa ostaa talon, sinulla ei siihen tietenkään opiskelijana ole varaa. Vaimosi kuitenkin ostaa talon ja sanoo sinulle, omalle aviomiehelleen, että saat tulla sinne asumaan, mutta maksat 300e/kk vuokraa/asumiskuluja. Sinulta on tuet mennet, kun asut kumppanisi kanssa. Otat opintolainaa, että pystyt maksamaan puolisollesi vuokran. Aikanasi valmistut ja alat tienaamaan, mutta asut edelleen puolisosi "vuokralaisena".
Tyytyisitkö koko loppu elämäsi maksamaan puolisollesi vuokraa ? Teillä olisi avioehto, etkä saisi asunnosta penniäkään koskaan? Vai haluaisitko teille yhteisen kodin? Mutta miten ? Talo, jossa asut on puolisosi. Joudutko ostamaan itsellesi uuden talon?.
Miten kauan tälläisessä avioliitossa, jossa maksetaan toiselle asumiskuluja niitä asumiskuluja oikein maksetaan, koska se asuntohan tulee olemaan aina vain sen toisen?
Piti tosiaan tehdä laskelmakin, mutta yllättäen Kelan sivuilla on käyttökatko.
Enivei, opintojen jälkeen tuo on aika selvä kuvio.
Kuvitellaan että talon markkinahinta on 150 000 eur.
Vaihtoehto A: maksan 300 eur/kk vuokraa ja sijoitan 75 000 eur, saaden tuottoa 5% vuosi eli 3 750 eur = 312,50 eur/kk.
Vaihtoehto B: maksan puolet talon kuluista eli 300 eur/kk, plus sijoitan taloon omaa/lainattua rahaa 75 000 eur. Sijoituksia ei ole eikä sijoitustuottojakaan, rahat kun on sijoitettuna taloon.
Kertokaapa oi talousnerot miksi minun kannattaisi omistaa talosta nurkkaakaan? Talon omistamisen hyöty on siinä että selviää pelkillä juoksevilla kuluilla. Jos tämä on tilanne joka tapauksessa, ei taloon kannata upottaa senttiäkään.
Tuossa laskelmassa vaikka mies perisi vuokraa 600 eur/kk, olisi kannattavampaa asua vuokralla kuin omistaa osa talosta.
Selvensikö asiaa?
Talon omistamisen hyöty on siinä, että kartuttaa omaa omaisuuttaan. Jos olisin maksanut talostamme pelkkää 'vuokraa' aloittajan tavoin, en saisi siitä mitään itselleni. Nyt kun olen maksanut lainaa pois ja talon arvo on kasvanut huomattavasti, niin minulla on käytössäni 14 vuoden asumisen jälkeen yli 100 000 euroa rahaa, jos myyn talon pois.
Ei hyvää päivää tuulipukukansan talousosaamisen kanssa.
Talon omistamisen hyöty ei todellakaan ole tuo. Jos laitat taloon kiinni rahaa, totta kai sinulla on rahaa kun myyt talon.
Mutta - shocking - jos et osta taloa, sinulla on ne samat rahat joita et laittanut kiinni taloon.
Hyöty on siinä että koska laitoit rahaa kiinni taloon, et joutunut maksamaan vuokratuoton osuutta vuokranantajalle. Päälle tulee mahdollinen arvonnousu, olkoonkin että usein kyse on vain inflaatiosta.
Jos hankit sijoitusasunnon, kääntäen hyöty on vuokratuotto + mahdollinen arvonnousu.
Osakkeissa tietysti osinko, lainoissa korko, metsässä tuotto puun myynnistä, jne.
Hassu juttu muuten että jos asetelma olisi toisin päin, miestä pidettäisiin suurin piirtein pummina kun tämä punkkaa naisen omistamassa talossa maksaen vain 300 eur/kk. Vähintäänkin vaadittaisiin että miehen pitäisi rempata taloa tms korvatakseen naiselle asumisesta.
Asunto on siis miehesi ja teillä avioehto, joten eron tullessa asuntoa ei jaeta vaan jäisi miehellesi, ymmärsinkö oikein?
Paljonko tienaat kuussa ja maksatko siis asumiskuluja tuon 300 per kuukausi? Tuolla rahalla ei pääse kyllä juuri mihinkään edes vuokralle ja siihen päälle vielä muita kuluja.
Jokainen pari tekee silti omat sopimukset, omat pelisäännöt.
Vierailija kirjoitti:
Esitin vaimolle kysymyksen kumman hän valitsisi, puolet asunnosta(kuluineen) vai 300e/kk "vuokran". Vastasi, että vain pihi mies pyytäisi vaimoltaan vuokraa.
Veljeni on sattumoisin muuttamassa yhteen naisystävänsä kanssa. Talo lainoineen on jäänyt naiselle hänen edellisestä suhteesta. Kun toin tämän esille. Hän totesi lähes epäuskoisena " Ai eikö veljesi meinaa maksaa mitään, no miten vain." :D Vastasin, ettei kyse ole veljestäni, vaan tästä keskustelusta. Uskoakseni veljeni tulee osallistumaan myös asumiskuluihin, en ole asiaa häneltä tarkemmin kysellyt.
Ekassa on kyse VAIMOSTA jolta mies PYYTÄÄ vuokraa, toisessa naisystävä ja sinun vaimosi ihmettelee että eikö tarjoudu maksamaan mitään.. huomaatko eron?
Mä en tajua tätä problematiikkaa. AP sanoo, ettei hänellä ole varaa omakotitalon osuuteen, mutta hänellä on varaa maksaa sama summan asumismenoina?
Mies maksaa 500 + x €
Nainen maksaa 300€
Yhteisen lainan saa, jos omankin, joten naisen nimiin voidaan hyvin laittaa maksunsa suhteessa osuus. Esim 25% kuulostaa kohtuulliselta.
Kyseessä on siis vain APn ja miehensä tahtotila ja miksi he eivät haluaisi jyvittää taloa maksujen suhteessa?
Alue: Aihe vapaa
[/quote]
Talon omistamisen hyöty on siinä, että kartuttaa omaa omaisuuttaan. Jos olisin maksanut talostamme pelkkää 'vuokraa' aloittajan tavoin, en saisi siitä mitään itselleni. Nyt kun olen maksanut lainaa pois ja talon arvo on kasvanut huomattavasti, niin minulla on käytössäni 14 vuoden asumisen jälkeen yli 100 000 euroa rahaa, jos myyn talon pois.[/quote]
Asuntomme sijaitsee Helsingin kehyskunnassa. Asuntoa on maksettu noin 8 vuotta. Nyt myydessämme sen, rahaa jäisi 120 000e. Asunnon arvonnousua harmiksemme emme ole saamassa.
Jos pitäisi päättää ostanko puolet seuraavasta asunnosta, tai osallistunko asumiskuluihin 300e/kk. Valitsisin ilomielin jälkimmäisen vaihtoehdon. Laskelma alla.
Sijoittamalla 60 000e ja jonka jälkeen 700e/kk jo 14 vuoden päästä rahaa kertyisi 5% vuosituotolla yli 290 000e(sijoitettu oma raha 177 600e).
Laina-ajan ollessa 25 vuotta, rahaa kertyisi samalla kaavalla 625 734e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Laskelman voi tehdä myös varovaisemmalla vuosituotto-olettamalla. 3% vuosituotto kerryttäisi potin 25 vuodessa vain 439 107e(sijoitettu oma raha 270 000e).
Jos luvut ei mielestäsi näytä uskottavilta, tutustu korkoa korolle "ilmiöön".