Miksi pitäisi tyytyä "ihan ok" tavismieheen, jos on onnellisempi sinkkuna?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitoit sanoja suuhuni. Koen olevani myös hyvä kuuntelemaan, minkä mielestäni toin ilmi jo siinä kohtaa kun sanoin, että haluan aidosti kuulla miehen oivalluksia eri asioihin liittyen. Mutta millaisen miehen? Niin -älykkään ja keskustelutaitoisen.

Tällaisia miehiä, jos ei lasketa mukaan insinööriaiheita, on vähän, koska miesten maailmassa oikeasti älykkäät, oivaltavat ja keskustelutaitoiset joutuvat koulu-, työ- ja armeijakiusatuiksi. Ja jopa isolle osalle naisista elävässä elämässä tällainen vaihtoehto on ennemmin pelottava kuin houkutteleva. Pitää olla paksu nahka tai oppia pitämään turpa kiinni yleisillä paikoilla.

Höpö höpö. Noin käy ehkä joidenkin neanderdalilaisten seurassa. Fiksu nainen haluaa fiksun miehen seuraa olipa kyse parisuhteesta tai työkaverista.

Fiksuja naisia on pieni vähemmistö, kuten fiksuja miehiäkin. Ja se tavisenemmistö naisista tuhlaa aikaansa somen ja aivottomien viihdeohjelmien parissa.

Totta. Miehet tuhlaavat taas aikansa metsästyksen, kalastuksen, penkkiurheilun, romuautojen rassaamisen ,pelaamisen ja kaljoittelun parissa. Pahimmilla on useampia näistä handicapeistä.

Juu, se on niin väärin viettää aikaansa mukavina pitämiensä harrastusten parissa!

Sinkkuna niin voit tehdä ihan vapaasti. Parisuhteessa ollessasi silloin kun paremmalle puoliskollisesi sopii.. varsinkin jos menet lisääntymään vapaa-aikasi kuuluu lapsillesi.

Vaikka lisääntyisin, on minulla omakin elämä olemassa. Oma aika, lienee sinulle käsitteenä aivan uusi?

T. MIes

Jos teet lapsia, niin rahan ja ajan suhteen sinun on ajateltava aina ensin niitä lapsia. Sitten sovit ajasta ja rahasta puolison kanssa, miten niitä käytetään. Sinkkuelämä sopii sinkulle, ei perheelliselle.

Kunhan olen tarjonnut perheelle riittävästi aikaa ja rahaa, ei minun tarvitse muita ajatella aina ensimmäisenä. Edes lapsia ja vaimoani.

Joo, kyllä huomaa, että et ole parisuhteessa ja perheellinen, etkä kyllä vaikuta tarpeeksi kypsältä tulemaan isäksi. Kyllä se nyt vaan on niin, että lapset ja perhe tulee ensin ja itse viimeisenä.

M42

Harmi jos sinulla on näin ja ankea elämä, työtä kotiolotkin.

Perheellisenäkin olen itsenäinen yksilö Ja tyytyväinen siitä.

M40

Kuka puhui ankeasta elämästä ja työstä kotioloissa? Tai siitä että ei voisi perheellisenö olla yksilö?

Ei kukaan muu kuin sinä. Kolkuttaako omatunto?

-eri-

Minusta kuulostaa juurikin ankealta elämältä jos itse tulee lähtökohtaisesti (aina) viimeisenä tai omaa aikaa ei ole. Miten voi olla yksilö jos 100% ajasta menee lasten tai vaimon pyllyä kuuraamassa? ”Kyllä sitä kerkeää hyvin keskellä yötä 2min tehdä omaa ristisanavihkoa? Ei ole mies eikä mikään jos se ei riitä”, niinkö?

Olen eri, mutta kuka täällä on puhunut 100% ajasta paitsi sinä? Ainoastaan naiset ovat tässä keskustelussa tuoneet ilmi konkreettisia esimerkkejä siitä, mikä on liikaa ja mikä ei. Sinä ja tuo toinen ukko vaan jankutatte että kaikki oma aika olisi kielletty, vaikka kukaan ei ole sanonut niin.

Kyllä se niin vaan että minä sanoin, että minulla on omakin elämä ja omat menot vaikka on perhe. Tämä teilattiin kerrasta ”sulla mitään naista ole olemassa”.

Ja naiset komppaavat kuinka valitsivat tarkoituksella miehen ”jolla ei mitään omia tarpeita”.

Toinen mies lisäksi valkopesee naisten mainetta kertomalla kuinka hän tulee itse viimeisenä perheensä jälkeen.

Minä en ole sanonut muutakuin että on mulla omatkin jutut vaikka on perhe. Ja tasan määrittelen niiden laajuuden omassa ryhmässä, en palstamammojen kanssa joissa on eittämättä paljon marttyyrimammoja joiden elämän kiimaisin juttu on köyttää mies kotiin kiinni.

Hohhoijaa. Eli tavoitteena oli vain jankuttaa tuota samaa mantraa. Et suostu tietenkään kertomaan, että miten paljon sitä tätä omaa aikaa saat, jotta joku voisi kertoa saako sitä muissa tavallisissa perheissä ihan öyhöttämättäkin. Kun edelleenkään kukaan ei ole sanonut, ettei sitä saa ollenkaan. Tuo "mies jolla ei ole mitään tarpeita" on sekin omaa keksintöäsi. Täällä on vaan sanottu, että jos se oman ajan tarve on kovin suuri, niin aika moni nainen ei lapsiperhe-elämään sellaisen miehen kanssa lähde. Itse en esimerkiksi olisi lähtenyt, jos mies haluaa vakituisesti esimerkiksi kaksi harrastusiltaa viikossa. Se ei ole meidän perheessä mahdollista.

Kaksi harrastusiltaa viikossa ei kyllä kovin paljolta kuulosta, miksi se ei onnistuisi?

Kaksi harrastusiltaa molemmille tekee jo suurimman osan viikosta. Vuorotyö päälle, niin yhteisiä iltoja ei sitten jäisikään. Toisella isolla tuttavaperheellä päivätyöt mutta yksi lapsista erityinen. Heillä ei kumpikaan jaksa yksin kahta iltaa viikossa. Sitten on perheitä, joissa kaikki jäsenet ei ole terveitä. Ja näitä ei aina tiedä ennalta. Siksi en ikinä lähtisi perustamaan lapsiperhettä ihmisen kanssa, joka suhtautuu jopa vihamielisen vaativasti useisiin vapaailtoihin viikoissa. Sellaisen ihmisen kanssa voi pyörittää lapsiperhettä vain hyvänä päivänä, mutta kuten kaikki useamman lapsen perheen vanhemmat tietää, ei kaikki lapsiperhepäivät ole niitä hyviä.

Kyllä perheellisen aikuisen ihmisen pitää osata joustaa ja ajatella perheen etua. Toki jokainen tarvitsee omaakin aikaa, mutta lasten ollessa pieniä/nuoria, on aikuisen pystyttävä laittamaan omat tarpeensa toiselle sijalle. Harrastukset ovat vain harrastuksia...

Missään kohtaa en ajattele perheen etua jos kuitenkin harrastan kerran pari viikossa ja päälle vielä viikonloppuisinkin? Olen varmasti paska vanhempi koska ajattelen omaa mielenterveyttäni myös? Ehdottomasti fiksumpaa olisi elää tylsä oma elämä ja marttyyrina painaa vanhemman roolia kuin töitä? Miten se tekee kenestäkään hyvän vanhemman, että painaa omia henkilökohtaisia juttuja koko ajan sivuun kakkosrooliin?

Useimmissa perheissä ei mahdollista, että molemmat pitävät noin paljon omaa aikaa. Silloin se on kyllä itsekästä ja huonon vanhemman merkki. Jos mielenterveyden ylläpito vaatii lapsivapaita hetkiä neljästi viikossa, niin kyllä, olet todellakin niitä ihmisiä joiden ei olisi pitänyt koskaan tehdä lapsia.

Pöh. Meillä on lapsivapaita hetkiä melkein joka päivä, molemmilla, enkä nyt tarkoita töitä. Näin talviaikaan minä käyn pari kertaa viikossa salilla ja pari kertaa viikossa juoksemassa, mies pelaa sählyä kerran viikossa, käy parina aamuna uimassa ja pelaa säännöllisen epäsäännöllisesti tennistä, kiipeilee, hiihtää milloin mitäkin. Ystäviäkin ehtii silloin tällöin näkemään.

Mies joutaa kalastelemaan ja melomaan kesäisin jos ei nyt joka viikonloppu niin ainakin joka toinen,  ja saa kaikin mokomin tehdä sen jokavuotisen parin viikon Lapinreissunsa. Minä pääsen siskoni tai ystävieni kanssa viikonloppulomille tai vaikka teatteriin aina kun huvittaa ja joka vuosi käyn jonkun pidemmän reissun, kuten vaikka viime talvena 10 päivää ystäväni luona Floridassa. Lastenkin kanssa ehditään tehdä kaikenlaista, välillä yhden ja välillä kahden vanhemman voimin ja välillä on tietysti tarpeen viettää miehen kanssa laatuaikaa ihan kaksin.

Yhteisiä lomareissuja ei suunnitella niin että 24/7 olisi pakko liikkua yhtenä perheyksikkönä vaan niihin voi ujuttaa jotain omia juttuja molemmille  ja parisuhdeaikaa taas järjestyy esimerkiksi matkakohteen lastenhoitopalveluita hyödyntämällä tai kahden perheen voimin matkustelemalla jolloin lapsivastuun kanssa voi vuorotella.

Tottakai arki on välillä todella hektistä ja stressaavakin ja vaatii kompromisseja, joustavuutta ja tasa-arvoista kumppanuutta, vanhemmuutta ja vastuunottoa että kaiken saa toimimaan, mutta en kyllä silti koe että meidän olisi pitänyt jättää lapset tekemättä vaan koen että se oma (ja kaksin) otettu aika ennenkaikkea tuo sitä jaksamista ja energiaa jonka turvin myös siitä perhearjesta osaa nauttia - ja toisaalta se oma ja parisuhdeaika myös tuntuu merkityksellisemmältä ja arvokkaammalta kuin ennen lapsia.

Tuo ei kyllä kuulosta usemman lapsen perheen pikkulapsiarjelta. Tietysti elämä vuosien varrella helpottaa, se lienee onneksi väistämätöntä. Mutta jos alusta asti fakkiutuu siihen, että pitää heti vauva-aikanakin päästä monta kertaa viikossa omiin juttuihin tai "pää hajoaa", niin kyllä se lastenhoito jää silloin usemman vuoden ajan lähinnä toisen puolison harteille.

Ei nuo ihan pieniä ole enää, 6v ja 8v. Ja joo, alkuun jäivät enemmän minun vastuulleni kuin miehen vaikka mies on kyllä ollut hyvin osallistuva alusta alkaen ja omaa aikaa olen saanut ihan riittävästi silloinkin kun olivat ihan pieniä. Kohta nuo varmaan alkavat kulkea enemmän miehen reissuilla mukana sitää mukaa kun kasvavat että siinähän tuo tasoittuu jos "lapsiminuutteja" täytyy laskea. Meillä ei tarvitse, riittää kun isossa kuvassa kumpikin kokee että homma toimii tasapuolisesti.

No niin, eli alussa mies hoidatti enemmän sinulla. I rest my case. Ei se auta, että kouluiän kynnyksellä jaetaan reilummin, jos vaimo on vauva- ja taaperovuosina ehditty uuvuttamaan täysin ravaamalla niissä omissa menoissa. Teillä näin ei siis ollut ja hyvä niin, mutta joku muu väsyy sitten helpommin. Itse olen pakottavan elämäntilanteen vuoksi yli puolet viikosta yksin kolmen pienen lapsen kanssa, ja kyllähän tämä menee kun on pakko, mutta jos ainut syy tähän olisi se että toinen haluaa vaan pitää hauskaa niin laukut olisi kyllä pakattu alta nanosekunnissa. Siksi minun on hieman vaikea suhtautua noihin perheenisiin, jotka tulevat kovin aggressiivisesti mainostamaan oikeuttaan pitää sitä omaa aikaa koska huvittaa. Jos kaikki on molemmille okei niin silloinhan ei tosiaan ole mitään ongelmaa. Ongelma on vasta silloin, kun kovin suuri oman ajan tarve alkaa kävellä yli puolison jaksamisen, ja puolison uupumusviestejä nimitellään halveksivasti "märisemiseksi" kuten yksi kirjoittaja tapasi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinäpä kysymys näille muutamille palstan miehille.

Minä ainakin koen olevani onnellisempi sinkkuna kuin sellaisen miehen kanssa, joka ei viehätä minua täysin sekä sisäisesti että ulkoisesti. En saisi mitään irti jostain tyytymisparisuhteesta enkä edes haluaisi seksiä tai mitään muutakaan läheisyyttä sellaisessa suhteessa. Ei kovin hyvä lähtökohta onnelliselle parisuhteelle.

Tuo kirjoituksesi toimii myöskin toiseen suuntaan, miksi ihmeessä pitäisi tyytyä "ihan ok tavisnaiseen" jos on onnellisempi sinkkuna🙂

Tämä on palstan hassuus. Täytyy tulla kertomaan aikuisille ihmisille, että "tuo muuten toimii sitten toisinkin päin, tiedä se." Totta kai toimii, miksei toimisi?

eri

Olet väärässä.

Jos minä esimerkiksi teen aloituksen joka on vastaava kuin tämä mutta naisia koskettava niin se poistetaan :D  Se on tämän palstan hassuus ja vielä hassunpaa että poistattaja on tuohtunut miten julkenen moisia väittää :D

Pointsit persoonallisesta aloituksesta. Koskaan kuullut yhdenkään miehen toteavan tuota. ;)

Se on näköjään viikko mennyt. Viime kerralla silloisen ap:n viittaus oli sentään ylimalkaisesti palstamiehiin, eli siis kaikkiin miehiin. Nyt kohteena ovat "nämä muutamat palstan miehet". Seuraa kommentin soveltava osuus: olisiko nyt(kin) kyse uleísta, ei niistä miehistä, joille jonkun naisen sinkkuasetelma on ihan ok?

Tuohon aloitukseen: joku teki sen jo. ;) Trollit ovat nykyisin niin laiskoja, sama aloitus (luultavasti) samoilla teksteillä aktiivisesta ketjusta... Mutten silti jaksa uskoa, että jonkun miehen sinkkutyytyväisyysketju poistettaisiin _jos_ se on yhtä neutraali. Rienaustahan se toki keräisi, koska provoajat. Mutta itse aloituksen takia, tuskin.

Eihän tään tarvi kuin omaan profiiliin merkata seuratuksi keskusteluksi jokin aloitus niin silloin se poistetaan, ilmeisemmin tällä Hopeaketulla ei ole Midaksen kosketusta :D Ikävä kyllä en luule itsestäni liikoja vaan niin tapahtuu XD

Joo mutta ihan järkevähän tuollainen aloitus on ettei pidä seukata vain sen vuoksi että seukkaa, sukupuolesta riippumatta :)

Eli sä olet suututtanut jonkun. Tuossa kohtaa voinet ottaa asian henkilökohtaisesti. Tai vaihtoehtoisesti seurailet vain asiattomuuksiin meneviä ketjuja.

Mutta hei, viikon sisällä olen piikkinä ketunpersuuksissa käytännössä samasta aiheesta. Ehkäpä palstan ilmapiiri on alkanut kurtistaa jo sunkin kuonoas irvistykseen.

Mitä aloitukseen tulee, tuo voi olla nuoremmille naiseläjille itsestäänselvyys. Mitä enemmän yli 30 on, sitä vähemmän se sitä on. Sitä en tiedä paljonko miehille on pariutumista jankutettu, mutta voi pojat sitä kyllä jauhettiin naisille vielä "hetki sitten". Siksi tuntuu toisaalta hölmöltä lukea tällaisia aloituksia, koska ne ovat itsestään selviä, mutta sitten kuitenkaan eivät.

Suututtanut, ehkäpä :D Jos minulla on jokin kanta johonkin asiaan niin kyllä minä sen pidän joten tulee ristiriitoja kun trollit ei saa täyttymystä ja miesvihaajat ei apetta :D

Ketunpersuuksista tulikin mieleen että minulla olisi yksi ylimääräinen ketunhäntä, voisin sen istuttaa sinun perääsi niin saisit tuta lainakarvoissa mitä on olla repo :P

Ja tiedä tuosta nuoremmista itsestäänselvyyksistä?! Pitäshän tuon olla kaikille selvä. Jos minä esim haluaisin ruveta seukkaamaan niin ihan puhtaalta pöydältä lähdettynä löystäisin viikossa helposti jonkun uuden naisen jonka kaa seukata. En vain ymmärrä mitä järkeä on seukata pelkän seukkaamisen vuoksi. Se olisi minua kohtaan väärin ja tietenkin myös sitä kumppania kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitoit sanoja suuhuni. Koen olevani myös hyvä kuuntelemaan, minkä mielestäni toin ilmi jo siinä kohtaa kun sanoin, että haluan aidosti kuulla miehen oivalluksia eri asioihin liittyen. Mutta millaisen miehen? Niin -älykkään ja keskustelutaitoisen.

Tällaisia miehiä, jos ei lasketa mukaan insinööriaiheita, on vähän, koska miesten maailmassa oikeasti älykkäät, oivaltavat ja keskustelutaitoiset joutuvat koulu-, työ- ja armeijakiusatuiksi. Ja jopa isolle osalle naisista elävässä elämässä tällainen vaihtoehto on ennemmin pelottava kuin houkutteleva. Pitää olla paksu nahka tai oppia pitämään turpa kiinni yleisillä paikoilla.

Höpö höpö. Noin käy ehkä joidenkin neanderdalilaisten seurassa. Fiksu nainen haluaa fiksun miehen seuraa olipa kyse parisuhteesta tai työkaverista.

Fiksuja naisia on pieni vähemmistö, kuten fiksuja miehiäkin. Ja se tavisenemmistö naisista tuhlaa aikaansa somen ja aivottomien viihdeohjelmien parissa.

Totta. Miehet tuhlaavat taas aikansa metsästyksen, kalastuksen, penkkiurheilun, romuautojen rassaamisen ,pelaamisen ja kaljoittelun parissa. Pahimmilla on useampia näistä handicapeistä.

Juu, se on niin väärin viettää aikaansa mukavina pitämiensä harrastusten parissa!

Sinkkuna niin voit tehdä ihan vapaasti. Parisuhteessa ollessasi silloin kun paremmalle puoliskollisesi sopii.. varsinkin jos menet lisääntymään vapaa-aikasi kuuluu lapsillesi.

Vaikka lisääntyisin, on minulla omakin elämä olemassa. Oma aika, lienee sinulle käsitteenä aivan uusi?

T. MIes

Jos teet lapsia, niin rahan ja ajan suhteen sinun on ajateltava aina ensin niitä lapsia. Sitten sovit ajasta ja rahasta puolison kanssa, miten niitä käytetään. Sinkkuelämä sopii sinkulle, ei perheelliselle.

Kunhan olen tarjonnut perheelle riittävästi aikaa ja rahaa, ei minun tarvitse muita ajatella aina ensimmäisenä. Edes lapsia ja vaimoani.

Joo, kyllä huomaa, että et ole parisuhteessa ja perheellinen, etkä kyllä vaikuta tarpeeksi kypsältä tulemaan isäksi. Kyllä se nyt vaan on niin, että lapset ja perhe tulee ensin ja itse viimeisenä.

M42

Harmi jos sinulla on näin ja ankea elämä, työtä kotiolotkin.

Perheellisenäkin olen itsenäinen yksilö Ja tyytyväinen siitä.

M40

Kuka puhui ankeasta elämästä ja työstä kotioloissa? Tai siitä että ei voisi perheellisenö olla yksilö?

Ei kukaan muu kuin sinä. Kolkuttaako omatunto?

-eri-

Minusta kuulostaa juurikin ankealta elämältä jos itse tulee lähtökohtaisesti (aina) viimeisenä tai omaa aikaa ei ole. Miten voi olla yksilö jos 100% ajasta menee lasten tai vaimon pyllyä kuuraamassa? ”Kyllä sitä kerkeää hyvin keskellä yötä 2min tehdä omaa ristisanavihkoa? Ei ole mies eikä mikään jos se ei riitä”, niinkö?

Olen eri, mutta kuka täällä on puhunut 100% ajasta paitsi sinä? Ainoastaan naiset ovat tässä keskustelussa tuoneet ilmi konkreettisia esimerkkejä siitä, mikä on liikaa ja mikä ei. Sinä ja tuo toinen ukko vaan jankutatte että kaikki oma aika olisi kielletty, vaikka kukaan ei ole sanonut niin.

Kyllä se niin vaan että minä sanoin, että minulla on omakin elämä ja omat menot vaikka on perhe. Tämä teilattiin kerrasta ”sulla mitään naista ole olemassa”.

Ja naiset komppaavat kuinka valitsivat tarkoituksella miehen ”jolla ei mitään omia tarpeita”.

Toinen mies lisäksi valkopesee naisten mainetta kertomalla kuinka hän tulee itse viimeisenä perheensä jälkeen.

Minä en ole sanonut muutakuin että on mulla omatkin jutut vaikka on perhe. Ja tasan määrittelen niiden laajuuden omassa ryhmässä, en palstamammojen kanssa joissa on eittämättä paljon marttyyrimammoja joiden elämän kiimaisin juttu on köyttää mies kotiin kiinni.

Hohhoijaa. Eli tavoitteena oli vain jankuttaa tuota samaa mantraa. Et suostu tietenkään kertomaan, että miten paljon sitä tätä omaa aikaa saat, jotta joku voisi kertoa saako sitä muissa tavallisissa perheissä ihan öyhöttämättäkin. Kun edelleenkään kukaan ei ole sanonut, ettei sitä saa ollenkaan. Tuo "mies jolla ei ole mitään tarpeita" on sekin omaa keksintöäsi. Täällä on vaan sanottu, että jos se oman ajan tarve on kovin suuri, niin aika moni nainen ei lapsiperhe-elämään sellaisen miehen kanssa lähde. Itse en esimerkiksi olisi lähtenyt, jos mies haluaa vakituisesti esimerkiksi kaksi harrastusiltaa viikossa. Se ei ole meidän perheessä mahdollista.

Kaksi harrastusiltaa viikossa ei kyllä kovin paljolta kuulosta, miksi se ei onnistuisi?

Kaksi harrastusiltaa molemmille tekee jo suurimman osan viikosta. Vuorotyö päälle, niin yhteisiä iltoja ei sitten jäisikään. Toisella isolla tuttavaperheellä päivätyöt mutta yksi lapsista erityinen. Heillä ei kumpikaan jaksa yksin kahta iltaa viikossa. Sitten on perheitä, joissa kaikki jäsenet ei ole terveitä. Ja näitä ei aina tiedä ennalta. Siksi en ikinä lähtisi perustamaan lapsiperhettä ihmisen kanssa, joka suhtautuu jopa vihamielisen vaativasti useisiin vapaailtoihin viikoissa. Sellaisen ihmisen kanssa voi pyörittää lapsiperhettä vain hyvänä päivänä, mutta kuten kaikki useamman lapsen perheen vanhemmat tietää, ei kaikki lapsiperhepäivät ole niitä hyviä.

Kyllä perheellisen aikuisen ihmisen pitää osata joustaa ja ajatella perheen etua. Toki jokainen tarvitsee omaakin aikaa, mutta lasten ollessa pieniä/nuoria, on aikuisen pystyttävä laittamaan omat tarpeensa toiselle sijalle. Harrastukset ovat vain harrastuksia...

Missään kohtaa en ajattele perheen etua jos kuitenkin harrastan kerran pari viikossa ja päälle vielä viikonloppuisinkin? Olen varmasti paska vanhempi koska ajattelen omaa mielenterveyttäni myös? Ehdottomasti fiksumpaa olisi elää tylsä oma elämä ja marttyyrina painaa vanhemman roolia kuin töitä? Miten se tekee kenestäkään hyvän vanhemman, että painaa omia henkilökohtaisia juttuja koko ajan sivuun kakkosrooliin?

Useimmissa perheissä ei mahdollista, että molemmat pitävät noin paljon omaa aikaa. Silloin se on kyllä itsekästä ja huonon vanhemman merkki. Jos mielenterveyden ylläpito vaatii lapsivapaita hetkiä neljästi viikossa, niin kyllä, olet todellakin niitä ihmisiä joiden ei olisi pitänyt koskaan tehdä lapsia.

Pöh. Meillä on lapsivapaita hetkiä melkein joka päivä, molemmilla, enkä nyt tarkoita töitä. Näin talviaikaan minä käyn pari kertaa viikossa salilla ja pari kertaa viikossa juoksemassa, mies pelaa sählyä kerran viikossa, käy parina aamuna uimassa ja pelaa säännöllisen epäsäännöllisesti tennistä, kiipeilee, hiihtää milloin mitäkin. Ystäviäkin ehtii silloin tällöin näkemään.

Mies joutaa kalastelemaan ja melomaan kesäisin jos ei nyt joka viikonloppu niin ainakin joka toinen,  ja saa kaikin mokomin tehdä sen jokavuotisen parin viikon Lapinreissunsa. Minä pääsen siskoni tai ystävieni kanssa viikonloppulomille tai vaikka teatteriin aina kun huvittaa ja joka vuosi käyn jonkun pidemmän reissun, kuten vaikka viime talvena 10 päivää ystäväni luona Floridassa. Lastenkin kanssa ehditään tehdä kaikenlaista, välillä yhden ja välillä kahden vanhemman voimin ja välillä on tietysti tarpeen viettää miehen kanssa laatuaikaa ihan kaksin.

Yhteisiä lomareissuja ei suunnitella niin että 24/7 olisi pakko liikkua yhtenä perheyksikkönä vaan niihin voi ujuttaa jotain omia juttuja molemmille  ja parisuhdeaikaa taas järjestyy esimerkiksi matkakohteen lastenhoitopalveluita hyödyntämällä tai kahden perheen voimin matkustelemalla jolloin lapsivastuun kanssa voi vuorotella.

Tottakai arki on välillä todella hektistä ja stressaavakin ja vaatii kompromisseja, joustavuutta ja tasa-arvoista kumppanuutta, vanhemmuutta ja vastuunottoa että kaiken saa toimimaan, mutta en kyllä silti koe että meidän olisi pitänyt jättää lapset tekemättä vaan koen että se oma (ja kaksin) otettu aika ennenkaikkea tuo sitä jaksamista ja energiaa jonka turvin myös siitä perhearjesta osaa nauttia - ja toisaalta se oma ja parisuhdeaika myös tuntuu merkityksellisemmältä ja arvokkaammalta kuin ennen lapsia.

Tuo ei kyllä kuulosta usemman lapsen perheen pikkulapsiarjelta. Tietysti elämä vuosien varrella helpottaa, se lienee onneksi väistämätöntä. Mutta jos alusta asti fakkiutuu siihen, että pitää heti vauva-aikanakin päästä monta kertaa viikossa omiin juttuihin tai "pää hajoaa", niin kyllä se lastenhoito jää silloin usemman vuoden ajan lähinnä toisen puolison harteille.

Ei nuo ihan pieniä ole enää, 6v ja 8v. Ja joo, alkuun jäivät enemmän minun vastuulleni kuin miehen vaikka mies on kyllä ollut hyvin osallistuva alusta alkaen ja omaa aikaa olen saanut ihan riittävästi silloinkin kun olivat ihan pieniä. Kohta nuo varmaan alkavat kulkea enemmän miehen reissuilla mukana sitää mukaa kun kasvavat että siinähän tuo tasoittuu jos "lapsiminuutteja" täytyy laskea. Meillä ei tarvitse, riittää kun isossa kuvassa kumpikin kokee että homma toimii tasapuolisesti.

No niin, eli alussa mies hoidatti enemmän sinulla. I rest my case. Ei se auta, että kouluiän kynnyksellä jaetaan reilummin, jos vaimo on vauva- ja taaperovuosina ehditty uuvuttamaan täysin ravaamalla niissä omissa menoissa. Teillä näin ei siis ollut ja hyvä niin, mutta joku muu väsyy sitten helpommin. Itse olen pakottavan elämäntilanteen vuoksi yli puolet viikosta yksin kolmen pienen lapsen kanssa, ja kyllähän tämä menee kun on pakko, mutta jos ainut syy tähän olisi se että toinen haluaa vaan pitää hauskaa niin laukut olisi kyllä pakattu alta nanosekunnissa. Siksi minun on hieman vaikea suhtautua noihin perheenisiin, jotka tulevat kovin aggressiivisesti mainostamaan oikeuttaan pitää sitä omaa aikaa koska huvittaa. Jos kaikki on molemmille okei niin silloinhan ei tosiaan ole mitään ongelmaa. Ongelma on vasta silloin, kun kovin suuri oman ajan tarve alkaa kävellä yli puolison jaksamisen, ja puolison uupumusviestejä nimitellään halveksivasti "märisemiseksi" kuten yksi kirjoittaja tapasi tehdä.

Ei mies "hoidattanut" yhtään mitään vaan yhdessä keskusteltiin. Mutta jos nyt haluat tuntea ylemmyydentuntoa myös minua kohtaan niin vedä toki herne nenään vaikka siitä että mies oli viikonlopun lasten kanssa keskenään kun kuopus oli vasta 9kk. Sekin tuntui jossain aiemmassa palstan keskustelussa  raivoa  muiden naisten taholta herättävän :-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan naisilla on todella harhaiset käsitykset tavallisista miehistä. 

Olemme siis yhtä mieltä siitä, ettei palstamiehet ole tavallisia miehiä. Elävässä elämässä harvoin törmää tällaisiin vänisijöihin.

Eikä palstan naiset ole tavallisia naisia. Sinä ja aloittaja olette oikein malliesimerkkejä siitä. 

Toisaalta palstalla olevat naiset ovat sinut sinkkuutensa kanssa ja ne jotka ei ole yrittävät löytää jonkun vaikkapa sitten ulkomailta. Vänkääjä pelkää jo pelkän sormen liikutusta itään/etelään. Sieltä saattaisi jopa tulla vastaus!

Ettepä tunnu olevan, muuten näitä paskaketjujakaan täällä ei olisi päivittäin. 

Voisitte ihan onnellisena elää sitä sinkkuelämäänne ilman miesvihapaskaanne palstalla. 

Selitä päivittäin esiintyvät ”miksi en saa naista” topat

Miten ne on sinulta pois? Mikä pakko sinun on niitä lukea? 

Luetko joka helvetin ketjun palstalla? 

Sinullahan on jo miesvihainen käsitys kaikista "palstamiehistä" mihin ikinä te sitten niillä viittaattekaan. 

Mikä ongelma sitten ovat palstan sinkkunaiset jotka tuntuu olevan okei oman tilansa kanssa?

Edelleenkin, jos palstan naiset olisivat tilaansa tyytyväisiä, ei palstan naiset tarvitsisi näitä paskaketjujaan.

Tämähän on pelkkä toistenne pilluilleläpsyttely-kerho, jossa naiset ovat yhtä ja miehet pahoja ja saatanasta. 

Ihmetyttää, miksi luet näitä ketjuja, kun ne herättävät sinussa noin raivokasta vihaa.

(Suosittelisin sinulle sanavaraston laajentamista palstalla roikkumisen tilalle: kovin älykästä ja aikuista kuvaa ei itsestään anna tyyppi, jonka toinen sana on ”paska”.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moniko teistä sinkkuna paremmin viihtyvistä naisista harrastaa fuckbuddy- tai fwb-suhteita?

Oikeasti aika pieni osa. Monet miehet on niin huonoja sängyssä että ei kannata vaivautua.

Monet naiset myös ovat todella huonoja sängyssä.

Jep, turhan moni muija tuntuisi luulevan, että heillä on varaa arvostella miesten taitoja, kun itse kuvittelevat riittävänsä, kun menevät selälleen ja levittävät reitensä.

N

Niin, eli miehet saa pelkästään vaatia ilmaiseksi kotia laittavaa, meikkaavaa ja sängyn puolella 100% heittäytymistä, mutta naisen pitää vain niellä tyytyväisenä toisen antamat ehdot ja tulla lopulta jätetyksi? Niinhän toi yleensä menee.

Hyvin te nielette palstan miesvihapaskapropagandan. Kannattaisiko pitää taukoa paskapalstasta? -eri

Noinko koville ottaa etteivät enää useimmat naiset suostu tekemään vaille mitään vastinetta palvelijan töitä?

Mitä helvettiä horiset? Eikö naiset nyt siis olekaan itsenäisiä ja omillaan pärjääviä, voimaantuneita yksilöitä? Miehen kanssa pariutuessaan kaikista naisista tulee ykskaks sitten kotiorjia, jotka on kahlittu patteriin? 

Muutenkin koko ajatusmaailmasi on melkoisen sairas. Onko sinulla kenties ollut muslimimiehiä? 

Ei ole. Ihan kotimaiset miehet on jaksaneet kysyä meikkaamisen perään ja parempaa nautintoa makkarin puolella vaikkei omakaan suoritustaso ole ollut kummoinen.

Kertoo vain sinun omasta miesmaustasi, ja myös tasostasi. 

Joku tuolla yllä yritti sylkeä pelkästään lahnojen naisten päälle. Tuli kuva ettei lahnana oleminen kosketa ollenkaan miehiä. He saavat vaatia vain parasta :D

On niitä lahnaavia miehiäkin nähty. Ja muutenkin sängyssä huonoja. Totesin vaan, että moni nainen luulee, ettei naisen tarvitsisi itse osata sängyssä mitään ja syyttävät miestä siitä, kun eivät koe seksiä tyydyttävänä.

t. tuon alkuperäisen "menevät selälleen ja levittävät reitensä" -kommentin kirjoittaja. Tarkoitukseni ei ollut btw "sylkeä lahnojen päälle", vaan vähän herätellä miettimään, että sen paremman seksin suhteen voi itsekin tehdä jotain. ;)

Näinhän se menee että vastavuoroisuus on hyvän seksin ytimessä. Tuskin ketään kiinnostaa lahnan eteen erityisempiä temppuja tehdä. Jos käyttäytyy kuin passiivinen runkkualusta niin ei pitäisi yllättyä jos tulee sellaisena myös kohdelluksi. Eli homma nopsasti alta pois ja yhtä pettymystä rikkaampana parempaa seksiseuraa etsimään. Onneksi löytyy paljon sellaisiakin naisia jotka ovat jutun juonen tajunneet.

Ja miehiä myös, koska tiedoksesi, että nainen on lahna vain silloin, kun se mies ei innosta. Eli ei ole seksuaalisesti haluttava. Tällöin nainen vaan ajattelee, että äkkiä ohi.

Sinulle tapahtuu ilmeisesti useinkin näin, että lahnan kanssa sänkyyn päädyt. No silloin syy on sinussa, ei naisessa.

Höpöjöpö. Teistä naisista tulee avioliitossa lähes kaikista lahnoja. Ja sitten ihmetellään, kun mies käy korkkaamassa naapurin yksin elävää Marjattaa.

Omassa pitkässä suhteessa miehestä tuli se lahna, tai oikeastaan totaalisen kosketusvammainen. En silti käynyt höyläämässä naapureiden meisseleitä. Pari vuotta odottelin kiltisti parannusta ja kun sitä ei tullut lopetin suhteen, niin simppeliä. Miehet vois ottaa oppia.

Juurihan miehesi ottikin oppia, naisista. Menetti kiinnostuksen seksiin ja kosketukseen koska hänellä oli epähaluttava nainen. Näinhän te naiset täällä kokoajan paasaatte.

Miten nämä säännöllistä tuloa nauttivat miehet eivät halua heti mennä naimisiin rehellisen kotirouvan kanssa? Kotona olisi päivittäin odottamassa lämmin ruoka, siisti koti ja lapsetkin olisi rauhallisia kiitos heille omistautuneen äidin. Ennen levolle laskua saisi nauttia uutteralle työmiehelle kuuluvasta palvelusta. Kaikki tämä ihanuus on vain sormen heilautuksen päässä. Siltikin tästä ollaan haluttomia maksamaan.

Miten tämä vastauksesi liittyi viestiin mihin vastasit?

Ainoastaan lähes kansantaudiksi muodostunut piheys voi selittää tämän ja osittainen kulttuuriero. Onko joku muu syy? Ehkä se ettei olisi enää mitään valitettavaa paitsi kustannukset joihin itse maksaja saisi kuitenkin päivittäin vastinetta.

Eli miehen tulisi maksaa naisesta?

Tai olla ilman. Tällöin ei tarvitse ruikuttaa.

Jos asia on näin kuin kerrot eli naisesta tulee maksaa rahaa niin en ruikuta yhtään. En halua maksullista naista vaan ilmaisen aikuisen joka maksaa itse oman elämänsä.

Tällöin deittailu kannattaa pitää Norja-Ruotsi-Suomi akselilla. Satavarman löydön teet joko Norjassa tai Ruotsissa missä oikein odotetaan kummankin tienaavan oman palkkansa samoin tekevän _sananmukaisesti_ puolet kotitöistä.

Hankalaa se täällä on kun naisille on punainen vaate se, että (pienestä) palkastaan maksaisi 50% elämästään. Se on kuulemma väärin jos mies ei maksa enemmän!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisviha...

En saa maksutonta kotirouvaa joka antautuu täysin minulle ja laittautuu väsyneenäkin omaa kuningastaan varten. Hänen tulee kuitenkin maksaa omat menonsa, ja mennä töihin heti kun se on vain mahdollista.

Paskaa te jaksatte suoltaa. Kuka maksaa sinun elämisesi tällä hetkellä? Sossu? Isäsi? 

Käyn töissä. En tarvitse näin ollen miestä.

-näet siis miehet vain lompakkoina?

-oman elämisesi maksaminen ei ole sinkkuna ongelma, mutta parisuhteessa oman elämisesi maksaminen on mahdotonta?

-jos olisit työtön, ryhtyisit miehen elätiksi? 

-mikä on ongelmasi maksaa omasta elämästäsi parisuhteessa? 

Hei vaan tuikkis! Kokonaiset neljä kysymystä latasit?

Oleta ja revi hatusta vielä vähän lisää, jotta pääset taas oikein kunnolliseen naisvihakiimaan kiinni. Siitä se lähtee. 👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallisuus ja tavikset on muuten yliarvostettuja. Erikoinen voi olla muullakin tapaa kuin olemalla malli, julkkis tai hyvin tienaava. Minä lasken tuon oikeastaan tavismaiseksi. Itse kaipasin nimenomaa erikoisuutta, siis esim. omalaatuista luonnetta, persoonallista pukeutumistyyliä, uskallusta olla oma itsensä.

En kaipaisi sellaista sohvalla tv:tä tuijottavaa tyhjäpäistä tavismiestä, jonka kanssa en voi vaikkapa katsella animea, piirrettyjä, keskustella fantasiaroolipeleistä, pelata tietokonepelejä, käydä erilaisissa tapahtumissa cosplaytamineet niskassa, harrastaa boffausta, larppausta tai muuta vastaavaa, kun se on tavismiehestä "outoa" tai "lapsellista"... Ei voisi keskustella yhteiskunnallisista asioista tai poliittisesta historiasta, kun tavikset tuppaavat olemaan tyhjäpääjuntteja, joita nämä asiat eivät kiinnosta - tai eivät ainakaan osaa perustella kunnolla näkemyksiään. Ei voisi matkustella erikoisiin kohteisiin, kun tavisjuntteja ei saa lähtemään kuin hyvin geneerisiin matkakohteisiin, kuten joku ..tun juntti Tallinnan risteily tai Kanarian saaret, korkeintaan Thaimaa, huoh...

Minun mieheni on esim. ammattinsa ja koulutuksensa ja työnsä puolesta tavallinen, mutta omaa melko erikoislaatuisen mielen ja voimme käydä keskusteluja hyvinkin epätavallisista asioista, huumorintaju pelaa, jne. Kaikista samoista asioista ei tarvitse tykätä ja kumpikin osataan hyväksyä toistemme erilaisuus.

Ahdasmielinen tylsä tavisjuntti olisi ihan vihoviimeinen seurustelukumppani minulle.

Minunkin mielestäni nää taviskeskustelut on sangen hupaisia. :D Kaikki vissiin olettavat tietävänsä ja muiden tietävän, millaisista ihmisistä puhutaan, vaikka kukaan ei ole määritellyt, mitä sillä taviksella tarkoitetaan.

Jos tavismiehellä esim. tarkoitetaan keskivertomiestä, jossa ei juuri mitään persoonallista ole, niin kiitos ei, ei ikinä. Mieluummin todellakin yksin.

Minä ymmärrän tavismiehen tarkoittavan miestä, joka ei ole leukamiljonääriformulajulkkis tai toisesta päästä kasvoja myöten tatuoitu elinkautista istuva linnakundi. Tavismiesten joukossa on sitten monenlaisia persoonallisuuksia. Tavis ei siis minun kielessäni tarkoita junttia tai tylsää.

Jos se noin määritellään, niin silloinhan 99% (tai ainakin lähes) miehistä on taviksia. Eihän se oikeastaan edes tarkoita mitään silloin. Ja toisaalta naisista ehkä sitten se yksi prosentti (tai vähän yli) ihan oikeasti tavoittelee näitä ei-taviksia. Ei välttämättä kovin hedelmällinen lähtökohta keskustelulle - ainakaan nyt siinä mielessä, kun sitä näillä palstoilla käydään.

Siitähän tässä juuri on kysymys! Palstapojat väittävät (osa provoten, osa valitettavasti ihan tosissaan) ettei naisille kelpaa tavallinen mies, vaikka kaikki heidän live-elämässä tuntemansa naiset ovat parisuhteessa nimenomaan ihan tavallisten miesten kanssa.

Mitkä vitun palstapojat? Tajuatko millaisilla olkiukoilla sinä ja suurin osa palstan naisista yrittää argumentoida? 

Onko iso paha palstamamma taas ärsyttävä? Kehtaa niputtaa kaikki kaksi pastalle kirjoittavaa ulipoikaa yhdeksi palstapojaksi! On se kauhea tuo palstamamma!

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinäpä kysymys näille muutamille palstan miehille.

Minä ainakin koen olevani onnellisempi sinkkuna kuin sellaisen miehen kanssa, joka ei viehätä minua täysin sekä sisäisesti että ulkoisesti. En saisi mitään irti jostain tyytymisparisuhteesta enkä edes haluaisi seksiä tai mitään muutakaan läheisyyttä sellaisessa suhteessa. Ei kovin hyvä lähtökohta onnelliselle parisuhteelle.

Tuo kirjoituksesi toimii myöskin toiseen suuntaan, miksi ihmeessä pitäisi tyytyä "ihan ok tavisnaiseen" jos on onnellisempi sinkkuna🙂

Tämä on palstan hassuus. Täytyy tulla kertomaan aikuisille ihmisille, että "tuo muuten toimii sitten toisinkin päin, tiedä se." Totta kai toimii, miksei toimisi?

eri

Olet väärässä.

Jos minä esimerkiksi teen aloituksen joka on vastaava kuin tämä mutta naisia koskettava niin se poistetaan :D  Se on tämän palstan hassuus ja vielä hassunpaa että poistattaja on tuohtunut miten julkenen moisia väittää :D

https://www.vauva.fi/keskustelu/3632342/kurpat-kuvittelevat-etta-koulut…

Tällaiset aloitukset on tyypillisempiä tällä palstalla. Kumma että näitä poistatetaan. Viikonloppua kohden yleensä lisääntyvät. Tuokin on vielä kilttiä settiä verrattuna pahimpiin.

Niihin verrattuna tämä aloitus on neutraali.

Siis, onhan tämä koko ketjua aivan järkyttävää miesvihaa täynnä. Jos tästä olisi naisversio, se olisi jo HS:n tutkivien toimittajien pilkattavana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi että saat schmeiselia

Hah, helpommin ja parempaa schmeißelia saa parisuhteen ulkopuolella, eikä tarvitse passata ukkoa yhtään.

Naiset ovat sitten varmaan erilaisia kuin miehet. Koska panot satunnaisten naisten kanssa ovat kyllä aina surkeita, vaikka nainen tykkäisikin.

Nojoo, ehkä jotkin parinkympin molemmilla puolilla olevat miehet pitävät sitä seksiä hyvänä. Kun eivät paremmasta tiedä.

Aseksuaalien ja narsistien on syytäkin jäädä pois parisuhteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidäkään ja siksi tässä avauksessa ei ollut pienintäkään järkeä. Eikö sinulla ole mitään muuta tekemistä kuin keksiä väkisin avauksia?

Aika usein vaan saa kuulla täälläkin rutinaa siitä, miten naisille ei kelpaa tavismies, naiset ovat nirsoja, naiset eivät tyydy taviksiin jne. -Ap

Kuinka monta kertaa olet tavannut naisen joka sanoisi, että pariutuu mielellään työttömän, rumahkon ja kouluttautumattoman miehen kanssa ”jos natsaa”? Miehille edes naisen tavisnaama ei ole ongelma, naiset sen sijaan pitävät 80% miehistä KESKIMÄÄRÄISTÄ epäviehättävämpinä. Eikö tuo kerro jotain Siitä, että naIset OVAT nirsoja?

Vika ei siis ole miesten tason vaan naisten vaatimusten. Joten ihan turha ulista että ”ei vaan löydy parisuhdetta”.

Mistä tämän 80% olet repäissyt? Toki itse pidän miestä komeana vasta sitten, kun luonnekin on kohdillaan. En pelkän ulkonäön perusteella arvioi kenenkään parisuhdekelpoisuutta, mutta miehet ilmeisesti eivät muusta välitä kuin ulkonäöstä.

On sinulla aivoissa "hiukan" naisen vikaa jos et osaa tuntematonta miestä kuvan perusteella arvioida mitenkään "koska ei ole tunteita".

Kyse on vanhasta tutkimuksesta jossa naiset pitivät n. 80% miehistä keskimääräistä rumempina miehinä. Otanta oli laaja, kuvista arvioiden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitoit sanoja suuhuni. Koen olevani myös hyvä kuuntelemaan, minkä mielestäni toin ilmi jo siinä kohtaa kun sanoin, että haluan aidosti kuulla miehen oivalluksia eri asioihin liittyen. Mutta millaisen miehen? Niin -älykkään ja keskustelutaitoisen.

Tällaisia miehiä, jos ei lasketa mukaan insinööriaiheita, on vähän, koska miesten maailmassa oikeasti älykkäät, oivaltavat ja keskustelutaitoiset joutuvat koulu-, työ- ja armeijakiusatuiksi. Ja jopa isolle osalle naisista elävässä elämässä tällainen vaihtoehto on ennemmin pelottava kuin houkutteleva. Pitää olla paksu nahka tai oppia pitämään turpa kiinni yleisillä paikoilla.

Höpö höpö. Noin käy ehkä joidenkin neanderdalilaisten seurassa. Fiksu nainen haluaa fiksun miehen seuraa olipa kyse parisuhteesta tai työkaverista.

Fiksuja naisia on pieni vähemmistö, kuten fiksuja miehiäkin. Ja se tavisenemmistö naisista tuhlaa aikaansa somen ja aivottomien viihdeohjelmien parissa.

Totta. Miehet tuhlaavat taas aikansa metsästyksen, kalastuksen, penkkiurheilun, romuautojen rassaamisen ,pelaamisen ja kaljoittelun parissa. Pahimmilla on useampia näistä handicapeistä.

Juu, se on niin väärin viettää aikaansa mukavina pitämiensä harrastusten parissa!

Sinkkuna niin voit tehdä ihan vapaasti. Parisuhteessa ollessasi silloin kun paremmalle puoliskollisesi sopii.. varsinkin jos menet lisääntymään vapaa-aikasi kuuluu lapsillesi.

Vaikka lisääntyisin, on minulla omakin elämä olemassa. Oma aika, lienee sinulle käsitteenä aivan uusi?

T. MIes

Jos teet lapsia, niin rahan ja ajan suhteen sinun on ajateltava aina ensin niitä lapsia. Sitten sovit ajasta ja rahasta puolison kanssa, miten niitä käytetään. Sinkkuelämä sopii sinkulle, ei perheelliselle.

Kunhan olen tarjonnut perheelle riittävästi aikaa ja rahaa, ei minun tarvitse muita ajatella aina ensimmäisenä. Edes lapsia ja vaimoani.

Joo, kyllä huomaa, että et ole parisuhteessa ja perheellinen, etkä kyllä vaikuta tarpeeksi kypsältä tulemaan isäksi. Kyllä se nyt vaan on niin, että lapset ja perhe tulee ensin ja itse viimeisenä.

M42

Harmi jos sinulla on näin ja ankea elämä, työtä kotiolotkin.

Perheellisenäkin olen itsenäinen yksilö Ja tyytyväinen siitä.

M40

Kuka puhui ankeasta elämästä ja työstä kotioloissa? Tai siitä että ei voisi perheellisenö olla yksilö?

Ei kukaan muu kuin sinä. Kolkuttaako omatunto?

-eri-

Minusta kuulostaa juurikin ankealta elämältä jos itse tulee lähtökohtaisesti (aina) viimeisenä tai omaa aikaa ei ole. Miten voi olla yksilö jos 100% ajasta menee lasten tai vaimon pyllyä kuuraamassa? ”Kyllä sitä kerkeää hyvin keskellä yötä 2min tehdä omaa ristisanavihkoa? Ei ole mies eikä mikään jos se ei riitä”, niinkö?

Olen eri, mutta kuka täällä on puhunut 100% ajasta paitsi sinä? Ainoastaan naiset ovat tässä keskustelussa tuoneet ilmi konkreettisia esimerkkejä siitä, mikä on liikaa ja mikä ei. Sinä ja tuo toinen ukko vaan jankutatte että kaikki oma aika olisi kielletty, vaikka kukaan ei ole sanonut niin.

Kyllä se niin vaan että minä sanoin, että minulla on omakin elämä ja omat menot vaikka on perhe. Tämä teilattiin kerrasta ”sulla mitään naista ole olemassa”.

Ja naiset komppaavat kuinka valitsivat tarkoituksella miehen ”jolla ei mitään omia tarpeita”.

Toinen mies lisäksi valkopesee naisten mainetta kertomalla kuinka hän tulee itse viimeisenä perheensä jälkeen.

Minä en ole sanonut muutakuin että on mulla omatkin jutut vaikka on perhe. Ja tasan määrittelen niiden laajuuden omassa ryhmässä, en palstamammojen kanssa joissa on eittämättä paljon marttyyrimammoja joiden elämän kiimaisin juttu on köyttää mies kotiin kiinni.

Hohhoijaa. Eli tavoitteena oli vain jankuttaa tuota samaa mantraa. Et suostu tietenkään kertomaan, että miten paljon sitä tätä omaa aikaa saat, jotta joku voisi kertoa saako sitä muissa tavallisissa perheissä ihan öyhöttämättäkin. Kun edelleenkään kukaan ei ole sanonut, ettei sitä saa ollenkaan. Tuo "mies jolla ei ole mitään tarpeita" on sekin omaa keksintöäsi. Täällä on vaan sanottu, että jos se oman ajan tarve on kovin suuri, niin aika moni nainen ei lapsiperhe-elämään sellaisen miehen kanssa lähde. Itse en esimerkiksi olisi lähtenyt, jos mies haluaa vakituisesti esimerkiksi kaksi harrastusiltaa viikossa. Se ei ole meidän perheessä mahdollista.

Kaksi harrastusiltaa viikossa ei kyllä kovin paljolta kuulosta, miksi se ei onnistuisi?

Kaksi harrastusiltaa molemmille tekee jo suurimman osan viikosta. Vuorotyö päälle, niin yhteisiä iltoja ei sitten jäisikään. Toisella isolla tuttavaperheellä päivätyöt mutta yksi lapsista erityinen. Heillä ei kumpikaan jaksa yksin kahta iltaa viikossa. Sitten on perheitä, joissa kaikki jäsenet ei ole terveitä. Ja näitä ei aina tiedä ennalta. Siksi en ikinä lähtisi perustamaan lapsiperhettä ihmisen kanssa, joka suhtautuu jopa vihamielisen vaativasti useisiin vapaailtoihin viikoissa. Sellaisen ihmisen kanssa voi pyörittää lapsiperhettä vain hyvänä päivänä, mutta kuten kaikki useamman lapsen perheen vanhemmat tietää, ei kaikki lapsiperhepäivät ole niitä hyviä.

Onko harrastuskäynti = vapaailta?

Kuka käskee olla vuorotyössä jos se noin elämää ankeuttaa?

Oletko vähän vajaa kun otat heti esimerkiksi perheet jossa yksi tai enemmän sairaita/vammaisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitoit sanoja suuhuni. Koen olevani myös hyvä kuuntelemaan, minkä mielestäni toin ilmi jo siinä kohtaa kun sanoin, että haluan aidosti kuulla miehen oivalluksia eri asioihin liittyen. Mutta millaisen miehen? Niin -älykkään ja keskustelutaitoisen.

Tällaisia miehiä, jos ei lasketa mukaan insinööriaiheita, on vähän, koska miesten maailmassa oikeasti älykkäät, oivaltavat ja keskustelutaitoiset joutuvat koulu-, työ- ja armeijakiusatuiksi. Ja jopa isolle osalle naisista elävässä elämässä tällainen vaihtoehto on ennemmin pelottava kuin houkutteleva. Pitää olla paksu nahka tai oppia pitämään turpa kiinni yleisillä paikoilla.

Höpö höpö. Noin käy ehkä joidenkin neanderdalilaisten seurassa. Fiksu nainen haluaa fiksun miehen seuraa olipa kyse parisuhteesta tai työkaverista.

Fiksuja naisia on pieni vähemmistö, kuten fiksuja miehiäkin. Ja se tavisenemmistö naisista tuhlaa aikaansa somen ja aivottomien viihdeohjelmien parissa.

Totta. Miehet tuhlaavat taas aikansa metsästyksen, kalastuksen, penkkiurheilun, romuautojen rassaamisen ,pelaamisen ja kaljoittelun parissa. Pahimmilla on useampia näistä handicapeistä.

Juu, se on niin väärin viettää aikaansa mukavina pitämiensä harrastusten parissa!

Sinkkuna niin voit tehdä ihan vapaasti. Parisuhteessa ollessasi silloin kun paremmalle puoliskollisesi sopii.. varsinkin jos menet lisääntymään vapaa-aikasi kuuluu lapsillesi.

Vaikka lisääntyisin, on minulla omakin elämä olemassa. Oma aika, lienee sinulle käsitteenä aivan uusi?

T. MIes

Jos teet lapsia, niin rahan ja ajan suhteen sinun on ajateltava aina ensin niitä lapsia. Sitten sovit ajasta ja rahasta puolison kanssa, miten niitä käytetään. Sinkkuelämä sopii sinkulle, ei perheelliselle.

Kunhan olen tarjonnut perheelle riittävästi aikaa ja rahaa, ei minun tarvitse muita ajatella aina ensimmäisenä. Edes lapsia ja vaimoani.

Joo, kyllä huomaa, että et ole parisuhteessa ja perheellinen, etkä kyllä vaikuta tarpeeksi kypsältä tulemaan isäksi. Kyllä se nyt vaan on niin, että lapset ja perhe tulee ensin ja itse viimeisenä.

M42

Harmi jos sinulla on näin ja ankea elämä, työtä kotiolotkin.

Perheellisenäkin olen itsenäinen yksilö Ja tyytyväinen siitä.

M40

Kuka puhui ankeasta elämästä ja työstä kotioloissa? Tai siitä että ei voisi perheellisenö olla yksilö?

Ei kukaan muu kuin sinä. Kolkuttaako omatunto?

-eri-

Minusta kuulostaa juurikin ankealta elämältä jos itse tulee lähtökohtaisesti (aina) viimeisenä tai omaa aikaa ei ole. Miten voi olla yksilö jos 100% ajasta menee lasten tai vaimon pyllyä kuuraamassa? ”Kyllä sitä kerkeää hyvin keskellä yötä 2min tehdä omaa ristisanavihkoa? Ei ole mies eikä mikään jos se ei riitä”, niinkö?

Olen eri, mutta kuka täällä on puhunut 100% ajasta paitsi sinä? Ainoastaan naiset ovat tässä keskustelussa tuoneet ilmi konkreettisia esimerkkejä siitä, mikä on liikaa ja mikä ei. Sinä ja tuo toinen ukko vaan jankutatte että kaikki oma aika olisi kielletty, vaikka kukaan ei ole sanonut niin.

Kyllä se niin vaan että minä sanoin, että minulla on omakin elämä ja omat menot vaikka on perhe. Tämä teilattiin kerrasta ”sulla mitään naista ole olemassa”.

Ja naiset komppaavat kuinka valitsivat tarkoituksella miehen ”jolla ei mitään omia tarpeita”.

Toinen mies lisäksi valkopesee naisten mainetta kertomalla kuinka hän tulee itse viimeisenä perheensä jälkeen.

Minä en ole sanonut muutakuin että on mulla omatkin jutut vaikka on perhe. Ja tasan määrittelen niiden laajuuden omassa ryhmässä, en palstamammojen kanssa joissa on eittämättä paljon marttyyrimammoja joiden elämän kiimaisin juttu on köyttää mies kotiin kiinni.

Hohhoijaa. Eli tavoitteena oli vain jankuttaa tuota samaa mantraa. Et suostu tietenkään kertomaan, että miten paljon sitä tätä omaa aikaa saat, jotta joku voisi kertoa saako sitä muissa tavallisissa perheissä ihan öyhöttämättäkin. Kun edelleenkään kukaan ei ole sanonut, ettei sitä saa ollenkaan. Tuo "mies jolla ei ole mitään tarpeita" on sekin omaa keksintöäsi. Täällä on vaan sanottu, että jos se oman ajan tarve on kovin suuri, niin aika moni nainen ei lapsiperhe-elämään sellaisen miehen kanssa lähde. Itse en esimerkiksi olisi lähtenyt, jos mies haluaa vakituisesti esimerkiksi kaksi harrastusiltaa viikossa. Se ei ole meidän perheessä mahdollista.

Kaksi harrastusiltaa viikossa ei kyllä kovin paljolta kuulosta, miksi se ei onnistuisi?

Myös naiselle kuuluu silloin kaksi harrastusiltaa. Jos on kolme lasta, niin heidän harrastukset ei välttämättä osu samaan aikaan samaan iltaan, joten kuskaamista riittää. Montako iltaa perheelle jää yhteistä aikaa ja vanhemmille kahdenkeskistä aikaa?

eri

Eli perheellinen ihminen ei voi pitää kunnostaan huolta liikunnan ja urheilun merkeissä?Kenelläkään kunnollisella vanhemmalla ei niitä tähän aika joten on vaan pakko antaa kunnon rapistua? Entä sosiaaliset suhteet työn ja kodin ulkopuolella?

Ajankäyttö pitää sopia puolison kanssa. Jos haluaa päättää omasta ajastaan itse, niin silloin voi pysyä sinkkuna. Se on joskus aikamoista sumplimista, kun perheessä on pieniä lapsia.

Jos nainen haluaa päättää vapaa-ajoista itsensä sekä miehen puolesta, on parempi olla lisääntymättä. Tai ainakin kertoa ensitreffeillä, että ei aio hyväksyä mm. omaa aikaa perhe-elämässä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitoit sanoja suuhuni. Koen olevani myös hyvä kuuntelemaan, minkä mielestäni toin ilmi jo siinä kohtaa kun sanoin, että haluan aidosti kuulla miehen oivalluksia eri asioihin liittyen. Mutta millaisen miehen? Niin -älykkään ja keskustelutaitoisen.

Tällaisia miehiä, jos ei lasketa mukaan insinööriaiheita, on vähän, koska miesten maailmassa oikeasti älykkäät, oivaltavat ja keskustelutaitoiset joutuvat koulu-, työ- ja armeijakiusatuiksi. Ja jopa isolle osalle naisista elävässä elämässä tällainen vaihtoehto on ennemmin pelottava kuin houkutteleva. Pitää olla paksu nahka tai oppia pitämään turpa kiinni yleisillä paikoilla.

Höpö höpö. Noin käy ehkä joidenkin neanderdalilaisten seurassa. Fiksu nainen haluaa fiksun miehen seuraa olipa kyse parisuhteesta tai työkaverista.

Fiksuja naisia on pieni vähemmistö, kuten fiksuja miehiäkin. Ja se tavisenemmistö naisista tuhlaa aikaansa somen ja aivottomien viihdeohjelmien parissa.

Totta. Miehet tuhlaavat taas aikansa metsästyksen, kalastuksen, penkkiurheilun, romuautojen rassaamisen ,pelaamisen ja kaljoittelun parissa. Pahimmilla on useampia näistä handicapeistä.

Juu, se on niin väärin viettää aikaansa mukavina pitämiensä harrastusten parissa!

Sinkkuna niin voit tehdä ihan vapaasti. Parisuhteessa ollessasi silloin kun paremmalle puoliskollisesi sopii.. varsinkin jos menet lisääntymään vapaa-aikasi kuuluu lapsillesi.

Vaikka lisääntyisin, on minulla omakin elämä olemassa. Oma aika, lienee sinulle käsitteenä aivan uusi?

T. MIes

Jos teet lapsia, niin rahan ja ajan suhteen sinun on ajateltava aina ensin niitä lapsia. Sitten sovit ajasta ja rahasta puolison kanssa, miten niitä käytetään. Sinkkuelämä sopii sinkulle, ei perheelliselle.

Kunhan olen tarjonnut perheelle riittävästi aikaa ja rahaa, ei minun tarvitse muita ajatella aina ensimmäisenä. Edes lapsia ja vaimoani.

Joo, kyllä huomaa, että et ole parisuhteessa ja perheellinen, etkä kyllä vaikuta tarpeeksi kypsältä tulemaan isäksi. Kyllä se nyt vaan on niin, että lapset ja perhe tulee ensin ja itse viimeisenä.

M42

Harmi jos sinulla on näin ja ankea elämä, työtä kotiolotkin.

Perheellisenäkin olen itsenäinen yksilö Ja tyytyväinen siitä.

M40

Kuka puhui ankeasta elämästä ja työstä kotioloissa? Tai siitä että ei voisi perheellisenö olla yksilö?

Ei kukaan muu kuin sinä. Kolkuttaako omatunto?

-eri-

Minusta kuulostaa juurikin ankealta elämältä jos itse tulee lähtökohtaisesti (aina) viimeisenä tai omaa aikaa ei ole. Miten voi olla yksilö jos 100% ajasta menee lasten tai vaimon pyllyä kuuraamassa? ”Kyllä sitä kerkeää hyvin keskellä yötä 2min tehdä omaa ristisanavihkoa? Ei ole mies eikä mikään jos se ei riitä”, niinkö?

Olen eri, mutta kuka täällä on puhunut 100% ajasta paitsi sinä? Ainoastaan naiset ovat tässä keskustelussa tuoneet ilmi konkreettisia esimerkkejä siitä, mikä on liikaa ja mikä ei. Sinä ja tuo toinen ukko vaan jankutatte että kaikki oma aika olisi kielletty, vaikka kukaan ei ole sanonut niin.

Kyllä se niin vaan että minä sanoin, että minulla on omakin elämä ja omat menot vaikka on perhe. Tämä teilattiin kerrasta ”sulla mitään naista ole olemassa”.

Ja naiset komppaavat kuinka valitsivat tarkoituksella miehen ”jolla ei mitään omia tarpeita”.

Toinen mies lisäksi valkopesee naisten mainetta kertomalla kuinka hän tulee itse viimeisenä perheensä jälkeen.

Minä en ole sanonut muutakuin että on mulla omatkin jutut vaikka on perhe. Ja tasan määrittelen niiden laajuuden omassa ryhmässä, en palstamammojen kanssa joissa on eittämättä paljon marttyyrimammoja joiden elämän kiimaisin juttu on köyttää mies kotiin kiinni.

Hohhoijaa. Eli tavoitteena oli vain jankuttaa tuota samaa mantraa. Et suostu tietenkään kertomaan, että miten paljon sitä tätä omaa aikaa saat, jotta joku voisi kertoa saako sitä muissa tavallisissa perheissä ihan öyhöttämättäkin. Kun edelleenkään kukaan ei ole sanonut, ettei sitä saa ollenkaan. Tuo "mies jolla ei ole mitään tarpeita" on sekin omaa keksintöäsi. Täällä on vaan sanottu, että jos se oman ajan tarve on kovin suuri, niin aika moni nainen ei lapsiperhe-elämään sellaisen miehen kanssa lähde. Itse en esimerkiksi olisi lähtenyt, jos mies haluaa vakituisesti esimerkiksi kaksi harrastusiltaa viikossa. Se ei ole meidän perheessä mahdollista.

Kaksi harrastusiltaa viikossa ei kyllä kovin paljolta kuulosta, miksi se ei onnistuisi?

Kaksi harrastusiltaa molemmille tekee jo suurimman osan viikosta. Vuorotyö päälle, niin yhteisiä iltoja ei sitten jäisikään. Toisella isolla tuttavaperheellä päivätyöt mutta yksi lapsista erityinen. Heillä ei kumpikaan jaksa yksin kahta iltaa viikossa. Sitten on perheitä, joissa kaikki jäsenet ei ole terveitä. Ja näitä ei aina tiedä ennalta. Siksi en ikinä lähtisi perustamaan lapsiperhettä ihmisen kanssa, joka suhtautuu jopa vihamielisen vaativasti useisiin vapaailtoihin viikoissa. Sellaisen ihmisen kanssa voi pyörittää lapsiperhettä vain hyvänä päivänä, mutta kuten kaikki useamman lapsen perheen vanhemmat tietää, ei kaikki lapsiperhepäivät ole niitä hyviä.

Kyllä perheellisen aikuisen ihmisen pitää osata joustaa ja ajatella perheen etua. Toki jokainen tarvitsee omaakin aikaa, mutta lasten ollessa pieniä/nuoria, on aikuisen pystyttävä laittamaan omat tarpeensa toiselle sijalle. Harrastukset ovat vain harrastuksia...

Missään kohtaa en ajattele perheen etua jos kuitenkin harrastan kerran pari viikossa ja päälle vielä viikonloppuisinkin? Olen varmasti paska vanhempi koska ajattelen omaa mielenterveyttäni myös? Ehdottomasti fiksumpaa olisi elää tylsä oma elämä ja marttyyrina painaa vanhemman roolia kuin töitä? Miten se tekee kenestäkään hyvän vanhemman, että painaa omia henkilökohtaisia juttuja koko ajan sivuun kakkosrooliin?

Useimmissa perheissä ei mahdollista, että molemmat pitävät noin paljon omaa aikaa. Silloin se on kyllä itsekästä ja huonon vanhemman merkki. Jos mielenterveyden ylläpito vaatii lapsivapaita hetkiä neljästi viikossa, niin kyllä, olet todellakin niitä ihmisiä joiden ei olisi pitänyt koskaan tehdä lapsia.

Pöh. Meillä on lapsivapaita hetkiä melkein joka päivä, molemmilla, enkä nyt tarkoita töitä. Näin talviaikaan minä käyn pari kertaa viikossa salilla ja pari kertaa viikossa juoksemassa, mies pelaa sählyä kerran viikossa, käy parina aamuna uimassa ja pelaa säännöllisen epäsäännöllisesti tennistä, kiipeilee, hiihtää milloin mitäkin. Ystäviäkin ehtii silloin tällöin näkemään.

Mies joutaa kalastelemaan ja melomaan kesäisin jos ei nyt joka viikonloppu niin ainakin joka toinen,  ja saa kaikin mokomin tehdä sen jokavuotisen parin viikon Lapinreissunsa. Minä pääsen siskoni tai ystävieni kanssa viikonloppulomille tai vaikka teatteriin aina kun huvittaa ja joka vuosi käyn jonkun pidemmän reissun, kuten vaikka viime talvena 10 päivää ystäväni luona Floridassa. Lastenkin kanssa ehditään tehdä kaikenlaista, välillä yhden ja välillä kahden vanhemman voimin ja välillä on tietysti tarpeen viettää miehen kanssa laatuaikaa ihan kaksin.

Yhteisiä lomareissuja ei suunnitella niin että 24/7 olisi pakko liikkua yhtenä perheyksikkönä vaan niihin voi ujuttaa jotain omia juttuja molemmille  ja parisuhdeaikaa taas järjestyy esimerkiksi matkakohteen lastenhoitopalveluita hyödyntämällä tai kahden perheen voimin matkustelemalla jolloin lapsivastuun kanssa voi vuorotella.

Tottakai arki on välillä todella hektistä ja stressaavakin ja vaatii kompromisseja, joustavuutta ja tasa-arvoista kumppanuutta, vanhemmuutta ja vastuunottoa että kaiken saa toimimaan, mutta en kyllä silti koe että meidän olisi pitänyt jättää lapset tekemättä vaan koen että se oma (ja kaksin) otettu aika ennenkaikkea tuo sitä jaksamista ja energiaa jonka turvin myös siitä perhearjesta osaa nauttia - ja toisaalta se oma ja parisuhdeaika myös tuntuu merkityksellisemmältä ja arvokkaammalta kuin ennen lapsia.

Tuo ei kyllä kuulosta usemman lapsen perheen pikkulapsiarjelta. Tietysti elämä vuosien varrella helpottaa, se lienee onneksi väistämätöntä. Mutta jos alusta asti fakkiutuu siihen, että pitää heti vauva-aikanakin päästä monta kertaa viikossa omiin juttuihin tai "pää hajoaa", niin kyllä se lastenhoito jää silloin usemman vuoden ajan lähinnä toisen puolison harteille.

Koittakaa nyt älykääpiöt ymmärtää, että toiset ihmiset pitävät omasta ajastaan ilman, että pää hajoisi perhearjessa. Te perhemärisijät kuulostatte siltä, että haluaisitte kantaa alakouluikäisiä lapsianne vieläkin rintarepussa ja lymytä miehen kalsareissa miehen työpaikalla "ellei olisi ihan pakko olla erossa koska oma työ"

"Kyse on vanhasta tutkimuksesta jossa naiset pitivät n. 80% miehistä keskimääräistä rumempina miehinä. Otanta oli laaja, kuvista arvioiden."

Linkkaa ihmeessä tämä """tieteellinen tutkimus""". Sattuiko olemaan joku okCupidin tms?  :D

Ap:lle: tietty jos olet onnellisempi yksin, jatkat yksin. Ei ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitoit sanoja suuhuni. Koen olevani myös hyvä kuuntelemaan, minkä mielestäni toin ilmi jo siinä kohtaa kun sanoin, että haluan aidosti kuulla miehen oivalluksia eri asioihin liittyen. Mutta millaisen miehen? Niin -älykkään ja keskustelutaitoisen.

Tällaisia miehiä, jos ei lasketa mukaan insinööriaiheita, on vähän, koska miesten maailmassa oikeasti älykkäät, oivaltavat ja keskustelutaitoiset joutuvat koulu-, työ- ja armeijakiusatuiksi. Ja jopa isolle osalle naisista elävässä elämässä tällainen vaihtoehto on ennemmin pelottava kuin houkutteleva. Pitää olla paksu nahka tai oppia pitämään turpa kiinni yleisillä paikoilla.

Höpö höpö. Noin käy ehkä joidenkin neanderdalilaisten seurassa. Fiksu nainen haluaa fiksun miehen seuraa olipa kyse parisuhteesta tai työkaverista.

Fiksuja naisia on pieni vähemmistö, kuten fiksuja miehiäkin. Ja se tavisenemmistö naisista tuhlaa aikaansa somen ja aivottomien viihdeohjelmien parissa.

Totta. Miehet tuhlaavat taas aikansa metsästyksen, kalastuksen, penkkiurheilun, romuautojen rassaamisen ,pelaamisen ja kaljoittelun parissa. Pahimmilla on useampia näistä handicapeistä.

Juu, se on niin väärin viettää aikaansa mukavina pitämiensä harrastusten parissa!

Sinkkuna niin voit tehdä ihan vapaasti. Parisuhteessa ollessasi silloin kun paremmalle puoliskollisesi sopii.. varsinkin jos menet lisääntymään vapaa-aikasi kuuluu lapsillesi.

Vaikka lisääntyisin, on minulla omakin elämä olemassa. Oma aika, lienee sinulle käsitteenä aivan uusi?

T. MIes

Jos teet lapsia, niin rahan ja ajan suhteen sinun on ajateltava aina ensin niitä lapsia. Sitten sovit ajasta ja rahasta puolison kanssa, miten niitä käytetään. Sinkkuelämä sopii sinkulle, ei perheelliselle.

Kunhan olen tarjonnut perheelle riittävästi aikaa ja rahaa, ei minun tarvitse muita ajatella aina ensimmäisenä. Edes lapsia ja vaimoani.

Joo, kyllä huomaa, että et ole parisuhteessa ja perheellinen, etkä kyllä vaikuta tarpeeksi kypsältä tulemaan isäksi. Kyllä se nyt vaan on niin, että lapset ja perhe tulee ensin ja itse viimeisenä.

M42

Harmi jos sinulla on näin ja ankea elämä, työtä kotiolotkin.

Perheellisenäkin olen itsenäinen yksilö Ja tyytyväinen siitä.

M40

Kuka puhui ankeasta elämästä ja työstä kotioloissa? Tai siitä että ei voisi perheellisenö olla yksilö?

Ei kukaan muu kuin sinä. Kolkuttaako omatunto?

-eri-

Minusta kuulostaa juurikin ankealta elämältä jos itse tulee lähtökohtaisesti (aina) viimeisenä tai omaa aikaa ei ole. Miten voi olla yksilö jos 100% ajasta menee lasten tai vaimon pyllyä kuuraamassa? ”Kyllä sitä kerkeää hyvin keskellä yötä 2min tehdä omaa ristisanavihkoa? Ei ole mies eikä mikään jos se ei riitä”, niinkö?

Olen eri, mutta kuka täällä on puhunut 100% ajasta paitsi sinä? Ainoastaan naiset ovat tässä keskustelussa tuoneet ilmi konkreettisia esimerkkejä siitä, mikä on liikaa ja mikä ei. Sinä ja tuo toinen ukko vaan jankutatte että kaikki oma aika olisi kielletty, vaikka kukaan ei ole sanonut niin.

Kyllä se niin vaan että minä sanoin, että minulla on omakin elämä ja omat menot vaikka on perhe. Tämä teilattiin kerrasta ”sulla mitään naista ole olemassa”.

Ja naiset komppaavat kuinka valitsivat tarkoituksella miehen ”jolla ei mitään omia tarpeita”.

Toinen mies lisäksi valkopesee naisten mainetta kertomalla kuinka hän tulee itse viimeisenä perheensä jälkeen.

Minä en ole sanonut muutakuin että on mulla omatkin jutut vaikka on perhe. Ja tasan määrittelen niiden laajuuden omassa ryhmässä, en palstamammojen kanssa joissa on eittämättä paljon marttyyrimammoja joiden elämän kiimaisin juttu on köyttää mies kotiin kiinni.

Hohhoijaa. Eli tavoitteena oli vain jankuttaa tuota samaa mantraa. Et suostu tietenkään kertomaan, että miten paljon sitä tätä omaa aikaa saat, jotta joku voisi kertoa saako sitä muissa tavallisissa perheissä ihan öyhöttämättäkin. Kun edelleenkään kukaan ei ole sanonut, ettei sitä saa ollenkaan. Tuo "mies jolla ei ole mitään tarpeita" on sekin omaa keksintöäsi. Täällä on vaan sanottu, että jos se oman ajan tarve on kovin suuri, niin aika moni nainen ei lapsiperhe-elämään sellaisen miehen kanssa lähde. Itse en esimerkiksi olisi lähtenyt, jos mies haluaa vakituisesti esimerkiksi kaksi harrastusiltaa viikossa. Se ei ole meidän perheessä mahdollista.

Kaksi harrastusiltaa viikossa ei kyllä kovin paljolta kuulosta, miksi se ei onnistuisi?

Kaksi harrastusiltaa molemmille tekee jo suurimman osan viikosta. Vuorotyö päälle, niin yhteisiä iltoja ei sitten jäisikään. Toisella isolla tuttavaperheellä päivätyöt mutta yksi lapsista erityinen. Heillä ei kumpikaan jaksa yksin kahta iltaa viikossa. Sitten on perheitä, joissa kaikki jäsenet ei ole terveitä. Ja näitä ei aina tiedä ennalta. Siksi en ikinä lähtisi perustamaan lapsiperhettä ihmisen kanssa, joka suhtautuu jopa vihamielisen vaativasti useisiin vapaailtoihin viikoissa. Sellaisen ihmisen kanssa voi pyörittää lapsiperhettä vain hyvänä päivänä, mutta kuten kaikki useamman lapsen perheen vanhemmat tietää, ei kaikki lapsiperhepäivät ole niitä hyviä.

Kyllä perheellisen aikuisen ihmisen pitää osata joustaa ja ajatella perheen etua. Toki jokainen tarvitsee omaakin aikaa, mutta lasten ollessa pieniä/nuoria, on aikuisen pystyttävä laittamaan omat tarpeensa toiselle sijalle. Harrastukset ovat vain harrastuksia...

Missään kohtaa en ajattele perheen etua jos kuitenkin harrastan kerran pari viikossa ja päälle vielä viikonloppuisinkin? Olen varmasti paska vanhempi koska ajattelen omaa mielenterveyttäni myös? Ehdottomasti fiksumpaa olisi elää tylsä oma elämä ja marttyyrina painaa vanhemman roolia kuin töitä? Miten se tekee kenestäkään hyvän vanhemman, että painaa omia henkilökohtaisia juttuja koko ajan sivuun kakkosrooliin?

Useimmissa perheissä ei mahdollista, että molemmat pitävät noin paljon omaa aikaa. Silloin se on kyllä itsekästä ja huonon vanhemman merkki. Jos mielenterveyden ylläpito vaatii lapsivapaita hetkiä neljästi viikossa, niin kyllä, olet todellakin niitä ihmisiä joiden ei olisi pitänyt koskaan tehdä lapsia.

Pöh. Meillä on lapsivapaita hetkiä melkein joka päivä, molemmilla, enkä nyt tarkoita töitä. Näin talviaikaan minä käyn pari kertaa viikossa salilla ja pari kertaa viikossa juoksemassa, mies pelaa sählyä kerran viikossa, käy parina aamuna uimassa ja pelaa säännöllisen epäsäännöllisesti tennistä, kiipeilee, hiihtää milloin mitäkin. Ystäviäkin ehtii silloin tällöin näkemään.

Mies joutaa kalastelemaan ja melomaan kesäisin jos ei nyt joka viikonloppu niin ainakin joka toinen,  ja saa kaikin mokomin tehdä sen jokavuotisen parin viikon Lapinreissunsa. Minä pääsen siskoni tai ystävieni kanssa viikonloppulomille tai vaikka teatteriin aina kun huvittaa ja joka vuosi käyn jonkun pidemmän reissun, kuten vaikka viime talvena 10 päivää ystäväni luona Floridassa. Lastenkin kanssa ehditään tehdä kaikenlaista, välillä yhden ja välillä kahden vanhemman voimin ja välillä on tietysti tarpeen viettää miehen kanssa laatuaikaa ihan kaksin.

Yhteisiä lomareissuja ei suunnitella niin että 24/7 olisi pakko liikkua yhtenä perheyksikkönä vaan niihin voi ujuttaa jotain omia juttuja molemmille  ja parisuhdeaikaa taas järjestyy esimerkiksi matkakohteen lastenhoitopalveluita hyödyntämällä tai kahden perheen voimin matkustelemalla jolloin lapsivastuun kanssa voi vuorotella.

Tottakai arki on välillä todella hektistä ja stressaavakin ja vaatii kompromisseja, joustavuutta ja tasa-arvoista kumppanuutta, vanhemmuutta ja vastuunottoa että kaiken saa toimimaan, mutta en kyllä silti koe että meidän olisi pitänyt jättää lapset tekemättä vaan koen että se oma (ja kaksin) otettu aika ennenkaikkea tuo sitä jaksamista ja energiaa jonka turvin myös siitä perhearjesta osaa nauttia - ja toisaalta se oma ja parisuhdeaika myös tuntuu merkityksellisemmältä ja arvokkaammalta kuin ennen lapsia.

Tuo ei kyllä kuulosta usemman lapsen perheen pikkulapsiarjelta. Tietysti elämä vuosien varrella helpottaa, se lienee onneksi väistämätöntä. Mutta jos alusta asti fakkiutuu siihen, että pitää heti vauva-aikanakin päästä monta kertaa viikossa omiin juttuihin tai "pää hajoaa", niin kyllä se lastenhoito jää silloin usemman vuoden ajan lähinnä toisen puolison harteille.

Koittakaa nyt älykääpiöt ymmärtää, että toiset ihmiset pitävät omasta ajastaan ilman, että pää hajoisi perhearjessa. Te perhemärisijät kuulostatte siltä, että haluaisitte kantaa alakouluikäisiä lapsianne vieläkin rintarepussa ja lymytä miehen kalsareissa miehen työpaikalla "ellei olisi ihan pakko olla erossa koska oma työ"

OT, mutta itse kyllä vaikutat viestiesi perusteella vielä vajaammalta kuin mainostamasi älykääpiöt.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi että saat schmeiselia

Hah, helpommin ja parempaa schmeißelia saa parisuhteen ulkopuolella, eikä tarvitse passata ukkoa yhtään.

Naiset ovat sitten varmaan erilaisia kuin miehet. Koska panot satunnaisten naisten kanssa ovat kyllä aina surkeita, vaikka nainen tykkäisikin.

Nojoo, ehkä jotkin parinkympin molemmilla puolilla olevat miehet pitävät sitä seksiä hyvänä. Kun eivät paremmasta tiedä.

Parisuhteen ja yhdenillanjutun välimaastossa on muitakin vaihtoehtoja.

Niissä olen henk.koht. parhaat kokemukseni saanut ja kaikki kumppanit olleet yli 30v.

N

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitoit sanoja suuhuni. Koen olevani myös hyvä kuuntelemaan, minkä mielestäni toin ilmi jo siinä kohtaa kun sanoin, että haluan aidosti kuulla miehen oivalluksia eri asioihin liittyen. Mutta millaisen miehen? Niin -älykkään ja keskustelutaitoisen.

Tällaisia miehiä, jos ei lasketa mukaan insinööriaiheita, on vähän, koska miesten maailmassa oikeasti älykkäät, oivaltavat ja keskustelutaitoiset joutuvat koulu-, työ- ja armeijakiusatuiksi. Ja jopa isolle osalle naisista elävässä elämässä tällainen vaihtoehto on ennemmin pelottava kuin houkutteleva. Pitää olla paksu nahka tai oppia pitämään turpa kiinni yleisillä paikoilla.

Höpö höpö. Noin käy ehkä joidenkin neanderdalilaisten seurassa. Fiksu nainen haluaa fiksun miehen seuraa olipa kyse parisuhteesta tai työkaverista.

Fiksuja naisia on pieni vähemmistö, kuten fiksuja miehiäkin. Ja se tavisenemmistö naisista tuhlaa aikaansa somen ja aivottomien viihdeohjelmien parissa.

Totta. Miehet tuhlaavat taas aikansa metsästyksen, kalastuksen, penkkiurheilun, romuautojen rassaamisen ,pelaamisen ja kaljoittelun parissa. Pahimmilla on useampia näistä handicapeistä.

Juu, se on niin väärin viettää aikaansa mukavina pitämiensä harrastusten parissa!

Sinkkuna niin voit tehdä ihan vapaasti. Parisuhteessa ollessasi silloin kun paremmalle puoliskollisesi sopii.. varsinkin jos menet lisääntymään vapaa-aikasi kuuluu lapsillesi.

Vaikka lisääntyisin, on minulla omakin elämä olemassa. Oma aika, lienee sinulle käsitteenä aivan uusi?

T. MIes

Jos teet lapsia, niin rahan ja ajan suhteen sinun on ajateltava aina ensin niitä lapsia. Sitten sovit ajasta ja rahasta puolison kanssa, miten niitä käytetään. Sinkkuelämä sopii sinkulle, ei perheelliselle.

Kunhan olen tarjonnut perheelle riittävästi aikaa ja rahaa, ei minun tarvitse muita ajatella aina ensimmäisenä. Edes lapsia ja vaimoani.

Joo, kyllä huomaa, että et ole parisuhteessa ja perheellinen, etkä kyllä vaikuta tarpeeksi kypsältä tulemaan isäksi. Kyllä se nyt vaan on niin, että lapset ja perhe tulee ensin ja itse viimeisenä.

M42

Harmi jos sinulla on näin ja ankea elämä, työtä kotiolotkin.

Perheellisenäkin olen itsenäinen yksilö Ja tyytyväinen siitä.

M40

Kuka puhui ankeasta elämästä ja työstä kotioloissa? Tai siitä että ei voisi perheellisenö olla yksilö?

Ei kukaan muu kuin sinä. Kolkuttaako omatunto?

-eri-

Minusta kuulostaa juurikin ankealta elämältä jos itse tulee lähtökohtaisesti (aina) viimeisenä tai omaa aikaa ei ole. Miten voi olla yksilö jos 100% ajasta menee lasten tai vaimon pyllyä kuuraamassa? ”Kyllä sitä kerkeää hyvin keskellä yötä 2min tehdä omaa ristisanavihkoa? Ei ole mies eikä mikään jos se ei riitä”, niinkö?

Olen eri, mutta kuka täällä on puhunut 100% ajasta paitsi sinä? Ainoastaan naiset ovat tässä keskustelussa tuoneet ilmi konkreettisia esimerkkejä siitä, mikä on liikaa ja mikä ei. Sinä ja tuo toinen ukko vaan jankutatte että kaikki oma aika olisi kielletty, vaikka kukaan ei ole sanonut niin.

Kyllä se niin vaan että minä sanoin, että minulla on omakin elämä ja omat menot vaikka on perhe. Tämä teilattiin kerrasta ”sulla mitään naista ole olemassa”.

Ja naiset komppaavat kuinka valitsivat tarkoituksella miehen ”jolla ei mitään omia tarpeita”.

Toinen mies lisäksi valkopesee naisten mainetta kertomalla kuinka hän tulee itse viimeisenä perheensä jälkeen.

Minä en ole sanonut muutakuin että on mulla omatkin jutut vaikka on perhe. Ja tasan määrittelen niiden laajuuden omassa ryhmässä, en palstamammojen kanssa joissa on eittämättä paljon marttyyrimammoja joiden elämän kiimaisin juttu on köyttää mies kotiin kiinni.

Hohhoijaa. Eli tavoitteena oli vain jankuttaa tuota samaa mantraa. Et suostu tietenkään kertomaan, että miten paljon sitä tätä omaa aikaa saat, jotta joku voisi kertoa saako sitä muissa tavallisissa perheissä ihan öyhöttämättäkin. Kun edelleenkään kukaan ei ole sanonut, ettei sitä saa ollenkaan. Tuo "mies jolla ei ole mitään tarpeita" on sekin omaa keksintöäsi. Täällä on vaan sanottu, että jos se oman ajan tarve on kovin suuri, niin aika moni nainen ei lapsiperhe-elämään sellaisen miehen kanssa lähde. Itse en esimerkiksi olisi lähtenyt, jos mies haluaa vakituisesti esimerkiksi kaksi harrastusiltaa viikossa. Se ei ole meidän perheessä mahdollista.

Kaksi harrastusiltaa viikossa ei kyllä kovin paljolta kuulosta, miksi se ei onnistuisi?

Kaksi harrastusiltaa molemmille tekee jo suurimman osan viikosta. Vuorotyö päälle, niin yhteisiä iltoja ei sitten jäisikään. Toisella isolla tuttavaperheellä päivätyöt mutta yksi lapsista erityinen. Heillä ei kumpikaan jaksa yksin kahta iltaa viikossa. Sitten on perheitä, joissa kaikki jäsenet ei ole terveitä. Ja näitä ei aina tiedä ennalta. Siksi en ikinä lähtisi perustamaan lapsiperhettä ihmisen kanssa, joka suhtautuu jopa vihamielisen vaativasti useisiin vapaailtoihin viikoissa. Sellaisen ihmisen kanssa voi pyörittää lapsiperhettä vain hyvänä päivänä, mutta kuten kaikki useamman lapsen perheen vanhemmat tietää, ei kaikki lapsiperhepäivät ole niitä hyviä.

Kyllä perheellisen aikuisen ihmisen pitää osata joustaa ja ajatella perheen etua. Toki jokainen tarvitsee omaakin aikaa, mutta lasten ollessa pieniä/nuoria, on aikuisen pystyttävä laittamaan omat tarpeensa toiselle sijalle. Harrastukset ovat vain harrastuksia...

Tämä. Ja viime kädessä jokaisen pikkulapsen vanhemman soisi ymmärtävän, että aina on olemassa mahdollisuus jäädä lasten kanssa yksin. Jos on varma ettei kestä perhe-elämää ilman säännöllistä vapaa-aikaa, on ehkä turvallisinta jättää lapset tekemättä.

Eli harrastaa ei voi koska aina on mahdollisuus, että kumppani kuolee joskus? Tämä selvä.

Miten paljon sinä sitten harrastat? Viekö harrastuksesi sinulta viikonloput ja lomat sekä lähes kaikki arki-illatkin etkä voi harrastaa kotona?

Ei, harrastamiseni ei vie koko elämääni kuten sinä siinä muotoilet.

Toisaalta kiinnostaa kysyä, etkö sinä tai muut kotinaiset harrasta mitään mikä ”vie aikaa”?

Onhan se selvää, jos perheessä on pieniä lapsia ja miehellä paljon aikaa vievä harrastus, niin nainen joutuu olemaan lasten kanssa kotona. En ymmärrä, miksi pillastuit, koska eihän tämä koske sinua millään tavalla.

Miksi ei koske minua?

Miksi sinä et vaadi osaasi vapaa-ajasta vai onko teillä symbioosielämä jossa maailmankaikkeus on typistynyt lapset-koti-työ akselille?

Sinä et sitten keksi mitään välimuotoa sen neljästi viikossa harrastamisen ja pelkän kotona nyhvöttämisen välillä? Useimmat perheet viettänevät suurimman osan vapaa-ajasta yhdessä ja järjestävät silloin tällöin omaa aikaa. Tuo sinun aikataulusi taitaa olla lähinnä toisinpäin. Läpsystä lastenhoitovuoron vaihto ja yhteistä aikaa onkin sitten kesälomalla ja eläkkeellä.

Juurihan MINÄ esitin muutakin kuin neljästi viikossa sillä ”kerran kaksi viikolla ja myös viikonloppuisin” EI OLE aina neljä kertaa vko.

Ja kyllä, harrastan säännöllisesti ja urheilullisesti. Millainen ihminen EI harrasta?

Ei kai sitä kukaan täällä sinulta kielläkään. Osa naisista ei katsoisi miestä, joka ravaa jatkuvasti harrastuksissa, etenkään jos lapsia on useampi ja ne ovat pieniä. Jos sinun vaimosi katselee niin sinullahan on kaikki hyvin. Ei kuitenkaan ihan kuulosta siltä, mutta mistäs sitä kukaan ulkopuolinen täällä tietää.

Ja ei, kukaan ei ole sanonut ettei saisi harrastaa. Ihmisillä on vaan erilaisia käsityksiä siitä, mikä on lapsiperheessä kohtuullinen oman ajan ja yhteisen ajan suhde. Moni on sanonut, että sinun kuvaamasi tahti on lapsiperheelle vähän turhan tiivis. Edelleen, jos vaimosi on eri mieltä, niin mitä sinä kenenkään muiden mielipiteillä teet.

Jatkuvasti? Pitäisikö siellä harrastuksessa käydä joskus ja jouluna, silloin kun huvittaa ja pikkuvaimo antaa luvan?

Ei pidäkään tyytyä. Jos on onnellinen sinkkuna niin hienoa, silloin kannattaa sinkkuudesta nauttia.

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinäpä kysymys näille muutamille palstan miehille.

Minä ainakin koen olevani onnellisempi sinkkuna kuin sellaisen miehen kanssa, joka ei viehätä minua täysin sekä sisäisesti että ulkoisesti. En saisi mitään irti jostain tyytymisparisuhteesta enkä edes haluaisi seksiä tai mitään muutakaan läheisyyttä sellaisessa suhteessa. Ei kovin hyvä lähtökohta onnelliselle parisuhteelle.

Tuo kirjoituksesi toimii myöskin toiseen suuntaan, miksi ihmeessä pitäisi tyytyä "ihan ok tavisnaiseen" jos on onnellisempi sinkkuna🙂

Tämä on palstan hassuus. Täytyy tulla kertomaan aikuisille ihmisille, että "tuo muuten toimii sitten toisinkin päin, tiedä se." Totta kai toimii, miksei toimisi?

eri

Olet väärässä.

Jos minä esimerkiksi teen aloituksen joka on vastaava kuin tämä mutta naisia koskettava niin se poistetaan :D  Se on tämän palstan hassuus ja vielä hassunpaa että poistattaja on tuohtunut miten julkenen moisia väittää :D

Pointsit persoonallisesta aloituksesta. Koskaan kuullut yhdenkään miehen toteavan tuota. ;)

Se on näköjään viikko mennyt. Viime kerralla silloisen ap:n viittaus oli sentään ylimalkaisesti palstamiehiin, eli siis kaikkiin miehiin. Nyt kohteena ovat "nämä muutamat palstan miehet". Seuraa kommentin soveltava osuus: olisiko nyt(kin) kyse uleísta, ei niistä miehistä, joille jonkun naisen sinkkuasetelma on ihan ok?

Tuohon aloitukseen: joku teki sen jo. ;) Trollit ovat nykyisin niin laiskoja, sama aloitus (luultavasti) samoilla teksteillä aktiivisesta ketjusta... Mutten silti jaksa uskoa, että jonkun miehen sinkkutyytyväisyysketju poistettaisiin _jos_ se on yhtä neutraali. Rienaustahan se toki keräisi, koska provoajat. Mutta itse aloituksen takia, tuskin.

Eihän tään tarvi kuin omaan profiiliin merkata seuratuksi keskusteluksi jokin aloitus niin silloin se poistetaan, ilmeisemmin tällä Hopeaketulla ei ole Midaksen kosketusta :D Ikävä kyllä en luule itsestäni liikoja vaan niin tapahtuu XD

Joo mutta ihan järkevähän tuollainen aloitus on ettei pidä seukata vain sen vuoksi että seukkaa, sukupuolesta riippumatta :)

Eli sä olet suututtanut jonkun. Tuossa kohtaa voinet ottaa asian henkilökohtaisesti. Tai vaihtoehtoisesti seurailet vain asiattomuuksiin meneviä ketjuja.

Mutta hei, viikon sisällä olen piikkinä ketunpersuuksissa käytännössä samasta aiheesta. Ehkäpä palstan ilmapiiri on alkanut kurtistaa jo sunkin kuonoas irvistykseen.

Mitä aloitukseen tulee, tuo voi olla nuoremmille naiseläjille itsestäänselvyys. Mitä enemmän yli 30 on, sitä vähemmän se sitä on. Sitä en tiedä paljonko miehille on pariutumista jankutettu, mutta voi pojat sitä kyllä jauhettiin naisille vielä "hetki sitten". Siksi tuntuu toisaalta hölmöltä lukea tällaisia aloituksia, koska ne ovat itsestään selviä, mutta sitten kuitenkaan eivät.

Suututtanut, ehkäpä :D Jos minulla on jokin kanta johonkin asiaan niin kyllä minä sen pidän joten tulee ristiriitoja kun trollit ei saa täyttymystä ja miesvihaajat ei apetta :D

Ketunpersuuksista tulikin mieleen että minulla olisi yksi ylimääräinen ketunhäntä, voisin sen istuttaa sinun perääsi niin saisit tuta lainakarvoissa mitä on olla repo :P

Ja tiedä tuosta nuoremmista itsestäänselvyyksistä?! Pitäshän tuon olla kaikille selvä. Jos minä esim haluaisin ruveta seukkaamaan niin ihan puhtaalta pöydältä lähdettynä löystäisin viikossa helposti jonkun uuden naisen jonka kaa seukata. En vain ymmärrä mitä järkeä on seukata pelkän seukkaamisen vuoksi. Se olisi minua kohtaan väärin ja tietenkin myös sitä kumppania kohtaan.

Eihän kantaansa tarvitse muuttaa. Mutta palsta on kyllä tehnyt selväksi, ettei trollin tai miesvihaajan tavoitetta ja täyttymystä voi tietää. Se voi myös muuttua lennosta. Oletus siitä, että on selvittänyt toisen kirjoittajan tavoitteen, on aina omassa päässä.

Kiitos vain, minulla on jo oma häntäni. Olen vuosien aikana ollut monta eri eläintä, myös kettu. Käy vähän raskaaksi, eloton luonto voisi olla seesteisempi. Eli tässä tapauksessa se piikki.

Itse aiheen ymmärrämme näköjään vähän eri tavalla. Onhan se itsestäänselvyys, ettei tarvitse väkisin seurustella. Yhteiskuntakin on nykyään sille suopeampi, siksi se lie selvempää nuorille naisille. Mutta menepä vaikka 15v ajassa taaksepäin, ja tilanne oli jo toinen. Toiset 15v, ja paaaaljon erilaisempi. Vaikka mm. minullekin se on itsestäänselvyys, tämän aloituksen luettua en nähnyt ensimmäisenä provoa (tuo muutamille miehille kirjoittaminen vähän siltä kuulostais, jos ei sitten ole turhautumista...) vaan muistutuksen siitä, että tosiaan, näin on, hyvä juttu. Jotain jäämiä "hyvän tytön syndroomasta" ja vanhempien sukupolvien jankutuksista on siis edelleen muhimassa korvienvälissä. Joten pitäishän? No niin pitäis, muttei aivan niin mustavalkoista sittenkään.