Lue keskustelun säännöt.
Miksi kotivaimouteen/kotiäitiyteen suhtaudutaan niin negatiivisesti?
29.12.2019 |
Irtisanouduin muutama kuukausi sitten töistä ja jäin kokopäiväisesti "kotivaimoksi", lähitulevaisuudessa toivottavasti tulen myös äidiksi. Yksi suurimmista haaveistani ja pääsin vihdoin toteuttamaan tämän, kun elämäntilanne on sopiva. Mies tuo leivän pöytään ja minä huolehdin ruuanlaitosta ja kotitöistä sekä hemmottelen miestä työpäivän jälkeen. Tämä järjestely sopii meille molemmille hyvin.
Olen vaan hämmästynyt siitä, miten moni ihminen suhtautuu tähän negatiivisesti. Töissä kerrottuani irtisanoutumisesta työkaverille sain ihan suoraan päin naamaa vittuilua ja eräs pitkäaikainen kaverini on myös kertonut halveksivansa minua ja vähentänyt yhteydenpitoa. Muutenkin usein saa kuulla vain negatiivista kommenttia, kun kerron elämäntilanteestani. Harmittaa. En erityisemmin edes tuo asiaa esille kuin kysyttäessä.
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotiäitiys on aikamoista löysäilyä nykyään , kun koneet tekee työt ja yhteiskunta hoitaa lapset. En pidä vapaamatkustajista.
Mikä meistä tekee vapaamatkustajia? Kukaan ei tahtomattaan joudu maksamaan minun elämääni, en ole kenenkään vapaamatkustaja. Onko kaikkien pakko tehdä rankkaa fyysistä työtä?
Ei toki, voi tehdä myös vaativaa aivotyötä, joka kehittää yhteiskuntaa ja vie sitä eteenpäin. Lasten- ja kodinhoito ei sellaista ole.
Sekö ei kehitä yhteiskuntaa, että kasvatat tulevia veronmaksajia ja teet sen työn hyvin. Lisäksi puoliso voi tehdä enemmän, kun joku huolehtii perheestä. Todella harva tekee yhteiskunnallisesti niin merkittävää työtä, että se kompensoisi sen, että jättää lapset tekemättä tai pitää heistä huonoa huolta, jolloin heistä ei tule mitään.
Ei se nyky-yhteiskunnassa mitään kokopäivätyötä ole, ellet kotikouluta lapsiasi. Lapsista voi pitää hyvää huolta jäämättä kotiin, mikä onkin oikein, koska me veronmaksajan kustannamme sen koko koulutuslystin.
Miksi ihmeessä minä veisin työpaikan joltain joka sitä tarvitsee? Työpaikkoja ei todellakaan riitä kaikille suomalaisille ja oma alani on vieläpä hyvin kilpailtu. Miksi en antaisi työpaikkaa sellaiselle joka ilman sitä joutuisi turvautumaan veronmaksajien kustantamiin tukiin? Olet ihan epälooginen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006346090.html
Ihan vastahan joku entinen kotiäiti avautui, kuinka sillä oli "karmea hinta".
Tämän vuoksi pitäisi olla ihan paperilla joku turva kotirouvillakin. Isolla osalla varmaan onkin.
Vierailija kirjoitti:
Jos et hae mitään yhteiskunnan tukia niin asia on sinun oma. Mutta jos haet niin silloin me muut elätetään sinua.
Ei ole täysin, vaikka ei tukia hakisikaan. Laiska, miehensä rahoilla elävä nainen ei sovi tähän yhteiskuntaan. Ongelmaa ei olisi, jos tasa-arvo olisi jo toteutunut. Mutta ei ole. Iso joukko suomalaisia miehiä (ja naisia) haluaisi naiset takaisin hellan ja nyrkin väliin. Aina kun tulee mahdollisuus, tietyt puolueet työntävät naisia siihen suuntaan kaikin voimin. Ja aloittajan kaltaiseset suurisuut pahentavat asiaa.
Aloittaja on myös erittäin huono esimerkki lapselleen, on se kumpaa sukupuolta tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et hae mitään yhteiskunnan tukia niin asia on sinun oma. Mutta jos haet niin silloin me muut elätetään sinua.
Ei ole täysin, vaikka ei tukia hakisikaan. Laiska, miehensä rahoilla elävä nainen ei sovi tähän yhteiskuntaan. Ongelmaa ei olisi, jos tasa-arvo olisi jo toteutunut. Mutta ei ole. Iso joukko suomalaisia miehiä (ja naisia) haluaisi naiset takaisin hellan ja nyrkin väliin. Aina kun tulee mahdollisuus, tietyt puolueet työntävät naisia siihen suuntaan kaikin voimin. Ja aloittajan kaltaiseset suurisuut pahentavat asiaa.
Aloittaja on myös erittäin huono esimerkki lapselleen, on se kumpaa sukupuolta tahansa.
Ei, vaan näyttää että nykyään on VAIHTOEHTOJA. Kenenkään ei tarvitse olla uratykki jos ei halua. Voi olla kotirouva. Voi olla mitä haluaa, eikä kukaan sitä tule sanelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vastaanpa omasta puolestani. Meillä on avioehto joka takaa minulle isoimman osan omaisuudesta (miehen yritystä lukuunottamatta), minulla on miehen tekemiä sijoituksia. Elintasoni pysyisi aivan samana vaikka eroaisimme. Minulla on akateeminen koulutus, mutta ei minkäänlaista työkokemusta. Olemme asuneet ison osan avioliittoamme ulkomailla jossa järkevin vaihtoehto minullekin oli jäädä kotiäidiksi. En ole kaivannut tähän mitään muutosta Suomessakaan.
Tuo joka ei edelleenkään nosta lapsilisää
Tosi jaloa sinulta olla nostamatta lapsilisää. Opiskelitko kuitenkin Suomessa? Jos opiskelit, milloin ajattelit alkaa olla hyödyksi yhteiskunnalle? Tähän asti olet ollut vain valtava kuluerä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et hae mitään yhteiskunnan tukia niin asia on sinun oma. Mutta jos haet niin silloin me muut elätetään sinua.
Ei ole täysin, vaikka ei tukia hakisikaan. Laiska, miehensä rahoilla elävä nainen ei sovi tähän yhteiskuntaan. Ongelmaa ei olisi, jos tasa-arvo olisi jo toteutunut. Mutta ei ole. Iso joukko suomalaisia miehiä (ja naisia) haluaisi naiset takaisin hellan ja nyrkin väliin. Aina kun tulee mahdollisuus, tietyt puolueet työntävät naisia siihen suuntaan kaikin voimin. Ja aloittajan kaltaiseset suurisuut pahentavat asiaa.
Aloittaja on myös erittäin huono esimerkki lapselleen, on se kumpaa sukupuolta tahansa.
Ei, vaan näyttää että nykyään on VAIHTOEHTOJA. Kenenkään ei tarvitse olla uratykki jos ei halua. Voi olla kotirouva. Voi olla mitä haluaa, eikä kukaan sitä tule sanelemaan.
Laiskottelu ja naisten aseman huonontaminen ei ole VAIHTOEHTO. Se on vain huono esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
No minua naisena vituttaa toiset naiset jotka pilaavat feminismin aikaansaannoksia olemalla miehensä orjia. Lyttäätte kaikkien naisten oikeuksia.
Enemmänhän siinä on orja, jos on pakko mennä duuniin ja haluaisi olla kotona. Miten ihanaa, että täällä on vapaus toimia itselleen hyvällä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaanpa omasta puolestani. Meillä on avioehto joka takaa minulle isoimman osan omaisuudesta (miehen yritystä lukuunottamatta), minulla on miehen tekemiä sijoituksia. Elintasoni pysyisi aivan samana vaikka eroaisimme. Minulla on akateeminen koulutus, mutta ei minkäänlaista työkokemusta. Olemme asuneet ison osan avioliittoamme ulkomailla jossa järkevin vaihtoehto minullekin oli jäädä kotiäidiksi. En ole kaivannut tähän mitään muutosta Suomessakaan.
Tuo joka ei edelleenkään nosta lapsilisääTosi jaloa sinulta olla nostamatta lapsilisää. Opiskelitko kuitenkin Suomessa? Jos opiskelit, milloin ajattelit alkaa olla hyödyksi yhteiskunnalle? Tähän asti olet ollut vain valtava kuluerä.
En opiskellut Suomessa. En kuvittele olevani jalo, olen vain elänyt köyhän yh:n lapsena Suomessa ja tiedän että on ihmisiä jotka tarvitsevat rahaa enemmän kuin minä, eli en kehdannut hakea sitä. En koe olevani Suomessa kuluerä vaan hyödyksi yhteiskunnalle sillä rahamäärällä jota maksan veroina, niillä palveluilla joita kuluttamalla työllistän suomalaisia. Miksi olisin enemmän hyödyksi viemällä työpaikan joltain joka ilman sitä joutuisi vastaanottamaan tukia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et hae mitään yhteiskunnan tukia niin asia on sinun oma. Mutta jos haet niin silloin me muut elätetään sinua.
Ei ole täysin, vaikka ei tukia hakisikaan. Laiska, miehensä rahoilla elävä nainen ei sovi tähän yhteiskuntaan. Ongelmaa ei olisi, jos tasa-arvo olisi jo toteutunut. Mutta ei ole. Iso joukko suomalaisia miehiä (ja naisia) haluaisi naiset takaisin hellan ja nyrkin väliin. Aina kun tulee mahdollisuus, tietyt puolueet työntävät naisia siihen suuntaan kaikin voimin. Ja aloittajan kaltaiseset suurisuut pahentavat asiaa.
Aloittaja on myös erittäin huono esimerkki lapselleen, on se kumpaa sukupuolta tahansa.
Ei, vaan näyttää että nykyään on VAIHTOEHTOJA. Kenenkään ei tarvitse olla uratykki jos ei halua. Voi olla kotirouva. Voi olla mitä haluaa, eikä kukaan sitä tule sanelemaan.
Laiskottelu ja naisten aseman huonontaminen ei ole VAIHTOEHTO. Se on vain huono esimerkki.
Millä lailla huononnan naisten asemaa? Ihan kirjaimellisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006346090.html
Ihan vastahan joku entinen kotiäiti avautui, kuinka sillä oli "karmea hinta".
Paska homma, mutta oletettavasti ei ollut avioehtoa, joten sai omaisuutta, vaikka tulot pienet. Ystävälle kävi samoin, mutta pärjää velattomassa asunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et hae mitään yhteiskunnan tukia niin asia on sinun oma. Mutta jos haet niin silloin me muut elätetään sinua.
Ei ole täysin, vaikka ei tukia hakisikaan. Laiska, miehensä rahoilla elävä nainen ei sovi tähän yhteiskuntaan. Ongelmaa ei olisi, jos tasa-arvo olisi jo toteutunut. Mutta ei ole. Iso joukko suomalaisia miehiä (ja naisia) haluaisi naiset takaisin hellan ja nyrkin väliin. Aina kun tulee mahdollisuus, tietyt puolueet työntävät naisia siihen suuntaan kaikin voimin. Ja aloittajan kaltaiseset suurisuut pahentavat asiaa.
Aloittaja on myös erittäin huono esimerkki lapselleen, on se kumpaa sukupuolta tahansa.
Ei, vaan näyttää että nykyään on VAIHTOEHTOJA. Kenenkään ei tarvitse olla uratykki jos ei halua. Voi olla kotirouva. Voi olla mitä haluaa, eikä kukaan sitä tule sanelemaan.
Laiskottelu ja naisten aseman huonontaminen ei ole VAIHTOEHTO. Se on vain huono esimerkki.
No entäs, jos nainen "laiskottelee" omilla rahoillaan? Vaikkapa sinkkunainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska kotiäiti/-isä ei tuota lisäarvoa muutakuin itselleen, ja sitähän ei kapitalistinen yhteiskunta voi hyväksyä.
Tuottaahan ne tulevaisuuden veronmaksajia. Itse ihmettelen tätä jyrkkää asennoitumista, että ihminen on arvokas vain tuottaessaan jotain. Entä henkinen ilmapiiri ja sen luominen? Monet vain rahaa ajattelevat ihmiset ovat henkisesti aika ikävää porukkaa, anteeksi nyt vaan. Muutenkin tämä ympäristön tila huolettaa, joten mielestäni ei ole vain yhtä oikeaa tapaa elää ja olla ihminen, mikä tuntuu olevan jatkuva kuluttaminen ja rahan kartuttaminen edelleen.
Jos minä jäisin töistä pois kuluttamaan varallisuutta, eikö se olisi hyvä teko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaanpa omasta puolestani. Meillä on avioehto joka takaa minulle isoimman osan omaisuudesta (miehen yritystä lukuunottamatta), minulla on miehen tekemiä sijoituksia. Elintasoni pysyisi aivan samana vaikka eroaisimme. Minulla on akateeminen koulutus, mutta ei minkäänlaista työkokemusta. Olemme asuneet ison osan avioliittoamme ulkomailla jossa järkevin vaihtoehto minullekin oli jäädä kotiäidiksi. En ole kaivannut tähän mitään muutosta Suomessakaan.
Tuo joka ei edelleenkään nosta lapsilisääTosi jaloa sinulta olla nostamatta lapsilisää. Opiskelitko kuitenkin Suomessa? Jos opiskelit, milloin ajattelit alkaa olla hyödyksi yhteiskunnalle? Tähän asti olet ollut vain valtava kuluerä.
En opiskellut Suomessa. En kuvittele olevani jalo, olen vain elänyt köyhän yh:n lapsena Suomessa ja tiedän että on ihmisiä jotka tarvitsevat rahaa enemmän kuin minä, eli en kehdannut hakea sitä. En koe olevani Suomessa kuluerä vaan hyödyksi yhteiskunnalle sillä rahamäärällä jota maksan veroina, niillä palveluilla joita kuluttamalla työllistän suomalaisia. Miksi olisin enemmän hyödyksi viemällä työpaikan joltain joka ilman sitä joutuisi vastaanottamaan tukia?
Mistä ihmeestä sinä veroja maksat ja millä rahalla suomalaisia työllistät, jos et tienaa palkkaa eikä perintörahojakaan ole?
Varmaan se nuorena tuntuu todella romanttiselta ajatukselta jäädä kotirouvaksi puuhastelemaan kotona ja pitämään yllä pullantuoksuista idylliä johon mies tulee onnellisena ja rakastavaisena. 15 vuoden päästä, kun ikää on kertynyt, olet ollut yli 10 vuotta kodin seinien sisäpuolella ilman stimuloivaa työtä, miehesi vehtaa nuorempien naisten kanssa, lapset ovat jo mahdollisesti aikuisia, kodin puunaaminen tylsistyttää mutta työelämään ei ole paluuta kun kokemusta ei ole. Omaa eläkettä tai säästöjä ei ole kertynyt. Lopulta mies näyttää ovea eikä sinulla ole varallisuutta ennestään ja elintaso romahtaa kertaheitolla.
Kotirouvaksi ryhtymiseen suhtaudutaan sen vuoksi negatiivisesti, että se osoittaa tiettyä suunnitelmallisuuden, itsesuojeluvaiston sekä kaukonäköisyyden puutetta. Muutama vuosi pienten lasten kanssa kotona ei ehkä pilaa loppuelämää, mutta jos aikomuksena on olla eläkkeelle asti kotiäitinä niin kannattaa kyllä miettiä kahdesti.
Kun minä hoidin pieniä lapsiamme lasten vauva-ajan kotona, niin jopa olivat naapurin rouvat haukkumassa ties miksikä loiseksi. Minulla on vielä hyvätuloinen mies eli takuuvarma loiseläjä olin. Todellisuudessa elin kyllä ihan omilla säästöilläni, maksoin asuntolainasta ja kuluista koko ajan puolet. Ihmisillä on outo käsitys, että pikkuvauvojen hoito olisi jotenkin helppoa ja vaivatonta. Voin kertoa, että ihan täyttä työpäivää ja tärkeää työtä koin tekeväni. Sain silti kuulla päivittäin kuinka tylsää elämäni varmasti on ja kuinka eläkkeeni ei kartu ja kuinka minua ei enää ikinä huolita takaisin työelämään. Jään kuulemma kaikesta kehityksestä jälkeen. No, palasin muutaman vuoden jälkeen takaisin opettajan työhöni ja MIKÄÄN ei ollut muuttunut.
Suomessa on nykyisin vallalla vain yksi käsitys äitiydestä, ja se on uraäitiys. Kuitenkin esimerkiksi lastenpsykiatrit ympäri maailmaa suosittelevat, että alle 3-vuotiaat lapset hoidettaisiin kotona. Pienen lapsen psykologisen kehityksen tärkein perusta on turvallinen lapsuus, ja kiintymys lapsen ja hoivaajan välillä. Se luo turvallisen perustan lapsen myöhäisemmälle kehitykselle. Suomessa psykologien tutkimukset on kuitenkin heitetty romukoppaan. Täällä haetaan tulosta. Totuus kuitenkin on, että lasten päivähoito on yhteiskunnalle huomattavasti kalliimpaa kuin lasten kotihoito. Hintalappu on 1700e/kk/lapsi. Minun kahden lapsen äitinä tulisi maksaa veroja 3400e/kk, että lasteni päivähoidon kulut tulisi maksettua takaisin yhteiskunnalle. En saa edes palkkaa niin paljoa, saati että maksaisin veroja noin paljon. Lisäksi lapsemme ovat sairastelleet hoidon aloituksen jälkeen koko ajan. Tästä syntyy minun ja mieheni työnantajalle kuluja, joita ei tulisi jos hoitaisin lapsia kotona. Mutta tätä ei tietenkään saa sanoa ääneen, koska naisten pitää tehdä uraa, vaikka siinä elämäntilanteessa, vauvaa imettäessä ja öitä valvoessa, se ei olisi perheelle millään tavalla järkevää.
Lapsilisät saa lakkauttaa, jos perheen tulot ylitävät 100 000 €/ vuosi.
Mitäpä sellainen äveriäisyys tekee köyhien selkänahkarahalla?
(Turha kiljua mitään OLLAAN ME MAKSETTU JA MAKSETAAN, jos kerran on varaa hymyillä köyhille.)
Ai hitto, ostaa vähän kaviaaria.
Ja kermaprs-ajokortin esikoiselle.
En ole lukenut muita kommentteja, mutta jos ihan oikeasti et keksi syitä, miksi kotiäitiyteen saatetaan suhtautua negatiiviseksi, niin et voi olla kovin älykäs. Jokaisen aikuisen ja kouluttautuneen luulisi keksivän edes muutaman syyn. Jos sinä et keksi yhtään, niin et ehkä kelpaakaan mihinkään muuhun kuin laittamaan miehellesi ruokaa ja siivoamaan.
Jos saat tyttölapsen jossain vaiheessa, älä laita häntä kouluun ollenkaan. Mitäpä sitä tyttöjä ja naisia kannattaa kouluttaa, jos he ovat vain kotona huusholleeraamassa. Nimensä jos osaavat kirjoittaa, niin se varmaan riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaanpa omasta puolestani. Meillä on avioehto joka takaa minulle isoimman osan omaisuudesta (miehen yritystä lukuunottamatta), minulla on miehen tekemiä sijoituksia. Elintasoni pysyisi aivan samana vaikka eroaisimme. Minulla on akateeminen koulutus, mutta ei minkäänlaista työkokemusta. Olemme asuneet ison osan avioliittoamme ulkomailla jossa järkevin vaihtoehto minullekin oli jäädä kotiäidiksi. En ole kaivannut tähän mitään muutosta Suomessakaan.
Tuo joka ei edelleenkään nosta lapsilisääTosi jaloa sinulta olla nostamatta lapsilisää. Opiskelitko kuitenkin Suomessa? Jos opiskelit, milloin ajattelit alkaa olla hyödyksi yhteiskunnalle? Tähän asti olet ollut vain valtava kuluerä.
En opiskellut Suomessa. En kuvittele olevani jalo, olen vain elänyt köyhän yh:n lapsena Suomessa ja tiedän että on ihmisiä jotka tarvitsevat rahaa enemmän kuin minä, eli en kehdannut hakea sitä. En koe olevani Suomessa kuluerä vaan hyödyksi yhteiskunnalle sillä rahamäärällä jota maksan veroina, niillä palveluilla joita kuluttamalla työllistän suomalaisia. Miksi olisin enemmän hyödyksi viemällä työpaikan joltain joka ilman sitä joutuisi vastaanottamaan tukia?
Mistä ihmeestä sinä veroja maksat ja millä rahalla suomalaisia työllistät, jos et tienaa palkkaa eikä perintörahojakaan ole?
Mieheni tienaamilla rahoilla. Mies ei asuisi Suomessa ilman minua, joten itse asiassa jos oikein tarkasti katsotaan, olen melkoinen nettotuottaja Suomeen. Riittääkö se sinulle vai pitäisikö minun ennemmin viedä työpaikka joltain suomalaiselta joka joutuu sitten jäämään tukien varaan?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006346090.html
Ihan vastahan joku entinen kotiäiti avautui, kuinka sillä oli "karmea hinta".