Lue keskustelun säännöt.
Miksi kotivaimouteen/kotiäitiyteen suhtaudutaan niin negatiivisesti?
29.12.2019 |
Irtisanouduin muutama kuukausi sitten töistä ja jäin kokopäiväisesti "kotivaimoksi", lähitulevaisuudessa toivottavasti tulen myös äidiksi. Yksi suurimmista haaveistani ja pääsin vihdoin toteuttamaan tämän, kun elämäntilanne on sopiva. Mies tuo leivän pöytään ja minä huolehdin ruuanlaitosta ja kotitöistä sekä hemmottelen miestä työpäivän jälkeen. Tämä järjestely sopii meille molemmille hyvin.
Olen vaan hämmästynyt siitä, miten moni ihminen suhtautuu tähän negatiivisesti. Töissä kerrottuani irtisanoutumisesta työkaverille sain ihan suoraan päin naamaa vittuilua ja eräs pitkäaikainen kaverini on myös kertonut halveksivansa minua ja vähentänyt yhteydenpitoa. Muutenkin usein saa kuulla vain negatiivista kommenttia, kun kerron elämäntilanteestani. Harmittaa. En erityisemmin edes tuo asiaa esille kuin kysyttäessä.
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä sitä, että ihminen jää koko eliniäkseen kotiin. Mutta kun nykyään saa ihan hirveetä paskaa niskaansa, jos jää pariksi vuodeksi kotiin hoitamaan omaa vauvaansa. Siis ihan törkeetä paskan jauhantaa ja vähättelyä ihmisiltä.
Mulla on siis yliopistotutkinto. Olen tehnyt töitä alaikäisestä asti kaikki kesät. Valmistumisen jälkeen ehdin olla useamman vuoden työelämässä ja silti se kotiäidin työ pikkuvauvan kanssa on ollut raskain tekemäni työ. Mä olen työskennellyt aiemmin vanhainkodissa siivoojana/hoitajana, kaupan kassana monta vuotta, asiakaspalvelijana puhelinpalvelussa useamman kesän, päiväkodin hoitajana, tutkimusassarina, luokaopena, yläkoulun opena vuosia, lukion opena samoin. Ja raskain työ oli se kun heräsin itkevän koliikkivauvan kanssa 2h välein joka yö ensimmäiset 6 kk. Mä en koskaan tule sanomaan, että pikkuvauvoja hoitavat kotiäidit olisivat laiskoja.
Se on yhteiskunnalle yleishyödyllistä työtä, jota ei vain arvosteta, koska se on naistentyö. Se ei muuta miksikään sitä faktaa, että työ on raskasta. Sitä työtä tehdään rakkaudesta omaa lasta kohtaan. Kenelläkään tavallisella palkansaajalla ei ole varaa teettää tätä työtä ulkopuolisella. Ja kotiäitiys jossain muodossa tulee koskemaan jokaista äidiksi haluavaa ja toivottavasti myös isoa osaa isistä.
Minun mielestä yhteiskunnan arvoissa on jotain pahasti pielessä, jos vauvan hoito lasketaan kaikkein arvottomimmaksi työksi. Terveisin kokopäivätyössä käyvä äiti.
Totta eikä hetkenkään rauhaa jos isovanhemmat asuvat kaukana!
Minusta se oli todella rankkaa vaikka naapurikorttelissa asui siskoni ja äitini jotka auttoivat minkä pystyivät... Varsinkin esikoisvauvan kohdalla elämä on niin hirvittävän erilaista että siinä on ihan sekaisin pitkän aikaa. Muistakin kuin hormoneista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta eikä hetkenkään rauhaa jos isovanhemmat asuvat kaukana!